Häävieraan näkökulmasta ajateltuna, mikä on ollut häissä ikävintä/huonointa/tylsintä/epäonnistuneinta?

Tähän ei järjestäjä voine vaikuttaa kuin vieraslistaa laatiessa, mutta onpa tympeää todistaa pettäjien pikapanoja hääjuhlissa.

Vierailija kirjoitti:

Epäonnistuneinta on tälle palstalle oksentavat ja ripuloivat tyytymättömät häävieras-akat (miehet eivät koskaan sitä tee).

Hääjuhla on morsiamen ja sulhasen suuri päivä. Tehkööt siitä haluamansa. Vieraat vaietkoot, jos ei kelpaa. Tehkööt itse paremmin omissa häissään.

Morsian ja sulhanen juhlikoot sitten keskenään, jos vierailla ei ole väliä. Naimisiinmenoon kun ei muuta tarvita, kuin vihkijä ja kaksi todistajaa.

Pitäkää huoli sekä omasta että vieraiden viihtyvyydestä. Olen ollut häissä, joissa vieraat olivat kuivin suin iltapalaan asti, jolloin boolimalja kannettiin esiin. Hääpari en sijaan kävi takahuoneessa omilla pulloilla ja humaltui silmin nähden illan mittaan.

En ole ollut kamalissa häissä, mutta pari pikkujuttua: varmistakaa, että jokaisesta istumapaikasta näkee ja kuulee hääohjelman, jos sitä tapahtuu kesken ruokailujen. Ja ei liikaa alkoholia tuhatta eri sorttia, känniääliöt on tosi rasittavia ja noloja tunnelmantappajia, ja niitä löytyy joka suvusta niin Suomessa kuin ulkomailla.

Liian kauan kestävä syöminen. Ei huvita jos samassa pöydässä istuu juntteja, mykkiä ihmisiä.

Se oli kiva huomata sisaruksen häiden jälkeen, että minua ei ollut missään kuvissa. Toki niissä oli, mitkä oma äitini oli ottanut..

Parasta: hyvin suunniteltu istumajärjestys, että jokaiselle on mieleistä seuraa, ja vapaata seurusteluaikaa. Hyvää ruokaa ja riittävän monipuolinen ruokalista, että jokaiselle maistuu ainakin jokin.

Huonointa: jos on esim. ainoa ystävä, eikä tunne ketään muita (usein hääparin sukulaisia) häistä; silloin hääparin kannattaa huomioida tätä ystävää, tai tulee todella tylsää, ellei satu olemaan kovin sosiaalinen tutustumaan vieraisiin ihmisiin.

Alkoholintäyteiset häät ovat todella epämiellyttävät. Poistun yleensä siinä vaiheessa, jos väki alkaa humaltua liikaa. Alkumalja ja viinilasi ruoan kanssa riittäisi mielestäni täysin.

 

Kätevintä olisi mennä naimisiin kahden todistajan länsäollessa. Ei kirkossa, koska tilaisuuden on oltava nopeasti ohi. En vaivautuisi haalimaan mitään hienompaa kampetta itselleni, ihan arkiset vaatteet. Vaikka farkut yms. Hääkahvit vois tarjota papille ja kahdelle todistajalle, Siinä kaikki. Vieraita ei kannata tilata, ihmisiä ei kannata vaivata jos avioliitossa on huono lopputulos. Kaikille jää muuten vain pska fiilis.

Häät eivät hyödytä mitään, jos avioliitto menee pilalle, joten parempi ettei näe edes vaivaa häiden eteen. Jos juttu menestyy, kaikki on aina vain plussaa.

Ketjussa jotkut eivät tykkää hääleikeistä.

Minusta ne ovat hauskoja, koska on huumoria ja iloa. Mutta ihmisiä on monenlaisia. Suomessa kai häät ovat totinen ja vakava pönötystilaisuus, kuuluu tyyliin.

Jos on niitä hääleikkejä pakko olla, niin ketään vierasta ei saisi yrittää pakottaa osallistua niihin. Minulle kun on käynyt pari kertaa niin, että on meinattu väkisin pakottaa osallistumaan sellaiseen ja kun en ole suostunut, niin olen saanut kuulla olevani ikävä, tylsä, lapsellinen ja huumorintajuton ihminen.

Kasvisruoka ja leikit. Lässyttävät puheet morsiamen ja sulhasen menneisyydestä ja luonteesta. Kaikki nämä oksettavia.

Nimilapuilla osoitetut paikat häissä. Yhden (kaukaisemman) serkkuni häissä oli tällaiset, ja meidän perhe oli sijoitettu ihan pimeimpään ja syrjäisimpään nurkkaan, mistä näki huonosti huoneen keskelle eikä pystynyt keskustelemaan kenenkään muun kanssa. Tämä tuntui kurjalta, koska muut sukulaiset ovat kyllä meille läheisiä ja lämpimissä väleissä, ja rakastamme sukujuhlia joissa saa tavata näitä ihmisiä ja jutella mukavia. Nyt kun häiden ohjelma oli vielä sellaista pönötystä, että pitkään piti istua pöydässä ja kuunnella puheita yms, niin suurin osa meni vain siellä nurkassa muista erillään istuen. Tylsää ja tympeää oli, eikä tuntunut yhtään seuralliselta juhlanvietolta.

Toisen, läheisen serkkuni häissä taas oli paljon kivempi meno. Häät pidettiin sellaisessa isossa, juhlatilaksi muutetussa vanhassa riihessä, jossa oli pitkät pirtinpöydät ja -penkit, eikä kellekään ollut osoitettu omia paikkoja. Vieraat saivat siis istua ihan minne mielivät ja itse valita paikkansa, ja tämä oli PALJON PAREMPI tyyli, koska vieraat pystyivät siis myös vaihtamaan paikkaa ja liikkumaan illan aikana vapaasti, ja juttelemaan kaikkien kanssa jos itse halusivat. Näiden häiden tunnelma oli muutenkin paljon iloisempi, vapautuneempi ja hauskempi, ei ollut tylsää tönöttämistä. Ohjattua ohjelmaa oli muutenkin vähän, vain pari puhetta (bestmanien puhe ja kaasojen puhe) ja illan päätteeksi (ruoan, vapaan seurustelun, saunomisen ja paljuilun jälkeen) tanssia. 

Ei sitä alkoholia tarvitsekaan mielin määrin olla, mutta kyllä suomalaisten jöröyden ja epäsosiaalisuuden saa hyvin sillä alkumaljalla kumottua. T. Se joka oli häissä missä kaikki oli holitonta myöhäisiltaan asti.

Vierailija kirjoitti:

Nimilapuilla osoitetut paikat häissä. Yhden (kaukaisemman) serkkuni häissä oli tällaiset, ja meidän perhe oli sijoitettu ihan pimeimpään ja syrjäisimpään nurkkaan, mistä näki huonosti huoneen keskelle eikä pystynyt keskustelemaan kenenkään muun kanssa. Tämä tuntui kurjalta, koska muut sukulaiset ovat kyllä meille läheisiä ja lämpimissä väleissä, ja rakastamme sukujuhlia joissa saa tavata näitä ihmisiä ja jutella mukavia. Nyt kun häiden ohjelma oli vielä sellaista pönötystä, että pitkään piti istua pöydässä ja kuunnella puheita yms, niin suurin osa meni vain siellä nurkassa muista erillään istuen. Tylsää ja tympeää oli, eikä tuntunut yhtään seuralliselta juhlanvietolta.

Toisen, läheisen serkkuni häissä taas oli paljon kivempi meno. Häät pidettiin sellaisessa isossa, juhlatilaksi muutetussa vanhassa riihessä, jossa oli pitkät pirtinpöydät ja -penkit, eikä kellekään ollut osoitettu omia paikkoja. Vieraat saivat siis istua ihan minne mielivät ja itse valita paikkansa, ja tämä oli PALJON PAREMPI tyyli, koska vieraat pystyivät siis myös vaihtamaan paikkaa ja liikkumaan illan aikana vapaasti, ja juttelemaan kaikkien kanssa jos itse halusivat. Näiden häiden tunnelma oli muutenkin paljon iloisempi, vapautuneempi ja hauskempi, ei ollut tylsää tönöttämistä. Ohjattua ohjelmaa oli muutenkin vähän, vain pari puhetta (bestmanien puhe ja kaasojen puhe) ja illan päätteeksi (ruoan, vapaan seurustelun, saunomisen ja paljuilun jälkeen) tanssia. 

Mitähän järkeä on tilata kaukaa sukulaisia ja sijoittaa heidät johonkin nurkkaan istumaan? Tuo on yksi syy minkä takia välttelen viimeiseen asti juhlia. Ne ovat kiusallisia ja ikävystyttäviä.

Itsekin kannatan sellaisia hääjuhlia missä ihmiset voivat olla rennosti ja liikkua vapaasti.

Hyvän ystävän harras toive oli, että tulisin hänen häihinsä. Menin ihan vain hänen takiaan ja hyvä, että menin. (Olen todella introvertti.)

Mutta sitten muutaman vuoden päästä heille tuli avioero.

Tuntuu vieläkin tosi surulliselta. Siksi kannatan nopeita häitä vain kahden todistajan läsnäollessa. On tosi iloista, jos ihmisten avioliitot kestävät.

Karmivimmat kokemukset ovat jääneet mauttomista hääleikeistä...never again!

Vierailija kirjoitti:

Hyvän ystävän harras toive oli, että tulisin hänen häihinsä. Menin ihan vain hänen takiaan ja hyvä, että menin. (Olen todella introvertti.)

Mutta sitten muutaman vuoden päästä heille tuli avioero.

Tuntuu vieläkin tosi surulliselta. Siksi kannatan nopeita häitä vain kahden todistajan läsnäollessa. On tosi iloista, jos ihmisten avioliitot kestävät.

En ymmärrä, mikä ihmeen ajatus tämä on että häitä ei kannata järjestää koska voikin tulla ero. Tai että häät olisivat menneet hukkaan, jos tulee ero. Miten niin? Jos oli kauniit ja kivat juhlat joista jäi hyvä muisto, niin mikä siinä juhlimisessa meni "hukkaan"? Totta kai parisuhteen epäonnistuminen itsessään voi olla surullista.

Minä taas olen kuin muumi, rakastan juhlia ja aina on mielestäni hauska juhlia. Tai mistä vaan voi keksiä syyn juhlaan. Ja mikä nyt olisi sen parempi syy kuin rakkaus! Vaikkei se sitten kestäisikään ikuisesti, niin ainakin sillä hetkellä sillä parilla on ollut tarkoitus pysyä yhdessä ja vahvistaa suhdettaan.

Ktllä se on se että häihin on kutsuttu jostain käsittämättömästä syystä, koska se syy ei ainakaan ole se että minut olisi haluttu häihin vieraaksi :D Eli koko juhlan aikana kumpikaan hääparista ei edes katso päin. Ei silloinkaan kun oli onnittelu"kierros". Saati että kuulisit yhtään sinulle osoitettua sanaa esim. nyt vaikka kiitos, hääparin suusta. Eli kutsuvieraan täysi ignooraaminen.

Joku täällä puhuikin merkityistä istuinpaikoista.

Yhden vinkin voin antaa.

Vaikka ne häät, jossa olin, olivat todella muuten onnistuneet, mutta pöydät oli sijoitettu niin, että puolet häävieraista istuivat selkä kohti hääparia ja ohjelmia. Oli aika vaivaannuttavaa kun yritti keskustella pöytäseurueen kanssa ja samalla olisi pitänyt pyörittää päätä 180 astetta kuin Manaaja-elokuvan tyttö.

Vierailija kirjoitti:

Epäonnistuneinta on tälle palstalle oksentavat ja ripuloivat tyytymättömät häävieras-akat (miehet eivät koskaan sitä tee).

Hääjuhla on morsiamen ja sulhasen suuri päivä. Tehkööt siitä haluamansa. Vieraat vaietkoot, jos ei kelpaa. Tehkööt itse paremmin omissa häissään.

Miten kenenkään hääparin hääteema voi olla sellainen että jätetään joku vieraista täysin huomiotta?