Lue keskustelun säännöt.
Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11849)
Vierailija kirjoitti:
Tämä sattui Leppävirralla joskus noin vuonna 1999.
Alkon takapihalla seisoskeltiin juomassa vähän "miestä väkevämpää". Kello taisi olla jotain 20. No siihenhän ilmestyy joku satanan spede kyselemään, että oisko heittää huikkaa. Sanoin että ei heitetä, jos et anna rahaa tai jotain vastapalvelusta. LUpasi auttaa mua muutossa, kun seuraavana päivänä oli muuttopäivä. No jes ei muuta kun osoite kaverin käteen ja huikkaa poskeen. Laivurintiellä asuin. Siellä sitten odottelin muuttopäivänä, että tämä spede ilmaantuisi paikalle. Tulikin, kun oli melkein kaikki saatu vietyä. Kantoi sitten jonkun pienen laatikon auton perälle. Ja arvatkaas mitä? °Taas olisi pitänyt saada hiukka!
"Kun autoin muutossa ja kikkea, etkö edes huikkaa tarjoa?"
Sanoin että tämä oli vastapalvelus siitä edellisestä huikasta.
"Ai siitä, no sehän oli kato eilen, kuka vnahoja muistelee."
Päätin että tämä kaveri lähti nyt porukasta, ja lähdettiin kovaa vauhtia ajamaan uuteen osoitteeseen Savonkadulle. Mutta eikös kveri lähtenyt mopopyörällä perään!
No siinä sitten päätettiin että eipä näytetä, missä uusi asunto on, vaan lähdetäänkin ajamaan Kurjalaan asti, jos saataisiin mies häivytettyä perästä. Jonnekin puolille tielle asti se suerasi, vaan jossain vaiheessa tuntui päättävän etä paskat, tuo kaveri muuttaa jonnekin ihan peräkylille, ei kannta seurata.
No sitten ajettiin vaan takaisin keskustaan ja ei kun laatikoit kantamaan. Muutto meni kivasti ja sitten ne oikeat muuttomiehet saivat huikkansa.
No sittenpä seuraavana päivänä taas Alkone dessä on sama kaveri huikkaa vaatimassa! Annettiin turpaan porukalla. Yö meni putkassa, mutta kyllä tuli hyvä mieli. Ja asun samasa kämpässä edelleen.
Mikä diagnoosi sinulla on, lääkitys on ainakin vahva.
Miten ihminen voi kirjoittaa noin sekavaa tekstiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapahtui 2000 l alussa.
Asuin ihan lähellä Nokian yhtä konttoria ja siellä jätti tosi usein auton meidän taloyhtiön paikoille, jotka olivat tyhjinä.
Lyhyen kävelymatkan päässä on myös autohalli, jossa oli aina vapaita paikkoja.
Ei ollut 1 eikä 10 krt, kun nokialaisen auto oli paikallani tullessa töihin.
Muutaman kerran jätettiin jopa vkonlopuksi,
Aluksi Nokia jeesasi, sitten ei, sanoivat eivät tiedä.
Mieheni sai jostain asiakkaaltaan pienen nosturin? En tiedä miksi sitä sanottiin.
Joka tapauksessa sillä sai vietiä betoniporsaan auton perään. Laittoi lapun 50 e käteistä ja siirrän.Se oli ihan hyvä business, sillä tämä eläkkeellä oleva mummo tarjosi aina pikkujoulut .
Meillä oli taulut, missä luki rekisterikilvet ja kerrottiin, jos joku tuttu tulee ja käyttää autopaikkaa.
Käytännössä tämä Mirja soitti ja kysyi valkoinen volvo on paikallasi, saanko viedä possun taakse.Lisäpotkuna sitten Mirjan joku veljenpojan siskon naapuri oli pysäköintivalvoja. Jos joku haistatteli Mirjalle, hänpä soitti pysäköintivalvojalle, joka kirjoitti sakot.
Valituksia tule valvojalle usein, mutta kaikki piti maksaa. Valvojahan on provikkapalkalla.
Possuja oli varmaan 5 ja joskus kaikki oli käytössä.
Muistan laminoineeni töissä Mirjan lappuja. Kaikki eivät palauttaneet, mutta moni löytyi mm lähistöstä, maasta.
Oi niitä aikoja.
Varmaan minun järjen köyhyyttä, mutta en ymmärtänyt tämän tarinan juonta.
Samaa mietin, miten voi aikuinen ihminen kirjoittaa noin sekavaa tekstiä? Ei päätä, ei häntääkään.
Tämä oli aikaa kun meillä ja lapsuudenkaverillani oli pienet lapset. Asuimme n 200km:n päässä toisistamme. Yhtenä lauantaipäivänä kaverini soitti ja kysyi tulisimmeko illalla heille kylään ja suostuin koska emme olleet nähneet aikoihin. Illalla sitten selvisi että olivatkin menossa miehensä kanssa ravintolaan ja syy kutsuun olikin lastenvahdin saaminen. Tää nainen oli muutenkin niin kiero savolainen että aina sai olla varuillaan mitä minkin asian takana oikeasti piili. Ei olla tekemisissä enää.
Flirttaileva naapuri tuli ovelle pienessä humalatilassa viinapullo kädessä ja kysyi "saako prsettä?" Sanoin että saat niin paljon kuin irtoaa. Onnea etsinnälle ja suljin oven.
Olen ammatiltani kuvittaja ja minulta pyydetään usein, ihan asiakkaidenkin toimesta, aivan käsittämättömiä teoksia ajatuksella, että ei siihen mene kuin korkeintaan 2 tuntia 25 tunnin sijaan, tai että osaan varmana maalata realistisen monalisamaisen taulun anopista, vaikka en ole taidemaalari. Myös logosuunnittelut hoituvat ihan varmana ilman aiempaa kokemusta yhtä hyvin kuin logoammattilaisilta.
Tämä on just tätä luovan alan klassista vänkäämistä. Äkkiäkös sinä sen hääkakun/kesämekon/villapaidan/huovutetut joulukoristeet/meikin/kampauksen/500 keksiä/uuden sävellyksen/kirjan tuossa ohimennen pyöräytät vasemmalla kädellä ilmaiseksi tai pullapalkalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naapurin 45v juopposekakäyttäjä on puhunut n. 8 muulle naapurille kuinka minusta tulee hänen vaimonsa. Näin 24-vuotiaana naisena loukkaa kun naapurit vihjailee et siinä sulle hyvä työssäkäyvä mies! Olenko muka niin ruma ja säälittävä etten parempaa ansaitse?
Itse olen raitis ja urheilullinen. Meillä ei ole mitään yhteistä. Silti tämä naapuri käy viikonloppuisin rimputtelemassa ovikelloa noin klo 23 aikoihin, kun on niin sekaisin ettei pysty enää soittelemaan tai viestittelemään (Joo oli virhe antaa puhelinnumero). Enää en vastaa mihinkään puheluihin/viesteihin. Olen nätisti jo sanonut etten koskaan voisi kiinnostua.
Kuinka rumasti täytyy sanoa et menee ymmärrykseen asti? Ilmeisesti alkoholi&muut on jo tuhonneet aivot kun kuvittelee et kiinnostuisin sekakäyttävästä vanhuksesta.
Kannattaa käydä naapurin kanssa tiukka keskustelu asiasta silloin, kun on vähemmän sekaisin. Eikä kannata sanoa enää nätisti, vaan niin, että tajuaa kerralla. Ja muille naapureille sano myös, että valitset itse kumppanisi, eikä kaikenkarvaiset vanhat juopot kiinnosta.
Ei oma kokemus. Mutta muutama vuosi sitten tuttavan ex-mies kuoli. Hän oli tehnyt henkivakuutuksen lastensa hyväksi. Miehen vanhemmat alkoivat vaatia rahoja tästä vakuutuksesta sekä lasten pientä perintöä kokonaan itselleen, sillä perusteella koska pariskunta oli eronnut. Sanottakoon, että kyseinen äiti käytti kyllä kaiken lapsiinsa, niin ei itselleen raskinut koskaan hommata yhtään mitään välttämätöntä enempää edes omilla tuloillaan. Aika härskiä vaatia lasten rahoja. Isovanhemmat olivat kyllä ihan hyvissä väleissä lasten kanssa ennen tuota lasten isän kuolemaan. No eihän he tietenkään lasten rahoja saaneet, ei siihen mitään perustetta ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas 300 km Lapin lomakohteessa lentokentältä. Valetta! Älkää kehdatko.
Olis kyllä paljon mukavampi lukea tätäkin ketjua, ellei olisi vähän väliä jotain selvästi keksaistua juttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseton tätini on ollut minulle kuin toinen äiti koko elämäni. Kun hänelle tuli vaivoja niin muutimme hänet meille, helpompi hoitaa jne. Myös vanha äitimme asui meillä kunnes kuoli n. kuukausi sitten. No äitini hautajaisissa serkkuni jota en ollut nähnyt 20 vuoteen alkoi kyselemään kauan meillä menee laittaa huone kuntoon hänen vanhemmilleen (joita en ole myöskään nähnyt 20 vuoteen).
Vierailija kirjoitti:
Lapseton tätini on ollut minulle kuin toinen äiti koko elämäni. Kun hänelle tuli vaivoja niin muutimme hänet meille, helpompi hoitaa jne. Myös vanha äitimme asui meillä kunnes kuoli n. kuukausi sitten. No äitini hautajaisissa serkkuni jota en ollut nähnyt 20 vuoteen alkoi kyselemään kauan meillä menee laittaa huone kuntoon hänen vanhemmilleen (joita en ole myöskään nähnyt 20 vuoteen).
Serkku on varmaan valmis maksamaan kelpo korvauksen vanhempiensa hoitamisesta,
Kyllä kahden vanhuksen hoidosta vähintään 10 000 € kuukaudessa lienee mahdollista veloittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseton tätini on ollut minulle kuin toinen äiti koko elämäni. Kun hänelle tuli vaivoja niin muutimme hänet meille, helpompi hoitaa jne. Myös vanha äitimme asui meillä kunnes kuoli n. kuukausi sitten. No äitini hautajaisissa serkkuni jota en ollut nähnyt 20 vuoteen alkoi kyselemään kauan meillä menee laittaa huone kuntoon hänen vanhemmilleen (joita en ole myöskään nähnyt 20 vuoteen).
Serkku on varmaan valmis maksamaan kelpo korvauksen vanhempiensa hoitamisesta,
Kyllä kahden vanhuksen hoidosta vähintään 10 000 € kuukaudessa lienee mahdollista veloittaa.
6000e kuukaudessa olisi ihan realistinen, sen minimissään maksaa yksityisessä hoitokodissakin asuminen (3000e/hlö).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseton tätini on ollut minulle kuin toinen äiti koko elämäni. Kun hänelle tuli vaivoja niin muutimme hänet meille, helpompi hoitaa jne. Myös vanha äitimme asui meillä kunnes kuoli n. kuukausi sitten. No äitini hautajaisissa serkkuni jota en ollut nähnyt 20 vuoteen alkoi kyselemään kauan meillä menee laittaa huone kuntoon hänen vanhemmilleen (joita en ole myöskään nähnyt 20 vuoteen).
Serkku on varmaan valmis maksamaan kelpo korvauksen vanhempiensa hoitamisesta,
Kyllä kahden vanhuksen hoidosta vähintään 10 000 € kuukaudessa lienee mahdollista veloittaa.
6000e kuukaudessa olisi ihan realistinen, sen minimissään maksaa yksityisessä hoitokodissakin asuminen (3000e/hlö).
Ei minimeillä kannata mennä, koska tuossa joutuu tekemään vuorotyötä vuorotta. Laitoshoitoon verrattuna hoidontuottaja on vastuussa kaikista kuluista yksinään, eikä laitoshoitoon verrattavia paljousalennuksia ole.
Jos serkku haluaa hoidottaa vanhempansa nimenomaan toisella serkullaan, tämän tiloissa, saa maksaa parhaan markkinahinnan yksilöllisestä hoidosta ja päivystyksestä.
3000 €/vanhus kaikki kulut huomioon ottaen ei ole järin tuottoisaa palvelun tarjoajalle.
Tässähän ei ole nyt mitään syytä laskea sukulaisalennuksia - varsinkaan, jos ei halua (näitä hoidettavia hoitaa). Serkku siis tietää, että vanhukset on laitettava hoitokotiin, mutta hoidattaisi mieluummin luotettavaksi todetulla, hoidon korkeasta tasosta tunnetulla sukulaisellaan (joka ehkä ei ole nyt kiinnostunut urakasta - mutta hyvänä bissneksenä saattaisi kiinnostaakin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväni pyysi töistä tullessamme (hänen autollaan) minulta kilometrikorvausta (2km). Eli mikä se nyt on 1,40 e / km. Hämmennyin täysin ja maksoin, sen jälkeen en ole kulkenut samassa kyydissä. Ymmärtäisin, jos olisimme samalla hoodeilla asuvia hyvänpäivän tuttuja samassa työpaikassaa. Mutta kyseessä on meillä pitkä ystävyys ja kaikesta olemme voineet puhua. Tilanteessa menin ihan lukkoon, ajattelin, että no tottakai kilometrikorvaus. Kotona vasta tajusin, että kahden kilometrin matkasta olisi varmaan riittänyt bensakulut. En edes ole kulkenut hänen autossaan työmatkoja, kuin tämän yhden kerran. Jotenkin lähti matto jalkojen alta.
Naapuri oli ollut isälleni kiukkuinen, kun 80-luvulla en alkanut kulkea työmatkaa samalla kyydillä ja jakanut kustannuksia. Työmatka oli 1,6 km, juuri sopiva käveltäväksi. Olin tuolloin opiskelija ja työharjoittelussa niin että pystyin käymään kotoani käsin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseton tätini on ollut minulle kuin toinen äiti koko elämäni. Kun hänelle tuli vaivoja niin muutimme hänet meille, helpompi hoitaa jne. Myös vanha äitimme asui meillä kunnes kuoli n. kuukausi sitten. No äitini hautajaisissa serkkuni jota en ollut nähnyt 20 vuoteen alkoi kyselemään kauan meillä menee laittaa huone kuntoon hänen vanhemmilleen (joita en ole myöskään nähnyt 20 vuoteen).
Serkku on varmaan valmis maksamaan kelpo korvauksen vanhempiensa hoitamisesta,
Kyllä kahden vanhuksen hoidosta vähintään 10 000 € kuukaudessa lienee mahdollista veloittaa.
6000e kuukaudessa olisi ihan realistinen, sen minimissään maksaa yksityisessä hoitokodissakin asuminen (3000e/hlö).
Ei minimeillä kannata mennä, koska tuossa joutuu tekemään vuorotyötä vuorotta. Laitoshoitoon verrattuna hoidontuottaja on vastuussa kaikista kuluista yksinään, eikä laitoshoitoon verrattavia paljousalennuksia ole.
Jos serkku haluaa hoidottaa vanhempansa nimenomaan toisella serkullaan, tämän tiloissa, saa maksaa parhaan markkinahinnan yksilöllisestä hoidosta ja päivystyksestä.
3000 €/vanhus kaikki kulut huomioon ottaen ei ole järin tuottoisaa palvelun tarjoajalle.
Tässähän ei ole nyt mitään syytä laskea sukulaisalennuksia - varsinkaan, jos ei halua (näitä hoidettavia hoitaa). Serkku siis tietää, että vanhukset on laitettava hoitokotiin, mutta hoidattaisi mieluummin luotettavaksi todetulla, hoidon korkeasta tasosta tunnetulla sukulaisellaan (joka ehkä ei ole nyt kiinnostunut urakasta - mutta hyvänä bissneksenä saattaisi kiinnostaakin).
Me olemme siis molemmat mieheni kanssa työssäkäyviä ja meillä on neljä lasta. Kun olemme tarvinneet hoitajia olemme palkanneet heidät omista rahoistamme. Emme ole veloittaneet mistään ja mummelit ovat saaneet tuhlata vähät rahansa itseensä. Ei siis ole mitään kiinnostusta alkaa miksikään yksityiseksi hoitokodiksi.
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli aikaa kun meillä ja lapsuudenkaverillani oli pienet lapset. Asuimme n 200km:n päässä toisistamme. Yhtenä lauantaipäivänä kaverini soitti ja kysyi tulisimmeko illalla heille kylään ja suostuin koska emme olleet nähneet aikoihin. Illalla sitten selvisi että olivatkin menossa miehensä kanssa ravintolaan ja syy kutsuun olikin lastenvahdin saaminen. Tää nainen oli muutenkin niin kiero savolainen että aina sai olla varuillaan mitä minkin asian takana oikeasti piili. Ei olla tekemisissä enää.
Jäittekö lapsenvahdiksi?
Kokkailtiin kaverin luona ja tarvitsin kuorimaveistä, olin nähnyt sen olevan tiskikoneessa, joten nappasin sen sieltä ja pesin käsin. Kaverini suuttui ja sanoi ettei syö likaisella veitsellä kuorittuja perunoita. Kuorimaveistä ei olisi saanut käyttää ennenkuin kone oli sen pessyt, käsin ei kuulemma tule yhtä puhdasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä ja äiti oli maanviljelijöitä, maitotilallisia. Isä sai vakavan sairaskohtauksen ja kävi likellä kuolemaa. Sukulaiset oli kuulemma jo valinneet tilallemme jatkajan. Eräs serkkuni olis saanu kunnian ryhtyä isännäksi. Suku vähän pettyi kun isä tervehtyi ja vielä enemmän he pettyivät kun äiti löi faktat tiskiin kuullessaan tästä suunnitelmasta. Serkulla ei olis ollu mitään asiaa isännäksi. Tila oli vanhempien yhteisomistuksessa ja isällä oli vieläpä rintaperillisiä. Serkulla ei ollut mitää osaa eikä arpaa tilaan. Isän sairauden aikana äiti hoiti itse maatilan hommat, mitään apua ei sukulaisilta saatu. Odottivat vaan, että isä kuolee ja pääsevät olemattomia perintöjä jakamaan. En vieläkään ymmärrä mikä logiikka tuossa oikein oli. Kuvittelivatko isän siskot tosiaan, että voivat periä oman veljensä tämän vaimon ja lasten sijasta. Vai mitä ihmettä.
Varmaan kuvittelivat, jos kyseessä oli sukutila, jonka jotkut kuvittelevat kuuluvan tosiaan sisaruksille ja jopa heidän lapsilleen ohi rintaperillisten, vaikka aikanaan on asianmukaiset paperit tehty.
Nää siskot oli saaneet sukupolvenvaihdoksen yhteydessä oman "osuutensa" rahana eli siis ns. sisarosuudet. Tilan myyjät (isovanhempani) siis halus, että osa tilan hinnasta menee suoraan muille sisaruksille, vähän kuin ennakkoperintönä. Eli siskot varsin hyvin tiesivät, että ketkä sen tilan omisti. Olivat paikalla kaupantekohetkellä.
Mut ehkä se sitten oli jotain sukutila-ajattelua, tiedä häntä. Tai sitten päättivät vaan yrittää, josko jymäytys menis läpi surun murtamalle leskelle.
Tämä sattui Leppävirralla joskus noin vuonna 1999.
Alkon takapihalla seisoskeltiin juomassa vähän "miestä väkevämpää". Kello taisi olla jotain 20. No siihenhän ilmestyy joku satanan spede kyselemään, että oisko heittää huikkaa. Sanoin että ei heitetä, jos et anna rahaa tai jotain vastapalvelusta. LUpasi auttaa mua muutossa, kun seuraavana päivänä oli muuttopäivä. No jes ei muuta kun osoite kaverin käteen ja huikkaa poskeen. Laivurintiellä asuin. Siellä sitten odottelin muuttopäivänä, että tämä spede ilmaantuisi paikalle. Tulikin, kun oli melkein kaikki saatu vietyä. Kantoi sitten jonkun pienen laatikon auton perälle. Ja arvatkaas mitä? °Taas olisi pitänyt saada hiukka!
"Kun autoin muutossa ja kikkea, etkö edes huikkaa tarjoa?"
Sanoin että tämä oli vastapalvelus siitä edellisestä huikasta.
"Ai siitä, no sehän oli kato eilen, kuka vnahoja muistelee."
Päätin että tämä kaveri lähti nyt porukasta, ja lähdettiin kovaa vauhtia ajamaan uuteen osoitteeseen Savonkadulle. Mutta eikös kveri lähtenyt mopopyörällä perään!
No siinä sitten päätettiin että eipä näytetä, missä uusi asunto on, vaan lähdetäänkin ajamaan Kurjalaan asti, jos saataisiin mies häivytettyä perästä. Jonnekin puolille tielle asti se suerasi, vaan jossain vaiheessa tuntui päättävän etä paskat, tuo kaveri muuttaa jonnekin ihan peräkylille, ei kannta seurata.
No sitten ajettiin vaan takaisin keskustaan ja ei kun laatikoit kantamaan. Muutto meni kivasti ja sitten ne oikeat muuttomiehet saivat huikkansa.
No sittenpä seuraavana päivänä taas Alkone dessä on sama kaveri huikkaa vaatimassa! Annettiin turpaan porukalla. Yö meni putkassa, mutta kyllä tuli hyvä mieli. Ja asun samasa kämpässä edelleen.