Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11850)
Mun sisko on varmaan lukenut tätä ketjua. Kun hän vierailee (pitemmän aikaa pitkän matkan päästä), sen lisäksi että hän maksaa puolet ruuista ja tekee joitakin kotitöitä, hän
- yrittää maksaa suihkusta
- jättää lähtiessä kaappiin herkkuja joista olen eksplisiittisesti kieltäytynyt aiemmin koska olen dieetillä
- ostaa järkyttävän huonolaatuista kotitaloustavaraa "kiitokseksi" kysymättä tarvitsenko tai haluanko
- ei käytä normaaleja astioita koska "tulee tiskiä" mutta koska jotain astiaa on pakko käyttää niin käyttää jotain muuta astiaa, mistä johtuen kohta pitäisi pakastaa jotain mutta yhtään muovirasiaa ei ole jäljellä
- kieltää lapsiaan koko ajan jostain syystä että "ei saa rasittaa x:ää, x suuttuu yms"
- ostaa kysymättä minulle ruokatarviketta ja loukkaantuu kun sanon etten syö kyseistä tuotetta
Viimeksi mainittuun pistin rajan, en rupea väkisin syömään jotain mistä en tykkää vaikka kuinka olisi "kohteliasta" olla "kiitollinen". Yleensä annan kyllä pompotella noin koska olen selkärangaton mato ja miten tuollaista ottaa puheeksi. Saa kiittämättömän maineen.
Miehen veljen vaimo syyttää meitä (=minua) lapsensa nimen varastamisesta.
Meidän tyttäremme on 19-vuotias. Hän on saanut ensimmäisen etunimensä (Alma), isoisoisoäidiltään minun puoleltani, ja mun suvussa on kahdella muullakin naisella sama nimi yhtenä etunimistä. Miehen veli on tavannut tämän naisen n. 15v sitten, jolloin meidän tytär oli jo hyvän aikaa sitten syntynyt. He ovat kärsineet lapsettomuudesta koko suhteensa ajan mutta odottavat nyt esikoista, joka on rakenneultran perusteella tyttö. Sen vuoksi olisi (kuulemma) kohtuullista vapauttaa tämä nimi heidän käyttöönsä, koska hän on AINA halunnut tehdä tyttärestään Alman, ja me olemme nyt varastaneet tämän nimen häneltä ja meidän pitäisi vaihtaa oman tyttäremme nimi tai vähintäänkin kutsua häntä toisella etunimellä. Serkuksilla olisi siis sama etu- ja sukunimi, mikä olisi toki hämmentävää.
En ensinnäkään tiedä, miten voi varastaa lapsen nimen joltain ihmiseltä jota ei siinä tilanteessa ole koskaan tavannutkaan, toiseksi, mulla ei ole mitään sananvaltaa lähteä vaihtamaan täysi-ikäisen lapsen nimeä vaikka haluaisinkin. Mietin vaan että millä planeetalla tuollaista voi edes pokerinaamalla ehdottaa?
Entinen kaveri pyysi lapsenvahdiksi. Olisin kuulemma saanut syödäkin mennessäni, jos olisin maksanut ruuan (hinta oli isompi, mitä koko ruokasatsi oli maksanut). Olisin siis maksanut ruuan hinnan siitä, että saan vahtia heidän muksuaan ilmaiseksi.
Sama tyyppi kävi mesoamassa työpaikkallani, kun en suostunut toisella(kaan) kertaa vahtimaan muksua.
En ole ko. henkilön kanssa enää tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Miehen veljen vaimo syyttää meitä (=minua) lapsensa nimen varastamisesta.
Meidän tyttäremme on 19-vuotias. Hän on saanut ensimmäisen etunimensä (Alma), isoisoisoäidiltään minun puoleltani, ja mun suvussa on kahdella muullakin naisella sama nimi yhtenä etunimistä. Miehen veli on tavannut tämän naisen n. 15v sitten, jolloin meidän tytär oli jo hyvän aikaa sitten syntynyt. He ovat kärsineet lapsettomuudesta koko suhteensa ajan mutta odottavat nyt esikoista, joka on rakenneultran perusteella tyttö. Sen vuoksi olisi (kuulemma) kohtuullista vapauttaa tämä nimi heidän käyttöönsä, koska hän on AINA halunnut tehdä tyttärestään Alman, ja me olemme nyt varastaneet tämän nimen häneltä ja meidän pitäisi vaihtaa oman tyttäremme nimi tai vähintäänkin kutsua häntä toisella etunimellä. Serkuksilla olisi siis sama etu- ja sukunimi, mikä olisi toki hämmentävää.
En ensinnäkään tiedä, miten voi varastaa lapsen nimen joltain ihmiseltä jota ei siinä tilanteessa ole koskaan tavannutkaan, toiseksi, mulla ei ole mitään sananvaltaa lähteä vaihtamaan täysi-ikäisen lapsen nimeä vaikka haluaisinkin. Mietin vaan että millä planeetalla tuollaista voi edes pokerinaamalla ehdottaa?
No tämä on nyt kaiken huippu.
And the Oscar goes to...
Ketjun voittaja!
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko on varmaan lukenut tätä ketjua. Kun hän vierailee (pitemmän aikaa pitkän matkan päästä), sen lisäksi että hän maksaa puolet ruuista ja tekee joitakin kotitöitä, hän
- yrittää maksaa suihkusta
- jättää lähtiessä kaappiin herkkuja joista olen eksplisiittisesti kieltäytynyt aiemmin koska olen dieetillä
- ostaa järkyttävän huonolaatuista kotitaloustavaraa "kiitokseksi" kysymättä tarvitsenko tai haluanko
- ei käytä normaaleja astioita koska "tulee tiskiä" mutta koska jotain astiaa on pakko käyttää niin käyttää jotain muuta astiaa, mistä johtuen kohta pitäisi pakastaa jotain mutta yhtään muovirasiaa ei ole jäljellä
- kieltää lapsiaan koko ajan jostain syystä että "ei saa rasittaa x:ää, x suuttuu yms"
- ostaa kysymättä minulle ruokatarviketta ja loukkaantuu kun sanon etten syö kyseistä tuotetta
Viimeksi mainittuun pistin rajan, en rupea väkisin syömään jotain mistä en tykkää vaikka kuinka olisi "kohteliasta" olla "kiitollinen". Yleensä annan kyllä pompotella noin koska olen selkärangaton mato ja miten tuollaista ottaa puheeksi. Saa kiittämättömän maineen.
Olette molemmat ihania :D
Olin joskus Keski-Suomessa opistolla. Oli kerran jostain syystä menoa Helsinkiin. Ilmoitin sitten, että autoon mahtuu neljä mun lisäksi, jos joku on menossa siihen suuntaan. 3 jäi matkan varrelle ja maksoi bensasta osansa. 4, tyyppi tuli Hesaan asti ja aseman kohdalla ilmoitti, että jää siihen, hänellä ei ole rahaa, mutta haluatko maksun luonnossa. No en, sen verran luotaantyöntävä kundi.
Joskus opiskelin vaatetusalaa pk seudulla ja silloin sai ostaa kankaita koululta. Ope määräsi yhden luotto-oppilaansa antamaan mulle kankaita ja ottamaan rahan. Tyyppi ilmoitti mulle, että pidät suusi kiinni, hän ottaa rahoista tyyliin 80% antoi mulle enemmän kangasta. Hän maksaa koululle vaan sen 20% ni kumpikin voittaa. Mä häkellyin täysin, ensin edes tajunnu kunnolla mitä tapahtu. Myöhemmin omatunto kolkutti ja setvin oman osuuteni koulun kanssa.
Näitä tulee edelleen vastaan, että kaveri pyytää ostamaan mua jotain mitä just tarttee milloin mistäkin syystä ja sitten "unohtaa" maksaa. Nytkin löytyy mielenkiintoista tavaraa kaapista, joita ei ole lunastettu. Kai mä joskus opin, haluaisin vaan luottaa ihmisiin, mutta raha-asioissa ei vaan kertakaikkiaan voi.
Sukulaissetä oli aina pienenä koskettelemassa mua, niin että katkaisin välit vuosiksi (30 vuodeksi). Nyt kun ikä painaa setää, muut kaukaisemmat sukulaiset ottivat yhteyttä, koska hänellä on vain naisystävä ja minä lähin sukulainen. No minä purin hammasta ja otin yhteyttä. Kun totesin sedälle, että sukulaiset kertoivat sinun olevan sairaalassa, vastaus oli, että niin pitikin. Ei voinut soittaa itse. Ei tiedä mun asioistani tuon taivaallista. Selittää aina vain omiaan ja minun pitäisi tietää kuka kukin puheissa vilisevä tyyppi on. On kuulemma vielä hamsteri ja naisystävä pyysi siivoamaan toiselle puolelle Suomea. No minä kiitin kunniasta ja jätin heidät jälleen keskenään kun setäkin pääsi sairaalasta ja kieltäytyi hoitokodista. Rahaa olisi järjestää vaikka minkälainen siivooja. Käskin myydä omaisuutta ja tehdä testamentin. No hän on kuulemma kuolematon, ei ole aiheellista. Minä en niitä rahoja halua, enkä siivota.
Töistä riittäisi kerrottavaa vaikka kuinka, mutta ehkä joku toinen kerta.
Vierailija kirjoitti:
Miehen veljen vaimo syyttää meitä (=minua) lapsensa nimen varastamisesta.
Meidän tyttäremme on 19-vuotias. Hän on saanut ensimmäisen etunimensä (Alma), isoisoisoäidiltään minun puoleltani, ja mun suvussa on kahdella muullakin naisella sama nimi yhtenä etunimistä. Miehen veli on tavannut tämän naisen n. 15v sitten, jolloin meidän tytär oli jo hyvän aikaa sitten syntynyt. He ovat kärsineet lapsettomuudesta koko suhteensa ajan mutta odottavat nyt esikoista, joka on rakenneultran perusteella tyttö. Sen vuoksi olisi (kuulemma) kohtuullista vapauttaa tämä nimi heidän käyttöönsä, koska hän on AINA halunnut tehdä tyttärestään Alman, ja me olemme nyt varastaneet tämän nimen häneltä ja meidän pitäisi vaihtaa oman tyttäremme nimi tai vähintäänkin kutsua häntä toisella etunimellä. Serkuksilla olisi siis sama etu- ja sukunimi, mikä olisi toki hämmentävää.
En ensinnäkään tiedä, miten voi varastaa lapsen nimen joltain ihmiseltä jota ei siinä tilanteessa ole koskaan tavannutkaan, toiseksi, mulla ei ole mitään sananvaltaa lähteä vaihtamaan täysi-ikäisen lapsen nimeä vaikka haluaisinkin. Mietin vaan että millä planeetalla tuollaista voi edes pokerinaamalla ehdottaa?
Katsopa väestörekisterin sivuilta kuinka monta täyskaimaa ( etunimi ja sukunimi sama) tyttärelläsi on, veikkaan, että muutama löytyy. Usuta veljenvaimosi näiden muiden nimivarkaiden kimppuun!
Ei kiitos enää 45 kirjoitti:
Exä pyysi krapulassa suihinottoa läpällä vanhojen aikojen vuoksi
Voihan sen exän kanssa ihan hyvin hommailla jotain. Riippuu varmaan väleistä. 🙂
Itse asiassa voi olla aika hyväkin ratkaisu jossain tilanteessa, jos ei halua uutta suhdetta ym
Minulle tuli mieleen kun veljeni avovaimon mielestä olin varastanut heidän lapsensa nimen koiralleni. Koirani nimi oli ollut X. Koirani oli jo kuollut vanhuuteen 16 vuotiaana, mutta veljen naisystävän mielestä oli loukkaavaa että kun sukulaisesi puhuivat X:tä he muistelivat koiraa koska hän halusi nimen lapselleen. Ja siis minulla oli ollut tämä koira jo yli kymmenen vuotta samalla nimellä ennen kuin veljeni oli tavannut tulevan kälyni(?) En oikein tiedä mitä hän olisi halunnut minun tekevän koirani nimelle koska hän oli tosiaan mennyt samalla nimellä melkein pari vuosikymmentä ja oli tosiaan jo kuollut? Hän oli tosi loukkaantunut koska ei voinut nimetä lastaan X:ksi koska kaikki sukulaiset mielsivät X:n koirakseni. Ja olin tehnyt väärin myös kun olin antanut koiralle ihmis-nimen. Mä oon päättänyt ottaa vaan etäisyyttä, laittaa sormet ristiin et broidi käyttää kumia ja kadota varjoihin..
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuli mieleen kun veljeni avovaimon mielestä olin varastanut heidän lapsensa nimen koiralleni. Koirani nimi oli ollut X. Koirani oli jo kuollut vanhuuteen 16 vuotiaana, mutta veljen naisystävän mielestä oli loukkaavaa että kun sukulaisesi puhuivat X:tä he muistelivat koiraa koska hän halusi nimen lapselleen. Ja siis minulla oli ollut tämä koira jo yli kymmenen vuotta samalla nimellä ennen kuin veljeni oli tavannut tulevan kälyni(?) En oikein tiedä mitä hän olisi halunnut minun tekevän koirani nimelle koska hän oli tosiaan mennyt samalla nimellä melkein pari vuosikymmentä ja oli tosiaan jo kuollut? Hän oli tosi loukkaantunut koska ei voinut nimetä lastaan X:ksi koska kaikki sukulaiset mielsivät X:n koirakseni. Ja olin tehnyt väärin myös kun olin antanut koiralle ihmis-nimen. Mä oon päättänyt ottaa vaan etäisyyttä, laittaa sormet ristiin et broidi käyttää kumia ja kadota varjoihin..
Luna?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuli mieleen kun veljeni avovaimon mielestä olin varastanut heidän lapsensa nimen koiralleni. Koirani nimi oli ollut X. Koirani oli jo kuollut vanhuuteen 16 vuotiaana, mutta veljen naisystävän mielestä oli loukkaavaa että kun sukulaisesi puhuivat X:tä he muistelivat koiraa koska hän halusi nimen lapselleen. Ja siis minulla oli ollut tämä koira jo yli kymmenen vuotta samalla nimellä ennen kuin veljeni oli tavannut tulevan kälyni(?) En oikein tiedä mitä hän olisi halunnut minun tekevän koirani nimelle koska hän oli tosiaan mennyt samalla nimellä melkein pari vuosikymmentä ja oli tosiaan jo kuollut? Hän oli tosi loukkaantunut koska ei voinut nimetä lastaan X:ksi koska kaikki sukulaiset mielsivät X:n koirakseni. Ja olin tehnyt väärin myös kun olin antanut koiralle ihmis-nimen. Mä oon päättänyt ottaa vaan etäisyyttä, laittaa sormet ristiin et broidi käyttää kumia ja kadota varjoihin..
Luna?
Lähellä. Ava.
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko on varmaan lukenut tätä ketjua. Kun hän vierailee (pitemmän aikaa pitkän matkan päästä), sen lisäksi että hän maksaa puolet ruuista ja tekee joitakin kotitöitä, hän
- yrittää maksaa suihkusta
- jättää lähtiessä kaappiin herkkuja joista olen eksplisiittisesti kieltäytynyt aiemmin koska olen dieetillä
- ostaa järkyttävän huonolaatuista kotitaloustavaraa "kiitokseksi" kysymättä tarvitsenko tai haluanko
- ei käytä normaaleja astioita koska "tulee tiskiä" mutta koska jotain astiaa on pakko käyttää niin käyttää jotain muuta astiaa, mistä johtuen kohta pitäisi pakastaa jotain mutta yhtään muovirasiaa ei ole jäljellä
- kieltää lapsiaan koko ajan jostain syystä että "ei saa rasittaa x:ää, x suuttuu yms"
- ostaa kysymättä minulle ruokatarviketta ja loukkaantuu kun sanon etten syö kyseistä tuotetta
Viimeksi mainittuun pistin rajan, en rupea väkisin syömään jotain mistä en tykkää vaikka kuinka olisi "kohteliasta" olla "kiitollinen". Yleensä annan kyllä pompotella noin koska olen selkärangaton mato ja miten tuollaista ottaa puheeksi. Saa kiittämättömän maineen.
Ihan hullunkurista kursailua, varsinkin tuo pakasterasioista syöminen lautasen sijaan. Pitäähän ne pakasterasiatkin tiskata, ja ovat vielä hankalampia pestäviä kuin tavalliset lautaset.
Täällä alkaa olla tunne että kommentoijat itse ovat myös vähän outoja...
Vierailija kirjoitti:
Näistä kielioppivirheistä sen verran, että toki ymmärrämme lukivaikeuden, neurologisten ongelmien, ulkomaalaistaustaisuuden tai pitkään ulkomailla asumisen tuottamat ongelmat, JOS vain tiedämme niistä, samoin tuon raivostuttavan automaattisen tekstinkorjauksen tuottamat ongelmat, mutta on myös yllättävän paljon niitä, jotka vähät välittävät oikeinkirjoituksesta. Asenne heillä on, että kyllä he ihan ymmärrettävää tekstiä kirjoittavat, silloinkin se todellakaan EI Ole ymmärrettävää ja yksiselitteistä.
Luen toisinaan näitä juttuja ääneen äidilleni tai miehelleni, mutta se on joskus vaikeaa pelkän luetun rytmittämisen takia, koska kaikki välimerkit ja jopa isot kirjaimet ovat miten sattuu. Sijamuodot ja päätteet, erityisesti lukusanojen kanssa, ovat aivan käsittämättömiä eli täytyy vain yrittää ARVATA merkitys tekstiyhteydestä, ei kai se voi olla kirjoittajan tarkoitus?
Yleisellä keskustelupalstalla kaikki tällainen on lähinnä häiritsevää, mutta työpapereissa oikeasti ärsyttävää, koska sellainen tietämättömyys, huolimattomuus ja välinpitämättömyys altistaa virheille - ja opettaa talon vieraskielisille työkavereillekin väärät kirjoitustavat.
Ei tarvitse olla täydellinen kirjoittaja, mutta vähän yrittämistä kuitenkin.
Ei jumankauta voi olla totta että joku lukee näitä sekopäitten höpinöitä ääneen toiselle...
Itse hädintuskin kehtaan lukea palstaa edes yksin pimeässä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistä kirjoitusvirheistä tulee joskus hienoja ketjuja. Muistelen lämmöllä yhtäkin ketjua, jossa aloittaja kirjoitti, että "Piestiin miehen kanssa autoa pihalla, kun...". Sekin taisi poistua. All those moments will be lost in time, like tears in rain.
Automaattinen tekstinkorjaus tuo oman värinsä keskuteluun. Talosta toiseen norppien ja emättimen kanssa kiertävä porukka ei unohdu koskaan.
Eikä voihkiminen maistraatissa.
Vapaamaalari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistä kielioppivirheistä sen verran, että toki ymmärrämme lukivaikeuden, neurologisten ongelmien, ulkomaalaistaustaisuuden tai pitkään ulkomailla asumisen tuottamat ongelmat, JOS vain tiedämme niistä, samoin tuon raivostuttavan automaattisen tekstinkorjauksen tuottamat ongelmat, mutta on myös yllättävän paljon niitä, jotka vähät välittävät oikeinkirjoituksesta. Asenne heillä on, että kyllä he ihan ymmärrettävää tekstiä kirjoittavat, silloinkin se todellakaan EI Ole ymmärrettävää ja yksiselitteistä.
Luen toisinaan näitä juttuja ääneen äidilleni tai miehelleni, mutta se on joskus vaikeaa pelkän luetun rytmittämisen takia, koska kaikki välimerkit ja jopa isot kirjaimet ovat miten sattuu. Sijamuodot ja päätteet, erityisesti lukusanojen kanssa, ovat aivan käsittämättömiä eli täytyy vain yrittää ARVATA merkitys tekstiyhteydestä, ei kai se voi olla kirjoittajan tarkoitus?
Yleisellä keskustelupalstalla kaikki tällainen on lähinnä häiritsevää, mutta työpapereissa oikeasti ärsyttävää, koska sellainen tietämättömyys, huolimattomuus ja välinpitämättömyys altistaa virheille - ja opettaa talon vieraskielisille työkavereillekin väärät kirjoitustavat.
Ei tarvitse olla täydellinen kirjoittaja, mutta vähän yrittämistä kuitenkin.
Ei jumankauta voi olla totta että joku lukee näitä sekopäitten höpinöitä ääneen toiselle...
Itse hädintuskin kehtaan lukea palstaa edes yksin pimeässä...
Ja minä vain vessassa lukon takana.
Kesti pitkään huomata, että yksi sukulainen otti yhteyttä vain jos tarvitsi jotakin. Muutoin ei oikeastaan laittanut viestiä tai edes vaivautunut vastaamaan välillä lainkaan, jos hänelle laitoin jotakin. Kun hän pyysi kylään, sinne ajamaan lähtiessä tuli milloin mikäkin pyyntö hakea jotakin jostain. Viimeksi huonekalukaupan kautta piti käydä ja raahata hänelle tavaraa kotiin. Häneltä tuli myös pyyntöjä autokyydeille. Ajettiin yksikin kerta poikaystävän kanssa pitkä matka hakemaan häntä, kun hän väitti olleensa ”todella humalassa” ja tarvitsi kyydin kotiin. Oikeasti perille päästyä hän odotti kyytiä kaverinsa kanssa ja halusi kaverinsa kanssa kyydin 2km matkalle, ”huijasi” siis paikalle, ei ollut edes menossa kotiin ja ajettiin pitkä matka 2km kyytiä varten. Bensarahoja ei maksanut. Samoin pitkän hiljaisuuden jälkeen tuli pyyntöjä tulla lastenvahdiksi. En ollut vuosiin saanut pitää kesälomaa ja sain vihdoin 2 vkoa lomaa. Toinen loman lauantaista olisi pitänyt käyttää lastenvahtina olemiseen, jotta sukulainen olisi päässyt harrastukseensa. Suuttui kun kieltäydyin ja yritti tehdä ”kiusaa”. Kuitenkin jo seuraavassa viestissä pyysi autokyytiä. Samoin muuten vihjaili sitä ennen, että kun päiväkodin kanssa oli hässäkkää, niin KUKAKOHAN voisi olla lastenvahtina arkipäivät. Minun olisi siis pitänyt käyttää lomani arkipäivät lastenvahtina olemiseen, ilmaiseksi tottakai. En enää tee palveluksia hänelle ja hän on suuttunut siitä. Ei ole tullut lainkaan viestejä enää.
Ei jumankauta voi olla totta että joku lukee näitä sekopäitten höpinöitä ääneen toiselle...
Itse hädintuskin kehtaan lukea palstaa edes yksin pimeässä...[/quote]
Näistä sais hyviä äänikirjoja
BookBeatiin
Minkä takia se lapsi, jonka isä toi töistä ne 11 ilmapalloa, ei saanut pitää niitä kaikkia yksin? Tai edes suurinta osaa. Aivan idioottia, että isä ilahduttaa lastaan ja tuo ihanan ilmapallokimpun ja sitten ne on pakko jakaa serkuille ja hoitopaikan kavereille ja itse saa yhden!!!! Yhden!
Minä olen myös varsinainen kielipoliisi ja kirjoitan työkseni ohjeista sekä tekstiä, jota arvioidaan mm. eri oikeusasteissa. Tekstin siis tulee olla täydellistä ja sitä se myös on.
Vapaa-ajalla ja esim. työhön liittyvissä teams-pikaviesteissä en todellakaan välitä oikeinkirjoitusesta ja välillä tekstistä saa hakea isoja alkukirjaimia. Koen kirjoitusvirheistä huomauttelemisen todella ikävänä ja ihan turhana pätemisenä.