Kun olin pieni äiti lähetti minulta kysymättä Hevoslehteni siskonsa lapselle luettaviksi

Ap, hakeudu terapiaan. Olet todellakin sen tarpeessa. Täällä me ei voida sua auttaa eikä ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Ja lisään vielä että ap tais sulta mennä koko teksti ihan ohi, miten se on mahdollista, Kerrotko? ?? xD huhuh mikä muija

Tai 162, 155

Siten se on mahdollista, koska sinä puhuit eri asiasta kuin mistä ketju on. Ketju ei ole lainaamisesta, vaan toisen tavaroiden luvatta ottamisesta ja toimimisesta siten kuin ne olisivat ottajan omia, vaikkakin hän onkin vanhempi ja sen opettamisesta lapselleen, että kun tämä aivan oikein penää oikeuksiaan, niin lapselle kerrotaan, että tämä on paha ihminen. Niin että osaatko sinä kertoa edes, millä lailla olen primadonna?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ap, hakeudu terapiaan. Olet todellakin sen tarpeessa. Täällä me ei voida sua auttaa eikä ymmärtää.

Juu, olen terapiassa, mutta ei tämän asian ymmärtämisen minun kannaltani luulisi rakettiteidettä olevan. Kun on selvillä siitä, mikä on minun ja mihin minulla ei ole lupaa, niin pääsee varmaan aika pitkälle. En väitä iyse olevani kovin huvä siinä, sillä minulta on hämärretty tämä käsitys nimenomaan sillä, että haukutaan kun käsittääkseni penäsin ihan oikein oikeuksiani, mutta sitten opetettiinkin, että se olikn väärin. Ajattelin, että ehkä teille ei ole tehty niin, koska olette niin hienoja äitejäkin lapsillenne.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat kamalalta ja vaikealta ihmiseltä.

Uskomaton primadonna. Äitisi varmaan koitti vaan kouluttaa sua ulos tosta itsekeskeisyydestä, kuitenkaan siinä onnistumatta.

Voisitko kertoa, mikä minussa on primadonnaa? Tai miten niin olen itsekeskeinen tässä jutussa? Ilman perusteluita tuo on vain mielipiteesi, omiin juttuihisi täysin perustuva. Sinun pitää osoittaa ja näyttää jotain perusteluja puheillesi tästä lehtikeissistä nyt, jotta voisit saada minut ehkä hoksaamaan, että olenkin primadonna. En halua sitä olla toki.

Ap

Jos et tosiaan näe vastauksia kysymyksiisi noista omista jutuistas mitä on ketju täynnä, niin se on aivan yhtä tyhjän kanssa alkaa sun kanssa jankkaamaan. Varsinkin näin ulkopuolisena ihmisenä, jos oma äitikään ei ole saanut pointtia perille.

Taidat olla ainut lapsi,tai ainakin nauttinut ainoan lapsen "oikeuksista" kaikesta päätellen?

Tunnut omaavan vähän narsistisia piirteitä, kun vedät jatkokommentteja kokoajan puoleesi.. Kokoajan pitäisi olla analysoimassa ja perustelemassa suhun kohdistuvia kommentteja, hirveetä 'minäminäminä' vouhotusta. Ihan vaan että saisit jatkaa parrasvaloissa jankkaamista?

Aika vääristää muistot. Eiköhän jokainen meistä ole lapsena joutunut (oli sitten kotona, tarhassa,sukulaisilla.. you name it) jotakin lainaamaan tai antamaan pois, ja vastavuoroisesti pienenä saanut/lainannut jotain jonkun muun omaa. Ja ihan vasten tahtoaan.

Äläkä ap väitä ettet mitään oo koskaan keneltäkään saanut, vain pois antanut :D aika vääristää muistot. Se luopuminen (ja toki vastavuoroisesti saaminen) on ihan normaalia ja sitä pitääkin tapahtua, ettei kasva tuollaisia aikuisia niinkuin sinä.

Äläkä pyydä perustelemaan, en jää enempää jankkaamaan asiasta :P

Sinulta menee kokonaan ohi se, että ne lehdet annettiin jonkun käyttöön minulta asiaa kysymättä. Miten se korvautuu sillä, että saan jotakin? Kerrotko? Miten se korvautuu sillä, että saan joltakin hänen lehtensä, kerrotko? Pitäisikö minun saada ne niin, että häneltä ei kysytä? Kuules; en halua. En halua kenenkään toisen lehtiä, jos ne olisi annettu minulle lainaan kysymättä häneltä. Niin että mitä sä oikein yritit selittää? Missä tuossa oli se primadonna?

Ap

Hyvä ystävä, puhut preesenssissä. Ei ole normaalia. Olet nyt aikuinen, silloin lapsi. Tässä on vuosia välissä, et ole saamassa kenenkään lehtiä haluat niitä tai et. Herää jo.

En ole keskustelun alkuperäinen kirjoittaja joka sanoi sua primadonnaksi, mitä toki olet, halusin vain mainita.

Vaikutat ap hankalalta tyypiltä. Jos oma äitini olis antanut lehtiä lainaan serkulle olisin ehkä ihmetellyt hiukan tai kysynyt äidiltäni että kai hän nyt palauttaa lehdet takaisin. Äiti tiesi ettet lue niitä josta ajatteli ettei ne kiinnosta sua. Normi reaktio tuollaseen on pieni ihmettely ja toteamus et ihan sama tai ajatus et no lukekoot serkku lehdet ja palauttaa sitte ne. Suutuit ap turhasta. Minä minä tyyppi haluaa päättää itse kaiken ja hallita kaikkea, ei kykene näkemään omaa toimintaa ulkopuolisen silmin vaan syyttää äitiä kaikesta. Vetoaa oikeuteen joka asiassa ja oman asian ajamiseen. Lähipiiristäni löytyy muutama tällainen tyyppi ja ihmiset katoaa kummasti heidän ympäriltään. Eräskin vasta itki että miksi hän on niin yksin. Miksihän? Raukka ei näe omaa toimintaa laisinkaan..

Vierailija kirjoitti:

Tai eihän nuo minua haukkuvat palstalaiset tietenkään sen vähä-älyisempiä ole kuin minäkään sen takia, etteivät tilannettani ymmärrä, ei sitä voi ymmärtää, kun ei ole kokenut sitä itse. Mutta he kertovat itsestään paljon, kun ei-ymmärtäessään tuntevat suurta tarvetta satuttaa minua. Mutta ei se mitään, eivät he minua satuta, vaikka miten yrittävät. Heidän pilkkansa on minulle täysin peanuts siihen nähden, mitä olen itse elämässäni äitini takia kokenut. Enkä varmasti itsekään ymmärtäisi kaltaistani palstalaista, jos minulla ei olisi omia kokemuksiani.

Ap

On kyllä aika taitavasti tehty provo. Onnittelut!

Mä niin arvasin et heppahullun tilaajista kasvaa ihan pimeitä tapauksia :D haha inhosin aikoinaan sitä lehteen ja niitä julisteita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat kamalalta ja vaikealta ihmiseltä.

Uskomaton primadonna. Äitisi varmaan koitti vaan kouluttaa sua ulos tosta itsekeskeisyydestä, kuitenkaan siinä onnistumatta.

Voisitko kertoa, mikä minussa on primadonnaa? Tai miten niin olen itsekeskeinen tässä jutussa? Ilman perusteluita tuo on vain mielipiteesi, omiin juttuihisi täysin perustuva. Sinun pitää osoittaa ja näyttää jotain perusteluja puheillesi tästä lehtikeissistä nyt, jotta voisit saada minut ehkä hoksaamaan, että olenkin primadonna. En halua sitä olla toki.

Ap

Jos et tosiaan näe vastauksia kysymyksiisi noista omista jutuistas mitä on ketju täynnä, niin se on aivan yhtä tyhjän kanssa alkaa sun kanssa jankkaamaan. Varsinkin näin ulkopuolisena ihmisenä, jos oma äitikään ei ole saanut pointtia perille.

Taidat olla ainut lapsi,tai ainakin nauttinut ainoan lapsen "oikeuksista" kaikesta päätellen?

Tunnut omaavan vähän narsistisia piirteitä, kun vedät jatkokommentteja kokoajan puoleesi.. Kokoajan pitäisi olla analysoimassa ja perustelemassa suhun kohdistuvia kommentteja, hirveetä 'minäminäminä' vouhotusta. Ihan vaan että saisit jatkaa parrasvaloissa jankkaamista?

Aika vääristää muistot. Eiköhän jokainen meistä ole lapsena joutunut (oli sitten kotona, tarhassa,sukulaisilla.. you name it) jotakin lainaamaan tai antamaan pois, ja vastavuoroisesti pienenä saanut/lainannut jotain jonkun muun omaa. Ja ihan vasten tahtoaan.

Äläkä ap väitä ettet mitään oo koskaan keneltäkään saanut, vain pois antanut :D aika vääristää muistot. Se luopuminen (ja toki vastavuoroisesti saaminen) on ihan normaalia ja sitä pitääkin tapahtua, ettei kasva tuollaisia aikuisia niinkuin sinä.

Äläkä pyydä perustelemaan, en jää enempää jankkaamaan asiasta :P

Sinulta menee kokonaan ohi se, että ne lehdet annettiin jonkun käyttöön minulta asiaa kysymättä. Miten se korvautuu sillä, että saan jotakin? Kerrotko? Miten se korvautuu sillä, että saan joltakin hänen lehtensä, kerrotko? Pitäisikö minun saada ne niin, että häneltä ei kysytä? Kuules; en halua. En halua kenenkään toisen lehtiä, jos ne olisi annettu minulle lainaan kysymättä häneltä. Niin että mitä sä oikein yritit selittää? Missä tuossa oli se primadonna?

Ap

Hyvä ystävä, puhut preesenssissä. Ei ole normaalia. Olet nyt aikuinen, silloin lapsi. Tässä on vuosia välissä, et ole saamassa kenenkään lehtiä haluat niitä tai et. Herää jo.

En ole keskustelun alkuperäinen kirjoittaja joka sanoi sua primadonnaksi, mitä toki olet, halusin vain mainita.

Miksi et vastaa minun kysymyksiini? Mitä ne vuodet siinä välissä merkitsevät, paitsi tietenkin sen, että minä en ole osannut pitää puoliani silloinkin kun sitä olisi elämässä tarvittu, koska olen oppinut lapsuudessa, ettei ole oikein pitää puoliansa?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Hurskastelijat ne taas pääsivät kiillottelemaan glooriaansa! Toivottavasti toimitte itse niin kuin vaaditte, että ap:n olisi pitänyt toimia. Eli iloista antajaa ... jne.

Minä tunnen tuon ap:n pettymyksen. Minun äitini myös jakeli kirjani ja leikkikaluni sukulaisten ja tuttavien lapsille. Kun joskus kyselin, minne joku kirja tai nukke on joutunut, niin sain vastauksen, että ethän sinä niillä enää leikkinyt, joten joutivat hyvin jakaa ne toisille. Kun selitin, että olisin halunnut säilyttää tavaroita muistona lapsuudesta, niin sain vastaukseksi vain silmien pyörittelyä. Vasta oikeastaan paljon myöhemmin tajusin, että äiti oli tunnekylmä ihminen, jolle esim. leikkikalujen tunnearvo ei merkinnyt mitään. Jos hän olisi edes kysynyt minulta, voiko antaa, niin olisin valinnut muistoksi jäävät pois ja loput hän olisi voinut jaella vaikka pitkin kyliä.  

Ap:n äiti lainasi, hän sai ne takaisin. Aivan eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat kamalalta ja vaikealta ihmiseltä.

Uskomaton primadonna. Äitisi varmaan koitti vaan kouluttaa sua ulos tosta itsekeskeisyydestä, kuitenkaan siinä onnistumatta.

Voisitko kertoa, mikä minussa on primadonnaa? Tai miten niin olen itsekeskeinen tässä jutussa? Ilman perusteluita tuo on vain mielipiteesi, omiin juttuihisi täysin perustuva. Sinun pitää osoittaa ja näyttää jotain perusteluja puheillesi tästä lehtikeissistä nyt, jotta voisit saada minut ehkä hoksaamaan, että olenkin primadonna. En halua sitä olla toki.

Ap

Jos et tosiaan näe vastauksia kysymyksiisi noista omista jutuistas mitä on ketju täynnä, niin se on aivan yhtä tyhjän kanssa alkaa sun kanssa jankkaamaan. Varsinkin näin ulkopuolisena ihmisenä, jos oma äitikään ei ole saanut pointtia perille.

Taidat olla ainut lapsi,tai ainakin nauttinut ainoan lapsen "oikeuksista" kaikesta päätellen?

Tunnut omaavan vähän narsistisia piirteitä, kun vedät jatkokommentteja kokoajan puoleesi.. Kokoajan pitäisi olla analysoimassa ja perustelemassa suhun kohdistuvia kommentteja, hirveetä 'minäminäminä' vouhotusta. Ihan vaan että saisit jatkaa parrasvaloissa jankkaamista?

Aika vääristää muistot. Eiköhän jokainen meistä ole lapsena joutunut (oli sitten kotona, tarhassa,sukulaisilla.. you name it) jotakin lainaamaan tai antamaan pois, ja vastavuoroisesti pienenä saanut/lainannut jotain jonkun muun omaa. Ja ihan vasten tahtoaan.

Äläkä ap väitä ettet mitään oo koskaan keneltäkään saanut, vain pois antanut :D aika vääristää muistot. Se luopuminen (ja toki vastavuoroisesti saaminen) on ihan normaalia ja sitä pitääkin tapahtua, ettei kasva tuollaisia aikuisia niinkuin sinä.

Äläkä pyydä perustelemaan, en jää enempää jankkaamaan asiasta :P

Sinulta menee kokonaan ohi se, että ne lehdet annettiin jonkun käyttöön minulta asiaa kysymättä. Miten se korvautuu sillä, että saan jotakin? Kerrotko? Miten se korvautuu sillä, että saan joltakin hänen lehtensä, kerrotko? Pitäisikö minun saada ne niin, että häneltä ei kysytä? Kuules; en halua. En halua kenenkään toisen lehtiä, jos ne olisi annettu minulle lainaan kysymättä häneltä. Niin että mitä sä oikein yritit selittää? Missä tuossa oli se primadonna?

Ap

Hyvä ystävä, puhut preesenssissä. Ei ole normaalia. Olet nyt aikuinen, silloin lapsi. Tässä on vuosia välissä, et ole saamassa kenenkään lehtiä haluat niitä tai et. Herää jo.

En ole keskustelun alkuperäinen kirjoittaja joka sanoi sua primadonnaksi, mitä toki olet, halusin vain mainita.

Miksi et vastaa minun kysymyksiini? Mitä ne vuodet siinä välissä merkitsevät, paitsi tietenkin sen, että minä en ole osannut pitää puoliani silloinkin kun sitä olisi elämässä tarvittu, koska olen oppinut lapsuudessa, ettei ole oikein pitää puoliansa?

Ap

Ja silloin en voinut pitää puoliani kun en tiennyt asiasta mitään. Siksi olen nyt loukkaantunut, kun jouduin tällaisenkin loukkauksen uhriksi

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vaikutat ap hankalalta tyypiltä. Jos oma äitini olis antanut lehtiä lainaan serkulle olisin ehkä ihmetellyt hiukan tai kysynyt äidiltäni että kai hän nyt palauttaa lehdet takaisin. Äiti tiesi ettet lue niitä josta ajatteli ettei ne kiinnosta sua. Normi reaktio tuollaseen on pieni ihmettely ja toteamus et ihan sama tai ajatus et no lukekoot serkku lehdet ja palauttaa sitte ne. Suutuit ap turhasta. Minä minä tyyppi haluaa päättää itse kaiken ja hallita kaikkea, ei kykene näkemään omaa toimintaa ulkopuolisen silmin vaan syyttää äitiä kaikesta. Vetoaa oikeuteen joka asiassa ja oman asian ajamiseen. Lähipiiristäni löytyy muutama tällainen tyyppi ja ihmiset katoaa kummasti heidän ympäriltään. Eräskin vasta itki että miksi hän on niin yksin. Miksihän? Raukka ei näe omaa toimintaa laisinkaan..

Tässä on se ero, että sinä olet voinut luottaa äitiisi. Sinulla ei ole kokemuksia, missä äitisi olisikin antanut pois jotakin sinulle oikeasti tärkeää, enkä puhu nyt näistä lehdistä, vaan ylipäätään asenteesta, missä muiden lapsia kehutaan ja omalle lapselle puhutaan pahasti. Ei lapsi voi silloin tuolla tavalla kuin sinä kuvaat luottaa vanhempaansa ja olla että soromnoo. Vaan kun kaikessa on saanut kokea, että ne muiden lasten tarpeet on sille omalle äidille paljon tärkeämpiä kuin hänen omansa niin lapselle syntyy arvottomuuden tunne. Se sillä sinunkin tuttavallasi siellä pohjalla varmasti on. Ikävää hänelle, mutta voit hei ajatella, että onneksi sä olet hyvä tyyppi ja omaat paljon ystäviä. Se lohduttaa sinua takuulla aivan ihanasti surressasi ystäväsi vaikeuksia.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat kamalalta ja vaikealta ihmiseltä.

Uskomaton primadonna. Äitisi varmaan koitti vaan kouluttaa sua ulos tosta itsekeskeisyydestä, kuitenkaan siinä onnistumatta.

Voisitko kertoa, mikä minussa on primadonnaa? Tai miten niin olen itsekeskeinen tässä jutussa? Ilman perusteluita tuo on vain mielipiteesi, omiin juttuihisi täysin perustuva. Sinun pitää osoittaa ja näyttää jotain perusteluja puheillesi tästä lehtikeissistä nyt, jotta voisit saada minut ehkä hoksaamaan, että olenkin primadonna. En halua sitä olla toki.

Ap

Jos et tosiaan näe vastauksia kysymyksiisi noista omista jutuistas mitä on ketju täynnä, niin se on aivan yhtä tyhjän kanssa alkaa sun kanssa jankkaamaan. Varsinkin näin ulkopuolisena ihmisenä, jos oma äitikään ei ole saanut pointtia perille.

Taidat olla ainut lapsi,tai ainakin nauttinut ainoan lapsen "oikeuksista" kaikesta päätellen?

Tunnut omaavan vähän narsistisia piirteitä, kun vedät jatkokommentteja kokoajan puoleesi.. Kokoajan pitäisi olla analysoimassa ja perustelemassa suhun kohdistuvia kommentteja, hirveetä 'minäminäminä' vouhotusta. Ihan vaan että saisit jatkaa parrasvaloissa jankkaamista?

Aika vääristää muistot. Eiköhän jokainen meistä ole lapsena joutunut (oli sitten kotona, tarhassa,sukulaisilla.. you name it) jotakin lainaamaan tai antamaan pois, ja vastavuoroisesti pienenä saanut/lainannut jotain jonkun muun omaa. Ja ihan vasten tahtoaan.

Äläkä ap väitä ettet mitään oo koskaan keneltäkään saanut, vain pois antanut :D aika vääristää muistot. Se luopuminen (ja toki vastavuoroisesti saaminen) on ihan normaalia ja sitä pitääkin tapahtua, ettei kasva tuollaisia aikuisia niinkuin sinä.

Äläkä pyydä perustelemaan, en jää enempää jankkaamaan asiasta :P

Sinulta menee kokonaan ohi se, että ne lehdet annettiin jonkun käyttöön minulta asiaa kysymättä. Miten se korvautuu sillä, että saan jotakin? Kerrotko? Miten se korvautuu sillä, että saan joltakin hänen lehtensä, kerrotko? Pitäisikö minun saada ne niin, että häneltä ei kysytä? Kuules; en halua. En halua kenenkään toisen lehtiä, jos ne olisi annettu minulle lainaan kysymättä häneltä. Niin että mitä sä oikein yritit selittää? Missä tuossa oli se primadonna?

Ap

Hyvä ystävä, puhut preesenssissä. Ei ole normaalia. Olet nyt aikuinen, silloin lapsi. Tässä on vuosia välissä, et ole saamassa kenenkään lehtiä haluat niitä tai et. Herää jo.

En ole keskustelun alkuperäinen kirjoittaja joka sanoi sua primadonnaksi, mitä toki olet, halusin vain mainita.

Miksi et vastaa minun kysymyksiini? Mitä ne vuodet siinä välissä merkitsevät, paitsi tietenkin sen, että minä en ole osannut pitää puoliani silloinkin kun sitä olisi elämässä tarvittu, koska olen oppinut lapsuudessa, ettei ole oikein pitää puoliansa?

Ap

Ja silloin en voinut pitää puoliani kun en tiennyt asiasta mitään. Siksi olen nyt loukkaantunut, kun jouduin tällaisenkin loukkauksen uhriksi

Ap

Ei, vaan puhun nyt hetkestä, jolloin sain tietää, että lehdet on lähetetty toisen henkilön luettaviksi ja ehkä revittäviksikin jonnekin minulta asiaa kysymättä.

Ja silloin en saanut oikeutta asialleni. Niin mikä tässä sinua riepoo?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikutat ap hankalalta tyypiltä. Jos oma äitini olis antanut lehtiä lainaan serkulle olisin ehkä ihmetellyt hiukan tai kysynyt äidiltäni että kai hän nyt palauttaa lehdet takaisin. Äiti tiesi ettet lue niitä josta ajatteli ettei ne kiinnosta sua. Normi reaktio tuollaseen on pieni ihmettely ja toteamus et ihan sama tai ajatus et no lukekoot serkku lehdet ja palauttaa sitte ne. Suutuit ap turhasta. Minä minä tyyppi haluaa päättää itse kaiken ja hallita kaikkea, ei kykene näkemään omaa toimintaa ulkopuolisen silmin vaan syyttää äitiä kaikesta. Vetoaa oikeuteen joka asiassa ja oman asian ajamiseen. Lähipiiristäni löytyy muutama tällainen tyyppi ja ihmiset katoaa kummasti heidän ympäriltään. Eräskin vasta itki että miksi hän on niin yksin. Miksihän? Raukka ei näe omaa toimintaa laisinkaan..

Tässä on se ero, että sinä olet voinut luottaa äitiisi. Sinulla ei ole kokemuksia, missä äitisi olisikin antanut pois jotakin sinulle oikeasti tärkeää, enkä puhu nyt näistä lehdistä, vaan ylipäätään asenteesta, missä muiden lapsia kehutaan ja omalle lapselle puhutaan pahasti. Ei lapsi voi silloin tuolla tavalla kuin sinä kuvaat luottaa vanhempaansa ja olla että soromnoo. Vaan kun kaikessa on saanut kokea, että ne muiden lasten tarpeet on sille omalle äidille paljon tärkeämpiä kuin hänen omansa niin lapselle syntyy arvottomuuden tunne. Se sillä sinunkin tuttavallasi siellä pohjalla varmasti on. Ikävää hänelle, mutta voit hei ajatella, että onneksi sä olet hyvä tyyppi ja omaat paljon ystäviä. Se lohduttaa sinua takuulla aivan ihanasti surressasi ystäväsi vaikeuksia.

Ap

Eli tarkoitan, että vain minä olen joutunut kokemaan jotain näin kauheaa. Ja se selvisi minulle eilen, kun sain heppalehdet takaisin ja aloin miettiä taas kurjaa lapsuuttani

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hurskastelijat ne taas pääsivät kiillottelemaan glooriaansa! Toivottavasti toimitte itse niin kuin vaaditte, että ap:n olisi pitänyt toimia. Eli iloista antajaa ... jne.

Minä tunnen tuon ap:n pettymyksen. Minun äitini myös jakeli kirjani ja leikkikaluni sukulaisten ja tuttavien lapsille. Kun joskus kyselin, minne joku kirja tai nukke on joutunut, niin sain vastauksen, että ethän sinä niillä enää leikkinyt, joten joutivat hyvin jakaa ne toisille. Kun selitin, että olisin halunnut säilyttää tavaroita muistona lapsuudesta, niin sain vastaukseksi vain silmien pyörittelyä. Vasta oikeastaan paljon myöhemmin tajusin, että äiti oli tunnekylmä ihminen, jolle esim. leikkikalujen tunnearvo ei merkinnyt mitään. Jos hän olisi edes kysynyt minulta, voiko antaa, niin olisin valinnut muistoksi jäävät pois ja loput hän olisi voinut jaella vaikka pitkin kyliä.  

Ap:n äiti lainasi, hän sai ne takaisin. Aivan eri asia.

Siinä kohdassa onkin, mutta kysymyksessä on nyt se, että oliko äidilläni jokin oikeus haukkua minua pahaksi, kun sain kuulla asiasta ja kerroin mielipiteeni?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikutat ap hankalalta tyypiltä. Jos oma äitini olis antanut lehtiä lainaan serkulle olisin ehkä ihmetellyt hiukan tai kysynyt äidiltäni että kai hän nyt palauttaa lehdet takaisin. Äiti tiesi ettet lue niitä josta ajatteli ettei ne kiinnosta sua. Normi reaktio tuollaseen on pieni ihmettely ja toteamus et ihan sama tai ajatus et no lukekoot serkku lehdet ja palauttaa sitte ne. Suutuit ap turhasta. Minä minä tyyppi haluaa päättää itse kaiken ja hallita kaikkea, ei kykene näkemään omaa toimintaa ulkopuolisen silmin vaan syyttää äitiä kaikesta. Vetoaa oikeuteen joka asiassa ja oman asian ajamiseen. Lähipiiristäni löytyy muutama tällainen tyyppi ja ihmiset katoaa kummasti heidän ympäriltään. Eräskin vasta itki että miksi hän on niin yksin. Miksihän? Raukka ei näe omaa toimintaa laisinkaan..

Tässä on se ero, että sinä olet voinut luottaa äitiisi. Sinulla ei ole kokemuksia, missä äitisi olisikin antanut pois jotakin sinulle oikeasti tärkeää, enkä puhu nyt näistä lehdistä, vaan ylipäätään asenteesta, missä muiden lapsia kehutaan ja omalle lapselle puhutaan pahasti. Ei lapsi voi silloin tuolla tavalla kuin sinä kuvaat luottaa vanhempaansa ja olla että soromnoo. Vaan kun kaikessa on saanut kokea, että ne muiden lasten tarpeet on sille omalle äidille paljon tärkeämpiä kuin hänen omansa niin lapselle syntyy arvottomuuden tunne. Se sillä sinunkin tuttavallasi siellä pohjalla varmasti on. Ikävää hänelle, mutta voit hei ajatella, että onneksi sä olet hyvä tyyppi ja omaat paljon ystäviä. Se lohduttaa sinua takuulla aivan ihanasti surressasi ystäväsi vaikeuksia.

Ap

Eli tarkoitan, että vain minä olen joutunut kokemaan jotain näin kauheaa. Ja se selvisi minulle eilen, kun sain heppalehdet takaisin ja aloin miettiä taas kurjaa lapsuuttani

Ap

Näistä tilanteista aiheutuneet ongelmat eli kyvyttömyys selviytyä tilanteista ja osata pitää puoliaan ovat läsnä elämässäni joka päivä, mietin minä näitä asioita tai en.

Ap

Arvasin jo otsikosta, että äitihullu on taas valunut palstalle jauhamaan ihan käsittämättömän karmeasta lapsuudestaan. Yleensä hänen ketjunsa ovat ahdistavaa luettavaa (mikä ei suinkaan johdu ap:n äidin käytöksestä vaan ap:n omasta mielisairaudesta), mutta tälle ketjulle olen nauranut ääneen... :D :D :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikutat ap hankalalta tyypiltä. Jos oma äitini olis antanut lehtiä lainaan serkulle olisin ehkä ihmetellyt hiukan tai kysynyt äidiltäni että kai hän nyt palauttaa lehdet takaisin. Äiti tiesi ettet lue niitä josta ajatteli ettei ne kiinnosta sua. Normi reaktio tuollaseen on pieni ihmettely ja toteamus et ihan sama tai ajatus et no lukekoot serkku lehdet ja palauttaa sitte ne. Suutuit ap turhasta. Minä minä tyyppi haluaa päättää itse kaiken ja hallita kaikkea, ei kykene näkemään omaa toimintaa ulkopuolisen silmin vaan syyttää äitiä kaikesta. Vetoaa oikeuteen joka asiassa ja oman asian ajamiseen. Lähipiiristäni löytyy muutama tällainen tyyppi ja ihmiset katoaa kummasti heidän ympäriltään. Eräskin vasta itki että miksi hän on niin yksin. Miksihän? Raukka ei näe omaa toimintaa laisinkaan..

Tässä on se ero, että sinä olet voinut luottaa äitiisi. Sinulla ei ole kokemuksia, missä äitisi olisikin antanut pois jotakin sinulle oikeasti tärkeää, enkä puhu nyt näistä lehdistä, vaan ylipäätään asenteesta, missä muiden lapsia kehutaan ja omalle lapselle puhutaan pahasti. Ei lapsi voi silloin tuolla tavalla kuin sinä kuvaat luottaa vanhempaansa ja olla että soromnoo. Vaan kun kaikessa on saanut kokea, että ne muiden lasten tarpeet on sille omalle äidille paljon tärkeämpiä kuin hänen omansa niin lapselle syntyy arvottomuuden tunne. Se sillä sinunkin tuttavallasi siellä pohjalla varmasti on. Ikävää hänelle, mutta voit hei ajatella, että onneksi sä olet hyvä tyyppi ja omaat paljon ystäviä. Se lohduttaa sinua takuulla aivan ihanasti surressasi ystäväsi vaikeuksia.

Ap

Eli tarkoitan, että vain minä olen joutunut kokemaan jotain näin kauheaa. Ja se selvisi minulle eilen, kun sain heppalehdet takaisin ja aloin miettiä taas kurjaa lapsuuttani

Ap

Näistä tilanteista aiheutuneet ongelmat eli kyvyttömyys selviytyä tilanteista ja osata pitää puoliaan ovat läsnä elämässäni joka päivä, mietin minä näitä asioita tai en.

Ap

Siksi voin riidellä kaikkien kanssa. Eikä minun tarvitse osallistua kotona mihinkään

Ap

Se miksi asia nousi nyt uudestaan mieleeni liittyy siihen, että viimeksi kun näin ne lehdet en ollut vielä saanut kuulla, että minulla oli oikeus olla vihainen ja että äitini teki väärin. En silloin osannut ajatella niistä mitään sen jälkeen, kun asia oli äitini kanssa (epäreilusti toki, mutta minkäs sille mahdoin, kun koitin oppia elämästä äidiltäni) käsitelty.

Mutta en kai minä koko elämääni halua olla äitini antamissa käsityksissä elämästä? Siksi tein tämän aloituksen, että jos joku olisikin kanssani sitä mieltä, että minulla on ollut kauhealla tavalla toimiva äiti, eikä häntä ole mitään syytä kunnioittaa, koska ei itse myönnä tehneensä väärin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Arvasin jo otsikosta, että äitihullu on taas valunut palstalle jauhamaan ihan käsittämättömän karmeasta lapsuudestaan. Yleensä hänen ketjunsa ovat ahdistavaa luettavaa (mikä ei suinkaan johdu ap:n äidin käytöksestä vaan ap:n omasta mielisairaudesta), mutta tälle ketjulle olen nauranut ääneen... :D :D :D

Kermaperseen on helppo nauraa, kun elämässä ei ole ollut tällaisia tragedioita. Vai veikö äitisi dinun hevoshullut? Ja jos vei, ei se silti ollut yhtä paha tilanne kuin minulla

Ap

Kasva aikuiseksi ja anna anteeksi äitisi virheet. Niin me kaikki joudumme tekemään. Pidä mielessä se ihanne miten äidin kuuluisi toimia ja pyri toimimaan sen mukaan. Se on vaikeaa mutta välttämätöntä. Katkeruus ei vie eteenpäin vaan tuhoaa sinut.