Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Vierailija
25.05.2016 |

.

Kommentit (11853)

Vierailija
1621/11853 |
10.07.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olin muuttanut ensimmäiseen asuntooni kauas kotoa opiskelujeni perässä. Ujouteni vuoksi minun oli vaikea löytää ystäviä, joten ilahduin, kun eräs luokkakaveri alkoi säännöllisesti vierailemaan luonani oma-aloitteisesti. Usein pyysi "lainaksi" itselleen jotain, esimerkiksi särkylääkkeitä saattoi hänelle mennä viikossa liuska, kissa tarvitsi ruokaa ja rahat loppu (tuhlasi meikkeihin yms) jne. Monesti tuppautui minulle yökylään jonkun tekosyyn varjolla, tyyliin naapuri möykkää tms, ja siinä tietenkin kävi pitkissä suihkuissa ja söi ruokiani jne - usein vietti aikaa enemmän luonani kuin kotonaan. Minulla meni todella paljon rahaa ystäväni "elättämiseen", mutta en kehdannut sanoa vastaan, kun ystäväni valitti rahapulaa ja olihan hän ainoa ystäväni, niin en halunnut suututtaa... Lisäksi ystäväni oli todella avuton hoitamaan asioita, joten pelkäsin miten  hän pärjäisi ilman minua, kun ei esim. Kelaan osannut hakemuksia tehdä ilman apuani.

 

Aloitetaan lievemmästä tapauksesta... Eli kaverini otti kaksi kissaa, piti niitä pari viikkoa. Sitten eräs päivä, täysin varoittamatta, ystävä paukahti sisään ja kirjaimellisesti nakkasi kissan kämppääni. Olin pyörällä päästäni että mitä ihmettä, ystävä sanoi ettei voi kissaa pitää ja että hänellä on kiire reissuun, voisinko hakea toisen kissan vielä hänen kotoaan. Siltä seisomalta lähti ja jäin huuli pyöreänä seisomaan. En todellakaan olisi voinut kissaa/kissoja ottaa, sillä sillä hetkellä kämpässäni oli muutenkin todella ahdasta ja rahatilanne huono. Laitoin sitten ystävälleni perään viestiä että en voi ottaa kissoja, korkeintaan voin jonkin aikaa pitää jos niille pitää uudet kodit etsiä eikä hän millään voi niitä pitää. Kysyin, että jäikö tämä toinen kissa nyt hänen kämppäänsä ja aikooko hän senkin vai tuoda minulle, kun on reissuun menossa. No sanoi että on jo reissussa, tulee joskus viikon päästä ja tuo kissan sitten minulle kotia etsimään! Olin että anteeksi mitä, onko kissa viikon yksin asunnossa... Onneksi minulla oli vara-avain, lähdin siltä seisomalta hakemaan kissaa huostaani. Siellä se raasu oli yksin, aivan likaisen hiekkalaatikon ja tyhjän vesikipon kanssa. Minulla meni niin hermo ystävääni, että en edes ilmoittanut että kissa on nyt "pelastettu" vaan katkaisin välit kokonaan. Koko viikon kestäneen reissunsa aikana ei kertaakaan kysynyt, voinko käydä hoitamassa kissaa tms eikä kukaan muukaan käynyt sitä hoitamassa, sillä kissan katoaminen selvisi hänelle vasta, kun tuli kotiinsa ja löysi minun jättämän vara-avaimen ja kissattoman kämpän. Eipä sitten kiinnostanutkaan enää kissojen perään kysellä...

Tuon luettuani rupesin ajattelemaan niin, että ihmiset, joilla oikeasti olisi aihetta ylpeyteen, eivät ole luonteeltaan ylpeitä. Sinulla olisi ylpeydenaiheena tuo kykysi välittää sekä toisista ihmisistä että eläimistä. Mitä hienoin ominaisuus!

Vierailija
1622/11853 |
10.07.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Avoin asianajovaltakirja ei vaadi todistajia. Valtuuttajan oma allekirjoitus riittää + allekirjoituspaikka ja pvm.

Oikeastaan aika kumma juttu, jotta ei vaadi todistajia. Kyseessä on kuitenkin melko vahva asiakirja jolla pystyy saamaan paljon aikaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1623/11853 |
11.07.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta oli melkoisen härskiä mieheltä (2 viikkoa ehditty tutustua) itse tarjoutua hakemaan minut sukulaisista pitkän matkan päästä (mennen tullen 350 km), kieltäytyä ottamasta lainkaan rahaa dieselistä & vaivasta ja tämän jälkeen suuresti loukkaantua siitä, etten ottanut häntä matkan päätteeksi yökylään. Ihanko tosissaan naista tarvii näin ohjailla ja asettaa kiitollisuudenvelkaan, jonka voi kuitata vain seksillä? Kun voisi ottaa puheeksi, että olisin kiinnostunut myös tuosta intiimistä puolesta, oletko sinä.

Vierailija
1624/11853 |
11.07.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

1679// Joo pidin kissat luonani siiheksi, että löysin niille hyvät kodit. Minulla muutenkin on tapana toimia kissojen sijaiskotina (tämän vuoksi kaveri vissiin luuli että täysin ok nakata kissat mun luo) ja sillä hetkellä oli pari muutakin kissaa sijaiskodissa. Kaveri pommitti minua pitkään, että miksi olen vihainen, en saisi olla. Lopulta meni hermo ja sanoin suoraan, että oli todella vittumainen temppu nakata kissat mun vastuulle kun tiesi, että luonani riitti sillä hetkellä kissoja muutenkin ja rahat tiukilla. Kaveri ei koskaan ymmärtänyt tehneensä väärin, eikä koskaan kysellyt, mitä kissoille lopulta kävi. Näiden kissojen osalta tarina päättyi onnellisesti, sain nipistettyä rahat niiden eläinlääkärikäynteihin ja hoitoon muutenkin ja löysin erittäin hyvän kodin. Sen sijaan tämä ex-omistaja hankkii edelleen kissoja ja ne joko kuolevat oudosti tai pääsevät uuteen kotiin kun hän haluaa pentuja tilalle, ja nakittaa niiden kulut ex-poikaystävälleen, joka ei raaski olla auttamatta jos kissat on ilman ruokaa tai sairaita.

1681// Kiitos kauniista sanoista :)

-Viestien 1662 & 1663 kirjoittaja

Vierailija
1625/11853 |
11.07.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinulla veli, meillä poika. On sössinyt koulut yms ja on soskun asiakas. Ns. bilettää yötä päivää ja rahat on loppu ja vinkuu meiltä rahaa. Sai pitkään pimitettyä meiltä ettei taaskaan ole koulussa missään ja me avustimme 'opiskeluissa'. No asiat yleensä tulee ilmi. Piti pitkään mykkäkoulua kun sanoimme koulun lopettamisesta kun onhan se tavatonta että vanhemmat toivoo ja vaatii että hänkin saisi hyvän elämän sitä kautta niinkuin muutkin. Eli p...ka vanhemmat.

On saanut taas meidät aina välillä heltymään mutta nyt kun olemme ilmaisseet että meidän ei kuulu maksaa muualla asuvan aikuisen lapsen vuorokauden ja ympäri vuoden kaljottelua, ruokaa, yli eräpäivän menneitä laskuja korkoineen, vuokrarästejä, tyttökaverin koiran rokotuksia, kaljavelkoja pojan kavereille ( kun hävettää kun en oo saanu maksettua voi v...u suoraan sanottuna) mökkijuhannusta ns kavereitten kanssa niin hän ei ole meihin missään yhteyksissä. Eli hän on suuttunut meille vaikka jos jonkun tässä sotkussa pitäisi olla suuttunut jollekin niin meidän hänelle. Hänhän tässä on törkeä meitä kohtaan emme me häntä.

Lainaa rahaa kaikilta niin että kun soskun rahat tulee niin niitä ei juuri enää jää. Meiltäkin on ns lainannut rahaa vaikka ei ole mitään mahdollisuuksia maksaa takaisin.

Itkee sitä kun hänellä ei ole koskaan rahaa eikä ota kuuleviin korviin miten sitä rahaa saa eikä ns kaverit joista osa käy töissä mitenkään neuvo asiassa. Sehän on kivempi katsoa kun toinen on ihan pa.

Poika kävi sellaistakin koulua mistä olisi päässyt suoraan töihin kun olisi valmistunut.

Mutta on nyt ollut pitkään suuttunut eikä ole yhteyksissä eikä vastaa viesteihin yms. Meillä on sydän niin raskas.

Sanoi vielä aiemmin että eikö vanhemmat ole sellaiset jotka järjestää kivaa lapsille. Ja hän on aikuinen ihminen!

Ei osannut sanontaa lapset on vanhuuden ilo.

Pahoittelut näille vanhemmille, ei se kasvatus aina kanna hedelmää. Eikä se aina ole vanhempien vika, jos pojasta tulee tuhlari ja vastuuton hanttapuli.

Mutta tuota kohtaa kyllä vähän ihmettelin, missä todettiin:

"eikä ota kuuleviin korviin miten sitä rahaa saa eikä ns kaverit joista osa käy töissä mitenkään neuvo asiassa. Sehän on kivempi katsoa kun toinen on ihan pa".

Siis mistä ihmeestä sinä tiedät, mitä poikasi kaverit ovat yrittäneet? Voi hyvinkin olla, että hekin ovat kyllä yrittäneet opastaa ja neuvoa, koska eivät jaksaisi aina lainailla, mutta ei vaan mene perille - tai siis ei huvita ottaa sitä lusikkaa kauniiseen käteen ja ruveta tekemään jotain järkevää.

Vierailija
1626/11853 |
11.07.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen parikymppinen opiskelija, teen kesät töitä ja elän säästeliäästi, jotta minun ei tarvitsisi nostaa opintolainaa oman alani epävarmuuden vuoksi. Veljeni on oikea ikuisuusopiskelija, vaihtanut alaa monia kertoja ja keskittynyt opiskelujen sijaan lähinnä bilettämiseen. Siinä vaiheessa kun perheen kultapojan opintotukikuukaudet olivat ehtyneet, eikä opintolainaakaan enää herunut merkkivaatteiden, lomamatkojen ja bilettämisen rahoitukseen, pyysi hän siskoaan apuun.

Minun olisi pitänyt nostaa oma opintolainani tuhlariveljelleni, jotta hänellä olisi ollut rahaa elintasonsa ylläpitämiseen, sossun rahoilla kun ei kuulemma "voi elää ihmisarvoista elämää". Lainan hän olisi "tietenkin" maksanut aikoinaan takaisin. Hän suuttui minulle ja katkaisi välit, koska en halunnut ottaa toisen ihmisen velkoja nimiini tietäen täysin hyvin, minne rahat olisivat palaneet. Luottamustani eivät myöskään nostanut veljeni facepostaukset tyyliin "lainaan, enkä maksa takas." tai veljeni vainoharhaiset tilitykset, kuinka "vanhoina hyvinä aikoina" kaikki pedattiin perheen vanhimman pojan hyväksi ja täten hänelläkin olisi oikeus vanhempiemme ja hänen sisarustensa kukkaroille.

Sinulla veli, meillä poika. On sössinyt koulut yms ja on soskun asiakas. Ns. bilettää yötä päivää ja rahat on loppu ja vinkuu meiltä rahaa. Sai pitkään pimitettyä meiltä ettei taaskaan ole koulussa missään ja me avustimme 'opiskeluissa'. No asiat yleensä tulee ilmi. Piti pitkään mykkäkoulua kun sanoimme koulun lopettamisesta kun onhan se tavatonta että vanhemmat toivoo ja vaatii että hänkin saisi hyvän elämän sitä kautta niinkuin muutkin. Eli p...ka vanhemmat.

On saanut taas meidät aina välillä heltymään mutta nyt kun olemme ilmaisseet että meidän ei kuulu maksaa muualla asuvan aikuisen lapsen vuorokauden ja ympäri vuoden kaljottelua, ruokaa, yli eräpäivän menneitä laskuja korkoineen, vuokrarästejä, tyttökaverin koiran rokotuksia, kaljavelkoja pojan kavereille ( kun hävettää kun en oo saanu maksettua voi v...u suoraan sanottuna) mökkijuhannusta ns kavereitten kanssa niin hän ei ole meihin missään yhteyksissä. Eli hän on suuttunut meille vaikka jos jonkun tässä sotkussa pitäisi olla suuttunut jollekin niin meidän hänelle. Hänhän tässä on törkeä meitä kohtaan emme me häntä.

Lainaa rahaa kaikilta niin että kun soskun rahat tulee niin niitä ei juuri enää jää. Meiltäkin on ns lainannut rahaa vaikka ei ole mitään mahdollisuuksia maksaa takaisin.

Itkee sitä kun hänellä ei ole koskaan rahaa eikä ota kuuleviin korviin miten sitä rahaa saa eikä ns kaverit joista osa käy töissä mitenkään neuvo asiassa. Sehän on kivempi katsoa kun toinen on ihan pa.

Poika kävi sellaistakin koulua mistä olisi päässyt suoraan töihin kun olisi valmistunut.

Mutta on nyt ollut pitkään suuttunut eikä ole yhteyksissä eikä vastaa viesteihin yms. Meillä on sydän niin raskas.

Sanoi vielä aiemmin että eikö vanhemmat ole sellaiset jotka järjestää kivaa lapsille. Ja hän on aikuinen ihminen!

Ei osannut sanontaa lapset on vanhuuden ilo.

Tämä ("eikä ns kaverit joista osa käy töissä mitenkään neuvo asiassa. Sehän on kivempi katsoa kun toinen on ihan pa.") vähän särähti korvaan. Ei se niiden kaverienkaan homma ole alkaa hoitaa poikanne asioita kuntoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1627/11853 |
11.07.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä kun jätin eksäni (syystä että hän muuttui ihan kauheaksi, yritti mm. omia minut kavereiltani, kaikki pyöri vain oman navan ympärillä ja vaikka mitä...) niin hän yritti aina jollain verukkeella olla yhteyksissä kun ei osannut päästää irti. Minä olin miljoona kertaa tehnyt selväksi että en halua enää olla missään tekemisissä.

No, kun hän ei onnistunut saamaan minua takaisin, alkoi häneltä tulla vielä hämärämpiä syitä miksi minun pitäisi jatkaa hänen kanssaan yhteydenpitoa. Kyllä menin sanattomaksi, kun eräänä päivänä sain yhtäkkiä viestin joka meni suunnilleen näin: "Oletetaan nyt vaikka että mulla on sairaus. Kyllä sun siinä tapauksessa pitää auttaa." Tyyppi vaati että rupean joksikin terapeutiksi kun hänellä on niin vaikeaa elämässään! Hänen sanojensa mukaan tunsin hänet niin hyvin että olisi ollut velvollisuus auttaa. Voi luoja. Pidin todellakin pääni ja pääsin onneksi kyseisestä sekopäästä eroon...

Vierailija
1628/11853 |
11.07.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse opiskelen tietotekniikkaa, ja usein kysytään korjaamaan tietokoneita. Yleensä alunperinkin halpoja, ja jo vuosia vanhoja rutkuloita, joissa ei yksinkertaisesti muisti vaan enää riitä mihinkään. Näistä pitäisi "tehdä nopeampia" ja saada akku kestämään pidempään. Noh, itsekin ostin macin sen takia, ettei tarvitse käyttää aikaa halpojen ja huonojen koneiden kanssa tappeluun.. Ei noille voi paljoa ilmaiseksi vaan tehdä.

Yleensä alan selittää, että en mä osaa koneita korjata, osaan vaan koodailla frontendin ja backendin sekä javan parissa. Loppuu lisäkysymykset normaalisti siihen :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1629/11853 |
11.07.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaverini pyysi että käyttäisin kesälomastani kaksi viikkoa ollakseni heillä kissavahteina. Perusteli että eikö ole kiva kun saan olla heidän tilavassa asunnossaan. Joo, asun itse helsingin keskustassa, tämä kaverini asuu vantaan lähiössä. En tiedä miten olisin hyötynyt tila-asunnosta yksin. Kissat eivät olisi saaneet olla yksin 4 h pidempiä aikoja eli olisin ollut täysin naimisissa kissojen hoidon kanssa lähes koko kesälomani.

Lupauduin vahtimaan 2 päivää kissoja. Kabverini oli naama norsunvituilla ja inisi että "tuot sitten omat ruokas, meidän kaapeista et syö". Tässä vaiheessa sanoin että ok, en hoida sitten lainkaan kissoja koska en ala ostelemaan ruokia erikseen.

Ei siis MITÄÄN tolkkua tai kiitollisuudentajua! Kehtasi loukkaantua verisesti kun en "edes" kahta päivää hoitanut kissoja. Olisin voinut muuten, mutta mielestäni tuo että heidän kaapistaan ei saisi syödä ruokia vaan pitäisi tuoda kaikki omat (mainitsi erikeen että makaroneihin ei saisi koskea) ruoat oli niin törkeää että jätin väliin.

Emme ole enää ystäviä, tämä oli pientä mitä tuo sekopääakka yritti hyväksikäyttää mm. minua.

Vierailija
1630/11853 |
11.07.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sinulla veli, meillä poika. On sössinyt koulut yms ja on soskun asiakas. Ns. bilettää yötä päivää ja rahat on loppu ja vinkuu meiltä rahaa. Sai pitkään pimitettyä meiltä ettei taaskaan ole koulussa missään ja me avustimme 'opiskeluissa'. No asiat yleensä tulee ilmi. Piti pitkään mykkäkoulua kun sanoimme koulun lopettamisesta kun onhan se tavatonta että vanhemmat toivoo ja vaatii että hänkin saisi hyvän elämän sitä kautta niinkuin muutkin. Eli p...ka vanhemmat.

On saanut taas meidät aina välillä heltymään mutta nyt kun olemme ilmaisseet että meidän ei kuulu maksaa muualla asuvan aikuisen lapsen vuorokauden ja ympäri vuoden kaljottelua, ruokaa, yli eräpäivän menneitä laskuja korkoineen, vuokrarästejä, tyttökaverin koiran rokotuksia, kaljavelkoja pojan kavereille ( kun hävettää kun en oo saanu maksettua voi v...u suoraan sanottuna) mökkijuhannusta ns kavereitten kanssa niin hän ei ole meihin missään yhteyksissä. Eli hän on suuttunut meille vaikka jos jonkun tässä sotkussa pitäisi olla suuttunut jollekin niin meidän hänelle. Hänhän tässä on törkeä meitä kohtaan emme me häntä.

Lainaa rahaa kaikilta niin että kun soskun rahat tulee niin niitä ei juuri enää jää. Meiltäkin on ns lainannut rahaa vaikka ei ole mitään mahdollisuuksia maksaa takaisin.

Itkee sitä kun hänellä ei ole koskaan rahaa eikä ota kuuleviin korviin miten sitä rahaa saa eikä ns kaverit joista osa käy töissä mitenkään neuvo asiassa. Sehän on kivempi katsoa kun toinen on ihan pa.

Poika kävi sellaistakin koulua mistä olisi päässyt suoraan töihin kun olisi valmistunut.

Mutta on nyt ollut pitkään suuttunut eikä ole yhteyksissä eikä vastaa viesteihin yms. Meillä on sydän niin raskas.

Sanoi vielä aiemmin että eikö vanhemmat ole sellaiset jotka järjestää kivaa lapsille. Ja hän on aikuinen ihminen!

Ei osannut sanontaa lapset on vanhuuden ilo.

Pahoittelut näille vanhemmille, ei se kasvatus aina kanna hedelmää. Eikä se aina ole vanhempien vika, jos pojasta tulee tuhlari ja vastuuton hanttapuli.

Mutta tuota kohtaa kyllä vähän ihmettelin, missä todettiin:

"eikä ota kuuleviin korviin miten sitä rahaa saa eikä ns kaverit joista osa käy töissä mitenkään neuvo asiassa. Sehän on kivempi katsoa kun toinen on ihan pa".

Siis mistä ihmeestä sinä tiedät, mitä poikasi kaverit ovat yrittäneet? Voi hyvinkin olla, että hekin ovat kyllä yrittäneet opastaa ja neuvoa, koska eivät jaksaisi aina lainailla, mutta ei vaan mene perille - tai siis ei huvita ottaa sitä lusikkaa kauniiseen käteen ja ruveta tekemään jotain järkevää.

Minulla on ns. "sossuystävä" joka on aina pa ja lainailee rahaa sieltä sun täältä. Yleensä pienituloisilta vanhemmiltaan. Olen monesti yrittänyt neuvoa mm. ruokakuluissa että mikä on halpaa, hyvää ja riittoisaa.

Enää ei viitsi vaivautua kaitsemaan aikuista miestä kun on monta kertaa katsonut vierestä miten parin kympin vipillä ostetaan 10 kaljaa ja noutopizza...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1631/11853 |
11.07.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Puolituttu nainen, joka hädintuskin morjenstaa kun nähdään kylillä, eikä muutenkaan osoita mitään haluja kaveerata, lähettää tekstaria "Hei, voisitko tulla viikonloppuna muuttotalkoisiin, kun sulla on se pakettiautokin?".

Vierailija
1632/11853 |
11.07.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin melko pienellä kylällä asunut n. 2 vuotta. Tuli bussimatkoilla juteltua erään keski-ikäisen naisen kanssa silloin tällöin. Kerran tuli puheeksi, että asutaan molemmat vanhassa puutalossa (ei samassa). Vaihdettiin numeroita sillä ajatuksella, että molemmat pääsee katsomaan toisen kotia. Itse ajattelin myös, että ystävystyminenkin olisi ok. Ja jos joku ihmettelee, niin pienellä kylällä ihmiset muistaa toisten naamat ja tutustuu herkästi.

Viikon kuluttua sain naiselta tekstarin: Voitko mitenkään auttaa minua? Vastasin, että siivoukset on kesken, mutta seuraavana päivänä voin vaikka tulla käymään. Ihmettelin, kun viestiä tuli lisää: Voitko lainata minulle 30 euroa? Viestasin, että en. Vastaus: Miksi et voi auttaa minua? Hartaasti mietin ja päädyin kirjoittamaan: En voi auttaa sinua, koska käytit tutustumista varten annettua numeroa rahan pyytämiseen.

Koska sitähän se oli. Pyynnöt tuskin olisivat loppuneet yhteen kertaan..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1633/11853 |
11.07.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaverini pyysi minua matkaseurakseen, kun oli menossa pääsykokeisiin 400km päähän. Ei kiinnostanut yhtään, mutta päätin kuitenkin lähteä, jotta hänen ei tarvitse ajaa yksin, koska jännittää kuitenkin pääsykokeita.

Takaisin tullessa kaveri ehdotti, että maksan puolet bensoista, koska yhteinen reissu.

Eipä olla nykyään enää tekemisissä, enkä häntä kyllä varsinaisesti ole koskaan läheisenä kaverina pitänyt, vaikka aikoinaan paljon olimmekin tekemisissä harrastusten kautta.

Vierailija
1634/11853 |
11.07.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen parikymppinen opiskelija, teen kesät töitä ja elän säästeliäästi, jotta minun ei tarvitsisi nostaa opintolainaa oman alani epävarmuuden vuoksi. Veljeni on oikea ikuisuusopiskelija, vaihtanut alaa monia kertoja ja keskittynyt opiskelujen sijaan lähinnä bilettämiseen. Siinä vaiheessa kun perheen kultapojan opintotukikuukaudet olivat ehtyneet, eikä opintolainaakaan enää herunut merkkivaatteiden, lomamatkojen ja bilettämisen rahoitukseen, pyysi hän siskoaan apuun.

Minun olisi pitänyt nostaa oma opintolainani tuhlariveljelleni, jotta hänellä olisi ollut rahaa elintasonsa ylläpitämiseen, sossun rahoilla kun ei kuulemma "voi elää ihmisarvoista elämää". Lainan hän olisi "tietenkin" maksanut aikoinaan takaisin. Hän suuttui minulle ja katkaisi välit, koska en halunnut ottaa toisen ihmisen velkoja nimiini tietäen täysin hyvin, minne rahat olisivat palaneet. Luottamustani eivät myöskään nostanut veljeni facepostaukset tyyliin "lainaan, enkä maksa takas." tai veljeni vainoharhaiset tilitykset, kuinka "vanhoina hyvinä aikoina" kaikki pedattiin perheen vanhimman pojan hyväksi ja täten hänelläkin olisi oikeus vanhempiemme ja hänen sisarustensa kukkaroille.

Sinulla veli, meillä poika. On sössinyt koulut yms ja on soskun asiakas. Ns. bilettää yötä päivää ja rahat on loppu ja vinkuu meiltä rahaa. Sai pitkään pimitettyä meiltä ettei taaskaan ole koulussa missään ja me avustimme 'opiskeluissa'. No asiat yleensä tulee ilmi. Piti pitkään mykkäkoulua kun sanoimme koulun lopettamisesta kun onhan se tavatonta että vanhemmat toivoo ja vaatii että hänkin saisi hyvän elämän sitä kautta niinkuin muutkin. Eli p...ka vanhemmat.

On saanut taas meidät aina välillä heltymään mutta nyt kun olemme ilmaisseet että meidän ei kuulu maksaa muualla asuvan aikuisen lapsen vuorokauden ja ympäri vuoden kaljottelua, ruokaa, yli eräpäivän menneitä laskuja korkoineen, vuokrarästejä, tyttökaverin koiran rokotuksia, kaljavelkoja pojan kavereille ( kun hävettää kun en oo saanu maksettua voi v...u suoraan sanottuna) mökkijuhannusta ns kavereitten kanssa niin hän ei ole meihin missään yhteyksissä. Eli hän on suuttunut meille vaikka jos jonkun tässä sotkussa pitäisi olla suuttunut jollekin niin meidän hänelle. Hänhän tässä on törkeä meitä kohtaan emme me häntä.

Lainaa rahaa kaikilta niin että kun soskun rahat tulee niin niitä ei juuri enää jää. Meiltäkin on ns lainannut rahaa vaikka ei ole mitään mahdollisuuksia maksaa takaisin.

Itkee sitä kun hänellä ei ole koskaan rahaa eikä ota kuuleviin korviin miten sitä rahaa saa eikä ns kaverit joista osa käy töissä mitenkään neuvo asiassa. Sehän on kivempi katsoa kun toinen on ihan pa.

Poika kävi sellaistakin koulua mistä olisi päässyt suoraan töihin kun olisi valmistunut.

Mutta on nyt ollut pitkään suuttunut eikä ole yhteyksissä eikä vastaa viesteihin yms. Meillä on sydän niin raskas.

Sanoi vielä aiemmin että eikö vanhemmat ole sellaiset jotka järjestää kivaa lapsille. Ja hän on aikuinen ihminen!

Ei osannut sanontaa lapset on vanhuuden ilo.

Tämä ("eikä ns kaverit joista osa käy töissä mitenkään neuvo asiassa. Sehän on kivempi katsoa kun toinen on ihan pa.") vähän särähti korvaan. Ei se niiden kaverienkaan homma ole alkaa hoitaa poikanne asioita kuntoon.

Samaa mieltä. Kaverit varmaan ajattelevat juuri niin että menee vanhemmillensa vinkuun ja pyytään rahaa ja apua kun ne vanhemmat ovat lapsensa kieroon kasvattaneet. Ei tosiaan ole kavereiden paikka opettaa elämänhallintataitoja aikuiselle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1635/11853 |
11.07.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Härskejä ihmisiä näyttää olevan vaikka kuinka paljon. Jotkut ovat yhteydessä vain silloin, kun ovat jotakin vailla. Onneksi olen oppinut pitämään puoleni enkä enää suostu käytettäväksi hyväksi.

Naapuriimme muutti uusi perhe. Lastemme ollessa keskenään, naapurin rouva oli käynyt hakemassa imurin lainaan, kun heille oli tulossa vieraita - nopeampaa olisi ollut mopata pölyt laminaattilattioilta.

Luulin saaneeni ystävän, mutta autoa ja mieheni kantoapua hän olikin vain vailla.

Vierailija
1636/11853 |
11.07.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joskus vuokrattiin mökkiä jostain juhannukseksi ja kyseltiin ihmisiä mukaan sitten sinne. Yllättävän moni kysytyistä, mm. paras kaverini, vastasi, kun ilmoitin, että "mökki paikassa X, viikonloppu ois 30€/henki jos 10 osallistuu" että "En mä kyllä kehtaa. Mut voinhan mä tulla sit illalla käymään!"

Joo, me vuokrataan mökki kahdestaan toisen kaverin kanssa ja maksetaan 300 € siitä. Tulkaa te kaikki muut vaan käymään maksamatta... Sanoin sitten suoraan, että ei tarvii tulla käymään ellei maksakaan :D

Vierailija
1637/11853 |
11.07.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaverini pyysi että käyttäisin kesälomastani kaksi viikkoa ollakseni heillä kissavahteina. Perusteli että eikö ole kiva kun saan olla heidän tilavassa asunnossaan. Joo, asun itse helsingin keskustassa, tämä kaverini asuu vantaan lähiössä. En tiedä miten olisin hyötynyt tila-asunnosta yksin. Kissat eivät olisi saaneet olla yksin 4 h pidempiä aikoja eli olisin ollut täysin naimisissa kissojen hoidon kanssa lähes koko kesälomani.

Lupauduin vahtimaan 2 päivää kissoja. Kabverini oli naama norsunvituilla ja inisi että "tuot sitten omat ruokas, meidän kaapeista et syö". Tässä vaiheessa sanoin että ok, en hoida sitten lainkaan kissoja koska en ala ostelemaan ruokia erikseen.

Ei siis MITÄÄN tolkkua tai kiitollisuudentajua! Kehtasi loukkaantua verisesti kun en "edes" kahta päivää hoitanut kissoja. Olisin voinut muuten, mutta mielestäni tuo että heidän kaapistaan ei saisi syödä ruokia vaan pitäisi tuoda kaikki omat (mainitsi erikeen että makaroneihin ei saisi koskea) ruoat oli niin törkeää että jätin väliin.

Emme ole enää ystäviä, tämä oli pientä mitä tuo sekopääakka yritti hyväksikäyttää mm. minua.

En ymmärrä mikä siinä muuten on, että ensin ihmiset ottaa lemmikkejä, ja sitten kun muut ei suostu niitä hoitamaan, niin suututaan. Pyytää saa kyllä ei siinä mitään, mutta onhan toisella lupa kieltäytyä. Kai sitä jokainen ottaa itse lemmikin jos haluaa sellaista aktiviteettia elämäänsä. Niin ei ymmärretä, ettei aina nappaa toisen lemmikkiä hoitaa.

Ei millään pahalla lemmikkejä kohtaan, mutta ei niin hyvälläkään niitä joitain syyllistäviä lemmikinomistajia kohtaan. En ole vastuussa kenenkään lemmikistä, ja saan kieltäytyä.

Vierailija
1638/11853 |
11.07.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaverini pyysi että käyttäisin kesälomastani kaksi viikkoa ollakseni heillä kissavahteina. Perusteli että eikö ole kiva kun saan olla heidän tilavassa asunnossaan. Joo, asun itse helsingin keskustassa, tämä kaverini asuu vantaan lähiössä. En tiedä miten olisin hyötynyt tila-asunnosta yksin. Kissat eivät olisi saaneet olla yksin 4 h pidempiä aikoja eli olisin ollut täysin naimisissa kissojen hoidon kanssa lähes koko kesälomani.

Lupauduin vahtimaan 2 päivää kissoja. Kabverini oli naama norsunvituilla ja inisi että "tuot sitten omat ruokas, meidän kaapeista et syö". Tässä vaiheessa sanoin että ok, en hoida sitten lainkaan kissoja koska en ala ostelemaan ruokia erikseen.

Ei siis MITÄÄN tolkkua tai kiitollisuudentajua! Kehtasi loukkaantua verisesti kun en "edes" kahta päivää hoitanut kissoja. Olisin voinut muuten, mutta mielestäni tuo että heidän kaapistaan ei saisi syödä ruokia vaan pitäisi tuoda kaikki omat (mainitsi erikeen että makaroneihin ei saisi koskea) ruoat oli niin törkeää että jätin väliin.

Emme ole enää ystäviä, tämä oli pientä mitä tuo sekopääakka yritti hyväksikäyttää mm. minua.

En ymmärrä mikä siinä muuten on, että ensin ihmiset ottaa lemmikkejä, ja sitten kun muut ei suostu niitä hoitamaan, niin suututaan. Pyytää saa kyllä ei siinä mitään, mutta onhan toisella lupa kieltäytyä. Kai sitä jokainen ottaa itse lemmikin jos haluaa sellaista aktiviteettia elämäänsä. Niin ei ymmärretä, ettei aina nappaa toisen lemmikkiä hoitaa.

Ei millään pahalla lemmikkejä kohtaan, mutta ei niin hyvälläkään niitä joitain syyllistäviä lemmikinomistajia kohtaan. En ole vastuussa kenenkään lemmikistä, ja saan kieltäytyä.

Asuin naisen kanssa yhdessä, jolla oli koira. Aluksi meni ihan hyvin, mutta kun suhde eteni, niin hän alkoi vaatimaan, että minunkin pitää ulkoiluttaa koiraa jos tämä ei ehdi. Kiitti kyllä jos näin tein, mutta jos en tehnyt, niin heti tuli haukkuja. Sitten vielä halusi hankkia toisen koiran ja vakuutteli, että minun ei tarvitse siitä huolehtia. En koiraan suostunut, mutta hankki sen kuitenkin ja sama homma jatkui, mutta nyt oli vain kaksi koiraa ulkoilutettavana, kun avovaimo meni iltavuoroon.

Aloin jo pelkäämään (koska en jaksanut tapella), että milloin hän tulee taas kotiin töistä ja valitus alkaa, koska tuo ei ollut suinkaan ainoa valittamisen aihe, vaan aiheita kyllä riitti. Olin mielestäni ihan hyvä puoliso, koska kävin töissä, kokkailin, siivosinkin, en käytä alkoholia kuin korkeintaan kaksi kertaa puolessa vuodessa, kuntoilen ja muutenkin käyttäydyn asiallisesti, joten ei mielestäni ollut kohtuullista vastaanottaa tuollaista valitustulvaa.

Eron jälkeen elämä kyllä helpottui paljon ja huomasin kuinka suhtautuminen myös muita ihmisiä kohtaan muuttui positiivisemmaksi.

Vierailija
1639/11853 |
11.07.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvänpäiväntuttu pyysi joulun jälkeen perhettämme erään urheiluseuran järjestämään lasten uuden vuoden juhlaan. Jonkin verran talkooapuakin siellä paikan päällä tarvittaisiin, mutta ei mitään isompaa, eikä olisi suurta vaivaa. Ilahduin ja totesin, että tulemme mielellämme. Meillähän oli ollut tarkoitus olla ihan vain kotona lasten kanssa.

Talkoopuolesta alkoi tulemaan sitten tarkempia ohjeita; se mikä oli ensin ruokien esille nostelua, muuttuikin ruokien valmistamiseksi jne. Suhtauduin tähän epäröiden... Me olimme tulossa vähän kauempaa, emmekä edes kuuluneet kyseiseen urheiluseuraan. Jossain vaiheessa tuli ilmi, että tapahtuma oli tarkoitettu vain seuran jäsenille, mutta jäsenet saivat tuoda mukanaan omia uuden vuoden vieraitaan. Tuossa vaiheessa tuntui jo siltä, että haluammekohan edes mennä ns ulkopuolisina?

Viimeinen niitti oli tämän rouvan toteamus, että hän ei itse ole lähdössä koko tapahtumaan, koska on viimeisillään raskaana ja valvonut yöt selkäkipujen takia. Miehensä lähtee lasten kanssa JOS siellä ei ole riittävästi muuten aikuisia paikalla. Mutta on tosi kiva, että meidän tytär (7v) on tulossa kun heidän esikoinen (5v) tykkää niin kovasti leikkiä tämän kanssa! Heillähän oli myös 3v kaksoset... Totesin, että meitä ollaan värväämässä ensisijaisesti heidän lastenvahdiksi uudeksi vuodeksi! Olisihan se ollut meillekin hauska uusi vuosi paimentaessa 5 lasta ja siinä sivussa vielä talkoillen....

Ei ole kiinnostanut tuon jälkeen tutustua kys perheeseen yhtään sen enempää kuin mitä nyt ollaan..

Vierailija
1640/11853 |
11.07.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehen veli erosi ja pyysi, että saisi tuoda muutaman muuttolaatikon meille ihan vaan pariksi viikoksi säilytykseen. Olimme juuri muuttamassa uuteen asuntoon, olimme tehneet sinne kunnon remontit ja sanoimme, että alakerran huoneeseen voi tuoda. Miehen veli täytti koko alakerran ison huoneen huonekaluillaan ja monilla kymmenillä(!) muuttolaatikoilla. Omat tavaramme eivät mahtuneet siis uuteen asuntoomme ja jouduimme laittamaan ne väliaikaisesti pieneen makuuhuoneeseen päällekäin (sohvat, tv-tasot, kirjahyllyt ym). Lisäksi veljen mainitsema "pari viikkoa" kesti 3-4 kuukautta, hän kyllä muutti aikaisemmin uuteen asuntoonsa, mutta hänen tavaransa eivät "mahtuneet" sinne ja hän halusi rauhassa sisustaa uuden asuntonsa (ihan kuin me emme olisi halunneet!). Lopulta hän haki tavaransa meiltä ja kun huone tyhjeni, seinät olivat täynnä kolhuja ja maalipinta oli pahasti kärsinyt sieltä ja täältä. Harmitti ihan vietävästi ja eihän miehen veli edes pahoitellut asiaa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä neljä yksi