Häävieraan näkökulmasta ajateltuna, mikä on ollut häissä ikävintä/huonointa/tylsintä/epäonnistuneinta?
Jos yrittää välttää muiden tekemiä sudenkuoppia, saisi ehkä järjestettyä vieraillekin kivat häät. Hääparillehan se päivä on joka tapauksessa ikimuistoinen, mutta jotta vieraillakin olisi hauskaa, olisi kiva kuulla häävieraiden kokemuksia pilalle menneistä häistä.
Kommentit (2309)
Ei lapsia häihin eikä niitä pirun seuraleikkejä!
Vierailija kirjoitti:
Ikävintä oli syyshäät joissa lato oli jääkylmä.
Tärisin koko illan, kun en tietenkään tajunnut ettei sisätilat ole lämmitetty.
Se on kylmä myös kesäkuussa. :/
En ole vuosikymmeniin käynyt häissä - olen jo sen ikäinen, että kaikki tuttavat (ne jotka yleensä naimisiin menevät) ovat jo häänsä viettäneet.
Silloin kun vielä hääkutsuja tuli, oli plaseerauksessa sellainen käytäntö, että avioparit sijoitettiin istumaan erilleen. Tämä oli minusta aivan kamalaa - useimmiten, etenkin miehen sukulaisten häissä - kävi niin, että minä jouduin istumaan seurassa, josta en tuntenut ketään, kun taas kaikki muut tunsivat toisensa ennestään. Ei ollut minulle kivaa, vaikken sosiaalisesti mitenkään erityisen kömpelö olekaan.
Eli vastaus aloituksen kysymykseen: epäonnistunut plaseeraus.
Ylivoimaisesti karmeinta, vastenmielistä ja myötähäpeään tunteisiin hukuttavaa ovat olleet ns."hääleikit". En mitenkään ymmärrä, että kahden ihmisen elämänsä hienoin juhla pilataan lapsellisilla ja väkisintehdyillä ja aikuiset osallistujat mukaan pakotetuilla tyhmyttelyillä.
Siinä listan ensimmäinen. Seuraavaan listalla tuleekin sitten paljon tyhjää, ennen seuraavaa, jotka on ihan pikkujuttuja edellä mainittuun verrattuna.
Ikävimmät häät oli sellaiset, jossa ihan kaikki puitteet olivat kunnossa. Vihkiminen oli kauniissa kirkossa, juhlapaikan koristeet vimpan päälle, ruoka hyvää, ja ohjelmakin eteni oikein sutjakkaasti ja selkeästi. Eli periaatteessa erittäin hyvät häät tämän ketjun kriteerien pohjalta.
Mutta... Romanttisesta rakkauden juhlasta ei voinut puhua. Hääpari oli onnistunut saamaan hääviikolla aikaan vuosisadan riidan, jota ei oltu sovittu hääpäivään mennessä. Häävalssin aikana pari ei edes katsonut toisiaan silmiin. Sulhanen ei tainnut puheessaan edes mainita tuoretta vaimoaan. Jäätävä tunnelma oli aistittavissa myös hääkuvissa. Kyllä siinä vieraana tuli vähän kiusaantunut olo, kun piti periaatteessa juhlia paria, joka tuntui sillä hetkellä vihaavan toisiaan.
Ne sekavat morsiamenryöstösähläykset ja lunnasrahojen keruu ovat kyllä noloja.
Ärsyttävintä on odottelu. Kohtuuttoman pitkä odottelu hääpaikalla.
Eräissäkin häissä ruokaa alettiin tarjoamaan vasta kahden tunnin päästä siitä, kun juhlaväki saapui paikalle.
Hääkakku ja kahvitkin venyi tosi pitkälle hääohjelmien takia ja meidän oli lähdettävä heti kahvien jälkeen juhlista pois, koska olimme niin pitkän matkan päästä tulleet. Normaalisti välimatka olisi ollut ok, mutta ei näin pitkille häille. Jos olisimme tienneet, että kaikki sujuu niin etananvauhtia, niin olisimme varanneet paikkakunnalta majoituksen.
Hääväestä kyllä näki, että se odottelu ja jahkaaminen oli liikaa, vaikka kohteliaasti kaikki odottivatkin.
Maailmalla häät on se isoin ilon juhla joka yhdistää perheen ja suvun. Ja suvut.
Laulu raikaa, on isoja tansseja ja herkkuruokaa pöydät aivan notkollaan.
Suomessa sen sijaan kärvistelyä ja kyräilyä...venttaamiata ja ihmettelyä...
Miksi tämäkään asia ei onnistu suomessa?
Ihan oikeasti, ollaan maailman omituisin ja erilaisin kansa.
Dna sen myös kertoo, ollaan euroopassa harvinaisin, oudoin, erilaisin ja eriytynein kansakunta.
Olen isänmaallinen, mutta outo on kyllä kansamme, se erilainen tapaus.
-40 km etäisyys kirkon ja juhlapaikan välillä
-juhlapaikassa monta huonetta, minut plaseerattu itselleni vieraiden ihmisten kanssa verannalle, jossa ei ollut mitään hajua miten juhla pääsalissa etenee
-yli 200 suurimmaksi osaksi toisilleen tuntematonta vierasta koulun jumppasalissa pitkissä pirttipöydissä puupenkeillä, ei mitään koristeluja, ei tippaakaan alkoholia, pitkiä puheita
-valokuvauksen odottelu (omissa häissä otettiin kuvat ennen kirkkoa)
-suurin osa hääleikeistä (jotkut poikkeukset joissa ei nolata ketään eivätkä kestä kauaa ovat olleet kivoja)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoimmat häät olivat sellaiset, joissa oli kaikki ihan liian vapaata. Ei mitään rakennetta, vaan vain kellonaika tyyliin "häät välillä 10-22. Tulkaa ja olkaa sen aikaa kuin haluatte." Ihmisiä tuli ja meni ja osa söi ja osa oli jo kahvivaiheessa. Ei muodostunut mitään kokonaiskuvaa siitä, kuka kukin oli ja miten kauan olivat olleet. Loppuillasta ruoat jo kärsivät siitä, että olivat olleet esillä pitkään. Samoin pukeutuminen oli vapaata ja osalla oli juhlavaatteet, osa oli kuin suoraan navetalta tulleita, vain haju puuttui. Ei ollut yhtään juhlan tuntua.
Outoa, miten paljon tykkäyksiä tämä sai! Tuollaiset häät eivät ole huonot, vaan juuri sellaiset, kun häät tulee olla - jokainen voi poiketa omien aikataulujensa mukaan onnittelemassa ja ei ole stressiä pynttäytymisestä. Voi myös syödä ja juoda omaan tahtiin, ei kukaan ole hoputtamassa, kun ohjelma alkaa. Riittää aikaa jutella tuttujen ja hääpärin kanssa. Toivottavasti moni muukin ottaisi tästä vaarin ja toimisi näin.
Meillä oli tällaiset häät. Eli vihkiminen maistraatissa. Kotona tarjoilua ja kahvilla sai käydä kuka haluaa päivän aikana. Yllättävän moni kävi.
En tiedä, kuinka moni sitten haukkui selän takana. Lahjoja ja rahaa emme halunneet eli kutsussa luki, että emme halua lahjoja.
Ne hääleikit eivät yleensä ole mitenkään luontevia. Hammasta purren niitä suoritetaan jotekin pakon edessä. En tykkää. Myös hääkuvat voisi ottaa ennen vihkimistä niin ei vieraiden tarvitsi odotella paria tuntia kirkon jälkeen ja useinmiten vielä ulkona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoimmat häät olivat sellaiset, joissa oli kaikki ihan liian vapaata. Ei mitään rakennetta, vaan vain kellonaika tyyliin "häät välillä 10-22. Tulkaa ja olkaa sen aikaa kuin haluatte." Ihmisiä tuli ja meni ja osa söi ja osa oli jo kahvivaiheessa. Ei muodostunut mitään kokonaiskuvaa siitä, kuka kukin oli ja miten kauan olivat olleet. Loppuillasta ruoat jo kärsivät siitä, että olivat olleet esillä pitkään. Samoin pukeutuminen oli vapaata ja osalla oli juhlavaatteet, osa oli kuin suoraan navetalta tulleita, vain haju puuttui. Ei ollut yhtään juhlan tuntua.
Outoa, miten paljon tykkäyksiä tämä sai! Tuollaiset häät eivät ole huonot, vaan juuri sellaiset, kun häät tulee olla - jokainen voi poiketa omien aikataulujensa mukaan onnittelemassa ja ei ole stressiä pynttäytymisestä. Voi myös syödä ja juoda omaan tahtiin, ei kukaan ole hoputtamassa, kun ohjelma alkaa. Riittää aikaa jutella tuttujen ja hääpärin kanssa. Toivottavasti moni muukin ottaisi tästä vaarin ja toimisi näin.
Meillä oli tällaiset häät. Eli vihkiminen maistraatissa. Kotona tarjoilua ja kahvilla sai käydä kuka haluaa päivän aikana. Yllättävän moni kävi.
En tiedä, kuinka moni sitten haukkui selän takana. Lahjoja ja rahaa emme halunneet eli kutsussa luki, että emme halua lahjoja.
Lahjattomuus varmasti pelasti paljon. Sehän se ärsyttää, jos vieras panostaa niin kuin normaaleihin häihin, ostaa lahjan tai antaa reilusti rahaa ja laittautuu juhlatamineisiin, mutta mukavan juhlaillan sijasta saakin vain pikaisen kahvituksen, jossa vieraita tulee ja menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoimmat häät olivat sellaiset, joissa oli kaikki ihan liian vapaata. Ei mitään rakennetta, vaan vain kellonaika tyyliin "häät välillä 10-22. Tulkaa ja olkaa sen aikaa kuin haluatte." Ihmisiä tuli ja meni ja osa söi ja osa oli jo kahvivaiheessa. Ei muodostunut mitään kokonaiskuvaa siitä, kuka kukin oli ja miten kauan olivat olleet. Loppuillasta ruoat jo kärsivät siitä, että olivat olleet esillä pitkään. Samoin pukeutuminen oli vapaata ja osalla oli juhlavaatteet, osa oli kuin suoraan navetalta tulleita, vain haju puuttui. Ei ollut yhtään juhlan tuntua.
Outoa, miten paljon tykkäyksiä tämä sai! Tuollaiset häät eivät ole huonot, vaan juuri sellaiset, kun häät tulee olla - jokainen voi poiketa omien aikataulujensa mukaan onnittelemassa ja ei ole stressiä pynttäytymisestä. Voi myös syödä ja juoda omaan tahtiin, ei kukaan ole hoputtamassa, kun ohjelma alkaa. Riittää aikaa jutella tuttujen ja hääpärin kanssa. Toivottavasti moni muukin ottaisi tästä vaarin ja toimisi näin.
Meillä oli tällaiset häät. Eli vihkiminen maistraatissa. Kotona tarjoilua ja kahvilla sai käydä kuka haluaa päivän aikana. Yllättävän moni kävi.
En tiedä, kuinka moni sitten haukkui selän takana. Lahjoja ja rahaa emme halunneet eli kutsussa luki, että emme halua lahjoja.Lahjattomuus varmasti pelasti paljon. Sehän se ärsyttää, jos vieras panostaa niin kuin normaaleihin häihin, ostaa lahjan tai antaa reilusti rahaa ja laittautuu juhlatamineisiin, mutta mukavan juhlaillan sijasta saakin vain pikaisen kahvituksen, jossa vieraita tulee ja menee.
Kutsussa ei lukenut hääjuhlasta. Vaan ihan kutsuimme kahvittelemaan. Joten juhlan luonne oli tiedossa. Ne, jotka halusi käydä onnittelemassa, selvisivät helpolla. Piipahtivat kahvilla ja onnittelemassa. Vieraita kävi pitkin päivää
Huono ohjelma: kaikki typerät leikit, jotka keskeyttävät kivan juhlimisen. Huono ruoka tyyliin kanaa ja riisiä, josta ei edes nälkä voi lähteä, kun on jo ajettu hääpaikkaan ensin puolen Suomen läpi. OPM-periaate, jolloin parhaat bileet käydään auotjen takaluukuilla. Huono bändi, joka soittaa biisejä, joita ei voi tanssia.
Ikävintä häissä on ne itse häät.
Matkaaminen ties minne, kun kieltäytyäkään ei kehtaa. Sitten eritasoista pönötystä eri osoitteissa ja monenmoista jäykkää ja tekohauskaa ohjelmaa.
Outo pakkopullarituaali koko juhla.
Ne kaikki hääkliseet. Hääkimpun heitot, morsiamen ryöstöt, hääleikit, appiukon puhe, hääkakun leikkaus... teatteriahan tuo on koko homma.
Tässä ketjussa kysyttiin ikävimpiä asioita häissä, mutta minä listaan tähän onneistuneimpia asioita, joita suosittelen:
1) Hääpaikka on helposti saavutettavissa julkisilla tai sitten järjestetään kuljetus. Ei kiva, jos kaikki joutuvat tulemaan omalla autolla tai sitten suunnilleen joka toisen pitää olla paikalla "juoppokuskina". Eräissä häissä oli lähimmältä juna-asemalta todella hyvä bussikuljetus iltapäivällä hääpaikalle ja myöhemmin illalla takaisin juna-asemalle tunnin välein.
2) Kenelläkään ei ole nälkä tai jano
3) Ei odottelua. Hääkuvat otetaan etukäteen
4) Sopivassa suhteessa ohjelmaa ja vapaata seurustelua. Jokaisella on omassa pöydässä joku, jonka tuntee ja mieluusti se oma seuralainen
5) Hääpuheita vain muutama ja vain luotettavaksi tiedetyiltä henkilöiltä. Ei nolostuttavia tai kännisiä spontaaneita hääpuheita (on muutama tullut todistettua ja voi ei...)
6) Hääparin persoonat ja kiinnostuksen kohteet näkyvät juhlien koristelussa, tarjoilussa ja ohjelmassa. Mikä teistä tekee erityisiä ihmisiä? Antakaa sen näkyä. Persoonattomat perusjuhlat ovat mielestäni aika tylsiä.
7) Kutsukaa hyvässä suhteessa kavereita ja sukulaisia. Olen ollut juhlissa, jossa on painotettu liikaa sukulaisia, jotka hääkakun jälkeen lähtevät pois ja iltajuhlaan jäi vain muutama ihminen. Mieluusti vieraita sen verran, että ehditte jokaista seuruetta huomioimaan päivän aikana jollakin tavalla.
Epäonnistuneinta on tälle palstalle oksentavat ja ripuloivat tyytymättömät häävieras-akat (miehet eivät koskaan sitä tee).
Hääjuhla on morsiamen ja sulhasen suuri päivä. Tehkööt siitä haluamansa. Vieraat vaietkoot, jos ei kelpaa. Tehkööt itse paremmin omissa häissään.
Lisää näitä :))