Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Vierailija kirjoitti:

Ylimpään yhteiskuntaluokkaan kuuluva naapurin rouva tuli käymään, ja esitti, että kun teidän pojan jalka on kipsissä, niin me otamme hänen polkupyöränsä meidän Vesalle, sillä eihän teidän poika enää pysty polkupyöräilemään.

Mikä ihme on "ylin yhteiskuntaluokka"? Ja tuskinpa teidän yhteiskuntaluokissanne on aivan valtavaa eroa, jos kuitenkin asutte samassa rapussa. Ja eiköhän se rouvakin ihan ystävällisesti kysynyt pyörää lainaan, kun kerran sitä ei itse voitu käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylimpään yhteiskuntaluokkaan kuuluva naapurin rouva tuli käymään, ja esitti, että kun teidän pojan jalka on kipsissä, niin me otamme hänen polkupyöränsä meidän Vesalle, sillä eihän teidän poika enää pysty polkupyöräilemään.

Mikä ihme on "ylin yhteiskuntaluokka"? Ja tuskinpa teidän yhteiskuntaluokissanne on aivan valtavaa eroa, jos kuitenkin asutte samassa rapussa. Ja eiköhän se rouvakin ihan ystävällisesti kysynyt pyörää lainaan, kun kerran sitä ei itse voitu käyttää.

Asumme omakotitalossa kuten naapurin rouvakin perheineen. Tämä rouva on itse itsensä ja perheensä ylentänyt ylimpään yhteiskuntaluokkaan sillä perusteella, kun hänen miehensä on yliopistolla tutkijana.

Ei kysynyt lainaan vaan sanoi "että kun teidän pojan jalka on kipsissä, niin me otamme hänen polkupyöränsä meidän Vesalle, sillä eihän teidän poika enää pysty polkupyöräilemään." Ei olisi koskaan palauttanut sitä polkupyörää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa teistä, joille on käynyt jotain, on täysiä ääliöitä, kynnysmattoja. Tottakai teitä kohdellaan huonosti kun itse sen sallitte. Hävettää teidän puolesta.

Tottahan se on, että ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan tyhmä joka maksaa. Silti toisinaan yllättää se pokan määrä, millä ihmiset asioita pyytää muilta.

Ja vielä enemmän yllättää se kuinka härskisti kehdataan valehdella päin naamaa vain saadakseen jotain itselleen ilmaiseksi. 

Olin töissä rakennusalalla. Huomasin nopeasti, että rakennusalalla olevalla on monta "ystävää" (huomaa lainausmerkit sanan "ystävä" ympärillä !).

Aina kun jollakin oli toimimaton LVIS-systeemi, takka ei vetänyt, rännit piti puhdistaa, tai tarvittiin muuten vain osaavaa talkooapua autotallin tai omakotitalon rakentamisessa, minä sain "ystävältä" pyynnön tulla auttamaan omien työkalujeni kera ilman palkkaa, "kun nyt olet alan ammattilainenkin"...

Hyvin nopeasti opin sen, että sanoin suoraan että en tee palkkatyötäni palkatta. "Ystävien" lukumäärä kärsi, mutta jäljelle jäivätkin sitten todelliset ja aidot ystävät.

Palkatonta työtä pyytävät voisivat katsoa peiliin ja kysyä itse itseltään, että olisivatko he itse valmiit tekemään omaa palkkatyötään ilman palkkaa jonkun toisen ihmisen hyväksi ?

Loppujen lopuksi, kun puhuu elettävän viikon perjantaista= tulevana perjantaina. Seuraavan viikon perjantaista=ensi viikon perjantaina. Onkohan tämäkään selvempää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin viemässä tavaroita kirpputorille myytäväksi ja eräs tuttuni sattui tulemaan luokseni juuri kun olin hinnoittelemassa niitä tuotteita myyntiin. Hän alkoi innoissaan tutkimaan tavaroita ja sanoi, että "Minä voisin ottaa osan näitä tavaroita itselleni". Kun kysyin, että tarkoittaako hän, että hän haluaa ostaa niitä minulta, niin hän sanoi ihmeissään, että ei tietenkään, koska jos olen luopumassa niistä tavaroista, niin tietenkin voin antaa vaikka kaikki niistä hänelle ilmaiseksi ja oli todella ihmeissään, kun se ei käynytkään. Sen jälkeen hän ei enää ottanut enää yhteyttä. Jäin miettimään, että miksi hän luuli saavansa tavaroitani ilmaiseksi kun olin myymässä niitä. Eihän hän olisi voinut mennä sitten sinne kirpputorillekaan, missä myin ne ja ottaa niitä tavaroitani mukaan ilman maksamista.

Kaveri on kysynyt jo vaivaannutavan monta kertaa milloin aion ottaa seuraavan kerran kirppispöydän. Tietää siis että teen niin noin kerran vuodessa. Hän siis tulisi valkkaamaan parhaat päältä ennen myyntiin vientiä ja jo kokemuksesta tiedän että niistä en maksua saisi, hän on siis "ostanut" minulta muutaman satunnaisen tavaran aikaisemmin, maksu on jäänyt kun ei ole juuri silloin muka ollut rahaa ja "unohdettu" hänen puoleltaan.

Minä aion unohtaa mainita milloin olen viemässä tavaraa kirppikselle, aika hyvin se pieni hyöty siitä häviää jos antaa jonkun lokkeilla pahimmillaan kaikki mistä voisi muutaman euron myymällä saada.

Vastaa hänelle ensi kerralla, että tottakai viestität hänelle heti kun pöytä on vuokrattu ja tavarat kirppiksellä ostettavissa.  Sieltä saa käydä sitten ostelemassa mitä haluaa.

Jos alkaa mutina, niin sanot, ettei mitään etukäteisostotilaisuuksia ole tulossa (ja edellisetkin ovat vielä maksamatta). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkilö pyysi toisen henkilön kautta LAINAAN melko arvokasta lastentarviketta ja oli loukkaantunut kun lapsen kasvettua pyysin tavaran takaisin. Tulikin sitten viiveellä ja aivan hirveässä kunnossa, eikä pahoittelun sanaakaan tästä saati mitään kiitosta muutaman vuoden lainasta. Annettiin ymmärtää että olin toiminut väärin kun pyysin omaa tavaraa takaisin.

Ihan selvää, että lainat kuuluu palauttaa ihan itse ja oma-aloitteisesti eikä niiden perään pitäisi joutua kyselemään. Jotenkin hassusti myös kuvittelin että ihan itse saan määritellä annanko vai lainaanko itselleni kuuluvan esineen.

Loukkaantuneena valitti myös siitä että juhliin, joissa hänkin perheineen oli vieraana, vieraaksi kutsuttu anoppinsa oli kehdannut tosiaan tulla juhliin vieraaksi eikä hänen lapsiaan kaitsemaan. Asiasta ei ollut mitään sopinut anopin kanssa, hän vain oletti että anopin olisi pitänyt näin tehdä.

Toi kaikesta loukkaantuminen, ikään kuin muiden tehtävä olisi älytä varustaa ja palvella tämä henkilö. Ja sekin pitäisi muiden ymmärtää ihan sanomatta, että laina ei ole oikeasti laina eikä kutsuvieras ole kutsuvieras.

Varmaan minultakin hän on odottanut vuosien varrella erilaisia tarkkaan määriteltyjä lahjoja ja laulu-ja steppausesityksiä, ja syvästi loukkaantunut kun en ole älynnyt suorittaa. On se kovaa.

Mikähän siinä onkin, kun härskit osaavat saada lainaajan tuntemaan syyllisyyttä pyytäessään omiansa takaisin?

Opetelkaa peilin edessä sanomaan iloisesti silmiin katsoen: En muuten lainaa kenellekään tavaroitani, eikä mitään selittelyjä!

Hoidin ystäväni koiraa usein, mm hänen kahden ulkomaanmatkan ajan ja kun hän omi töissä ja koiraa piti käyttää ulkona, kun asunnon katsojia kävi ( asunto oli myynnissä). Tein tietenkin ilmaiseksi, koska kaveria autetaan. No, hänen koiransa kuoli. Minä hankin koiran ja aloitin opiskelut 2x iltaa viikossa. Kysyin, että voisiko tämä ystäväni, jonka koiraa olin usein hoitanut ulkoiluttaa koirani, että voisin mennä suoraan kouluun töistä.Tämä nykyinen ex ystäväni sanoi, että laita kaupan ilmoitustaululle ilmoitus, jossa kerrot etsiväsi koiran ulkoiluttajaamaksua vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylimpään yhteiskuntaluokkaan kuuluva naapurin rouva tuli käymään, ja esitti, että kun teidän pojan jalka on kipsissä, niin me otamme hänen polkupyöränsä meidän Vesalle, sillä eihän teidän poika enää pysty polkupyöräilemään.

Mikä ihme on "ylin yhteiskuntaluokka"? Ja tuskinpa teidän yhteiskuntaluokissanne on aivan valtavaa eroa, jos kuitenkin asutte samassa rapussa. Ja eiköhän se rouvakin ihan ystävällisesti kysynyt pyörää lainaan, kun kerran sitä ei itse voitu käyttää.

Asumme omakotitalossa kuten naapurin rouvakin perheineen. Tämä rouva on itse itsensä ja perheensä ylentänyt ylimpään yhteiskuntaluokkaan sillä perusteella, kun hänen miehensä on yliopistolla tutkijana.

Ei kysynyt lainaan vaan sanoi "että kun teidän pojan jalka on kipsissä, niin me otamme hänen polkupyöränsä meidän Vesalle, sillä eihän teidän poika enää pysty polkupyöräilemään." Ei olisi koskaan palauttanut sitä polkupyörää.

En kyllä pitäisi yliopistotutkija ylimpään yhteiskuntaluokkaan kuuluvana, ainakaan taloudellisesti,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen veli soitti noin kahdeksan aikaan illalla ja kysyi voisiko tulla hakemaan meiltä puhtaat lakanat. Veljen vaimon äiti oli tulossa heille yöksi. Kaikki heidän lakanansa olivat samassa huoneessa jossa heidän vähän päälle vuoden ikäinen lapsensa nukkui. Huoneeseen ei kuulemma mitenkään voinut mennä hakemaan yhtään mitään. Veljen luota oli meille noin 20 min. ajomatka.

Me omistimme kolme aluslakanaa ja kolme pussilakanaa. Aluslakanoista kaksi oli pyykissä ja yksi käytössä. Miehen veli sanoi, että hän voi sitten ottaa kaksi pussilakanaa.

Me emme olleet tuolloin kotona. Mies suostui lainaukseen ja veli oli käynyt meillä vara-avaimella. Liinavaatteet olivat sängyn yläpuolella olevassa kaapissa, ja niiden saaminen edellytti sängylle kiipeämistä.

Veli oli vienyt molemmat pussilakanat, mukaanlukien kalleimman omistamani pussilakanan, elin n. 150 euron hintaisen Marimekon setin jonka olin saanut valmistujaislahjaksi.

Minun oli ollut tarkoitus vaihtaa lakanat omaan sänkyymme, mutta nyt ei ollut mitä vaihtaa. Piti pyykätä sängyssämme ollut pussilakana ja odotella sen kuivumista.

Veljen piti palauttaa lakanat muutamassa päivässä, mutta nyt on kulunut jo useampi viikko, eikä niitä ole vielä näkynyt.

Ihmettelen miten voi olla niin, että 20 min ajomatka, meno toisen kotiin omilla avaimilla, ja tämän sängyllä tamppaamisen ja niukan liinavaatekaapin koluaminen on helpompaa kuin mahdollisesti heräävän lapsen uudelleen nukuttaminen?

Minulla ei riittäisi pokkaa tällaiseen.

Pyydä takas. Sulle kerrotaan että ne on heitetty roskiin kun ei enää tarvittu.

Kyllä tuo on sen veljen vaimon idea ja mies joutunut toteuttamaan.. Eihän kukaan mies muuten noin toimisi vaan hakisi ne petivaatteet sieltä lapsen huoneesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylimpään yhteiskuntaluokkaan kuuluva naapurin rouva tuli käymään, ja esitti, että kun teidän pojan jalka on kipsissä, niin me otamme hänen polkupyöränsä meidän Vesalle, sillä eihän teidän poika enää pysty polkupyöräilemään.

Mikä ihme on "ylin yhteiskuntaluokka"? Ja tuskinpa teidän yhteiskuntaluokissanne on aivan valtavaa eroa, jos kuitenkin asutte samassa rapussa. Ja eiköhän se rouvakin ihan ystävällisesti kysynyt pyörää lainaan, kun kerran sitä ei itse voitu käyttää.

Asumme omakotitalossa kuten naapurin rouvakin perheineen. Tämä rouva on itse itsensä ja perheensä ylentänyt ylimpään yhteiskuntaluokkaan sillä perusteella, kun hänen miehensä on yliopistolla tutkijana.

Ei kysynyt lainaan vaan sanoi "että kun teidän pojan jalka on kipsissä, niin me otamme hänen polkupyöränsä meidän Vesalle, sillä eihän teidän poika enää pysty polkupyöräilemään." Ei olisi koskaan palauttanut sitä polkupyörää.

En kyllä pitäisi yliopistotutkija ylimpään yhteiskuntaluokkaan kuuluvana, ainakaan taloudellisesti,

Paljonko niillä on palkka?

Vierailija kirjoitti:

Loppujen lopuksi, kun puhuu elettävän viikon perjantaista= tulevana perjantaina. Seuraavan viikon perjantaista=ensi viikon perjantaina. Onkohan tämäkään selvempää?

Ei ole. Mene sössöttämästä siitä, kun et suomea osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensi perjantai on lähin tuleva perjantai. 

Ensi viikon perjantai on ensi viikon perjantai.

Ei pitäisi olla kenellekään ylivoimaista ymmärtää. 

Eli jos torstaina sanon "ensi perjantaina" tarkoitan seuraavaa päivää?

Kyllä. Käytkö hieman hitaalla?

Oletpa kohtelias.

Itse kyllä ymmärtäisin tarkoitettavan viikon päästä olevaa perjantaita. Kuka sanoo seuraavasta päivästä "ensi X"?

Missä vaiheessa ensi perjantai lakkaa olemasta ensi perjantai?

Keskiviikkona. Koska siitä voidaan käyttää Silloin nimitystä ylihuominen, ja torstaina huominen. Ja yodiaan ensi perjantai on eri asia kuin ensiviikon perjantai. Toinen on kuluvalla viikolla ja toinen nimensä mukaisesti ensi viikolla. Eikö koulussa opeteta nykyään enää mitään?!

Ensi perjantai voi olla myös ensi viikon perjantai jos sanot sen pe-su.

Niin, silloinhan se on se seuraava perjantai joka tulee vastaan, eli ensi perjantai. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylimpään yhteiskuntaluokkaan kuuluva naapurin rouva tuli käymään, ja esitti, että kun teidän pojan jalka on kipsissä, niin me otamme hänen polkupyöränsä meidän Vesalle, sillä eihän teidän poika enää pysty polkupyöräilemään.

Mikä ihme on "ylin yhteiskuntaluokka"? Ja tuskinpa teidän yhteiskuntaluokissanne on aivan valtavaa eroa, jos kuitenkin asutte samassa rapussa. Ja eiköhän se rouvakin ihan ystävällisesti kysynyt pyörää lainaan, kun kerran sitä ei itse voitu käyttää.

Asumme omakotitalossa kuten naapurin rouvakin perheineen. Tämä rouva on itse itsensä ja perheensä ylentänyt ylimpään yhteiskuntaluokkaan sillä perusteella, kun hänen miehensä on yliopistolla tutkijana.

Ei kysynyt lainaan vaan sanoi "että kun teidän pojan jalka on kipsissä, niin me otamme hänen polkupyöränsä meidän Vesalle, sillä eihän teidän poika enää pysty polkupyöräilemään." Ei olisi koskaan palauttanut sitä polkupyörää.

En kyllä pitäisi yliopistotutkija ylimpään yhteiskuntaluokkaan kuuluvana, ainakaan taloudellisesti,

Paljonko niillä on palkka?

Riippuu, minkä alan tutkija, mutta vähemmän kuin alan ammattilaisella. Googlaamalla keskimäärin vai oliko mediaani 4500€/kk eli kokeneen perusasteen opettajan palkka, vaikken pitäisi heitä ylimpään yhteiskuntaluokkaan kuuluvana, vaikka opettajia suuresti arvostankin. Jospa se kerjäsi pyörää köyhyyttään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin viemässä tavaroita kirpputorille myytäväksi ja eräs tuttuni sattui tulemaan luokseni juuri kun olin hinnoittelemassa niitä tuotteita myyntiin. Hän alkoi innoissaan tutkimaan tavaroita ja sanoi, että "Minä voisin ottaa osan näitä tavaroita itselleni". Kun kysyin, että tarkoittaako hän, että hän haluaa ostaa niitä minulta, niin hän sanoi ihmeissään, että ei tietenkään, koska jos olen luopumassa niistä tavaroista, niin tietenkin voin antaa vaikka kaikki niistä hänelle ilmaiseksi ja oli todella ihmeissään, kun se ei käynytkään. Sen jälkeen hän ei enää ottanut enää yhteyttä. Jäin miettimään, että miksi hän luuli saavansa tavaroitani ilmaiseksi kun olin myymässä niitä. Eihän hän olisi voinut mennä sitten sinne kirpputorillekaan, missä myin ne ja ottaa niitä tavaroitani mukaan ilman maksamista.

Kaveri on kysynyt jo vaivaannutavan monta kertaa milloin aion ottaa seuraavan kerran kirppispöydän. Tietää siis että teen niin noin kerran vuodessa. Hän siis tulisi valkkaamaan parhaat päältä ennen myyntiin vientiä ja jo kokemuksesta tiedän että niistä en maksua saisi, hän on siis "ostanut" minulta muutaman satunnaisen tavaran aikaisemmin, maksu on jäänyt kun ei ole juuri silloin muka ollut rahaa ja "unohdettu" hänen puoleltaan.

Minä aion unohtaa mainita milloin olen viemässä tavaraa kirppikselle, aika hyvin se pieni hyöty siitä häviää jos antaa jonkun lokkeilla pahimmillaan kaikki mistä voisi muutaman euron myymällä saada.

Oletko tosiaan niin ääliö, ettet saanut sanotuksi sille, joka ilmaiseksi vei, että etpä vie. Jos sanoo, ettei rahaa ole mukana, minä sanon, että hae sit kun rahaa on jos tuote vielä pöydästä löytyy.

Otin kyllä opikseni noista parista kerrasta kun lupasi maksaa myöhemmin, eikä muistutteluista huolimatta tee maksanut, vuosia en sentään jaksa muutamaa kymppiä ruinata, olkoon. Ei olla tunnettu kovin kauaa, niin en tiennyt minkälainen on, muut kaverit kyllä ovat aina hoitaneet velkansa niin ei käynyt mieleenkään että joku kehtaa käyttäytyä noin nolosti, "ostaa" maksamatta.

Vierailija kirjoitti:

Hoidin ystäväni koiraa usein, mm hänen kahden ulkomaanmatkan ajan ja kun hän omi töissä ja koiraa piti käyttää ulkona, kun asunnon katsojia kävi ( asunto oli myynnissä). Tein tietenkin ilmaiseksi, koska kaveria autetaan. No, hänen koiransa kuoli. Minä hankin koiran ja aloitin opiskelut 2x iltaa viikossa. Kysyin, että voisiko tämä ystäväni, jonka koiraa olin usein hoitanut ulkoiluttaa koirani, että voisin mennä suoraan kouluun töistä.Tämä nykyinen ex ystäväni sanoi, että laita kaupan ilmoitustaululle ilmoitus, jossa kerrot etsiväsi koiran ulkoiluttajaamaksua vastaan.

On se kumma kun se vastavuoroisuuden periaate ei toisten kohdalla toimi, ystävän palvelukset muuttuvat merkityksettömiksi jos itse pitäisi vaivautua.

Vierailija kirjoitti:

Loppujen lopuksi, kun puhuu elettävän viikon perjantaista= tulevana perjantaina. Seuraavan viikon perjantaista=ensi viikon perjantaina. Onkohan tämäkään selvempää?

OHO, no kylläpä tästä jaksetaan jauhaa. 🙄 Eiköhän olisi aika hankkia elämä, jos ei todellakaan ole muuta tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyynnöt usein alkavat kyselyllä onko sulla suunnitelmia x&x viikonlopulle? Onneksi olen jo oppinut keksimään ihan mitä vain äkkiä hatusta. Muutaman kerran tullut virhe tehtyä ja näinollen olen huomannut olevani koiranvahtina, lapsenvahtina, auton lainaaja tms. epämiellyttävää.

Sanoo vaan, että on. Vittuako se lokille kuuluu, mitä ne suunnitelmat ovat?

Sulta ei ole kukaan vissiin pyytänyt mitään tai sulla ei ole kavereita?

Mulla ei ole lokkeja kavereina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ero tuli ja olin hakemassa tavaroitani yhteisestä asunnosta, kun mies alkaa hätäilemään, että miten meinasin menetellä sen kierukan kanssa. Olin hieman, että anteeksi mitähän se sinulle enää tässä vaiheessa kuuluu. Hänen mukaansa reiluuden nimissä minun pitäisi poistattaa se, koska vakituinen suhde oli molempien osalta ohi. Epäreilua, kun hän joutui siirtymään takaisin kortsujen kanssa pelleilyyn ja minä voisin tilaisuuden tullen painella paljaalla. Täsmennettäköön, että kierukka laitettiin minulle aikoinaan helpottamaan runsaita ja epäsäännöllisiä kuukautisia, eikä hän edes osallistunut laiton kustannuksiin. Hällä myös tämä asia tiedossa. Noh kyllähän sen harmituksen jollain tapaa käsitän, kun kyseisellä raasulla ei muna tahtonut pysyä kovana edes ilman kumia :)

Hienoa miehen logiikkaa. :D Hyvä, että hän on eksä.

Kyllä miehet on sitten tyhmiä 😄😄 ei saatana

On ne kyllä vittupäitä kusiaisia ja paskiaisia. Pitäs hävittää maan päältä.

2 joko tajusi sarkasmini tai ovat miestenvihaajia ja lopuilla meni aivan ohi

Sun pitäis ehkä ostaa sanakirja ja tutustua sarkasmin määritelmään.

Ja sinun kannattaisi lukea se kohta oikein ajatuksen kanssa.

Ahaa. Toinen, joka luulee tietävänsä, mitä sarkasmi on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonnollista kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska olen lääkäri ammatiltani, tulee kaikenlaisia härskejä pyyntöjä vähän väliä. Ilmaisia reseptinuusimisia, jolloin joudun syyllistymään laittomuuksiin - mullahan pitäisi olla kirjanpito kaikista potilaistani, joille lääkkeitä määrään. Ynnä muita kysymyksiä.

Välillä mietin, että ajatteleeko nää ihmiset yleensä mitään.

En minäkään tiennyt, että lääkäri ei saa kirjoittaa reseptiä kelle vain. Olen aina ajatellut, että lääkäri saa päättää itse. Olen itse yliopiston käynyt bioanalyytikko, mutta silti en ole kuullut etteikö lääkäri voisi reseptiä tutulle kirjoittaa. Ei tietystikään lääkärin tarvitse sitä tehdä, jos se on laitonta. Mutta olen kyllä kuullut, että jotkin lääkärit kirjoittavat myös tutuilleen eri sortin lääkemääräyksiä.

On myös luonnollista, että jos porukassa on jokin tietyn alan ihminen, saatetaan kysyä jotain johonkin omaan vaivaan liittyvää oiretta, että mitä tämä voisi olla. Toki lääkärin pitäisi vastata ja ohjata vastaanotolle, ei tietty omalle. Kyllähän sitä kysytään kaveriporukassakin muilta kuin lääkäreiltä, mitä vaivaa on. Puhutaan unettomuudesta ym mikä on ajankohtainen kullekin. Nykyään varsinkin ihmisey osaavat ottaa asioita puheeksi :) mikä on hyvä juttu. Ei saa olla liian qmmattiylpeä. Kyllä kaikilta ammattiryhmiltä kysellään tiettyjä kysymyksiä - jos on tietoa jostakin, miksi ei voisi jakaa sitä halutessaan. Varsinkin jos on mahdollista jakaa oikeaa tietoa eikä disinformaatiota. Toki rajansa kaikella. Peräpukamista utelevan voi ohjata sinne omaan terveyskeskukseen, että kannattaa mennä käymään lääkärillä. Ja sitten vaihtaa keskustelun aihetta. Samoin psykologeilta udellaan mieleen liittyviä asioita, kamapaajilta hiustenkasvuun, kosmetologeilta ihonhoidosta. Varmaan voi tympiä kuulla samoja kysymyksiä, mutta elämä on sellaista. Tässä yhteiskunnassa ollaan aika kireästi identifioitu ihmisenä johonkin ammattiin ja ammatti tuo mukanaan alansa tiedon, joka on arvokasta kaikille tai monille ainakin jossain kohtaa elämäänsä.

Et vissiin tajunnut. Kyllä SAA kirjoittaa. Mutta pitää ottaa se vastuu myös, tarkistaa taustat, kysellä anamneesit ja allergiat, ylläpitää lainmukaista yksityisarkistoa. Kai sunkin labrahoitsun ammattikoulussa jonkunlaista vastuunkantoakin opetettiin? Tai ehkä meni ohi sulta sekin?

Ihan ohiksena mutta bioanalyytikot käy 3,5v ammattikorkeakoulua aiemman amis- tai lukiotutkinnon päälle. Siellä ei opeteta sitä, miten lääkäri työnsä tekee, niin kuin ei varmaan aika monessa muussakaan koulutuksessa opeteta. Siellä opetetaan ottamaan ja analysoimaan ihmisperäisiä näytteitä laadukkaasti.

Nimellä keikailua. Bioanalyytikko ei ole korkeakoulututkinto, vaan kyseessä on laboranttina ennen tunnettu ammattinimike.

Bioanalyytikko on ammattikorkeakoulututkinto joka lasketaan korkeakoulututkinnoksi (alemmaksi rinnastettuna). Tjeu vaikka ammattikorkeakoululaki.

Ammattikorkeakoulussa ei ole korkeakoulua kuin (epäonnistuneessa) nimessään.

Sinulla taitaa korkein tutkinto olla peruskoulu.

Jos olisit käynyt edes peruskoulun, tietäisit, ettei peruskoulun suorittamalla suoriteta  mitään tutkintoa.