Lue keskustelun säännöt.
Kun olin pieni äiti lähetti minulta kysymättä Hevoslehteni siskonsa lapselle luettaviksi
24.05.2016 |
Tai en ollut ihan niin pienikään, vaan sen ikäinen, etten enää lukenut niitä lehtiä, mutta ne olivat silti minulle tärkeät. Sain ne lehdet takaisin, ne oli kuulemma lainattu, mutta äiti sanoi minua huonokäytöksiseksi, kun minä suutuin siitä, että ne lehdet oli lähetetty toiselle minulta kysymättä. Minulla on nyt pieniä lapsia enkä tiedä miten perustelen itselleni sen, että kunnioittaisin heidän arvoaan ja oikeuksiaan tai sen että minun pitää nähdä heidät itsestäni erillisinä ihmisinä. Tuli vain mieleeni, kun ne Hevoslehdet palautuivat minulle äskettäin aivan muista syistä paikasta, johon olin ne varastoinut.
Kommentit (307)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sinä ostit ne omilla rahoillasi, olisi pitänyt kertoa asiasta. Toisaalta ihmisen täytyy oppia jakamista! Se on tärkeää ihmiseksi kasvamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Miten sinua on rangaistu?
Rangaistus oli se, että kun puolustin oikeuksiani, niin minusta sanottiin että toimin väärin ja olen paha. Uskoin sen ja se on vääristänyt minäkuvaani, koska minulla olikin tuossa oikeuksia. Isäni maksoi lehdet.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos sinä ostit ne omilla rahoillasi, olisi pitänyt kertoa asiasta. Toisaalta ihmisen täytyy oppia jakamista! Se on tärkeää ihmiseksi kasvamisessa.
Joo, olen siitä samaa mieltä, mutta voisitko pohtia oliko tuo oikea tapa opettaa, miten on kivaa jakaa asioita?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu juu, olisi pitänyt kysyä. Olet kuitenkin saanut lehtesi takaisin. Kuluivatko paljon? Oikeasti. Kuulostat itse hankalalta ja itsekkäältä ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Juu juu, olisi pitänyt kysyä. Olet kuitenkin saanut lehtesi takaisin. Kuluivatko paljon? Oikeasti. Kuulostat itse hankalalta ja itsekkäältä ihmiseltä.
Perustele, miksi olen hankala ja itsekäs. Perustele.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua on nyt ruvennut korpeamaan tämä asia. Äitini toimi siis selkeästi väärin, mutta en itse sitä ole hahmottanut ennen kuin eilen. Äiti sanoi minun suuttumiseni asiasta olevan väärin ja piti kai minua ilkeänä ja sille se minusta itsestänikin äidin antamassa valossa näytti - ainoa joka oli vihainen olin minä. Kai minun täytyi olla kauhea ihminen.
Olin melkein hylännyt äitini kun tutustuin mieheeni mutta mies ei tajunnut äitini kamalaa asennetta minuun ja suhtautui äitiini ystävällisesti, vaikka minä sanoin, että vitut hänestä. Nyt harmittaa että äitiä ei ole vieläkään kukaan rangaissut. Minua kyllä on rankaistu, äitiä ei. Miten rankaisen häntä? Turha neuvoa unohtamaan, tapa itsesi jos sellainen tulee mieleen, koska sehän on varmasti hyvä ehdotus.
Sympatiani oli sinun puolellasi siihen asti kun luin tämän tekstin. Kehotatko oikeesti minua tappamaan itseni jos ehdotan sinua unohtamaan asian? Wtf? Ja sulla on lapsia. Vai olenko nyt liian väsynyt ymmärtämään. Joku suhteellisuuden taju sulta nyt puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sinua on rangaistu?
Rangaistus oli se, että kun puolustin oikeuksiani, niin minusta sanottiin että toimin väärin ja olen paha. Uskoin sen ja se on vääristänyt minäkuvaani, koska minulla olikin tuossa oikeuksia. Isäni maksoi lehdet.
Ap
Äitihullu. On kyllä mukava, että pystyit viimeinkin löytämään esimerkin äitisi "narsistisuudesta". Jaksamista.
Onneksi sait lehdet takaisin. Annatko lastesi lukea niitä?
Entä se, että isäsi on ne maksanut eikä hänkään ole enää suosiossa? On sulla vaikeeta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluan nyt perustelut sille, miksi olin tilanteessa hankala ja itsekäs.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tai en ollut ihan niin pienikään, vaan sen ikäinen, etten enää lukenut niitä lehtiä, mutta ne olivat silti minulle tärkeät. Sain ne lehdet takaisin, ne oli kuulemma lainattu, mutta äiti sanoi minua huonokäytöksiseksi, kun minä suutuin siitä, että ne lehdet oli lähetetty toiselle minulta kysymättä. Minulla on nyt pieniä lapsia enkä tiedä miten perustelen itselleni sen, että kunnioittaisin heidän arvoaan ja oikeuksiaan tai sen että minun pitää nähdä heidät itsestäni erillisinä ihmisinä. Tuli vain mieleeni, kun ne Hevoslehdet palautuivat minulle äskettäin aivan muista syistä paikasta, johon olin ne varastoinut.
Oikeasti. Jos tämä on sinulle suurenkin luokan trauma, niin olisit tyytyväinen.
Olet juuri tyypillinen, minä minä, minun minun ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sinua on rangaistu?
Rangaistus oli se, että kun puolustin oikeuksiani, niin minusta sanottiin että toimin väärin ja olen paha. Uskoin sen ja se on vääristänyt minäkuvaani, koska minulla olikin tuossa oikeuksia. Isäni maksoi lehdet.
ApÄitihullu. On kyllä mukava, että pystyit viimeinkin löytämään esimerkin äitisi "narsistisuudesta". Jaksamista.
Onneksi sait lehdet takaisin. Annatko lastesi lukea niitä?
Entä se, että isäsi on ne maksanut eikä hänkään ole enää suosiossa? On sulla vaikeeta!
Minun ei edes kannattaisi vastata sinulle, koska se vain ruokkii sinua, mutta sinä koitat kääntää keskustelua harhaan. Syytä siihen voi jokainen rehellinen ihminen miettiä.
Ap
Äh! Tää on provo! Melkeen meni läpi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sinua on rangaistu?
Rangaistus oli se, että kun puolustin oikeuksiani, niin minusta sanottiin että toimin väärin ja olen paha. Uskoin sen ja se on vääristänyt minäkuvaani, koska minulla olikin tuossa oikeuksia. Isäni maksoi lehdet.
ApÄitihullu. On kyllä mukava, että pystyit viimeinkin löytämään esimerkin äitisi "narsistisuudesta". Jaksamista.
Onneksi sait lehdet takaisin. Annatko lastesi lukea niitä?
Entä se, että isäsi on ne maksanut eikä hänkään ole enää suosiossa? On sulla vaikeeta!Minun ei edes kannattaisi vastata sinulle, koska se vain ruokkii sinua, mutta sinä koitat kääntää keskustelua harhaan. Syytä siihen voi jokainen rehellinen ihminen miettiä.
Ap
Mihin harhaan? Jokainen edellisen viestin asia on totta
Keitä lapsille puuroa ja saata kouluun!
Juuri siksi sinun pitäisi kunnioittaa omien lastesi oikeuksia, että olet itse kokenut miltä se tuntuu ja miten se vaikuttaa kun ei kunnioiteta. Mutta sinä olet niin juuttunut äitisi virheistä jankuttamiseen, että olet täysin sokea sille miten omat lapsesi kärsivät sinun teoistasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai en ollut ihan niin pienikään, vaan sen ikäinen, etten enää lukenut niitä lehtiä, mutta ne olivat silti minulle tärkeät. Sain ne lehdet takaisin, ne oli kuulemma lainattu, mutta äiti sanoi minua huonokäytöksiseksi, kun minä suutuin siitä, että ne lehdet oli lähetetty toiselle minulta kysymättä. Minulla on nyt pieniä lapsia enkä tiedä miten perustelen itselleni sen, että kunnioittaisin heidän arvoaan ja oikeuksiaan tai sen että minun pitää nähdä heidät itsestäni erillisinä ihmisinä. Tuli vain mieleeni, kun ne Hevoslehdet palautuivat minulle äskettäin aivan muista syistä paikasta, johon olin ne varastoinut.
Oikeasti. Jos tämä on sinulle suurenkin luokan trauma, niin olisit tyytyväinen.
Olet juuri tyypillinen, minä minä, minun minun ihminen.
Minun, kuten sinunkin, asia on puolustaa omia oikeuksiaan. Miten sellainen on sinulta pois? Haluatko itse olla se, joka vastaanottaa toisen lehdet, jossa tältä ei ole kysytty voidaanko ne lainata sinulle?
Ap
Minua on nyt ruvennut korpeamaan tämä asia. Äitini toimi siis selkeästi väärin, mutta en itse sitä ole hahmottanut ennen kuin eilen. Äiti sanoi minun suuttumiseni asiasta olevan väärin ja piti kai minua ilkeänä ja sille se minusta itsestänikin äidin antamassa valossa näytti - ainoa joka oli vihainen olin minä. Kai minun täytyi olla kauhea ihminen.
Olin melkein hylännyt äitini kun tutustuin mieheeni mutta mies ei tajunnut äitini kamalaa asennetta minuun ja suhtautui äitiini ystävällisesti, vaikka minä sanoin, että vitut hänestä. Nyt harmittaa että äitiä ei ole vieläkään kukaan rangaissut. Minua kyllä on rankaistu, äitiä ei. Miten rankaisen häntä? Turha neuvoa unohtamaan, tapa itsesi jos sellainen tulee mieleen, koska sehän on varmasti hyvä ehdotus.