Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapuri kertoi heittävänsä pois tyttärensä lastenvideoita, kysyi halutaanko me. Ilmoitti, että pitää nyt heti tulla katsomaan, koska muuten hävittää ne - ei pysty odottamaan. Valittiin pari, jonka jälkeen pyysi niistä maksua.

Miten tällaisesta tilanteesta voi perääntyä fiksusti? Kilttinä ihmisenä itsellä on hankala sanoa että en sitten otakaan jos rahaa haluat, mutta kieltämättä jää aika huijattu olo jos maksaa. Tarvin apua :D

Voi ei, nämähän ovat käytettyjä ja olit heittämässä niitä pois. Jos aikomuksesi oli myydä niitä olisi sinun pitänyt mainita se. Annetaan olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapuri kertoi heittävänsä pois tyttärensä lastenvideoita, kysyi halutaanko me. Ilmoitti, että pitää nyt heti tulla katsomaan, koska muuten hävittää ne - ei pysty odottamaan. Valittiin pari, jonka jälkeen pyysi niistä maksua.

Miten tällaisesta tilanteesta voi perääntyä fiksusti? Kilttinä ihmisenä itsellä on hankala sanoa että en sitten otakaan jos rahaa haluat, mutta kieltämättä jää aika huijattu olo jos maksaa. Tarvin apua :D

Kieltäydyt vaan, ei tarvi tuntee syyllisyyttä ja omantunnontuskia olla ottamatta vastaan tavaraa, josta pyytääkin sitten maksua jos siitä ei ollut puhetta.

Serkku tuli käymään ja oli innostunut sienistä, kertoi kuulleensa että olin kerännyt jo monta korillista. Kysyi että voisiko hän saada niitä ja kun sanoin että pakasteessa on paistettuja ja voin pari pussia kanttarelleja ja suppiksia antaa niin pääsee kokeilemaan. Ei kelvannut, ja lopulta selvivi että olisi halunnut muutaman ämpärillisen tuoreita myytäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapuri kertoi heittävänsä pois tyttärensä lastenvideoita, kysyi halutaanko me. Ilmoitti, että pitää nyt heti tulla katsomaan, koska muuten hävittää ne - ei pysty odottamaan. Valittiin pari, jonka jälkeen pyysi niistä maksua.

Miten tällaisesta tilanteesta voi perääntyä fiksusti? Kilttinä ihmisenä itsellä on hankala sanoa että en sitten otakaan jos rahaa haluat, mutta kieltämättä jää aika huijattu olo jos maksaa. Tarvin apua :D

Voi ei, nämähän ovat käytettyjä ja olit heittämässä niitä pois. Jos aikomuksesi oli myydä niitä olisi sinun pitänyt mainita se. Annetaan olla.

Tämähän on hyvä, opettelen ulkoa ja harjoittelen ääneen, niin saan sanottua sitten kun tilanne koittaa. Kiitos avusta :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani olivat maksaneet taloyhtiön autopaikasta jo vuosikymmenen ajan melkoisen korkeaa kuukausimaksua, kun yllättäen auto hajosi ja uutta sopivaa odotettiin valittavaksi. 

Me aikuistuneet pojat kävimme toiselta paikkakunnalta vanhempien luona käyttäen edelleen kyseistä autopaikkaa kaupungissa lähinnä viikonloppuisin.

Kerran sitten, naapuri ihmetteli että ovatko vanhempani jo löytäneet sopivan automallin kun ko autopaikalla on viikolla aina joku toinen auto. Tästä keskusteltiin vanhempien kanssa, mutta he eivät tienneet autosta enempää. Olivat yrittäneet laittaa kieltolappusia  auton tuulilasiin, tuloksetta.

Päätimme tulla seuraavalla viikolla kesken viikkoa paikalle, ja vieras auto olikin siellä estämässä pysäköintiämme maksamallemme autopaikalle. Rekisterinumeron perusteella selvisivät yhteystiedot ja suuren taloyhtiön kirjoista myös auton liisaaja. Seurasi käynti ko auton haltijan asunnolle, jossa vihainen nainen selitti kuinka hän voi pitää autoa siellä missä on tilaa ja tuossa sitä viikolla olisi. Selvitimme hänelle autopaikkamme jälleen vuokrauksen hinnan tappiin laitettuna, ja kysyin laitetaanko lasku heti vai pistetäänkö perintään. 

Sen jälkeen ko autoa ei enää näkynyt paikallamme.

Meillä kävi sama, ollaan päivät töissä niin joku talon asukas/vieras jätti aina auton meidän paikalle. Naapuri vaan kerran otti puheeksi että kenen auto siinä seisoo kun näki meidän aamuisin lähtevän töihin. Laitoin napakan lapun kyseisen auton ikkunaan niin loppui pysäköinti siihen. Meillä on yksi vieraspaikka mutta ilmeisesti oma paikkani oli kivan näppärästi rapun oven lähellä.

Mitä se paikan vuokraaja siinä häviää jos joku pitää autoaan siinä silloin kun paikka ei ole käytössä?

Ihan vaikka jos sairastuu tai tulee muuten kotiin kesken päivän, niin omaa autoaan ei saakaan omalle paikalle.

Ei kyllä tarvita edes tällaisia perusteluita.

Perusteeksi riittää se, että itse maksaa siitä paikasta. Ja maksaa nimenomaan siitä, että se paikka on itselle varattu ja aina varmasti vapaana.

Joskus myös käynyt niin että luvannut toisesta kaupungista tulleelle perheenjäsenelle että voi pitää autoaan paikallani kun käy jossain asioilla ja siinä onkin sitten ollut tämän luvattoman pysäköijän auto. Myös mies olisi joskus mennyt kesken päivän autollaan siihen eikä ollutkaan tyhjänä. Ei kiva.

Lisäksi on taloyhtiöiden omat säännöt siinä kenelle paikan voi luovuttaa. Monin paikoin on niin kova pula vapaista paikoista, että jo muutaman viikon poissaoloajaksi (jos auto on muualla) paikkansa joutuu luovuttamaan väliaikaisesti seuraavalle jonottajalle. Voi olla niinkin, että jos autonsa laittaa ns. seisontaan, joutuu luovuttamaan paikkansa pois kokonaan ja taas jonon hännille, kun auton ottaa taas käyttöön. Noissa taloissa ei todellakaan siedetä ulkopuolisia paikanviejiä. Toki tilanne voi olla erilainen, jos paikan on ostanut, joten asuntoa ostaessaan, vuokratessaan tai antaessaan vuokralle nämäkin asiat pitää selvittää.

Laitoin face-kirppikselle myyntiin ison kasan äitiysvaatteita, ainakin puolet niistä vain pari kertaa käytettyjä esim juhlamekko ja toppatakki, hinnoittelin niin että pääsen niistä eroon mutta saan kuitenkin vähän helpotusta rahatilanteeseen. Entinen työtuttuni, josta en ollut kuullut mitään n. 6 vuoteen otti sitten yhteyttä ja sanoi ostavansa osan. Huom. hän ei ollut face-kaveri tai muutenkaan ei oltu koskaan ystäviä, tunnettiin vain töiden kautta ja kun vaihdoin työpaikkaa niin emme olleet enää missään yhteyksissä,

Hän laittoi av:t facen ilmoituksiin ja tuli sitten käymään. Totesi vaatteet hyviksi ja tähän asti homma oli ok. Kun tuli maksun aika ja aloin laskea hintaa, niin olisi pitänyt antaa ilmaiseksi.  Koska me oltiin tuttuja! Oli valkannut kaksi kestokassillista tavaraa, hinnaksi tuli rapeat 50€ ja suuttui kun en antanut ilmaiseksi. Teki musta ilmoituksen face-kirppiksen ylläpitäjälle, joka onneksi uskoi minua ja sain kuulla etten ollut ensimmäinen, jolle teki saman tempun. 

By-the-Way ei myöskään ollut raskaana, vaan harrasti trokausta, sain tietää tämän myöhemmin.

Helluntailainen joka vaatii että pitää antaa heille vaatteet matkalaukut kengät ja käsilaukut ( varmaa mustalaisia) että he vie Venäjälle juutalaisille . ( Varmaa huumekuljetuksiin ). Älkää antako . Härskiä huijausta .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapuri kertoi heittävänsä pois tyttärensä lastenvideoita, kysyi halutaanko me. Ilmoitti, että pitää nyt heti tulla katsomaan, koska muuten hävittää ne - ei pysty odottamaan. Valittiin pari, jonka jälkeen pyysi niistä maksua.

Miten tällaisesta tilanteesta voi perääntyä fiksusti? Kilttinä ihmisenä itsellä on hankala sanoa että en sitten otakaan jos rahaa haluat, mutta kieltämättä jää aika huijattu olo jos maksaa. Tarvin apua :D

Voi ei, nämähän ovat käytettyjä ja olit heittämässä niitä pois. Jos aikomuksesi oli myydä niitä olisi sinun pitänyt mainita se. Annetaan olla.

Tämähän on hyvä, opettelen ulkoa ja harjoittelen ääneen, niin saan sanottua sitten kun tilanne koittaa. Kiitos avusta :)

Oi kun olet ihana! Pysy lujana. Tämmöinen suorasanainen töksäyttelijä, joka taatusti sanoisi videoihmiselle, että höpsistä, pidä videos, tuntee syyllisyyttä kun ei tulevina muotoiltua sanonisisan niin kauhea nätisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani olivat maksaneet taloyhtiön autopaikasta jo vuosikymmenen ajan melkoisen korkeaa kuukausimaksua, kun yllättäen auto hajosi ja uutta sopivaa odotettiin valittavaksi. 

Me aikuistuneet pojat kävimme toiselta paikkakunnalta vanhempien luona käyttäen edelleen kyseistä autopaikkaa kaupungissa lähinnä viikonloppuisin.

Kerran sitten, naapuri ihmetteli että ovatko vanhempani jo löytäneet sopivan automallin kun ko autopaikalla on viikolla aina joku toinen auto. Tästä keskusteltiin vanhempien kanssa, mutta he eivät tienneet autosta enempää. Olivat yrittäneet laittaa kieltolappusia  auton tuulilasiin, tuloksetta.

Päätimme tulla seuraavalla viikolla kesken viikkoa paikalle, ja vieras auto olikin siellä estämässä pysäköintiämme maksamallemme autopaikalle. Rekisterinumeron perusteella selvisivät yhteystiedot ja suuren taloyhtiön kirjoista myös auton liisaaja. Seurasi käynti ko auton haltijan asunnolle, jossa vihainen nainen selitti kuinka hän voi pitää autoa siellä missä on tilaa ja tuossa sitä viikolla olisi. Selvitimme hänelle autopaikkamme jälleen vuokrauksen hinnan tappiin laitettuna, ja kysyin laitetaanko lasku heti vai pistetäänkö perintään. 

Sen jälkeen ko autoa ei enää näkynyt paikallamme.

Meillä kävi sama, ollaan päivät töissä niin joku talon asukas/vieras jätti aina auton meidän paikalle. Naapuri vaan kerran otti puheeksi että kenen auto siinä seisoo kun näki meidän aamuisin lähtevän töihin. Laitoin napakan lapun kyseisen auton ikkunaan niin loppui pysäköinti siihen. Meillä on yksi vieraspaikka mutta ilmeisesti oma paikkani oli kivan näppärästi rapun oven lähellä.

Mitä se paikan vuokraaja siinä häviää jos joku pitää autoaan siinä silloin kun paikka ei ole käytössä?

Joku voisi käyttää asuntoasi silloin, kun et itse ole siellä. Ethän sinä häviä siinä mitään.

Kyllä tää on ahneuden lisäksi hyväksikäyttöä ja varastamista . Rikollista toimintaa ja vievät ruuat tavarat ilmais shampoot maidot kahvit kaapeista astiat viedään kodeista myös takit naulakoista maksamatta mistään mitään myös lakanoita viety , venäjän juutalaisia vapaista suunnista sanovat olevansa . Ammattirikolliset olette .

Valitsimme sisareni perikunnnan asioittenhoitajaksi äitimme kuoltua, isä oli kuollut aikaisemmin. Varsinainen perukirja tehtiin pankin lakimiehen luona. Sovittiin, että sisar saa matkakorvaukset kotipaikkakunnalle niiltä matkoilta kun on pakollisia asioita ja muut hommat (talon tyhjennys, tavaroitten jako jne) hoidetaan samalla, sisar siis asuun kaikista kauimpana n. 800 km päässä.

Talo saatiin tyhjäksi ja iso osa tavaroista jaettua, pieni määrä tauluja, valokuvia, kirjoja jne. jäi odottamaan kun aika loppui kesken.

Sisar ilmoitti sitten yhden lauantaina, että jaetaan kuvat silloin.

Noh hän tuli paikalle n. kolmeksi tunniksi eikä aika riittänyt. Hän ilmoitti, että perikunnan pitää maksaa hänen matkat, hän vietti pitkän viikonlopun ystävänsä luona tämän kesämökillä ja kävi kolme tuntia kotimökillä ja härskisti oli vailla korvauksia. Etukäteen hän ei siis kertonut, että ehtii paikalle vain kolmeksi tunniksi.

Nostin äläkän ja hän suuttui. Hän oli sitä mieltä, että olen hirveä ihminen kun epäilen hänen motiivejaan,

Minulla on kotona LV:n ikivanha matka-arkku jonka olen joskus 20 vuotta sitten saanut äidiltäni joka oli saanut sen mummoltani. No nyt veljeni avovaimo on päättänyt että minun pitäisi siirtää tuo arkku hänen haltuunsa koska minulla on vain kaksi poikalasta ja hänellä on tyttö.  Aluksi luulin että kyseessä oli vitsi, mutta nyt parin kuukauden ajan hän on käynyt aika vihamieliseksi tuon arkku-asian tiimoilta. Eikö sovittu että arkku menee *tytölle*, milloin tuot arkun ja niin edelleen. Missään vaiheessa en sitä ole kenellekään luvannut. Onneksi on korona ettei tarvitse nähdä heitä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kotona LV:n ikivanha matka-arkku jonka olen joskus 20 vuotta sitten saanut äidiltäni joka oli saanut sen mummoltani. No nyt veljeni avovaimo on päättänyt että minun pitäisi siirtää tuo arkku hänen haltuunsa koska minulla on vain kaksi poikalasta ja hänellä on tyttö.  Aluksi luulin että kyseessä oli vitsi, mutta nyt parin kuukauden ajan hän on käynyt aika vihamieliseksi tuon arkku-asian tiimoilta. Eikö sovittu että arkku menee *tytölle*, milloin tuot arkun ja niin edelleen. Missään vaiheessa en sitä ole kenellekään luvannut. Onneksi on korona ettei tarvitse nähdä heitä.

Törkeää käytöstä. Voithan pitää arkkua loppuikäsi ja vaikka testamentata jollekin.

Mitä tarkoittaa LV?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kotona LV:n ikivanha matka-arkku jonka olen joskus 20 vuotta sitten saanut äidiltäni joka oli saanut sen mummoltani. No nyt veljeni avovaimo on päättänyt että minun pitäisi siirtää tuo arkku hänen haltuunsa koska minulla on vain kaksi poikalasta ja hänellä on tyttö.  Aluksi luulin että kyseessä oli vitsi, mutta nyt parin kuukauden ajan hän on käynyt aika vihamieliseksi tuon arkku-asian tiimoilta. Eikö sovittu että arkku menee *tytölle*, milloin tuot arkun ja niin edelleen. Missään vaiheessa en sitä ole kenellekään luvannut. Onneksi on korona ettei tarvitse nähdä heitä.

Törkeää käytöstä. Voithan pitää arkkua loppuikäsi ja vaikka testamentata jollekin.

Mitä tarkoittaa LV?

Louis Vuittonia.

- eri

Asuimme hetken New Yorkissa, reilu 8 kk, syksystä kevääseen.

Hyvissä ajoin aloimme tyhjentämään kotia. Pidin kirppareita, pakkasin mun vanhemmille säilöön meneviä tavaroita. Tähän asti meni ihan yleisellä selittelyllä, mutta kun aloin myymään huonekaluja, kysymykset lisääntyivät. Paikka oli luvattu miehelleni, mutta papereita ei oltu allekirjoitettu.

Kun koulu loppui, vuokrattiin koti ja muutimme kesäksi minun vanhempien kesämökille asumaan. Kysymyksiä tuli vielä enemmän.

Syksyllä muutimme. Laitoimme kuvia uudesta kodista. Asunto oli ehkä 60 neliötä, poskettoman kallis. Lapset 3 tyttöä, saivat makkarin ja me nukuimme olohuoneessa. Makuuhuoneessa oli iso parisänky, joka siirrettiin olohuoneeseen. Lapsille haettiin Ikeasta omat sängyt ja tehtiin pitkä koulupöytå ikkunaa pitkin.

Mies teki pitkää päivää, kuten siellä tehdään ja minä nautin kotiäitiydestä ja kaupungista.

Ahtaus kestettiin, koska kaikki tiedettiin tämä on tilapäistä ja olimme aina ulkona.

En edes tiedä kuinka monta ihmistä oli meille tulossa. Kymmenittäin .

Parhaimpia vetoja oli serkullani. Hän lupasi tuoda meille kaikki, mitä me kaivataan Suomesta, jos me maksetaan hänen lentolippu ja majoitetaan hänet miehensä kanssa. He olisivat maksaneet itse miehen lentolipun.

Keväällä pesti päättyi. Muutettiin takaisin Suomeen, takaisin mökille ja sinnikkäämmät ehdottivat he voivat muuttaa sinne meidän asunnolle, kun olemme muuttaneet pois.

Niin, siellä on uudet vuokralaiset.

Syksyllä minä palasin töihin, vuokralaiset muuttivat pois, me saimme kotimme takaisin. Ja silti saimme kyselyjä New Yorkin vierailuun.

Ainoastaan minun vanhemmat kävivät meillä, asuivat meillä.

Nukuimme mieheni kanssa ilmapatjoilla, jotka vanhemmat toivat mukanaan ja he nukkuivat meidän sängyssä.

Olivat viikon joulun aikaan ja se oli pitkä viikko.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kotona LV:n ikivanha matka-arkku jonka olen joskus 20 vuotta sitten saanut äidiltäni joka oli saanut sen mummoltani. No nyt veljeni avovaimo on päättänyt että minun pitäisi siirtää tuo arkku hänen haltuunsa koska minulla on vain kaksi poikalasta ja hänellä on tyttö.  Aluksi luulin että kyseessä oli vitsi, mutta nyt parin kuukauden ajan hän on käynyt aika vihamieliseksi tuon arkku-asian tiimoilta. Eikö sovittu että arkku menee *tytölle*, milloin tuot arkun ja niin edelleen. Missään vaiheessa en sitä ole kenellekään luvannut. Onneksi on korona ettei tarvitse nähdä heitä.

Älä vain anna kenellekään tuota matka-arkkua, on meinaan todella arvokas. Tuo ahne akka joka vaatii sitä tyttärelleen (=itselleen) tietää sen varmasti ja silmät kiiluen sitä kadehtien kuolaa. Sinä olet sen äidiltäsi saanut ja se kuuluu sinulle. Välit poikki vaan tuollaisiin kusipäihin, itse laittaisin, vaikka oliskin veljen "avovaimo"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kotona LV:n ikivanha matka-arkku jonka olen joskus 20 vuotta sitten saanut äidiltäni joka oli saanut sen mummoltani. No nyt veljeni avovaimo on päättänyt että minun pitäisi siirtää tuo arkku hänen haltuunsa koska minulla on vain kaksi poikalasta ja hänellä on tyttö.  Aluksi luulin että kyseessä oli vitsi, mutta nyt parin kuukauden ajan hän on käynyt aika vihamieliseksi tuon arkku-asian tiimoilta. Eikö sovittu että arkku menee *tytölle*, milloin tuot arkun ja niin edelleen. Missään vaiheessa en sitä ole kenellekään luvannut. Onneksi on korona ettei tarvitse nähdä heitä.

Älä vain anna kenellekään tuota matka-arkkua, on meinaan todella arvokas. Tuo ahne akka joka vaatii sitä tyttärelleen (=itselleen) tietää sen varmasti ja silmät kiiluen sitä kadehtien kuolaa. Sinä olet sen äidiltäsi saanut ja se kuuluu sinulle. Välit poikki vaan tuollaisiin kusipäihin, itse laittaisin, vaikka oliskin veljen "avovaimo"

Jos on ihan matka-arkku, voi olla kymmenien tuhansien arvoinen. Jos akka ottaa herneenpalot nenään, voi sen tuolla arvolla joutua laskemaan ennakkoperinnöksi jos veli keksisi vaatia. Sukulaiset -.-

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kotona LV:n ikivanha matka-arkku jonka olen joskus 20 vuotta sitten saanut äidiltäni joka oli saanut sen mummoltani. No nyt veljeni avovaimo on päättänyt että minun pitäisi siirtää tuo arkku hänen haltuunsa koska minulla on vain kaksi poikalasta ja hänellä on tyttö.  Aluksi luulin että kyseessä oli vitsi, mutta nyt parin kuukauden ajan hän on käynyt aika vihamieliseksi tuon arkku-asian tiimoilta. Eikö sovittu että arkku menee *tytölle*, milloin tuot arkun ja niin edelleen. Missään vaiheessa en sitä ole kenellekään luvannut. Onneksi on korona ettei tarvitse nähdä heitä.

Älä anna periksi. Sinulla ei ole mitään velvollisuutta luovuttaa arkkua. Kenelläkään ei ole oikeutta vaatia sitä sinulta. Ihan varmasti se kuuluu sinulle eikä suvun ulkopuoliselle.

Sukulaispariskunta viettää perinteisesti osan vuodesta ulkomailla. Itselläni on niin vaativa elämä etten ehdi matkustaa enkä jaksaisi millään osallistua mihinkään juhliin tai edes tavata ketään vain huvin vuoksi, ja he tietävät sen. Tämä pariskunta hääräilee sukujuhlia joiden järjestelyihin minun pitäisi heidän mielestään osallistua kokkaamalla niitä minulle täysin vieraita ja eksoottisia erikoisuuksia joilla he hemmottelevat itseään kaukomailla...

Onneks itellä ei tollasia tilanteita oo ollu kauheesti, mutta muistan nuorempana kuinka siskopuoli koitti isältä _jatkuvasti_ kynsin hampain saada rahaa. 500e, 1000e, satasia vaan lent3li vuoden ajan kunnes mun mutsi pistu hanat kiinni ku äijä valittaa jostain 500 euron vesilaskusta, mutta kertomatta mutsille ihan itse oli antanut muistaakseni 500 tai 1000 euroa! Ja "lainaksi"! Arvatkaa onko senttiäkään siltä ämm##tä näkynyt? Ei. Mutsini veetuilikin ihan suoraan sille, että pitikö hän meitä jonain sosiaalitoimistona kun jatkuvasti "lainaksi" haki rahaa.

En ole mitään sitä vastaan, kyllä varmaan itsekkin jeesaisin jotain hyvää tuttuani sen minkä pystyn, mutta kyllä mä oletan että velat maksetaan vaikka pätkissä takaisin tai lainetaan vain sen verran kuin taskut kestävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä ja äiti oli maanviljelijöitä, maitotilallisia. Isä sai vakavan sairaskohtauksen ja kävi likellä kuolemaa. Sukulaiset oli kuulemma jo valinneet tilallemme jatkajan. Eräs serkkuni olis saanu kunnian ryhtyä isännäksi. Suku vähän pettyi kun isä tervehtyi ja vielä enemmän he pettyivät kun äiti löi faktat tiskiin kuullessaan tästä suunnitelmasta. Serkulla ei olis ollu mitään asiaa isännäksi. Tila oli vanhempien yhteisomistuksessa ja isällä oli vieläpä rintaperillisiä. Serkulla ei ollut mitää osaa eikä arpaa tilaan. Isän sairauden aikana äiti hoiti itse maatilan hommat, mitään apua ei sukulaisilta saatu. Odottivat vaan, että isä kuolee ja pääsevät olemattomia perintöjä jakamaan. En vieläkään ymmärrä mikä logiikka tuossa oikein oli. Kuvittelivatko isän siskot tosiaan, että voivat periä oman veljensä tämän vaimon ja lasten sijasta. Vai mitä ihmettä.

Varmaan kuvittelivat, jos kyseessä oli sukutila, jonka jotkut kuvittelevat kuuluvan tosiaan sisaruksille ja jopa heidän lapsilleen ohi rintaperillisten, vaikka aikanaan on asianmukaiset paperit tehty.

.

Nää siskot oli saaneet sukupolvenvaihdoksen yhteydessä oman "osuutensa" rahana eli siis ns. sisarosuudet. Tilan myyjät (isovanhempani) siis halus, että osa tilan hinnasta menee suoraan muille sisaruksille, vähän kuin ennakkoperintönä. Eli siskot varsin hyvin tiesivät, että ketkä sen tilan omisti. Olivat paikalla kaupantekohetkellä. 

Mut ehkä se sitten oli jotain sukutila-ajattelua, tiedä häntä. Tai sitten päättivät vaan yrittää, josko jymäytys menis läpi surun murtamalle leskelle.

Voivat olla vain sellaisia ihmisiä, jotka syövät oman kakun ja yrittävät sen jälkeen viedä toisenkin ja ovat pöyristyneitä, jos toinen ei annakaan. Veljeni tulee mieleen.

Isämme kuoli ja perintö laitettiin tasan meidän lasten kanssa. Veli tuhlasi rahansa alkoholiin, pelaamiseen ym. ja minä laitoin rahastoon. Muutaman vuoden päästä veli vaati tasinkoa (kyllä tasinkoa, vaikka tietääkseni en ole ikinä veljeni kanssa ollut naimisissa...), koska mulla oli rahaa perinnöstä jäljellä ja hänellä ei ollut. Mitkään järkiperustelut eivät menneet läpi: saimme molemmat saman summan ja en ole hänelle velkaa. Suuttui, kun en antanut omasta osuudesta hänelle ja katkaisi välit. 

Mitä lie liikkuu tällaisten ihmisten mielessä? En ymmärrä.

Sukupolvenvaihdoksissa tilaa jatkava perillinen voi saada enemmän kuin sisarukset (tilaa jatkamattomat sisarukset saattavat saada esimerkiksi vain lakiosuuden), ja tämä voi herättää negatiivisuutta. Jos kaikki saisivat yhtä paljon, tilasta olisi monesti mahdotonta irrottaa tilaa jatkamattomille sisaruksille tasaosuutta rahakorvauksena, ja tilaa jatkavan olisi vaikea ottaa niin paljon lainaa, että saisi sisarrukset maksettua ulos