Lue keskustelun säännöt.
Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11850)
Opiskeluaikana vuokrasin hyvän kaverini ulkomailla asuvan sukulaisen asunnon 2 vuodeksi. Asunnossa oli tämän sukulaisen kamoja aika paljon, jotka siirsin verkkovarastoon ja toiseen makuhuoneeseen. Isoin tavara oli piano, jonka työnsin olohuoneen nurkkaan, jossa se nökötti 2 vuotta sohvan ja seinän välissä.
Olin muuttamassa, jolloin tämä ulkomailla asunut kaverin sukulainen pyysi minua näyttämään asuntoa uusille mahdollisille vuokralaisille. Näytin asuntoa kahdelle pariskunnalle, joista toinen pariskunta halusi vuokrata asunnon, jos tavarat ja varsinkin pianoa siirretään pois.
Tämä ulkomailla asunut vuokraaja pyysi iäkkäitä vahmepiaan siirtämään muut kamat muualle, mutta sanoi, että minä siirrän pianon. En ollut siirtämässä. Lopulta soitti minulle, että enkö voisi ottaa pianoa uuteen asuntooni, kunnes hän tai hänen vanhempansa saisivat pianon myytyä. No en ottanut uuteen yksiööni pianoa. Lopulta iäkäs isä tilasi firman, joka siirsi pianon ja varastoi.
Kuulin myöhemmin, että kuljetus ja varastointi oli maksaneet enemmän ,kuin mitä pianosta saisi myytynä. Ikävää, mutta ei minun ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukulainen vaati, että olisimme kuskanneet hänen osuutensa perintöhuonekaluista ja huonekasveista hänen vanhempiensa talosta hänen kotiinsa "kun teillä on se pakettiauto ja olette ihan siinä matkan varrella ajamassa."
"Matkan varrella" tarkoitti yhteensä 300 kilometrin ylimääräistä lenkkiä per suunta, mies oli kyseisellä suunnalla aikataulutetun työmatkan takia ja kuskaus olisi pitänyt hoitaa tämän sukulaisen vaatimien aikataulujen mukaisesti. Samaan hengenvetoon sukulainen totesi, ettämitään ei saisi mennä rikki ja huonekasvit pitäisi kääriä siten, ettei yksikään palellu matkalla. Hän olisi siis ollut kotonaan odottamassa lastia saapuvaksi.
Ei sitten suostuttu, mistä seurasi ensin huutoa siitä, miten itsekkäitä autoilijat ovat ja sen jälkeen pitkä hiljaisuus yhteydenotoissa, kunnes olisi taas tarvinnut autoa johonkin muuhun kuskaukseen. Tuohon asti kyseessä oli ollut järkevä ja kiva sukulainen, mutta perintö tuntuu saavan ihmisissä jotain outoa aikaan?
Tähän väliin sopiikin kertoa lähisukulaiseni härskeimimmistä härskein pyyntö. Parisenkymmentä vuotta sitten sukulainen ja enomme olivat yhdessä enon maksamalla reissulla Balilla. Sukulainen (serkkupoika) kertoi enolleen ikävästä avioerostaan ja oli murtunut ja jäi nuolemaan näppejään kun vaimo vei kaiken ja hänelle ei jäänyt "penniäkään." Eno siinä lohdutteli, mutta serkkupoikani löysikin oivan ratkaisun rahapulaansa ja murheeseen. Hän keksi pyytää enoltaan rahaa ja saikin, mutta vielä painotti sitä, että on tärkeää, että hänelle tehdään testamentti, jossa kerrotaan, että kukaan toinen sukulainen ei saisi enon omaisuudesta mitään. Enolla oli muuten omakin poika, joka asui Amsterdamissa. Mutta enolla ei ollut lapsensa kanssa mitään tekemistä, joka tietenkin järkytti tätä. Kuulemma eno ei tuntisi, vaikka tulisi kadulla vastaan. No niin, sitten kiltti eno teki testamentin, jonka ainoana saajana oli serkkupoika. Allekirjoittajina puolituttuja naapureita. Kun sitten enoni kuoli, niin häneltä löytyikin toinen testamentti, jossa oli aivan eri sisältö kuin aikaisemmassa. Siinä enoni antoi omaisuuden sille ihmiselle, joka oli häntä hoitanut. Amsterdamin lapsi sai tietenkin lakiosan ja toinen perijä sen b-osan, mutta serkkupoika ei saanut mitään. Hän siis menetti upean merenrantahuvilan Etelä-Suomessa sekä Tampereen jugend-linnassa sijainneen huoneiston paraatipaikalla. Vaikka enoni oli jo hyvin iäkäs, niin järki toimi ja hän päätti itse, kenelle omaisuutensa antaa. Omaisuus meni - arvatkaapa kenelle.
Sinulleppa tietenkin. Eli olit niin härski että ohitit enosi ainoan jälkeläisen, sen jolle koko perintö olisi kuulunut.
Härskiä. Toki hoidit enoasi euron kuvat silmissäsi...ilmatteeksi ei kukaan mitään tee.Miten niin härskiä, ko. enonhan sanottiin olevan myös serkkupojan eno, ei isä!
Enolla oli myös oma lapsi, joka asui ulkomailla (Amsterdam) ja johon yhteys oli katkennut. Lisäksi sitten ap ja tämä serkkupoika. Enon lapsi sai lakiosuuden ja ap ilmeisesti sitten loput.
Mieheni joskus korjailee tutuilleen esim ruohonleikkureita ja lumilinkoja. Yhdellä tutulla oli sitten harvinaisen vaikeaa tulla hakemaan tavaransa pois meidän nurkista ja vielä ehdotti että säilytettäisiin hänen roinia ja vesijettejä autotallissamme. Vielä ehdotti että "ottakaa lisää lainaa ja rakentakaa isompi". Juu ei.
Tuli mieleen.
Meillä oli aikoinaan mökkinaapurina minun iäkäs sukulaismies, joka hassusti puoliväkisin lainasi meille erilaisia laitteita jne, joita ei kaikkia edes tarvittu. En kehdannut aina sanoa vastaan ja otin jonkun laitteen varastooni tai tontille hetkeksi, ennenkuin palautin käyttämättä tai käytin hyvin vähän.
Ehdin ihmetellä asiaa oman perheeni kanssa, kunnes iäkäs sukulaismies alkoi pyytämään kaikenmaailman ilmaisiin "talkootöihin" omalle tontilleen korvaukseksi lainaamistaan tavaroistaan.
Hän ovelasti loi meille "auttamisvelkaa" ja menin aluksi siihen vipuun. Jatkossa en ottanut perunanistutuskonetta istumaan pienen peltoni reunaan, jotta joutuisin hetken päästä nostamaan kaikki hänen perunansa korvaukseksi.
On jo edesmennyt. En ole edes vihainen. Oli aika reppana.
Opiskeluaikana opiskelukaveri tivaamalla tivasi tulevan tentin tenttikirjaa lainaan. Olin siis itse lukemassa samaan tenttiin. Suuttui todella, kun luin viimeiset päivät ennen tenttiä itse kurjaa.
Ei auttanut puhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen vapaaehtoisesti lapseton koska en pidä lapsista tai niiden hoidosta. Silti jatkuvasti kysellään lapsenlikaksi tai jopa ottamaan lapsi hoitoon viikonlopuksi. "Sulla kun on aikaa".
Mies toivoi ensitreffejä viestitse suunnitellessa, että annanhan hänen rauhassa hoidella itsensä jos en kiinnostu hänestä seksuaalisesti.
Kuka kysyy tuollaista??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies toivoi ensitreffejä viestitse suunnitellessa, että annanhan hänen rauhassa hoidella itsensä jos en kiinnostu hänestä seksuaalisesti.
Kuka kysyy tuollaista??
What?
Vierailija kirjoitti:
Mies toivoi ensitreffejä viestitse suunnitellessa, että annanhan hänen rauhassa hoidella itsensä jos en kiinnostu hänestä seksuaalisesti.
Kuka kysyy tuollaista??
Ihan uteliaisuudesta, mitä vastasit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies toivoi ensitreffejä viestitse suunnitellessa, että annanhan hänen rauhassa hoidella itsensä jos en kiinnostu hänestä seksuaalisesti.
Kuka kysyy tuollaista??What?
Jep...oltiin viestitty ja soiteltu pari kk, koska välimatkaa. Oltiin sovittu että jos ei karkuun juosta heti tavatessa niin voidaan yöpyä yhdessä, suostui tarvittaessa sohvamajoitukseen. Matkalla luokseni sitten kirjoitti tuon...
Meinasin sanoa että käännäpä auton nokka, mutta ajattelin että tavataan nyt sitten, koska muuten oli vaikuttanut kiinnostavalta. No ei tullut meistä paria kuitenkaan.
Edelleen kenelle tulee mieleen sanoa tuollaista...
Vierailija kirjoitti:
Tuolle jonka kaverit auttaa koko ajan, itse olen kokenut vähän samaa. Olin kauan opiskelijabudjetilla, ja tuli tarjouksia tarjota ruuat ravintolassa, tai sitten jos mainitsin että etsin töitä, nämä avaavat mol.fi ja linkkavat mulle työpaikkoja. Olen aikuinen maisteriksi valmistunut, joten osaan tuon kyllä hoitaa itsekin... Jopa silloin vastavalmistuneena. Ehkä he halusivat vaan auttaa, mutta olen todennut että ihmisille jää mielikuvat rooleista päälle. Tarkoitan että jos olit nuorena jonkunlainen, on vaikea käsittää että ihminen onkin muuttunut. Yksi lapsuudenkaveri tuntui pitävän minua jonain reppanana jolle käy aina huonosti miesten kanssa. Kommentit oli sen mukaisia. Kun sitten olin ongelmani rauhassa itsekseen käsitellyt ja koitti kypsä suhde, ei jotenkin hyväksynyt sitä. Nää mun antamat esimerkit on nyt vähän huonoja, mutta halutaan ikään kuin pitää ihminen lestissään. Kaikkien kavereiden kanssa ei ole samanlaisia ongelmia, mutta ehkä just niiden jotka pitää toista vähän huonompana kuin itseään, jotenkin autettavana.
Ihana saada vertaistukea :D Kuulostaa hyvin tutulta tämä suhtautuminen, ei jotenkin suostuta näkemään sitä että ihminen kasvaa, kypsyy ja pääsee ongelmissa eteenpäin. Olo on ristiriitainen koska kaveri on minulle rakas ja tärkeä ja on auttanut paljon silloin kun olen oikeasti apua tarvinnut, joten mieluusti pitäisin hänet elämässä. Rajojen veto vain on vaikeaa, kun nämä avuntarjoukset ovat kuitenkin hyväntahtoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorempana olin ihan superkiltti tossukka enkä osannut sanoa kenellekään ei, ja tätähän kyllä käytettiin hyväksi. Tässä vain muutama, näitä tapauksia oli nuorempana kymmeniä, jos ei satoja.
- Useampi tuttu lainasi rahaa, minulta vähävaraiselta opiskelijalta. Näitä ei tietenkään saanut usein takaisin.
- Matkustin bussilla ja kävellen pitkiä matkoja lohduttamaan puolituttua jonka mies oli jättänyt parin kuukauden seurustelun jälkeen. Näitkin vastaavia tapauksia oli useita. Kerran kuuntelin tunnin kaverin selostusta hiivasienestään. Hän ei halunnut kuulla minun erostani 4 vuoden avoliiton jälkeen.
- Juoksin ympäri kaupunkia etsimässä kaverin alkoholistimiestä kaverin pyynnöstä. Ja monenmonta kertaa.
- Hoidin kaikkien eläimet lyhyelläkin varoajalla, omien opintojen ja menojen kustannuksella kun vain pyydettiin.
En jotenkin ymmärtänyt ettei ole minun vastuullani korjata kaikkia maailman ongelmia. Taustalla se perinteinen, kun on kasvatettu kiltiksi tytöksi joka ei koskaan pahoita kenenkään mieltä, on tästä hyvin vaikea lähteä muuttumaan aikuisiällä. Opitut mallit on tiukasti tarttuneet mielen perukoille, ettei aivoissa ole minkäänlaista mallia sille miten puolustaa itseään. Se on opittava taito kuten aivan kaikki muukin ihmisten kanssa toimiminen. Olen nelikymppinen ja opettelu jatkuu edelleen. Opettakaa ihmiset lapsenne pitämään puoliaan jo pienenä!
Sain perinnöksi talon (testamentilla), joka vaati remonttia. Toinen rintaperijä oli saanut avustuksia etukäteen ja sai nyt vain lakiosansa rahana (kymmeniä tuhansia kuitenkin).
Loukkaantui tästä verisesti ja ilmoitti, ettei olla missään tekemisissä enää koskaan.
No sehän sopi. Vuosi meni ja soitti tuossa äskettäin, että mitä kuuluu? ja maksanhan asunnon vuokratakuut, kun hän haluaa muuttaa Helsinkiin, eikä rahaa ole enää jäljellä eikä kela-sossu tms. maksa. Muuttokulut kuulemma maksaa(?)
No en tosiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei ehkä pahimmasta päästä. Täti pyysi minua varastoimaan tyttärensä kaksion tavaroita (vanha sohva, sänky, runkipatja , pöytä jne...siis isoja tavaraoita, arvottomia rahallisesti) sen aikaa kun tytär asui ulkomailla (ei siis tietoa kestosta, aikuinen kyseeessä, lopulta se kesti 5v.), kun minulla oli autotalli. No vastasin että pidän sielä autoa...Tuohoin sitten vaan tokaisi että onhan sulla pihallakin tilaa autolle. No joo niin on. Mutta täti siis itse asuu 200m2 asunnossa ja on sielä iso pihavarasto tms...Ja kesäpaikka jossa olisi aittaa tms varastotilaa reilusti. No tytär muutti sitten takaisin ja osti uudet kalusteet, olisin siis 5 vuotta täyttänyt autotallini (Helsingissä) arvottomalla roinalla joka lähti kaatikselle / lahjoitukseen kyn tytär palasi.
Vierailija kirjoitti:
No ei ehkä pahimmasta päästä. Täti pyysi minua varastoimaan tyttärensä kaksion tavaroita (vanha sohva, sänky, runkipatja , pöytä jne...siis isoja tavaraoita, arvottomia rahallisesti) sen aikaa kun tytär asui ulkomailla (ei siis tietoa kestosta, aikuinen kyseeessä, lopulta se kesti 5v.), kun minulla oli autotalli. No vastasin että pidän sielä autoa...Tuohoin sitten vaan tokaisi että onhan sulla pihallakin tilaa autolle. No joo niin on. Mutta täti siis itse asuu 200m2 asunnossa ja on sielä iso pihavarasto tms...Ja kesäpaikka jossa olisi aittaa tms varastotilaa reilusti. No tytär muutti sitten takaisin ja osti uudet kalusteet, olisin siis 5 vuotta täyttänyt autotallini (Helsingissä) arvottomalla roinalla joka lähti kaatikselle / lahjoitukseen kyn tytär palasi.
Suostuit, koska..?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ehkä pahimmasta päästä. Täti pyysi minua varastoimaan tyttärensä kaksion tavaroita (vanha sohva, sänky, runkipatja , pöytä jne...siis isoja tavaraoita, arvottomia rahallisesti) sen aikaa kun tytär asui ulkomailla (ei siis tietoa kestosta, aikuinen kyseeessä, lopulta se kesti 5v.), kun minulla oli autotalli. No vastasin että pidän sielä autoa...Tuohoin sitten vaan tokaisi että onhan sulla pihallakin tilaa autolle. No joo niin on. Mutta täti siis itse asuu 200m2 asunnossa ja on sielä iso pihavarasto tms...Ja kesäpaikka jossa olisi aittaa tms varastotilaa reilusti. No tytär muutti sitten takaisin ja osti uudet kalusteet, olisin siis 5 vuotta täyttänyt autotallini (Helsingissä) arvottomalla roinalla joka lähti kaatikselle / lahjoitukseen kyn tytär palasi.
Suostuit, koska..?
Eihän se suostunutkaan.
Äitini oli sitä mieltä että muuttaa meille epämääräiseksi ajaksi kun talossaan tulee putkiremontti. En kommentoinut asiaa ja remontin ajaksi ei sitten tarvinnutkaan muuttaa pois. Juu, EI!
Miehen kaverin vaimo oli tulossa opiskelemaan paikkakunnallemme. Kysyi että voisiko asua meillä. Olin nähnyt hänet kerran, että niin hyvä tuttavuus oli kyseessä. Ja paras juttu oli että rouvan oma lapsi asui samalla paikkakunnalla.
Jos joku haluaisi säilyttää romujaan meidän kotona, niin pyytäisin vuokraa 50€ kuutio vuodelta etukäteen. Eikä palautuksia.
No huh! Voisin kyllä itse auttaa luottotiedotonta ystävää tai läheistä, mutta en noilla spekseillä. Eli viisaasti kyllä toimit.