Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensi perjantai on lähin tuleva perjantai. 

Ensi viikon perjantai on ensi viikon perjantai.

Ei pitäisi olla kenellekään ylivoimaista ymmärtää. 

Eli jos torstaina sanon "ensi perjantaina" tarkoitan seuraavaa päivää?

Kyllä. Käytkö hieman hitaalla?

Oletpa kohtelias.

Itse kyllä ymmärtäisin tarkoitettavan viikon päästä olevaa perjantaita. Kuka sanoo seuraavasta päivästä "ensi X"?

Missä vaiheessa ensi perjantai lakkaa olemasta ensi perjantai?

Keskiviikkona. Koska siitä voidaan käyttää Silloin nimitystä ylihuominen, ja torstaina huominen. Ja yodiaan ensi perjantai on eri asia kuin ensiviikon perjantai. Toinen on kuluvalla viikolla ja toinen nimensä mukaisesti ensi viikolla. Eikö koulussa opeteta nykyään enää mitään?!

Ei tuollaista ole koulussa opetettu ennenkään. Olet keksinyt tuon ihan omasta päästäsi.

Vierailija kirjoitti:

Muutin ja tuttu ajoi vuokrattua muuttoautoa, mutta kolhi sen muutossa. Tutulla ei ollut varaa maksaa tekemäänsä kolhua ja ehdotti, että minä maksaisin ison laskun. Maksoin. Joskus on asia kirvellyt, kun ei ko. tuttu ole mikään varsinainen ystäväkään ollut tuon tapauksen jälkeen. Mutta ei sitä summaa takaisinkaan saa, joten koitan nyt sitten sulatella tapahtunutta. Ehkä joku sitten kustantaa joskus minullekin jotain, jos itse en joskus pysty jotain kustantamaan. Tutullani ei kuitenkaan tuolloin ihan oikeasti ollut varaa maksaa sitä laskua, vaikka hänelle varoja myöhemmin on kyllä siunaantunut. Joskus elämä jakaa epäreiluja kortteja. Mutta ehkä joskus jakaa sitten reilujakin. Siihen olen tuudittautunut.

Muutto kannattaa aina hoidattaa ammattilaisilla. Niillä on vahinkoja varten vakuutus, mutta mikä parasta, et jää kiitollisuuden velkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutin ja

tuttu ajoi vuokrattua muuttoautoa, mutta kolhi sen muutossa. Tutulla ei ollut varaa maksaa tekemäänsä kolhua ja ehdotti, että minä maksaisin ison laskun. Maksoin. Joskus on asia kirvellyt, kun ei ko. tuttu ole mikään varsinainen ystäväkään ollut tuon tapauksen jälkeen. Mutta ei sitä summaa takaisinkaan saa, joten koitan nyt sitten sulatella tapahtunutta. Ehkä joku sitten kustantaa joskus minullekin jotain, jos itse en joskus pysty jotain kustantamaan. Tutullani ei kuitenkaan tuolloin ihan oikeasti ollut varaa maksaa sitä laskua, vaikka hänelle varoja myöhemmin on kyllä siunaantunut. Joskus elämä jakaa epäreiluja kortteja. Mutta ehkä joskus jakaa sitten reilujakin. Siihen olen tuudittautunut.

Joku tekee sinulle muuttoa, todennäköisesti vielä talkoilla ja vaatisit vielä korvaamaan vahingossa tehdyn kolhun? Kyllä, esitit härskin vaatimuksen.

Mutta kuski tässä mokasi, ei muuttaja. Itselleni tuli mieleen että kai muuttoautossa vakuutus oli ? Omavastuun maksu olisi riittänyt ?

Nuuka kirjoittaja varmaan säästi työvoiman lisäksi myös vakuutuksessa. Malliesimerkki väärässä paikassa säästämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Työkaverini Ville vaihtoi autonsa vähän käytettyyn maastoautoon, ja kun työpaikalla sitten tauon aikana puhuttiin autoista, niin yksi työkaveri sanoi tälle autoa vaihtaneelle, että mä voisin lainata sun maasturia kun mennään Lappiin kavereiden kanssa. No, Ville sanoi tähän, että jokainen ajelee omalla autollaan lomamatkoillakin.

Jos Suomessa ajeltais vain omilla autoilla, moni rahoitusyhtiön omistama auto seisois pihassa.

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa teistä, joille on käynyt jotain, on täysiä ääliöitä, kynnysmattoja. Tottakai teitä kohdellaan huonosti kun itse sen sallitte. Hävettää teidän puolesta.

Minkä takia postaat tämän saman jorinan säännöllisin väliajoin?

Tämä ei ole oma viisaus, vaan entisen pomoni kertoma. Jos joku ei maksa takaisin vippiänsä tai palauta lainaamaansa tavaraa, niin ei hyödytä jankuttaa asiasta kahden kesken, vaan silloin, kun on muita kuulijoita.

Esimerkiksi vippaajan palkkapäivänä näki hänet kaupungilla kavereidensa kanssa. Vaatii rahansa takaisin ja vippaaja kävi sitten nolona pankkiautomaatista nostamassa. Pomolla on periaate, että kerran voi lainata, mutta jos ei homma suju, niin ei toista kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylimpään yhteiskuntaluokkaan kuuluva naapurin rouva tuli käymään, ja esitti, että kun teidän pojan jalka on kipsissä, niin me otamme hänen polkupyöränsä meidän Vesalle, sillä eihän teidän poika enää pysty polkupyöräilemään.

Mikä ihme on "ylin yhteiskuntaluokka"? Ja tuskinpa teidän yhteiskuntaluokissanne on aivan valtavaa eroa, jos kuitenkin asutte samassa rapussa. Ja eiköhän se rouvakin ihan ystävällisesti kysynyt pyörää lainaan, kun kerran sitä ei itse voitu käyttää.

Asumme omakotitalossa kuten naapurin rouvakin perheineen. Tämä rouva on itse itsensä ja perheensä ylentänyt ylimpään yhteiskuntaluokkaan sillä perusteella, kun hänen miehensä on yliopistolla tutkijana.

Ei kysynyt lainaan vaan sanoi "että kun teidän pojan jalka on kipsissä, niin me otamme hänen polkupyöränsä meidän Vesalle, sillä eihän teidän poika enää pysty polkupyöräilemään." Ei olisi koskaan palauttanut sitä polkupyörää.

En kyllä pitäisi yliopistotutkija ylimpään yhteiskuntaluokkaan kuuluvana, ainakaan taloudellisesti,

Paljonko niillä on palkka?

Ei siitä palkasta oikein voi kysyä, että paljonko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin viemässä tavaroita kirpputorille myytäväksi ja eräs tuttuni sattui tulemaan luokseni juuri kun olin hinnoittelemassa niitä tuotteita myyntiin. Hän alkoi innoissaan tutkimaan tavaroita ja sanoi, että "Minä voisin ottaa osan näitä tavaroita itselleni". Kun kysyin, että tarkoittaako hän, että hän haluaa ostaa niitä minulta, niin hän sanoi ihmeissään, että ei tietenkään, koska jos olen luopumassa niistä tavaroista, niin tietenkin voin antaa vaikka kaikki niistä hänelle ilmaiseksi ja oli todella ihmeissään, kun se ei käynytkään. Sen jälkeen hän ei enää ottanut enää yhteyttä. Jäin miettimään, että miksi hän luuli saavansa tavaroitani ilmaiseksi kun olin myymässä niitä. Eihän hän olisi voinut mennä sitten sinne kirpputorillekaan, missä myin ne ja ottaa niitä tavaroitani mukaan ilman maksamista.

Kaveri on kysynyt jo vaivaannutavan monta kertaa milloin aion ottaa seuraavan kerran kirppispöydän. Tietää siis että teen niin noin kerran vuodessa. Hän siis tulisi valkkaamaan parhaat päältä ennen myyntiin vientiä ja jo kokemuksesta tiedän että niistä en maksua saisi, hän on siis "ostanut" minulta muutaman satunnaisen tavaran aikaisemmin, maksu on jäänyt kun ei ole juuri silloin muka ollut rahaa ja "unohdettu" hänen puoleltaan.

Minä aion unohtaa mainita milloin olen viemässä tavaraa kirppikselle, aika hyvin se pieni hyöty siitä häviää jos antaa jonkun lokkeilla pahimmillaan kaikki mistä voisi muutaman euron myymällä saada.

Oletko tosiaan niin ääliö, ettet saanut sanotuksi sille, joka ilmaiseksi vei, että etpä vie. Jos sanoo, ettei rahaa ole mukana, minä sanon, että hae sit kun rahaa on jos tuote vielä pöydästä löytyy.

Otin kyllä opikseni noista parista kerrasta kun lupasi maksaa myöhemmin, eikä muistutteluista huolimatta tee maksanut, vuosia en sentään jaksa muutamaa kymppiä ruinata, olkoon. Ei olla tunnettu kovin kauaa, niin en tiennyt minkälainen on, muut kaverit kyllä ovat aina hoitaneet velkansa niin ei käynyt mieleenkään että joku kehtaa käyttäytyä noin nolosti, "ostaa" maksamatta.

Ette ole tunteneet kovin kauan, mutta on ehtinyt olla sulle vuosia velkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin viemässä tavaroita kirpputorille myytäväksi ja eräs tuttuni sattui tulemaan luokseni juuri kun olin hinnoittelemassa niitä tuotteita myyntiin. Hän alkoi innoissaan tutkimaan tavaroita ja sanoi, että "Minä voisin ottaa osan näitä tavaroita itselleni". Kun kysyin, että tarkoittaako hän, että hän haluaa ostaa niitä minulta, niin hän sanoi ihmeissään, että ei tietenkään, koska jos olen luopumassa niistä tavaroista, niin tietenkin voin antaa vaikka kaikki niistä hänelle ilmaiseksi ja oli todella ihmeissään, kun se ei käynytkään. Sen jälkeen hän ei enää ottanut enää yhteyttä. Jäin miettimään, että miksi hän luuli saavansa tavaroitani ilmaiseksi kun olin myymässä niitä. Eihän hän olisi voinut mennä sitten sinne kirpputorillekaan, missä myin ne ja ottaa niitä tavaroitani mukaan ilman maksamista.

Kaveri on kysynyt jo vaivaannutavan monta kertaa milloin aion ottaa seuraavan kerran kirppispöydän. Tietää siis että teen niin noin kerran vuodessa. Hän siis tulisi valkkaamaan parhaat päältä ennen myyntiin vientiä ja jo kokemuksesta tiedän että niistä en maksua saisi, hän on siis "ostanut" minulta muutaman satunnaisen tavaran aikaisemmin, maksu on jäänyt kun ei ole juuri silloin muka ollut rahaa ja "unohdettu" hänen puoleltaan.

Minä aion unohtaa mainita milloin olen viemässä tavaraa kirppikselle, aika hyvin se pieni hyöty siitä häviää jos antaa jonkun lokkeilla pahimmillaan kaikki mistä voisi muutaman euron myymällä saada.

Oletko tosiaan niin ääliö, ettet saanut sanotuksi sille, joka ilmaiseksi vei, että etpä vie. Jos sanoo, ettei rahaa ole mukana, minä sanon, että hae sit kun rahaa on jos tuote vielä pöydästä löytyy.

Otin kyllä opikseni noista parista kerrasta kun lupasi maksaa myöhemmin, eikä muistutteluista huolimatta tee maksanut, vuosia en sentään jaksa muutamaa kymppiä ruinata, olkoon. Ei olla tunnettu kovin kauaa, niin en tiennyt minkälainen on, muut kaverit kyllä ovat aina hoitaneet velkansa niin ei käynyt mieleenkään että joku kehtaa käyttäytyä noin nolosti, "ostaa" maksamatta.

Ette ole tunteneet kovin kauan, mutta on ehtinyt olla sulle vuosia velkaa?

Tuttavuudesta voi tulla kaveruus/ystävyys jossain kohtaa tai on tulematta? vuosien ruinaaminen ei tarkoita että jo vuosia olen ruinannut, vaan vuosia en jaksa muutamaa kymppiä ruinata. Kauan, silläkin on eri merkitys eri ihmisille? Täysin OT

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin viemässä tavaroita kirpputorille myytäväksi ja eräs tuttuni sattui tulemaan luokseni juuri kun olin hinnoittelemassa niitä tuotteita myyntiin. Hän alkoi innoissaan tutkimaan tavaroita ja sanoi, että "Minä voisin ottaa osan näitä tavaroita itselleni". Kun kysyin, että tarkoittaako hän, että hän haluaa ostaa niitä minulta, niin hän sanoi ihmeissään, että ei tietenkään, koska jos olen luopumassa niistä tavaroista, niin tietenkin voin antaa vaikka kaikki niistä hänelle ilmaiseksi ja oli todella ihmeissään, kun se ei käynytkään. Sen jälkeen hän ei enää ottanut enää yhteyttä. Jäin miettimään, että miksi hän luuli saavansa tavaroitani ilmaiseksi kun olin myymässä niitä. Eihän hän olisi voinut mennä sitten sinne kirpputorillekaan, missä myin ne ja ottaa niitä tavaroitani mukaan ilman maksamista.

Kaveri on kysynyt jo vaivaannutavan monta kertaa milloin aion ottaa seuraavan kerran kirppispöydän. Tietää siis että teen niin noin kerran vuodessa. Hän siis tulisi valkkaamaan parhaat päältä ennen myyntiin vientiä ja jo kokemuksesta tiedän että niistä en maksua saisi, hän on siis "ostanut" minulta muutaman satunnaisen tavaran aikaisemmin, maksu on jäänyt kun ei ole juuri silloin muka ollut rahaa ja "unohdettu" hänen puoleltaan.

Minä aion unohtaa mainita milloin olen viemässä tavaraa kirppikselle, aika hyvin se pieni hyöty siitä häviää jos antaa jonkun lokkeilla pahimmillaan kaikki mistä voisi muutaman euron myymällä saada.

Oletko tosiaan niin ääliö, ettet saanut sanotuksi sille, joka ilmaiseksi vei, että etpä vie. Jos sanoo, ettei rahaa ole mukana, minä sanon, että hae sit kun rahaa on jos tuote vielä pöydästä löytyy.

Otin kyllä opikseni noista parista kerrasta kun lupasi maksaa myöhemmin, eikä muistutteluista huolimatta tee maksanut, vuosia en sentään jaksa muutamaa kymppiä ruinata, olkoon. Ei olla tunnettu kovin kauaa, niin en tiennyt minkälainen on, muut kaverit kyllä ovat aina hoitaneet velkansa niin ei käynyt mieleenkään että joku kehtaa käyttäytyä noin nolosti, "ostaa" maksamatta.

Ette ole tunteneet kovin kauan, mutta on ehtinyt olla sulle vuosia velkaa?

Tuttavuudesta voi tulla kaveruus/ystävyys jossain kohtaa tai on tulematta? vuosien ruinaaminen ei tarkoita että jo vuosia olen ruinannut, vaan vuosia en jaksa muutamaa kymppiä ruinata. Kauan, silläkin on eri merkitys eri ihmisille? Täysin OT

Et voi väittää, ettet ruinaa rahojasi vuosia takaisin, jos siitä lainasta ei ole kulunut vuosia.

"Lainasin kaverille viime viikonloppuna 600€, eikä ole vieläkään maksanut takaisin. Ihan sama. En ala ruinaamaan rahojani takaisin vuosikausia!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoidin ystäväni koiraa usein, mm hänen kahden ulkomaanmatkan ajan ja kun hän omi töissä ja koiraa piti käyttää ulkona, kun asunnon katsojia kävi ( asunto oli myynnissä). Tein tietenkin ilmaiseksi, koska kaveria autetaan. No, hänen koiransa kuoli. Minä hankin koiran ja aloitin opiskelut 2x iltaa viikossa. Kysyin, että voisiko tämä ystäväni, jonka koiraa olin usein hoitanut ulkoiluttaa koirani, että voisin mennä suoraan kouluun töistä.Tämä nykyinen ex ystäväni sanoi, että laita kaupan ilmoitustaululle ilmoitus, jossa kerrot etsiväsi koiran ulkoiluttajaamaksua vastaan.

On se kumma kun se vastavuoroisuuden periaate ei toisten kohdalla toimi, ystävän palvelukset muuttuvat merkityksettömiksi jos itse pitäisi vaivautua.

Tai itse asiassa tuo koiraansa sinulla ulkoiluttava voi mielessään olla hyväntekijä, sait tekemistä ja liikuntaa. Jos hän tarvitse ylimääräistä liikuntapaja tekemistä, koska hänellä on elämää. Hyvä, ettei perinyt maksua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin viemässä tavaroita kirpputorille myytäväksi ja eräs tuttuni sattui tulemaan luokseni juuri kun olin hinnoittelemassa niitä tuotteita myyntiin. Hän alkoi innoissaan tutkimaan tavaroita ja sanoi, että "Minä voisin ottaa osan näitä tavaroita itselleni". Kun kysyin, että tarkoittaako hän, että hän haluaa ostaa niitä minulta, niin hän sanoi ihmeissään, että ei tietenkään, koska jos olen luopumassa niistä tavaroista, niin tietenkin voin antaa vaikka kaikki niistä hänelle ilmaiseksi ja oli todella ihmeissään, kun se ei käynytkään. Sen jälkeen hän ei enää ottanut enää yhteyttä. Jäin miettimään, että miksi hän luuli saavansa tavaroitani ilmaiseksi kun olin myymässä niitä. Eihän hän olisi voinut mennä sitten sinne kirpputorillekaan, missä myin ne ja ottaa niitä tavaroitani mukaan ilman maksamista.

Kaveri on kysynyt jo vaivaannutavan monta kertaa milloin aion ottaa seuraavan kerran kirppispöydän. Tietää siis että teen niin noin kerran vuodessa. Hän siis tulisi valkkaamaan parhaat päältä ennen myyntiin vientiä ja jo kokemuksesta tiedän että niistä en maksua saisi, hän on siis "ostanut" minulta muutaman satunnaisen tavaran aikaisemmin, maksu on jäänyt kun ei ole juuri silloin muka ollut rahaa ja "unohdettu" hänen puoleltaan.

Minä aion unohtaa mainita milloin olen viemässä tavaraa kirppikselle, aika hyvin se pieni hyöty siitä häviää jos antaa jonkun lokkeilla pahimmillaan kaikki mistä voisi muutaman euron myymällä saada.

Oletko tosiaan niin ääliö, ettet saanut sanotuksi sille, joka ilmaiseksi vei, että etpä vie. Jos sanoo, ettei rahaa ole mukana, minä sanon, että hae sit kun rahaa on jos tuote vielä pöydästä löytyy.

Otin kyllä opikseni noista parista kerrasta kun lupasi maksaa myöhemmin, eikä muistutteluista huolimatta tee maksanut, vuosia en sentään jaksa muutamaa kymppiä ruinata, olkoon. Ei olla tunnettu kovin kauaa, niin en tiennyt minkälainen on, muut kaverit kyllä ovat aina hoitaneet velkansa niin ei käynyt mieleenkään että joku kehtaa käyttäytyä noin nolosti, "ostaa" maksamatta.

Ette ole tunteneet kovin kauan, mutta on ehtinyt olla sulle vuosia velkaa?

Ilmeisesti eivät ollaan tunteneet kauaa ennen kirpputoriepisodia, mutta sitten tämä kaverii on ollut vuosia velkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoidin ystäväni koiraa usein, mm hänen kahden ulkomaanmatkan ajan ja kun hän omi töissä ja koiraa piti käyttää ulkona, kun asunnon katsojia kävi ( asunto oli myynnissä). Tein tietenkin ilmaiseksi, koska kaveria autetaan. No, hänen koiransa kuoli. Minä hankin koiran ja aloitin opiskelut 2x iltaa viikossa. Kysyin, että voisiko tämä ystäväni, jonka koiraa olin usein hoitanut ulkoiluttaa koirani, että voisin mennä suoraan kouluun töistä.Tämä nykyinen ex ystäväni sanoi, että laita kaupan ilmoitustaululle ilmoitus, jossa kerrot etsiväsi koiran ulkoiluttajaamaksua vastaan.

On se kumma kun se vastavuoroisuuden periaate ei toisten kohdalla toimi, ystävän palvelukset muuttuvat merkityksettömiksi jos itse pitäisi vaivautua.

Tai itse asiassa tuo koiraansa sinulla ulkoiluttava voi mielessään olla hyväntekijä, sait tekemistä ja liikuntaa. Jos hän tarvitse ylimääräistä liikuntapaja tekemistä, koska hänellä on elämää. Hyvä, ettei perinyt maksua.

Keleen autocorrect, yritetään uudestaan.

Tai itse asiassa tuo sinulla koiraansa ulkoiluttava ns. kaveri voi olla omassa mielessään hyväntekijä, sait surkeaan ja mitäänsanomattoman elämääsi tekemistä ja liikuntaa. Nyt, kun itse tarvitsisit koiran ulkoiluttajaa, hänen mielestään sinulle on hyväksi jatkaa liikuntaa. Hän itse ei tarvitse ylimääräistä liikuntaa ja tekemistä, koska hänellä on elämässään sisältöä muutenkin. Ole tyytyväinen, ettei ehdotellut, että maksaisit koiran ulkoilutuksesta hänelle jotakin. Kaikki hyötyhän tuli sinulle,

Olimme aikoinaan silloisen boyfriendin kanssa suht vähävaraisia, asuimme yhdessä ja opiskelimme molemmat. Hän oli olemukseltaan sellainen  "leuhka jätkä" ( en ymmärrä miksi häneen ihastuin). Minä sain jonkun verran läheisiltäni avustusta opiskeluun.  Tätini antoi minulle kerran lahjaksi muutaman satasen. Tämä "leuhkis" otti ne rahat minun laatikosta ja osti auton osia.  (olisi varmaan  pitänyt tehdä rikosilmoitus varkaudesta).  Jos hän tuli kanssani syömään kotiini, yleensä oltiin ihan pa. Silloin hän  oli erittäin ystävällinen, varmaan toivossa että rahaa irtoaisi.   Jos meillä oli itsellä rahaa, hän näytti "norsun v..tu" naamaa, kun joku läheisistäni tuli käymään. Onneksi ymmärsin tilanteen ajoissa, ja erohan siitä tuli 1.5 vuoden jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei ole oma viisaus, vaan entisen pomoni kertoma. Jos joku ei maksa takaisin vippiänsä tai palauta lainaamaansa tavaraa, niin ei hyödytä jankuttaa asiasta kahden kesken, vaan silloin, kun on muita kuulijoita.

Esimerkiksi vippaajan palkkapäivänä näki hänet kaupungilla kavereidensa kanssa. Vaatii rahansa takaisin ja vippaaja kävi sitten nolona pankkiautomaatista nostamassa. Pomolla on periaate, että kerran voi lainata, mutta jos ei homma suju, niin ei toista kertaa.

Mun kaveri oli töissä sellaisen instanssin pomon alaisuudessa, jotka kaikki kyllä tuntee nimeltä, siis sekä johtajan, että instanssin. Se mies oli pirun ovela, aina kun tuli joku meno, niin jätti lompakon kotiin ja vippasi alaisilta. Eikä koskaan maksanut takaisin, vaikka hepun palkka oli ainakin numeroa suurempi. Taitanee olla nyt jo kuollut. Mun kaverikin eläkkeellä. 

Vierailija kirjoitti:

Hoidin ystäväni koiraa usein, mm hänen kahden ulkomaanmatkan ajan ja kun hän omi töissä ja koiraa piti käyttää ulkona, kun asunnon katsojia kävi ( asunto oli myynnissä). Tein tietenkin ilmaiseksi, koska kaveria autetaan. No, hänen koiransa kuoli. Minä hankin koiran ja aloitin opiskelut 2x iltaa viikossa. Kysyin, että voisiko tämä ystäväni, jonka koiraa olin usein hoitanut ulkoiluttaa koirani, että voisin mennä suoraan kouluun töistä.Tämä nykyinen ex ystäväni sanoi, että laita kaupan ilmoitustaululle ilmoitus, jossa kerrot etsiväsi koiran ulkoiluttajaamaksua vastaan.

Tässä nyt vain on se, että kyllä mäkin voisin hoitaa koiraa sovitusti viikon, pari joskus, tai sitten muutamana päivänä sovitusti. Ihan eri asia sitoutua kahdeksi illaksi viikossa koko toisen opiskelun ajaksi!

Tämä on myös, mitä ihmiset ei ymmärrä, ei se, että tekee jonkun palveluksen joskus, tarkoita, että toinen on sitten velkaa moninkertaisesti saman jutun.

Sukulaisen kanssa on aiemmin toiminut ns vastavuoroisuus periaate-  autamme häntä jossain kuljetuksessa/kantamisessa/pikkurempassa/muutossa ja hän vahtii lapsiamme vähän aikaa tms. Tämä toimikin niin kauan kun hän oli työttömänä ja me töissä.

Kun tämä sukulainen työllistyi- huomasin kuinka hän alkoi ruikuttaa vapaa-ajan puutteesta ja saattoi kuitata jonkun isomman tunteja kestäneen avun tunnin lapsenvahtikeikalla. No, annoin asian tuolloin olla koska ajattelin että hän ei vaan ole vielä tottunut työelämän aikatauluihin, joiden kanssa itse olimme lapsiperheen ruuhkavuosien aikaan jo tottuneet elämään.

Nyt hänen vaihtokauppansa ovat jo aika härskejä. Hän pyysi kyytiä kirppikselle, että veisimme autollamme tavaroitaan sinne kun polkupyörällä on hankala viedä. Ajoa minulle tuli tuosta kokonaisuudessaan edestakainen matka- 29km. Kysyin voinko samalla tuoda muutaman (4kpl) minun pieneen tilaan, henkariin menevää vaatetta samaan pöytään myyntiin kesken hänen pöydän vuokrauksen, koska itse sanoi että pöytä alkoi olla jo tyhjä. Tavaraani meni kaupaksi parilla kympillä. Sovimme myös, että vastavuoroisesti hän voi tuoda jotain pientä, kun itse otan pöydän. Tein selväksi, että hän voi vähentää kirppistuotostani kirppikselle menevän provision, jonka osuus minun myynnistäni olisi ollut noin 1,5 €. Jälkikäteen hän laittoi viestiä miten ovelasti olin saanut pöytävuokran ja provision "ilmaiseksi", tästä jäi sellainen käsitys kuin olisin hänen mielestään jotenkin hyväksikäyttänyt häntä. (unohti kuitenkin saamansa kyydin ja bensat tästä yhtälöstä)

Seuraavalla viikolla mieheni sitten kuskasi hänelle jälleen yhtä isoa tavaraa peräkärryn kanssa ajoineen (kotoa hänen luo, hakemaan pöytä ja sen vienti plus takaisin kotiin) yhteensä 50km- sukulainen antoi samalla miehelleni sen minun kirppispöydän parin kympin tuoton ja oli sanonut että "menkööt se provikka sulle polttoainekuluina"- siis mitä helv*****- hän pyytää kuskaamaan sinne sun tännne ja ihan tosissaan ajatteli että hän on niin reilu kun tuosta kaikesta saamme mieheni kanssa palkaksi 1,5 € ja kitinää kuinka ovelia ollaan häntä kohtaan oltu. Tuosta niin kutsutusta oveluudesta oli maininnut myös miehelleni.

Polttoainekulut nykypäivän hinnoilla, (enimmäkseen kaupunkiajoa jota muuten ei olisi ollut)- olisi olleet huomattavasti enemmän, jokainen voi laskea kun auto vie sen jotain 7 litraa satasella kaupungissa- kaupunkiajoa oli noin se 79km... nykyisillä polttoainehinnoilla tuola 1,5 eurolla ei saa edes yhtä bensalitraa...

Ja niistä vastapalveluksia ei ole kuulunut pitkään aikaan, olisimme nyt loppukesällä tarvinneet pariin otteeseen lapsenvahtia muutamaksi tunniksi, kysyimme hyvissä ajoin asiaa. Molemmilla kerroilla tämä sukulainen oli lomalla, ja jäin siihen käsitykseen että hän olisi hyvin voinut auttaa mutta ei vaan huvittanut. Me sitten peruttiin yhdet enakkoon ostetut liputkin. Lapset ei ole enää niin pieniä että ilta heidän kanssaan olisi mitään taistelua, ovat jo ihan omatoimisia koululaisia. Lähinnä lapsenvahdin homma on katsoa heidän kanssa joku leffa ja sitten sanoa että käykää pesulla ja menkää nukkumaan. Toki ei ole pakko auttaa, mutta ei sitten tarvitse pyytää vastapalveluksiakaan.

Olemme viimeksi tarvinneet lapsenvahtia keväällä yhden kerran muutamaksi tunniksi kun toinen meistä joutui yllättäen lääkäriin. Tuolloin maksettiin bussiliput ja luonnollisesti sai ruokaakin meillä ollessan- lainasinpa vielä rahaakin hänelle, kun hänellä sattui olemaan huono tilanne. Ennen sitä meillä on ollut edellinen ns aikuisten vapaailta joskus pari vuotta sitten eikä tässä välissä olla tarvittu lapsenvahtia kertaakaan. Sukulainen on kyllä muuttanut aika monesti ja on autettu pizzapalkalla.

Ilmaista tonttia, aivan ihme oletuksia - aivan sama kuin pyytäisi ilmaista rahaa tuhansia euroja.

On se kumma kun se vastavuoroisuuden periaate ei toisten kohdalla toimi, ystävän palvelukset muuttuvat merkityksettömiksi jos itse pitäisi vaivautua.[/quote]

Ystävät muuttuu entisiksi

Vierailija kirjoitti:

Sukulaisen kanssa on aiemmin toiminut ns vastavuoroisuus periaate-  autamme häntä jossain kuljetuksessa/kantamisessa/pikkurempassa/muutossa ja hän vahtii lapsiamme vähän aikaa tms. Tämä toimikin niin kauan kun hän oli työttömänä ja me töissä.

En viitsi lainata koko pitkää vuodatusta, mutta tähän on yksinkertainen ratkaisu: lakkaatte kuskaamasta sukulaisen tavaroita edestakaisin ja palkkaatte säästyneillä rahoilla lapsenvahdin tarvittaessa.