Häävieraan näkökulmasta ajateltuna, mikä on ollut häissä ikävintä/huonointa/tylsintä/epäonnistuneinta?

Lapsetomat häät rassasivat siksi, että hoitajan hankkiminen oli todella työn ja tuskan takana. Kun hoitajan silloin tällöin hankki, piti olla tiedossa tasan laatuaikaa ja seksiä puolison kanssa, ei mitään kansanjuhlaa. Kun elämä koostuu kotitöistä ja lastenhoidosta, homma vain menee noin. 

Se että ruokaa joutui odottamaan tai jonottamaan järjettömän kauan ja se, että on liikaa ohjelmaa johon pitäisi osallistua mutta joka on lapsellista - saa sitä vähän ollakin jos niin halutaan mutta rajansa kaikella.

Se että joku päättää istumapaikat ja viereesi laitetaan joku nirppanokka fanaatikko tilaisuudessa, joissa muutenkaan et tunne monia, ja lisäksi vielä tilaisuus on järjestetty niin, että olet sidottu siihen samaan vieruskaveriin vaikka tahtoisit tutustua muihinkin. 

Jälkeenpäin vielä kuulet vieruskaverisi valittaneen siitä että joutui viereesi. <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun alkoholittomana juomana oli tarjolla vain hanavettä ja kotikaljaa. En voi sietää kaljan makua. Juhlajuomani oli siis vesi.

Alkoholittomia vaihtoehtoja olisi runsaasti. Muuten häissä ei oltu penniä venytetty.

Tämä on muuten omituinen asia. Olen yleensä omalla autolla liikkeellä, joten en juhlissa ota alkoholia.

Vesi ja pommac on ne juomat. Kotikaljaa tai mehukattia, jos oikein ylellistä. Eräissä juhlissa kysyin, että olisiko jotain alkoholitonta (oli tupaantuliaiset ja oli boolia yms ja pöydällä useita pulloja limsaa). Emäntä vastasi, että ota hanasta vettä. Limsaa ei voinut antaa lasillista, koska se oli tarkoitettu booliin.

Yksissä häissä pyysin alkoholittoman maljan, niin morsiamen äiti rääkäisi kovaan ääneen, että taasko sää oot paksuna. Siinä sitten seisoin kaikkien tuijottaessa mahanseutuani. En ollut raskaana, mutta en kokenut olevani tilivelvollinen muille vieraille siitä. No kauhealla tohinalla morsiamen äiti kävi hakemasta keittiöstä sitten vihreää mehukattimehua, jota oli varannut lapsille.

No mitä se alkoholiton juoma sitten saisi teille olla? Limsaa, mehua, maitoa, mocktaileja, alkoholitonta olutta, vai mitä? Kiinnostaisi tietää...

Ajattelija kirjoitti:

Joskus hautajaiset on paremmat kuin huonot häät.

Useimmat hautajaiset olleet ammattitaitoisemmin ja tyylikkäämmin järjestettyjä vaikka vieraat sukulaiset ovat tuijottaneet pöytien takaa epäluuloisina toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Erittäin hyvin vastattu. Minäkin ymmärrän tuon tuskan alkkisperheessä kasvaneena ja pelkäsin omia häitäni paljon ja monta unetonta yötä vietin asiaa vatvoen. Ajattelisin että jos rohkaistut toimimaan noin kuten tuossa vastauksessa neuvotaan, vapaudut siskosi taakasta samalla. Mikä ihana vapaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten, onko niitä alkoholistisukulaisia pakko kutsua? Ihmisiä joista ei edes pidä?

Tämä on kyllä paha rasti. Sisarukseni on alkoholisti, joka "koko ajan yrittää olla raittiina". Tästä johtuen jouluisin ei ole pöydässä viiniä, eikä juhannuksena saunaolutta, eikä minään muunakaan juhlapäivänä, ettei sisaruksella olisi paha mieli kun ei voi ottaa itse, tai ettei hän ratkeaisi.

 Kaikki yrittävät siis tukea sisarustani alkottomuudessa.

Omasta mielestäni tämä on silkkaa pelleilyä ja huomion viemistä sisarukseeni. Kaikki lähipiirin juhlat pitäisi mennä hänen alkoholisminsa ehdoilla, eli juhlien järjestäjän pitäisi ottaa ensisijaisesti hänet huomioon, ja hänen mukaansa järjestää juhlansa.

Sisarukseni ryyppää sitten itse valitseminaan ajankohtina, ja viikkotolkulla kun sille päälle lähtee. Ymmärtäisin tämän tukemisen, jos sisarukseni oikeasti olisi juomaton alkoholisti, mutta kun hän ei ole, hän vain haluaa esittää olevansa, ettei hänestä ajateltaisi että hän on se mikä onkin, eli juoppo.

Olemme mieheni kanssa miettineet naimisiinmenoa jo vuosia, mutta juhlien järjestäminen kosahtaa tähän sisarukseeni. Hän on kuitenkin VAIN yksi henkilö siinä kutsuporukassa, ja juhlat meidän omamme, eikä meillä ole mitään halua juhlia kuivin suin tämän narskusisarukseni vuoksi.

Jättäisimme hänet todella mielellämme kutsumatta, mutta se tarkoittaisi sitä että vanhempanikaan eivät tulisi juhliin, eikä muutama muukaan lähisukulaiseni. Tämän lisäksi hääiloamme varjostaisi se että hjuhlan jälkeen välit olisivat pilalla osaan minun suvustani.

Toinen vaihtoehto olisi vain järjestää alkotarjoilu, jolloin sisarukseni suuttuisi, koska muut ottaisivat olutta, ja hän joutuisi olemaan kuivinsuin, koska ei kehtaisi ottaa mitään kun esittää suvullemme niin raitista että!! Vanhempani loukkaantuisivat myös, koska "en ajattelisi yhtään sitä miten vaikeaa sisaruksellani juhlissa on".

Kolmas vaihtoehto olisi järjestää alkottomat häät, ja juhlia OMIA häitämme sisarukseni määräysten mukaan.

Neljäs vaihtoehto on  olla järjestämättä juhlia ollenkaan, jolloin sisarukseni taas päättäisi ettei meille tule hääjuhlaa koska emme suostu juhlaa hänen mukaans järjestämään.

5. vaihtoehto on järjestää juhla vain kavereiden kesken, jolloin minun puolen sukuni ei ihmettelisi, vaan ajattelisi että "jaa, ne onkin vain tuolle nuorisoporukalle pikkukekkerit", mutta sitten pitäisi jättää myös miehen suku kutsumatta, ja sitä emme haluaisi.

Ihan rehellisesti emme ole tästä syystä menneet naimisiin. En halua edes mmaistraattivihkimistä, koska sitäkin päivää varjostaisi se että olisin halunnut juhlat, mutta sisarukseni pilaisi ne tavalla tai toisella.

Kiitos että sain purkautua.

Teidän häät, teidän elämä. Jos alatte muiden ihmisten ongelmien ja tarpeiden mukaan hyppimään, siihen se teidän elämä sitten meneekin. Niinkuin nyt jo näyttää tapahtuvan.

Tässä elämässä ei voi vaan voi miellyttää kaikkia ilman, että sen yrittämisenkin hintana on oma pahoinvointi. Ja miksi ihmeessä edes tarvitsee. Teidän lähipiirille pitäisi olla ensisijainen asia, että te olette onnellisia mennessänne naimisiin ja muut setvikööt ongelmansa tykönään. Ja jos se ei ole muille tärkeää, niin sellaisten ihmisten siirtäminen sivuun omasta elämästä on enemmän kuin suotavaa. Olkoot sitten perheenjäseniä tai ei.

Olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä. En kuitenkaan halua muistaa omia häitäni tällaisena virranjakajana, jonka ansiosta siirrettiin ihmisiä elämästämme sivuun. Tai että meidät siirrettiin.

Ymmärrän että tätä voi olla vaikea sellaisen ymmärtää jolla ei tällaisesta kokemusta ole. Teimme niin tai näin niin sisaruksen kädenjälki näkyy.

Luottavaisesti suhtaudun siihen että tulevaisuus tuo mukanaan jotain ihan muuta, ja menemme naimisiin sitten kun meille sopiva hetki tulee, ja silloin nämä asiat ovat jo tavalla tai toisella takana :) Kiitos kuitenkin ihanasta viestistäsi, se lämmitti mieltä.

Hankalaa. Alkoholistit ovat lähtökohtaisesti erittäin itsekkäitä ihmisiä eivätkä koskaan mieti asioita lähimmäistensä kannalta, he ajattelevat ainoastaan itseään ja pulloaan, oli tilanne mikä hyvänsä. Kasvoin itse alkkisperheessä joten tiedän oikein hyvin miten nää jutut menee. Todellisuudessa alkoholistihan on itse vastuussa käytöksestään ja juomisestaan tai raitistumisestaan. Maailma on täynnä alkoholia eikä raitistunut alkoholisti voi sitä jatkuvasti vältellä, hänen on loppupeleissä opittava sanomaan ei vaikka viinaa olisi tarjolla saavikaupalla.

Itse tekisin niin että järjestäisin sellaiset häät kuin itse haluan, ja kertoisin perheelleni millaiset ne tulevat olemaan. Voit muistuttaa heitä siitä että olet tähän asti kunnioittanut sisaren tahtoa kaikissa muissa juhlissa, mutta nämä ovat sinun ja miehesi häät ja ne järjestetään kuten te itse haluatte. Onhan miehelläsikin oikeus juhlia kuten haluaa ilman että käly määrää juhlien luonteen. Sisaresi ja vanhempasi voivat sitten päättää tulevatko häihin vai eivätkö. Kun ymmärrät että osallistuminen tai osallistumatta jättäminen on sisaresi ja vanhempiesi OMA päätös, ei sinun ja miehesi, asia helpottuu. He kantavat siitä vastuun, ette te. 

Tätä on vatvottu niin paljon, että kaikki vaihtoehdot on jo mietitty, ja niistä valittu se meille sopivin, emmekä neuvoja kaipaile asian suhteen. Olen varma että pääsemme nauttimaan meidännäköisestä hääjuhlasta vielä, kunhan sen aika on :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä huonoimmat muistot on miehen lähisukulaisen häistä. Mun puoliso ja hänen eksänsä ovat sulhasen kummeja, joten myös eksä oli paikalla (ollaan hyvissä väleissä kaikki, ei mitään draamaa siinä :D) ja heidän yhteinen lapsi, eli mun lasten isosisarus ja eksän uusi puoliso. Jotenkin naiivisti olin ajatellut, että päästään varmaan kaikki samaan pöytään ja meille tulee kiva juhla, kun nähdään sen verran harvoin koko porukalla.

Noh, plaseeraus olikin laitettu niin, että mies istui ex-vaimonsa ja heidän yhteisen lapsensa kanssa siellä jossain ykköstason vieraiden pöydässä, ja minä ja meidän lapset oltiin jossain toisella puolella juhlapaikkaa, peränurkan jämäpöydässä, samoin miehen eksän puoliso. Hääpari toki päättää, enkä ikinä tästä missään ääneen nurissut, mutta myönnän että olin tosi pettynyt.

Meidän lapset oli vielä sen verran pieniä, että piti viihdyttää ja ohjeistaa, piti käyttää vessassa ja piti vähän jeesata syömisten ja niiden hakemisten kanssa. Olisin siksikin toivonut, että oltais istuttu koko perhe samassa paikassa ja mies olisi myös voinut auttaa lapsia. Itse ehdin syödä alkusalaattia lasten hyysäämisen ohessa, kun ehdin itselleni hakemaan pääruokaa, se oli jo loppunut. Jälkiruokapöydässä oli vain juustoja ja kermakakkua, joita en maitoallergikkona pysty syömään.

Istuin siis monta tuntia nälissäni, huolehdin ylikierroksilla käyvistä lapsista yksin, en puhunut kertaakaan hääparin kanssa (onnittelua ja hyvästelyä lukuunottamatta), eikä kukaan samassa pöydässä olevista vieraista ollut halukas juttelemaan kanssani. Kertakaikkiaan paskat juhlat, minusta. Toivottavasti hääparilla oli kuitenkin tyytyväinen.

Huhhuh. Olet hyvin kärsivällinen ja vähän liiankin kiltti. Siinä vaiheessa kun jäit ilman ruokaa ja sinulla oli kiljuva nälkä olisin itse mennyt sanomaan miehelle sinne ykköspöytään että nyt lähdetään, lapset hermostuu ja minä en ole saanut mitään ruokaa. Ihmetelkööt tollo morsiuspari sitten sitä jos haluavat.

Jälkikäteen ajateltuna näin olisi pitänyt toimia. Jotenkin siinä tilanteessa ei vaan osannut, vaan mietin että ylireagoinko :( Osa harmituksesta tuli myös siitä, että oma puoliso ei missään vaiheessa tajunnut edes tulla kysymään miten pärjätään.

Olisit välillä käynt viemässä lapset siipan hoidettavaksi -ja problem solved.

Ne häät on yksi päivä! Kait sen nyt kestää vaikka tikunnokassa. En ymmärrä tuollaista, minun päivä on pilalla, pilaan puolisonkin päivän ajattelua.

En edelleenkään ymmärrä sitä, miksi ihmiset pahoittavat mielensä siitä, päätetäänkö juhliin kutsua lapsia vai ei. Jos ei kutsuta, niin ei kutsuta. Jos kutsutaan, niin kutsutaan.

Kutsuttu päättää, tuleeko vai ei niillä reunaehdoilla. Päättää tulla tai olla tulematta. Joskus voi jopa olla, että on laskettu sen varaan, ettei joku tule, kun ei lapsia kutsuta. Kaipa hääpari kutsutut tuntee.. Joku saattaa myös jättää tulematta lapsirunsaisiin häihin ja investoi johonkin muuhun menoon - ihan yhtälailla kuin joku jättää tulematta ilman lapsia.

Tärkeintä on, että pelisäännöt ovat selvät. Kuten ketjussa on jo mainittu, niin se on rasittavaa, jos on olevinaan lapsivapaat häät, mutta paikalla kuitenkin joitain lapsia: olet laittanut omat lapset hoitoon ja päädyt istumaan pöytään muiden lasten kanssa - se on rasittavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen vuosien saatossa oppinut häistä sen, että ennen juhliin lähtöä (tai matkalla sinne) pitää syödä kunnolla ja vieläpä pakata eväät mukaan. Ei tarvitse sitten kärvistellä nälissään jos juhlat on suunniteltu tai toteutettu huonosti. Mitä suuremmat häät, sitä huonommin toteutettu. Eväsleivät, vettä ja termokseen kahvit, niillä pärjää kotimatkan.

Jotkut lähtee juhliin sillä ajatuksella, että eivät syö mitään koko päivänä, niin saavat sitten mättää juhlissa mahan täydeltä. Sitten kun aikataulut venyy, jonot seisovaan pöytään on pitkät, tilat on niin ahtaat ettei viitsi lähteä santsaamaan ja tarjoilut on laskettu alakanttiin, kiukutellaan nälkäisinä.

Noh, monesti kun juhliin lähtee kotoa, on pitänyt ensin laittautua. Sitten ajaa joko itde tai jonkun kyydillä kirkkoon. Sitten kirkossa odotella ja sitten kirkon jälkeen taas autoon tai parhaassa tilanteessa läheiseen seurakuntataloon odottelemaan juhlia alkaviksi. Vaikka söisit ennen kotoa lähtöä, voi silti olla mahdollista että seuraavan kerran ehdit syödä vasta silloin juhlissa. Ja juhlissa ruokailu voi olla kovinkin myöhään.

Aina voi pakata mykaan välipaloja. Nälän näkeminen on ihan omaa syytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun alkoholittomana juomana oli tarjolla vain hanavettä ja kotikaljaa. En voi sietää kaljan makua. Juhlajuomani oli siis vesi.

Alkoholittomia vaihtoehtoja olisi runsaasti. Muuten häissä ei oltu penniä venytetty.

Tämä on muuten omituinen asia. Olen yleensä omalla autolla liikkeellä, joten en juhlissa ota alkoholia.

Vesi ja pommac on ne juomat. Kotikaljaa tai mehukattia, jos oikein ylellistä. Eräissä juhlissa kysyin, että olisiko jotain alkoholitonta (oli tupaantuliaiset ja oli boolia yms ja pöydällä useita pulloja limsaa). Emäntä vastasi, että ota hanasta vettä. Limsaa ei voinut antaa lasillista, koska se oli tarkoitettu booliin.

Yksissä häissä pyysin alkoholittoman maljan, niin morsiamen äiti rääkäisi kovaan ääneen, että taasko sää oot paksuna. Siinä sitten seisoin kaikkien tuijottaessa mahanseutuani. En ollut raskaana, mutta en kokenut olevani tilivelvollinen muille vieraille siitä. No kauhealla tohinalla morsiamen äiti kävi hakemasta keittiöstä sitten vihreää mehukattimehua, jota oli varannut lapsille.

No mitä se alkoholiton juoma sitten saisi teille olla? Limsaa, mehua, maitoa, mocktaileja, alkoholitonta olutta, vai mitä? Kiinnostaisi tietää...

Alkoholiton olut ehkä ylimääräisenä vaihtoehtona. Ehdottomasti ainakin kivennäisvesi, esim Novelle sinkki - oma pullo, vaikka niitä pieniä. Ihan kraanavettäkin pitää olla saatavilla ilman että siitä tarvitsee tehdä numeroa. Kivennäisvettä ottavat kyllä nekin jotka käyttävät alkoholijuomia, minkä vuoksi sitä on syytä olla paljon. Kiitos.... Lapsille sitten jotain muuta.

Vierailija kirjoitti:

Kutsu tulee yhteisen tuttavan puheluna. Morsian tulee kirkkoon 30 min. myöhässä. Juhlapaikassa 2 vessaa, joissa kuluu muka liikaa vessapaperia. Tarjolla halvimpia mahdollisia mehuja ja keksejä kertakäyttölautasilla, ei mitään tuoretta hääkakkua lukuunottamatta. Sulhanen laski häälahjojen arvoa yhteen pettyneenä. Morsian vahti, ettei pakkauksia avata ja että saa kuitit, niin pääsee palauttamaan tavarat. Vihkikuvaa tai kiitoskorttia ei saatu.

Oho. Olisi hauska tietää juhlaparin taustasta. Ei varmaan ole kovin totuttu juhlia järkestämään tai niihin osallistumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun alkoholittomana juomana oli tarjolla vain hanavettä ja kotikaljaa. En voi sietää kaljan makua. Juhlajuomani oli siis vesi.

Alkoholittomia vaihtoehtoja olisi runsaasti. Muuten häissä ei oltu penniä venytetty.

Tämä on muuten omituinen asia. Olen yleensä omalla autolla liikkeellä, joten en juhlissa ota alkoholia.

Vesi ja pommac on ne juomat. Kotikaljaa tai mehukattia, jos oikein ylellistä. Eräissä juhlissa kysyin, että olisiko jotain alkoholitonta (oli tupaantuliaiset ja oli boolia yms ja pöydällä useita pulloja limsaa). Emäntä vastasi, että ota hanasta vettä. Limsaa ei voinut antaa lasillista, koska se oli tarkoitettu booliin.

Yksissä häissä pyysin alkoholittoman maljan, niin morsiamen äiti rääkäisi kovaan ääneen, että taasko sää oot paksuna. Siinä sitten seisoin kaikkien tuijottaessa mahanseutuani. En ollut raskaana, mutta en kokenut olevani tilivelvollinen muille vieraille siitä. No kauhealla tohinalla morsiamen äiti kävi hakemasta keittiöstä sitten vihreää mehukattimehua, jota oli varannut lapsille.

No mitä se alkoholiton juoma sitten saisi teille olla? Limsaa, mehua, maitoa, mocktaileja, alkoholitonta olutta, vai mitä? Kiinnostaisi tietää...

Alkoholiton olut tai siideri olisi kiva yllätys. Limsa ja kivennäisvesi on myös hyviä. Mutta vähintäänkin vettä (kylmää, helposti saatavilla, ei erikseen kerjättävissä).

Ehkä ankeinta ikinä oli yhen kaverin häät missä ruokaa oli varattu niin vähän että se loppui kesken. Ruoka ei kyllä sais loppua ikinä juhlissa.

No toinen juttu oli todella vaivaannuttava sulhasen kavereiden järjestämä SULHASEN ryöstö, eivät siis paljoa perustaneet morsiosta niin päättivät ryöstää sulhasen🙈

Toisissa häissä käytiin liian pitkästi läpi mistä kaikki vieraat tunnetaan ja näissä isoissa häissä se kesti noin kaks tuntia.

Yleensäkin häissä on ollut sekä viihdyttävää että ahdistavaa överikännäävät vieraat..

Oltiin joskus 80-luvun alussa silloisen poikaystävän koulukaverin häissä.

Oli vähän outo fiilis kun itse en tuntenut hääparia ollenkaan eikä poikakaverikaan

tuntenut kuin sulhasen. Kutsu tuli pari päivää ennen häitä puhelimitse, ilmeisesti oli

tullut peruutuksia viime tipassa. Tosiaankin voin sanoa, että ketään en näissä häissä

tuntenut.

Häät olivat noin 100 hengen bileet ja ruokatarjoilu oli muistaakseni ihan kohtuullista.

Parikymppisenä ei ehkä tullut niin kauheasti kiinnitettyä asiaan huomiota. Tanssia oli

ja bändi, mistä pisteet.

Mutta yksi asia minua häiritsi. Nimittäin mielestäni yksi häiden kohokohtia on se jännittävä

hetki, kun häämarssi kajahtaa ja morsian ilmestyy näkyviin joko sulhasen tai isänsä

kanssa. Näissä häissä morsian palloili kirkon pihalla varmaan jo puoli tuntia ennen vihkimistä jengiä moikkailemassa. Tosi ärsyttävää. Ja sitten kirkossa oli tietysti joku kirkuva

pikkulapsi, joka häiritsi tunnelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun alkoholittomana juomana oli tarjolla vain hanavettä ja kotikaljaa. En voi sietää kaljan makua. Juhlajuomani oli siis vesi.

Alkoholittomia vaihtoehtoja olisi runsaasti. Muuten häissä ei oltu penniä venytetty.

Tämä on muuten omituinen asia. Olen yleensä omalla autolla liikkeellä, joten en juhlissa ota alkoholia.

Vesi ja pommac on ne juomat. Kotikaljaa tai mehukattia, jos oikein ylellistä. Eräissä juhlissa kysyin, että olisiko jotain alkoholitonta (oli tupaantuliaiset ja oli boolia yms ja pöydällä useita pulloja limsaa). Emäntä vastasi, että ota hanasta vettä. Limsaa ei voinut antaa lasillista, koska se oli tarkoitettu booliin.

Yksissä häissä pyysin alkoholittoman maljan, niin morsiamen äiti rääkäisi kovaan ääneen, että taasko sää oot paksuna. Siinä sitten seisoin kaikkien tuijottaessa mahanseutuani. En ollut raskaana, mutta en kokenut olevani tilivelvollinen muille vieraille siitä. No kauhealla tohinalla morsiamen äiti kävi hakemasta keittiöstä sitten vihreää mehukattimehua, jota oli varannut lapsille.

No mitä se alkoholiton juoma sitten saisi teille olla? Limsaa, mehua, maitoa, mocktaileja, alkoholitonta olutta, vai mitä? Kiinnostaisi tietää...

Jos on tarjolla viinejä, voisi olla tarjolla alkoholittomia viinejä myös tai sitten vaikka erilaisia makukivennäisvesiä Vichy, Aqua yms Cokiskin on parempi kuin vesi - juhlissa kun ollaan. Kaikki kupliva alkoholiton olisi kiva.

Muuten kyllä juon vettä paljon, mutta että häissä ruoka- ja seurustelujuomana hanavesi..

Ei nyt pentele sentään mehukattiakaan aikuisille.. 

Alkoholiton kuohuviini kilistelyyn.🥂

Mocktaileihin aineksia. Samoja kuin cocktaileissa, mutta ilman alkoholia. Saa olla ihan sateenvarjot ja kaikki. 🍹

Ruoan kanssa itse tykkään juhlajuomana ihan cokiksesta. Hassua, mutta juhlavimmalta sekin tuntuu jos saa siihen viinilasin viereen cokiksen nimenomaan kruunukorkillisessa vanhanaikaisessa lasipullossa. Ja siitä voin itse kaataa sen viinilasiin. Kotona ruokajuoma on vesi, siksi se tuntuu haljulta jos juhlissa se on ainoa holiton vaihtoehto.

Makaronilaatikkoa oli vain 150g

Vierailija kirjoitti:

Ehkä huonoimmat muistot on miehen lähisukulaisen häistä. Mun puoliso ja hänen eksänsä ovat sulhasen kummeja, joten myös eksä oli paikalla (ollaan hyvissä väleissä kaikki, ei mitään draamaa siinä :D) ja heidän yhteinen lapsi, eli mun lasten isosisarus ja eksän uusi puoliso. Jotenkin naiivisti olin ajatellut, että päästään varmaan kaikki samaan pöytään ja meille tulee kiva juhla, kun nähdään sen verran harvoin koko porukalla.

Noh, plaseeraus olikin laitettu niin, että mies istui ex-vaimonsa ja heidän yhteisen lapsensa kanssa siellä jossain ykköstason vieraiden pöydässä, ja minä ja meidän lapset oltiin jossain toisella puolella juhlapaikkaa, peränurkan jämäpöydässä, samoin miehen eksän puoliso. Hääpari toki päättää, enkä ikinä tästä missään ääneen nurissut, mutta myönnän että olin tosi pettynyt.

Meidän lapset oli vielä sen verran pieniä, että piti viihdyttää ja ohjeistaa, piti käyttää vessassa ja piti vähän jeesata syömisten ja niiden hakemisten kanssa. Olisin siksikin toivonut, että oltais istuttu koko perhe samassa paikassa ja mies olisi myös voinut auttaa lapsia. Itse ehdin syödä alkusalaattia lasten hyysäämisen ohessa, kun ehdin itselleni hakemaan pääruokaa, se oli jo loppunut. Jälkiruokapöydässä oli vain juustoja ja kermakakkua, joita en maitoallergikkona pysty syömään.

Istuin siis monta tuntia nälissäni, huolehdin ylikierroksilla käyvistä lapsista yksin, en puhunut kertaakaan hääparin kanssa (onnittelua ja hyvästelyä lukuunottamatta), eikä kukaan samassa pöydässä olevista vieraista ollut halukas juttelemaan kanssani. Kertakaikkiaan paskat juhlat, minusta. Toivottavasti hääparilla oli kuitenkin tyytyväinen.

Oon nähny vähän samanlaisen tilanteen. Miehen kaverin häissä. Morsiamen vanhemmat oli eronneet vissiin aika kauan sitten. Isällä oli uusi perhe, vaimo ja pari ehkä alakoulu ikäistä lasta. Äitillä oli miesystävä mukana kans. Hääparin kanssa ykköspöydässä oli morsiamen puolelta vanhemmat, veli ja sen tyttöystävä. Sulhasen puolelta vanhemmat ja veljen perhe. Morsiammen isän uusi vaimo ja pienet pikkusisarukset oli jossain alemman tason pöydässä, vissiin morsiamen työkavereiden ja tätien kanssa. Tää äitipuoli sai ihan yksin viihdyttää lapsia että jaksoivat istua pöydässä, varmaan tosi kivaa.

Toki hankalaa uusperhekuvioissa, mut kai pöydät olis voinut järjestellä niin että kaikki "samantasoiset" vieraat, esmes sisarukset olis samanlaisilla paikoilla. Nyt nää yhdet pikkusisarukset oli siellä randomvieraiden seassa. Musta vähän outoa.

Häät, joissa en tuntenut käytännössä ketään paitsi hääparin. Noin 300 vierasta. Minut ja seuralaiseni ohjataan kahdestaan istumaan viimeiseen pöytään. Siis ei muita pöydässä. Juomaksi vettä. Kaikki kestää, pääruoka vaatimatonta ja loppuu ennen meitä paitsi salaatti ja leipä. Hääpari ei käynyt edes moikkaamassa, minkä toisaalta ymmärtää, kun vieraita oli niin paljon. Mieluummin vähemmän vieraita ja avokätisemmät tarjoilut. Oltiin muuten ensimmäiset, jotka lähti pois vaivihkaa.

Vierailija kirjoitti:

Kutsu tulee yhteisen tuttavan puheluna. Morsian tulee kirkkoon 30 min. myöhässä. Juhlapaikassa 2 vessaa, joissa kuluu muka liikaa vessapaperia. Tarjolla halvimpia mahdollisia mehuja ja keksejä kertakäyttölautasilla, ei mitään tuoretta hääkakkua lukuunottamatta. Sulhanen laski häälahjojen arvoa yhteen pettyneenä. Morsian vahti, ettei pakkauksia avata ja että saa kuitit, niin pääsee palauttamaan tavarat. Vihkikuvaa tai kiitoskorttia ei saatu.

Tässä on paljon sellaista, mikä todellakin nostattaa kulmakarvoja ja saa pudistelemaan päätä, mutta vihkikuvien ja kiitoskorttien lähettäminen ei ole mielestäni erityisen outoa. Se on vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana. Kaikista häistä kiitoskortteja ei enää nykyään tule, ja jos jostain on tullut, en ole itse niitä ainakaan minnekään näkyville laittanut. Se ei ole ehkä enää ihan tätä päivää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin hyvin vastattu. Minäkin ymmärrän tuon tuskan alkkisperheessä kasvaneena ja pelkäsin omia häitäni paljon ja monta unetonta yötä vietin asiaa vatvoen. Ajattelisin että jos rohkaistut toimimaan noin kuten tuossa vastauksessa neuvotaan, vapaudut siskosi taakasta samalla. Mikä ihana vapaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten, onko niitä alkoholistisukulaisia pakko kutsua? Ihmisiä joista ei edes pidä?

Tämä on kyllä paha rasti. Sisarukseni on alkoholisti, joka "koko ajan yrittää olla raittiina". Tästä johtuen jouluisin ei ole pöydässä viiniä, eikä juhannuksena saunaolutta, eikä minään muunakaan juhlapäivänä, ettei sisaruksella olisi paha mieli kun ei voi ottaa itse, tai ettei hän ratkeaisi.

 Kaikki yrittävät siis tukea sisarustani alkottomuudessa.

Omasta mielestäni tämä on silkkaa pelleilyä ja huomion viemistä sisarukseeni. Kaikki lähipiirin juhlat pitäisi mennä hänen alkoholisminsa ehdoilla, eli juhlien järjestäjän pitäisi ottaa ensisijaisesti hänet huomioon, ja hänen mukaansa järjestää juhlansa.

Sisarukseni ryyppää sitten itse valitseminaan ajankohtina, ja viikkotolkulla kun sille päälle lähtee. Ymmärtäisin tämän tukemisen, jos sisarukseni oikeasti olisi juomaton alkoholisti, mutta kun hän ei ole, hän vain haluaa esittää olevansa, ettei hänestä ajateltaisi että hän on se mikä onkin, eli juoppo.

Olemme mieheni kanssa miettineet naimisiinmenoa jo vuosia, mutta juhlien järjestäminen kosahtaa tähän sisarukseeni. Hän on kuitenkin VAIN yksi henkilö siinä kutsuporukassa, ja juhlat meidän omamme, eikä meillä ole mitään halua juhlia kuivin suin tämän narskusisarukseni vuoksi.

Jättäisimme hänet todella mielellämme kutsumatta, mutta se tarkoittaisi sitä että vanhempanikaan eivät tulisi juhliin, eikä muutama muukaan lähisukulaiseni. Tämän lisäksi hääiloamme varjostaisi se että hjuhlan jälkeen välit olisivat pilalla osaan minun suvustani.

Toinen vaihtoehto olisi vain järjestää alkotarjoilu, jolloin sisarukseni suuttuisi, koska muut ottaisivat olutta, ja hän joutuisi olemaan kuivinsuin, koska ei kehtaisi ottaa mitään kun esittää suvullemme niin raitista että!! Vanhempani loukkaantuisivat myös, koska "en ajattelisi yhtään sitä miten vaikeaa sisaruksellani juhlissa on".

Kolmas vaihtoehto olisi järjestää alkottomat häät, ja juhlia OMIA häitämme sisarukseni määräysten mukaan.

Neljäs vaihtoehto on  olla järjestämättä juhlia ollenkaan, jolloin sisarukseni taas päättäisi ettei meille tule hääjuhlaa koska emme suostu juhlaa hänen mukaans järjestämään.

5. vaihtoehto on järjestää juhla vain kavereiden kesken, jolloin minun puolen sukuni ei ihmettelisi, vaan ajattelisi että "jaa, ne onkin vain tuolle nuorisoporukalle pikkukekkerit", mutta sitten pitäisi jättää myös miehen suku kutsumatta, ja sitä emme haluaisi.

Ihan rehellisesti emme ole tästä syystä menneet naimisiin. En halua edes mmaistraattivihkimistä, koska sitäkin päivää varjostaisi se että olisin halunnut juhlat, mutta sisarukseni pilaisi ne tavalla tai toisella.

Kiitos että sain purkautua.

Teidän häät, teidän elämä. Jos alatte muiden ihmisten ongelmien ja tarpeiden mukaan hyppimään, siihen se teidän elämä sitten meneekin. Niinkuin nyt jo näyttää tapahtuvan.

Tässä elämässä ei voi vaan voi miellyttää kaikkia ilman, että sen yrittämisenkin hintana on oma pahoinvointi. Ja miksi ihmeessä edes tarvitsee. Teidän lähipiirille pitäisi olla ensisijainen asia, että te olette onnellisia mennessänne naimisiin ja muut setvikööt ongelmansa tykönään. Ja jos se ei ole muille tärkeää, niin sellaisten ihmisten siirtäminen sivuun omasta elämästä on enemmän kuin suotavaa. Olkoot sitten perheenjäseniä tai ei.

Olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä. En kuitenkaan halua muistaa omia häitäni tällaisena virranjakajana, jonka ansiosta siirrettiin ihmisiä elämästämme sivuun. Tai että meidät siirrettiin.

Ymmärrän että tätä voi olla vaikea sellaisen ymmärtää jolla ei tällaisesta kokemusta ole. Teimme niin tai näin niin sisaruksen kädenjälki näkyy.

Luottavaisesti suhtaudun siihen että tulevaisuus tuo mukanaan jotain ihan muuta, ja menemme naimisiin sitten kun meille sopiva hetki tulee, ja silloin nämä asiat ovat jo tavalla tai toisella takana :) Kiitos kuitenkin ihanasta viestistäsi, se lämmitti mieltä.

Hankalaa. Alkoholistit ovat lähtökohtaisesti erittäin itsekkäitä ihmisiä eivätkä koskaan mieti asioita lähimmäistensä kannalta, he ajattelevat ainoastaan itseään ja pulloaan, oli tilanne mikä hyvänsä. Kasvoin itse alkkisperheessä joten tiedän oikein hyvin miten nää jutut menee. Todellisuudessa alkoholistihan on itse vastuussa käytöksestään ja juomisestaan tai raitistumisestaan. Maailma on täynnä alkoholia eikä raitistunut alkoholisti voi sitä jatkuvasti vältellä, hänen on loppupeleissä opittava sanomaan ei vaikka viinaa olisi tarjolla saavikaupalla.

Itse tekisin niin että järjestäisin sellaiset häät kuin itse haluan, ja kertoisin perheelleni millaiset ne tulevat olemaan. Voit muistuttaa heitä siitä että olet tähän asti kunnioittanut sisaren tahtoa kaikissa muissa juhlissa, mutta nämä ovat sinun ja miehesi häät ja ne järjestetään kuten te itse haluatte. Onhan miehelläsikin oikeus juhlia kuten haluaa ilman että käly määrää juhlien luonteen. Sisaresi ja vanhempasi voivat sitten päättää tulevatko häihin vai eivätkö. Kun ymmärrät että osallistuminen tai osallistumatta jättäminen on sisaresi ja vanhempiesi OMA päätös, ei sinun ja miehesi, asia helpottuu. He kantavat siitä vastuun, ette te. 

Tätä on vatvottu niin paljon, että kaikki vaihtoehdot on jo mietitty, ja niistä valittu se meille sopivin, emmekä neuvoja kaipaile asian suhteen. Olen varma että pääsemme nauttimaan meidännäköisestä hääjuhlasta vielä, kunhan sen aika on :)

Pahoittelut neuvoista. Ei ollut tarkoitus loukata, valitettavasti tuli kirjoituksestasi sellainen olo että halusit puhua aiheesta. Ymmärsin väärin.