Anoppi kutsui syömään. Varasi ruhtinaaliset 600g jauhelihaa 11 hengen murekkeeseen. :D
Sitten ihmetteli kuinka se ruoka loppui kesken. Lisänä oli muusi ja keitetty pakastevihannespussi. Muusin oli oman salosteen mukaan tehnyt kuudesta isosta perunasta. Eli lisukkeitakaan ei voinut nälkään vetää. Ihmetteli kuinka paljon meillä muilla syödään kun ei tuo määrä riitä. Oli meinannut ottaa 400g mutta valitsi isomman pakkauksen kun "porukkaa tulee". No jälkikäteen kyllä nauratti mutta paikanpäällä piti purra hammasta kun nälkäinen teinipoika murjotti sohvannurkassa. Käytiin sitten hakee hampparit kotimatkalla.
Kommentit (133)
Yksi lihapulla ja puolikas peruna per nenä. Melkoinen juhla-ateria.
Ihmisiä kiinnostaa lukea; tarinoita, kokemuksia ja kommentteja aiheeseen liittyen
.
Mitä ketään ei kiinnosta lukea; juuri Sinun henkilökohtaiset toimintatavat ja ruokamäärät
.
Pls kerätkää itsenne ei tää oo mikään ystävyyspalsta, täälä on suurinosa anonyyminä, ei paljon kostuta tietää että joku jossain syö lähinnä punajuuria kun hänen lapsensa taas tykkäävät perunamuusista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten piheys pilaa ihmissuhteetkin.
Ei välttämättä piheys, vaan otatteko huomioon, että nämä anoppilat voivat olla paikkoja, missä nämä isovanhemmat elävät pienellä eläkkeellä. Joku satasen kauppalasku, mikä on normaali lapsiperheessä, voi olla kauhistus eläkeläiselle. Ei siinä kalliita juustoja ylenmäärin ostella. Työssäkäyvien vanhempien pitää osallistua näiden vierailuiden ruokakuluihin mukisematta.
Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon että nykyajan anopit ja apet kuuluvat pääosin suuriin ikäluokkiin ja useimmissa tapauksissa pankkitilien saldo on pienestä eläkkeestä huolimatta vähintään 0,5 miljoonaa euroa. Että pihiyttä se on.
Tuosta olen eri mieltä. Sekä mieheni että omat vanhempani ovat eläkeläisiä, joiden tulot eivät päätä huimaa. Vähän päälle tonnin saa äitini käteen ja luultavasti saman myös anoppini, molemmat olivat elämänsä hoitotyössä. Muutama vuosi kotiäitiyttä vähentää vielä eläkettä. Kummatkin vanhemmat asuvat omakotitalossa, kovasti remontintarvetta olisi, vaan kannattaako korjata? Talot vielä sellaisilla paikkakunnilla, että turha luulla niistä mitään saavansa. Eikä pankkitilin saldo kyllä ole suuri, ei jää enää säästöön. Suuret ikäluokat eivät ole kaikki rikkaita, monet jäivät myös 90-luvulla työttömiksi ja työtä ei sen jälkeen löytynyt.
Sitten kun musta tulee anoppi niin mä olen niin köyhä, että saa poikani ja miniä kutsua minut ja isänsä heille syömään. Ei tule meille kuin kahvikutsuja korkeintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten piheys pilaa ihmissuhteetkin.
Ei välttämättä piheys, vaan otatteko huomioon, että nämä anoppilat voivat olla paikkoja, missä nämä isovanhemmat elävät pienellä eläkkeellä. Joku satasen kauppalasku, mikä on normaali lapsiperheessä, voi olla kauhistus eläkeläiselle. Ei siinä kalliita juustoja ylenmäärin ostella. Työssäkäyvien vanhempien pitää osallistua näiden vierailuiden ruokakuluihin mukisematta.
Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon että nykyajan anopit ja apet kuuluvat pääosin suuriin ikäluokkiin ja useimmissa tapauksissa pankkitilien saldo on pienestä eläkkeestä huolimatta vähintään 0,5 miljoonaa euroa. Että pihiyttä se on.
Tuo on potaskaa!
Ei siihen kuole jos joskus joutuu syömään vähän vähemmän. Ei edes ne teidän rotevat (varmaan tarkoittaa läskiä) teinipojat.
Mä olin se joka kirjoitti, että hyviä juustoja saa jälkkäriksi yhden palan kerrallaan jonka emäntä leikkaa vieraalle. Sitten leikataan toiset ja ehkä kolmannet palat haluaville ja tämän jälkeen juustot kääritään pakkaukseen ja viedään takaisin jääkaappiin. Kai sitä saisi niin monta palaa kun haluaisi jos vain pyytäisi, mutta onhan siinä aika korkea kynnys pyytää toista leikkaamaan koko ajan lisää pieniä paloja itselleen.
Kyllä mä olen ihan opiskelijoiden pitämissä illanistujaisissa nähnyt juustoja esillä vieraita varten, vaikka opiskelijakavereillani on vähemmän käyttörahaa. Ei tässä ole rahasta kyse - appivanhempani ovat valtavan varakkaita juuri tämän supersäästäväisen elämäntapansa takia - vaan nimenomaan jostain tavasta säännöstellä joka juontanee juurensa aikaan jolloin kaikkea todella piti säännöstellä.
Vierailija kirjoitti:
Ei siihen kuole jos joskus joutuu syömään vähän vähemmän. Ei edes ne teidän rotevat (varmaan tarkoittaa läskiä) teinipojat.
Olen samaa mieltä, pärjää vähemmälläkin. Ja teinipojat voi laittaa kokkaamaan siellä mummolassakin. Letunpaistoon vaan!
Voi anoppi aukka,erehdyksiä sattuu ihan kaikille.Mitä suursyömärit veitte tuliaisia mennessänne????Muutakin kuin arvostelut ja ahneutenne.Aluksihan jokainen ottaa ruokaa vähän,sitten kun kaikki on saaneet:voi ottaa lisää.Ahneimmat ensin!
Vierailija kirjoitti:
Mä olin se joka kirjoitti, että hyviä juustoja saa jälkkäriksi yhden palan kerrallaan jonka emäntä leikkaa vieraalle. Sitten leikataan toiset ja ehkä kolmannet palat haluaville ja tämän jälkeen juustot kääritään pakkaukseen ja viedään takaisin jääkaappiin. Kai sitä saisi niin monta palaa kun haluaisi jos vain pyytäisi, mutta onhan siinä aika korkea kynnys pyytää toista leikkaamaan koko ajan lisää pieniä paloja itselleen.
Kyllä mä olen ihan opiskelijoiden pitämissä illanistujaisissa nähnyt juustoja esillä vieraita varten, vaikka opiskelijakavereillani on vähemmän käyttörahaa. Ei tässä ole rahasta kyse - appivanhempani ovat valtavan varakkaita juuri tämän supersäästäväisen elämäntapansa takia - vaan nimenomaan jostain tavasta säännöstellä joka juontanee juurensa aikaan jolloin kaikkea todella piti säännöstellä.
Olisko enempi kuitenkin luonnekysymys. Omat vanhempani antaisivat kaiken lapsille ja lapsenlapsille, itselleen eivät hanki mitään ja käyttävät "punaisen lapun " tuotteita itselleen. Ovat siinä suhteessa säästäväisiä, mutta eivät pihistele kun jälkipolvi tulee kylään.
Minun anoppi laittaa aina juuri sopivan määrän ruokaa:)
Vierailija kirjoitti:
Minun anoppi laittaa aina juuri sopivan määrän ruokaa:)
Ja mun anoppi laittaa dogibackiin vielä eväät, että saadaan syödä illalla kotona loput ;)
Nälkäinen teinipoika murjotti sohvannurkassa, wooooot?!! Ensi kerralla tiedät sitten tarjoutua anopille avuksi ruoanlaittoon ja tuot aineksia mukanasi ja pähkäilette etukäteen määrät.
Olen itse anoppi/äiti/mummo ja paheeni on tehdä aina liikaa ruokaa.Rakastan tehdä ruokaa,en tietenkään aina,mutta jos tulee vaikka lapsenlapset viikonlopuksi tai muita vieraita.
Jos teen lihamurekkeen neljälle lapsenlapselle ja kahdelle aikuiselle,niin että riittää kahteen ateriaan,niin mielellään puolitoista kiloa jauhelihaa,puolet nautaa ja puolet sikanautaa,muussiin menee pottuja ainaskin parikymmentä,täytyy muuten toista kertaa varten tehdä uusi muussi,ei tuo parikymmentä mihinkään riitä,ja pakastevihanneksia 1-3 pussia.
Tuollakin lihamäärällä käy vuorenvarmasti niin,että toisella aterialla pitää olla jo muutakin ruokaa.
Tarkoitin 2-3 pussia sekavihanneksia.
Vierailija kirjoitti:
Meitä kaks ihmistä, minä ja mies ja kun teen lihamurekkeen, käytän siihen 700-1kg jauhelihaa :D Mureke kestää 1-2 päivää meillä.
Nautinnollista suolistosyöpää sulle ja miehellesi.
Musta vanhat ihmiset pikemminkin tekee helposti liikaa, kun ovat pula-ajan kasvatteja ja ruokaa pitää olla kunnolla, kun kerran nykyään on tarjolla ja on varaa. Esimerkiksi äitini teki viimeksi meille (minä, mies, kaksi lasta) ja heille itselleen (isä ja äiti) 2,5kg jauhelihamäärästä kastiketta. Että on silleen niinku tarpeeksi. No, palattiin kotiin iso loota täynnä sitä kastiketta ja hyvä niin. Seuraavana päivänä syötiin sitä kotonakin, kun keitin perunat kaveriksi ja vielä seuraavanakin.... Sitten alkoikin jo tursua korvista.
Äitini joulut on myös klassikoita. Laatikoita on hirveät määrät, kinkku heille kahdelle 12kg jne. Ja meillä kaikilla lapsilla on itsellä myös ruuat. Kerran käydään syömässä ja sitten he puputtavat niitä jouluruokiaan loppiaiseen asti.
Viimeksi äiti tarjoutui tekemään kakun 2-vuotissynttäreille. Vieraita oli noin 10. Tämä toi semmoisen 40-hengen kakun. Ei loppunut kesken ja pieni kulma siitä syötiin.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, ettei monetkaan vanhemmat ihmiset enää muista, miten paljon ruokaa uppoaa isompaan porukkaan, missä on nuoria myös. Niinpä me syödään ennen lähtöä vähän etukäteen ja viedään kinkkupiirakkaa kahvipöytään.
Teinipoikien äiti
Veit sanat suustani!
En tiedä kuinka vanha anoppi, mutta mun anopilla ainakin tarjoilut on mitä sattuu, hohjoijaa. Ja kunnon lämmintä ruokaa en hänen laittamanasn ole vuosiin syönyt, yllä kyseessä pikkupurtavasta ja kahvin lisukkeista. Vanhentuneita tuotteita jne.
Eihän se "salaatti" tarkoita että pitäisi nimenomaan olla lehtisalaattia.