Mustasukkaisen kumppanin sairaimmat aivotukset? Kertokaa!
Itse voisin kirjoittaa näistä kirjan, jo kahden edellisen suhteen perusteella, mutta arkipäivää oli:
- Kaupasta kuitti miehelle, että näki kellonajan ja pääsi laskemaan paljonko aikaa kului matkaan ja jos edellisenä päivänä olin suoriutunut kaupasta 10 minuuttia nopeammin, niin olin käynyt toisen miehen luona.
- Tekstiviestinä piti lähettää sijainti tai valokuva paikasta missä olin, jos mies joutui lähtemään töiden takia toiseen kaupunkiin.
Kestin tätä kaikkea, koska olin hölmö ja luulin, että todistelemalla mies muuttuu ja alkaa luottamaan. Nyt tiedän, että mustasukkaisuus on sairaus, joka ei parane.
Kertokaa mihin olette nöyrtyneet?
Kommentit (3463)
Näiden tapausten aikaan olin nuori ja kiltti. Enää en todellakaan katselisi mokomaa hullua jätkää ainakaan sitä puolta vuotta, jonka silloin asuimme kimpassa. Onneksi sain ystävien tuella lähdettyä edes niinkin pian.
Olin luennolla. Mies oli kotona ja ikkunasta ulos katsoessaan oli näkevinään minun tulevan juna-asemalta jonkun miehen kanssa ja kääntyvän kadunkulmauksesta. Mies oli juossut paitahihasillaan ulos (oli talvi), mutta ne hänen näkemänsä tyypit olivat jo menneet. Luennolta tullessani mies oli lähtenyt käymään kaupassa, mutta tuli kotiin melko saman tien mun kotiuduttuani. Olin silloin nälissäni tekemässä voileipää keittiössä. Leipäni lensi seinälle ja seuraavaksi lensin minä.
Olin ainejärjestömme kokouksessa illalla. Se järjestettiin erään ravintolan kabinetissa ja jatkoille mentiin lähistölle ainejärjestön kerhotiloihin. Mitään "kiellettyä" ei tapahtunut. Jonkin verran siellä tietysti juotiin alkoholia, mutta tulin kotiin ihan hyvissä voimissa ja hyvillä mielin enkä todellakaan kuvitellut, että jokin olisi miehen puolesta vinossa. Mies oli vähän vaisu, mutta en ajatellut siitä sen kummempaa, kun hän ei sanonut mitään erityistä. Mutta seuraavana päivänä helvetti repesi. Mies etsi kokouksessa kantamastani laukusta osanottajalistan ja mun piti merkata siihen mustalla ruksilla ne, jotka olivat kokouksessa ja punaisella ruksilla ne, jotka olivat jatkoilla. Sitten hän arvioi, ketkä miespuolisista sekä kokouksessa että jatkoilla olleista olivat potentiaalisia panijoitani. Hän soitti niille häirintäsoittoja prepaid-liittymästä.
Olisi näitä esimerkkejä muitakin, moniakin, mutta en jaksa enää muistella. En tiedä, itkettääkö vai naurattaako nämä muistot enemmän...
Mun miehen bravuuri on poliisitarinat. Et peräreikääni on on poliisi venytellyt ja sit lähtee Aarnio-tarinat liikkeelle. Ja miehen
ammatti on sostyöntekijä. Lie jäänyt kotikäynneillä pollareitten alakynteen 😁. T. Ex
Jännä miten samantyyppisiä kokemuksia täältä löytyy. Sairaalloisen mustasukkaisten ihmisten ajatukset ja käytös näkyy noudattavan samaa kaavaa.
Ite tapailin sairasta miestä noin kolmen kuukauden ajan pari vuotta sitten. Hän peitti alussa taitavasti järjettömän omistushalunsa, mutta eipä siinä kahta kuukautta kauempaa mennyt kun totuus alkoi valjeta. Oltiin siis just alotettu opiskelemaan samaa alaa yliopistossa, ja ehkä enemmänkin elämäntilanteen vuoksi ajauduttiin tapailemaan. Käytiin yhdessä bileissä ja luettiin kylki kyljessä samoihin tentteihin. Mutta nyt niitä esimerkkejä:
-Sai raivarin kun sanoin jotain miesnäyttelijää komeaksi. Kiukutteli kauan ja yritti saada minut ymmärtämään miten väärin olen häntä kohtaan käyttäytynyt ja miten paha, arvoton ja ruma olo hänellä nyt onkaan. Meni kauan tajuta ettei hän vitsaillut.
-Ei suostunut tulemaan kanssani baariin, suuttui kun kysyin syytä. Noin tunnin päästä baarissa kaverin kanssa jutellessa tämä kaverini kysyi matalalla äänellä että onko toi se sun deitti joka tuijottaa meitä vihaisena nurkkapöydässä yksin. (Mies vihasi tätä kaveriani yli kaiken, sillä hän on komea ja miehen mukaan ilmiselvästi ihastunut minuun. Ei oikeasti ole.) Lähdin siltä seisomalta raivo kurkussa kotiin. Mies ajoi kännissä autolla perässä. En päästänyt sisään. Laittoi viestejä, joissa selitti hänen rattijuopumuksensa olevan minun syytäni ja että tottakai hänellä on oikeus tulla katsomaan mitä baarissa puuhaan ja kenen kanssa. Toi oven taakse aamulla nallen, kukkia ja suklaata. En ottanut vastaan.
-Baarissa ollessani lähetti valehtelematta aina noin 50-100 tekstaria. Kerran en vastannut 20 minuuttiin, mies katkaisi luokseen unohtuneen hammasharjani (:D) ja pisti isältään saamansa sohvapöydän murusiksi. Jälkeenpäin syytti siitä minua, ja tivasi että mitä nyt sanoo isälleen, kannattaisko vähän miettiä että vastataanko niihin tekstareihin vai ei. Ja minä tyhmä vain nauroin hämmentyneenä.
-Kerran unohdin fb:n auki samalla kun tiskasin. Mies tuli luokseni ja istui häpeilemättä lukemaan chatviestejäni. En huomannut tätä ennenkuin mies alkoi tivata että kuka on Petteri ja miks se kyselee kuulumisia. Sanoin että kaveri on ja sulla on sekunti aikaa lopettaa mun fb:n tihrustaminen. Mies ilmoitti ettei yksikään mies kysele kuulumisia ellei halua olla enemmän kuin kaveri. Seeeeelvä.
-Kun olin ollut baarissa, mies ilmestyi ovelle pimpottelemaan kahdeksan maissa aamulla. Ei ensin suostunut myöntämään mutta lopulta tunnusti tekevänsä niin siksi, että tarkistaa onko mulla siellä muita miehiä. Kun en tietenkään päästänyt sisään, helvetti oli irti ja olin tietenkin pettänyt. Jatkuu seuraavassa viestissä...
Kerrotaas nyt toisesta näkökulmasta. Minulla oli nuorempana pitkä suhde, josta loppui yhtäkkiä seksi. Mies ei vaan halunnut. Selasin eräänä päivänä sivuhistorian, joka oli täynnä pornoa ja päivittäin oli myös selannut erään puolitutun naisen fb kuvia. Kysyin sitten mieheltä, että mistäs moinen kiinnostus tätä naista kohtaan ja mies myönsi, että on hieman ihastunut, mutta kuulemma ohimenevää, eikä ole uhka suhteelle. Silloin tuli kyllä lenkkeiltyä usein tuon naisen talon ohi ja katsottua onko miehen auto kenties parkkipaikalla 😂
Autoa ei koskaan näkynyt, mutta valitettavasti petin sitten itse, kun seksiä ei enää viimeisen vuoden aikana ollut ollenkaan. Jos seksielämä ei olisi kuollut, niin en olisi koskaan epäillyt miestä mistään.
Kuvasin eräässä tilaisuudessa esiintyjää tauolla ja hän tuli poseeraamaan minulle, jatkoin kuvausta. Mies hyppäsi esiintymislavalla ja ravisteli esiintyjää rinnuksista. Juoksin pois tilanteesta. Hävetti niin helkutisti.
Huvittavinta tässä oli se että olin parikymppinen ja kyseinen esiintyjä on ollut tuolloin n. 60 v.
Miehen mustasukkaisuus ilmeni monin eri tavoin.
Jaa en saakaan lähetettyä loppua tosta mun romaanista kun se menee moderoitavaksi. Go av.
/46
46 jatkaa:
-Kun lopulta tajusin, etteivät nämä välikohtaukset johdu mistään alkuajan epävarmuudesta vaan sairaasta mielestä (ja sohvapöydän kohtalo sai ajattelemaan myös fyysisen väkivallan todennäköisyyttä) ilmoitin miehelle baarissa, jossa hän minua jälleen kerran vakoili, etten tahdo tavata enää. Mies mankui ja itki aikansa. Vaihdoin paikkaa ja törmäsin vanhoihin kavereihin, joita en ollut nähnyt ainakaan viiteen vuoteen. Kyseessä siis miespuoliset kaksoset. Istuin heidän pöytäänsä ja vaihdettiin kuulumisia. Sitten tämä älypää ilmestyy jostain ja pesiytyy viereen tivaamaan että nämäkö on nyt sitten ne joita sä tästä lähtien panet. Kavereiden ilmeet oli näkemisen arvoiset. Mua hävetti niin etten meinannut saada henkeä. Kun totesin miehelle, etten edelleekään halua enää ikinä tavata ja suunta on nyt vapaa, hän kävi käsiksi. Onneksi poke sattui näkemään ja vippasi vittupään ulos baarista.
Tein lähärinä keikan vuodeosatolla. Kotiin tullessa mies vaati tietää, minkälaisia munia olen nähnyt. JA että tyydytinkö niitä käsilläni ja otinko suihin. Sain niin kovan raivarin että revin taulut seiniltä..Jos olin tyttöjen kanssa ulkona, kotiintullessa hän väkisin tunki sormensa sisääni kun halusi testata onko siellä toisten miesten mällejä. Ja voi herranjumala, minkä takia meninkin prismaan kun olin sanonut käyväni s-marketissa!!!!!! No v###u siks ku tuli mieleen ostaa hiusväri. Toinen mieshän se syy tietenkin oli. Luin kerran yhdestä aikakauslehdestä tarinan mustasukkaisesta miehestä, joka epäili että vaimo pitää yökaudet dildoa sisällään. Kauhistelin tarinaa miehelleni, joka totesi, että tuskin se mies turhia epäili. Näitä riittää. Tarvinneeko sanoa että mies on nykyään ex?
Kiinalaisparturi yrittää kostaa miesasiakkaalle joka ei sitten tullutkaan paikanpäälle kuin vasta 1,5 kk n jälkeen eikä silloin naikkonen kyennyt edes ottamaan vastaan vaan vanhempi kolleega yritti klaarata varauksen. Vapaapäiväksi oli kumminkin aikaa soitella miehen juuri lähtiessä feikkipuheluaan kustannuspaikalle ja huutaa kovaa puhelimen kautta miehen nimeä. Perässä seurailua, huutelua. Huuteluita että jättää tämän miehen, tunti sen jälkeen rakastaa miestä siis matkan päästä, yhyhyy.
Mitäs sitten tampere yms. kun mies lähti sinne? Juoksee diskoon koska luulee että mies pettää tätä, siis parturia! Huutaa
Ja häiriköi mm.kauppakeskuksessa, "odottelee"miestä, (onhan siinä ollut ties kuinka monta mahdollisuutta oikeasti kohdata ).
Kun nyt on puolitoista vuotta yrittänyt solvata ja yrittää vertailla toiseen, huomaakin kauhukseensa Että aihetodisteita on riittämiin pienen kivijalkakolon ikävyyksiin saamiseksi. Yrittää häirintänsä jälkeen lietsoa miestä vaaralliseksi.
Ei yhtäkään tapaamista. Tämä otus on varmaan ihannenaikkonen jollekkin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies oli varma, että petän häntä erään erittäin hyvän (miespuolisen) ystäväni kanssa. Kerran sain luvan lähteä tämän ystäväni kanssa piknikille/pussikaljalle puistoon, vaikkakin hyvin vastahakoisesti. Myöhemmin kotiin palattuani selvisi, että mies oli seurannut minua ja kykkinyt koko istuskelun ajan takanamme pusikossa kuuntelemassa mitä puhuimme. Sehän kiehui kiukusta, kun olin kehdannut mainita joitakin suhteemme ongelmia. Mies oli näin ollen täysin varma, että halusin vain päästä ystäväni kanssa sänkyyn.
Tuli mieleen toinenkin hyvä esimerkki. Mies ilmoitti lähtevänsä vanhempiensa luo reilun sadan kilometrin päähän. Pyysin sitten tylsän illan välttääkseni erään toisen miespuolisen ystäväni (ystävä vuosien takaa) istumaan iltaa kanssani keskustan pubiin. Pubissa aloin saada kummallisia tekstiviestejä mieheltäni, kun hän sai tietää, että olen toisen miehen kanssa ulkona. TässäKÄÄN ei ollut mitään kaveruutta kummempaa. Tykättiin vaan istua ja muistella vanhoja. Kaiken lisäksi mieskin tunsi tämän kaverin. Lopulta aikani syytteleviin tekstareihin vastattuani kyllästyin ja totesin ystävälleni, että ilmeisesti miehelle oli suurikin ongelma, kun kehtasin poistua kotoani ilman häntä ja ehdotin, että menisimme vaikka pelaamaan lautapelejä hetkeksi meille josko se siitä rauhoittuisi. Tämä oli näennäisesti miehelleni ensin ok, mutta päästyämme Trivial Pursuitin pyörteisiin sain puhelinsoiton. Mies ilmoitti, että hän on ollut baarissa ryyppäämässä ja näki minut tämän ystäväni kanssa (HUOM! Miehen piti olla yli sadan kilometrin päässä) ja mikäli en saman tien heittäisi ystävääni ulos todistaakseni rakkauttani häntä kohtaan, olisi suhteemme siinä. Viimeinen bussi, jolla ystäväni olisi päässyt kotiin meni yhdeltätoista (mies tiesi tämän) ja puhelu tuli 20min. yli. Ystäväni joutui näin ollen kävelemään kuusi kilometriä kotiinsa keskellä yötä. Voi hyvä elämä, miksen vaan sanonut tuolloin jo exälleni, että soronoo? Onneksi tein sen kuitenkin myöhemmin.
Sanoit siis silloiselle miehellesi "ihan sama." minua aina huvittaa, kun porukka ei tajua sanan soronoo merkitystä mutta käyttää sitä silti :D
ONKO SUOMESSA OIKEESTI NÄI PALJO SAIRAITA MIEHIÄ??!!! Taidan pysyä sinkkuna jatkossakin...
Nämähän on ihan sairaita kertomuksia! En tarkoita syyllistää, sillä tiedän itsekin mihin kaikkeen kohteluun sitä voi turtua toiselta, mutta sairasta!
Itse sain juuri tietää kaverilta, että mustasukkainen exäni oli itse pettänyt mua keskellä raskasta elämänvaihettani. Epäili minua pettämisestä (tai tarkemmin, oli vakuuttunut siitä), enkä edelleenkään tiedä syytä, mutta kuulemma annoin itsestäni halvan tai helpon vaikutelman. Ilmeisesti liittyi olemukseeni, olen ystävällinen ja hyväntuulinen ihmisten kanssa, hymyilen paljon, oli kyseessä nainen tai mies. Siitä sitten päätteli, että varmaankin myös panen miehiä, joiden kanssa olen vaihtanut edes muutaman sanan ja ehkä jopa hymyillyt. Aloin sitten (aiheetta) hävetä itseäni ja yritin muuttaa olemustani ja käytöstäni. Onneksi tuo suhde on jo takana päin ja uskallan olla taas oma itseni. Hulluinta oli, että tuo kuviteltu pettäminen sijoittui elämänvaiheeseen, jossa ei olisi voinut mieleenkään tulla seksi tai irtosuhteet vaan nimenomaan häntä olisin kaivannut...
En saanut jos oli juhlat kutsua ystävien kumppaneita myös koska se tarkoitti automaattisesti että olen kiinnostunut YSTÄVÄN kumppanista...
Olimme juuri menneet kihloihin, kun selvisi, että mies oli lähettänyt tappouhkauksia vaikka kuinka ja kauan miespuolisille fb-kavereilleni, jotka olivat tykänneet minun päivityksistä tai kuvista. Ensin olin vihainen koko maailmalle siitä, että kukaan ei kertonut noista viesteistä aiemmin, sillä en todellakaan olisi kihlautunut tuossa tilanteessa. Häpeän ja *sitoutumuksen kunnian* takia jaksoin kantaa tuota sormusta yli vuoden, kunnes voimat ei enää riittäneet todistelemaan, että hän oli minun ainoa.
Huh huh. Alkaako tuo mustasukkaisuus jotenkin vaivihkaa sitten? Kun noin karmeita tapauksia on...
Suuttui, kun lähdin perheeni ja sukulaisteni kanssa kesämökille yhdeksi yöksi (ei auttanut edes pitkät puhelut, taustalta kuuluneet lasten ja muiden äänet myöhään illalla vakuuttamaan). Kotiin palattuani sekosi ihan lopullisesti ja juttu loppui siihen. Onneksi. Oltiin seurusteltu vasta muutama kuukausi.
Käytettiin suhteen alkuaikoina kortsua, ja niitä jäi sitten kaappiin ylimääräisiä iso kasa yli. Suursiivousta tehdessä heitin ne roskiin kun olivat vanhoja ja meillä ollut vuosia jo eri ehkäisy käytössä. Jonkun ajan päästä mies etsi jotain kaapista, kysyi missä kortsut ovat, eikä millään uskonut että ne olivat menneet roskiin - väitti että jokainen kortsu oli käytetty jollain pettämisreissulla... Hohhoi, onneksi on exä.
Ostin kukkia kotiin kun olin siivonnut. Väitti, että olin pettänyt ja joku mies oli ne ostanut. Ex
Onneksi itse tajusin lähteä ajoissa niin mulla o aika kesyjä juttuja.
-Työskentelin tuolloin miesvaltaisella alalla ja olin paikan ainoa nainen. Työt loppui mutta pidin yhteyttä kuitenkin joihinkin työkavereihin. Mies hermostui tästä koska työkaveri selkeästi halusi panna minua vaikka oli kihloissa. Itsekin kuulemma halusin panna tätä työkaveria ja olin kuulemma pannutkin työpaikan pukuhuoneessa.
-Tutki fb chattiani ja viattomasti kysyi kuka se ja se oli. Jäi tästä kiinni kun laittoi vahingossa kaverilleni peukun chatissa mutta poisti sen minun puhelimesta, kaveri sitten kysyi miksi laittelen keskellä yötä peukkuja.
-Jos en suostunut sanomaan kenen kanssa viestittelen tai puhuin puhelimessa, petin tietysti. Jos hymyilin tietokoneella, petin.
-Viimeinen pisara oli kun KIELSI etten saa olla yhteydessä työkavereihin.
Jaksoin tätä tyyppiä melkein puoli vuotta kaiken kaikkiaan...
Mies tuli selkäni taakse ivaamaan ja tivaamaan kenen kanssa olin menossa panemaan, kun niin itseäni puunasin= kampasin hiukset ponnarille ennen lähtöä opiskelemaan (sh-opinnot). Hän väitti, että aion panna koulussani kaikkia miehiä, ja kun ihmettelin missä välissä tuon tekisin kaikkien silmien alla, kun tulen kotiinkin minuutilleen, hän keksi, että hississä! Niin. hississä, joka kulki siellä koulussa maksimissaan 2 kerrosta.
Hän laski kuinka kauan kestää tulla kotiin sieltä koulusta. Aikaikkuna oli siis 13-15 minuuttia. En saanut jäädä koskaan opiskelukavereiden kanssa edes kahville, siihen olisi mennyt liikaa aikaa. Tupakan ehdin polttaa nopeasti, muuten olin ollut taas panemassa.
Hän haukku minua jatkuvasti H'''aksi, jota kukaan muu ei koko kaupungissa edes huolisi ja saisin olla onnellinen, että kelpasin edes hänelle. Hän oli varmasti viimeinen mies maailmassa, joka minut huolisi. Tätä kuulin myös silloin, kun odotin yhteistä poikaamme viimeisilläni. Hän väkisinmakasi usein vetoamallas iihen. että kyllä voit antaa omalle miehelle, kun annat koko kaupungillekin.
Kaiken päälle rajoitin kaikki ystävyyssuhteeni, päiväkirjan kirjoittamisen, vuosien mittaiset kirjeenvaihtokaveruudet ympäri maailmaa, jotta hän uskoisi minun rakastavan rehellisesti. Pahin oli se, että hänen isosiskonsa (tuolloin jo yli neljäkymppinen) myös potki appailla ja hakkasi minua kotonamme, koska olin sellainen lut*avaimo hänen veljelleen.
Kerron vielä, että olin noihin aikoihin 21-25v, mies 34-38. Ja se sisko tosiaan yli 40.
Aikanaan pääsi suhteesta eroon ammattilaisten avulla. Sain lapset turvaan ajoissa. Mies on nyttemmin kuollut alkoholisoituneena.