Miehellä paremmat tulot --> velvollisuus kohottaa naisen elintasoa?
Pitääkö miehen mahdollistaa naiselle kivat innosisustukset, naisen 150€ kampaamokäynnit ja lomamatkailua etelän kohteisiin?
Jos naisella on palkka X josta menee tietty määrä hoitaakseen osuutensa taloudesta ja lapsista, eikä naiselle jää omaa rahaa tarpeeksi niin mitä tehdään? Nainen alkaa leikkoa itse hiuksiaan ja tyytyy lomailemaan viikkarin viikkoristeilyillä? Tietysti naisen pitää maksaa perhe-elämästä oma osuutensa eli käytännössä 50%.
Entä jos perhe käydä kerran vuodessa lomamatkalla ja mies voisi paremmalla palkallaan käydä vaikka yksin jätkien kanssa reissussa viikon tai jotain? Onko OK vai ei? Naisen elintasohan ei kohotu tuollaisesta miehen törsäilystä joten mieslapsi vaihtoon vai mitä?
Kommentit (198)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos avioliitossa, niin puolisoiden elintaso on lain mukaan oltava sama. Minä naisena tienaan miestäni enemmän ja tottakai kustannan isomman osan kuluistamme ja esim ulkomaanmatkat. Ei tulisi mieleenkään ostella itselle kaikkea kivaa ja katsella kun toinen saa paljon vähemmän. Eikä meillä ole edes lapsia ja silti on selvää että yhtä perhettä ollaan.
Tämä. Jos nainen on parempituloinen, näistä ei tule koskaan ongelmaa koska naiselle on itsestäänselvää että hän voi maksaa enemmän, silti suhteessa tuloihin suurin piirtein saman verran. Miehet ei vaan pysty samaan, eikä mulle ole koskaan selvinnyt miksi näin on. Olen itsekin ollut parisuhteissa aina se enemmän ansaitseva osapuoli, enkä todellakaan ole vaatinut että mies maksaa 50% kaikista kuluista vaan ollaan maksettu suhteessa tuloihin.
Erittäin moni mies pystyy ja tekee niin. Osalla homma kosahtaa naisen ahneuteen kun nainen vaatii ja olettaa saavansa osan miehen tuloista. Kaksi eri asiaa jota te loiset ette millään sisäistä. Miehellä on usein kovempi palkka koska näkee sen eteen vaivaa, sitä voi käyttää perheeseen tai olla käyttämättä kaikkea siihen. Mutta minkään valtakunnan oikeutta naisella ei miehen tuloihin ole eikä tule. Tästä lokit raivostuu, se on nähty.
Vierailija kirjoitti:
Jos avioliitossa, niin puolisoiden elintaso on lain mukaan oltava sama. Minä naisena tienaan miestäni enemmän ja tottakai kustannan isomman osan kuluistamme ja esim ulkomaanmatkat. Ei tulisi mieleenkään ostella itselle kaikkea kivaa ja katsella kun toinen saa paljon vähemmän. Eikä meillä ole edes lapsia ja silti on selvää että yhtä perhettä ollaan.
Näin meilläkin. Mun mielestä on ihan päivänselvää, että perheessä on kaikilla sama elintaso. Ja minä siis vaimona tienaan enemmän. Näin ollen mielestäni myös enemmän tienaavan miehen pitää kustantaa vaimolleen kutakuinkin sama elintaso, mutta tietenkin näistä pitää tehdä pelisäännöt.
Meillä mies maksaa minulle tietyn yhdessä sovitun summan x tilille joka kuukausi ja minä maksan käytännössä kaiken. Miehellä on minun rinnakkaisluottokortti, jolla ostaa esim. ruuat. Omat vaate ym. ostokset ostaa itse, monesti kyllä kustannan hänelle jotain myös. Erittäin hyvä järjestely.
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen tienaa puolet vähemmän, se tarkoittaa että elintason on oltava matalampi kuin mihin varakkaammalla olisi mahdollisuus. Esim. vaikka rikkaampi osapuoli pystyisi ostamaan omakotitalon uima-altaalla, köyhemmän takia on asuttava kerrostalokaksiossa. Koko elämän ajan.
Yleensä sille rikkaammalle tämä ei vain kelpaa vaan ne rahat on saatava käyttää johonkin, eli korkeampaan elintasoon. Ei se rikkaampi voi kuitenkaan vaatia että köyhempi maksaa puolet sellaisen elintason kustannuksista, mihin köyhemmällä ei ole varaa. Silloin on rikkaamman oma valinta maksaa enemmän että saa ne haluamansa asiat. Ei sillä perusteella voi sitä köyhempää kiristää eikä syyllistää, kun se on rikkaamman oma valinta.
Juuri noin. Ja jos ei halua tinkiä omasta elintasosta, niin kannattaa etsiä kumppani samasta sosioekonomisesta luokasta. Loppuu tuo vinkuminen.
Miehen palkka 3500. Nainen kotona kahden lapsen kanssa (molemmat alle 3) tulot korkeintaan joku1200e ..
Mies käy töissä.
Nainen hoitaa kotona lapset, siivoaa, pyykkää, tekee ruoat , käy kaupassa, (maksaa ruoat, vaipat ym) maksaa asumiskuluja ja laskuja 50%.. mies maksaa sen toisen 50% laskuista ja asumiskuluista.. syö kotona vaimon ostamia laittamia ruokia, ..
ja se mikä jää miehen palkasta... no se on tietysti se minkä mies tuhlaa omiin juttuihin (moottoripyörään, elektroniikkaa, autoon, miesten reissut ym) koska tekee töitä sen rahan eteen..nainen kun ei tee töitä..on "vaan" kotona ni ei saa mieheltä senttiäkään koska se olis väärin...
Mun ystävällä on tällainen mies..
Kumpi käyttää hyväksi kumpaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään laki ei määrää miten rahanjako perheessä on toteutettava. Yleensä ihmiset tosin haluavat reilua tasajakoa.
Ei pidä paikkaansa, aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan, mikä tarkoittaa samaa elintasoa.
No vitut tarkoita. Ainakaan mitään harrastuksia tai lomamatkoja. Minä reissaan jätkien kanssa juuri niin paljon kuin huvittaa enkä todellakaan ole miettinyt tuomioistuinta minua tuomitsevaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos avioliitossa, niin puolisoiden elintaso on lain mukaan oltava sama. Minä naisena tienaan miestäni enemmän ja tottakai kustannan isomman osan kuluistamme ja esim ulkomaanmatkat. Ei tulisi mieleenkään ostella itselle kaikkea kivaa ja katsella kun toinen saa paljon vähemmän. Eikä meillä ole edes lapsia ja silti on selvää että yhtä perhettä ollaan.
Tämä. Jos nainen on parempituloinen, näistä ei tule koskaan ongelmaa koska naiselle on itsestäänselvää että hän voi maksaa enemmän, silti suhteessa tuloihin suurin piirtein saman verran. Miehet ei vaan pysty samaan, eikä mulle ole koskaan selvinnyt miksi näin on. Olen itsekin ollut parisuhteissa aina se enemmän ansaitseva osapuoli, enkä todellakaan ole vaatinut että mies maksaa 50% kaikista kuluista vaan ollaan maksettu suhteessa tuloihin.
Miten suhtautuisit, jos miehesi ehdottaisi että kulut jaettaisiin niin, että molemmille jäisi saman verran käyttörahaa? Voi siis tarkoittaa, että toinen käyttää tuloistaan 20% yhteisiin menoihin ja parempituloinen 80%. Tällaisiakin ehdotuksia olen naisilta kuullut.
Kun asuin mieheni kanssa yhdessä maksoimme kaiken pakollisen puoliksi. Eli vuokran, veden, autopaikan ja sähkön. Ostimme omat ruuatkin. Välillä kyllä autoimme toisiamme, jos toisella oli vähemmän rahaa, mutta muuten hoidimme omat raha-asiamme itse.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä perheen päänä ajattelen, että vaimo ja mukulat ovat niin tärkeitä, että mielellään kustannan heille sen, mihin vain on varaa. Pidän huolen että voimme syödä mitä haluamme, vaimo saa käydä kauneushoidoissa ja salilla ja jumpilla, perheen kesken matkaamme ulkomaille kerran vuodessa ja asumme hyvin, lapsilla on omat huoneet jne. Vaimo maksaa tuloistaan sen minkä maksaa ja minä loput. Hyvin on sujunut.
Mies, joka ei halua jakaa tulojaan rakastamansa naisen kanssa, on minusta vähintäänkin omituinen tapaus. Muutenkin, vaimohan maksaa osuutensa, niin eikö se tarkoita, että minäkin saan sellaisen elintason johon ei muuten olisi varaa? On minullakin salikortti ja käyn pitämässä huolta itsestäni jne. Ei olisi varaa jos vaimolla ei olisi yhtään mitään tuloja.
Eli vaimolla on tuloja, mutta koska niitä on vähemmän pidät itseäsi perheen päänä. Sinun ansiostasi - vain sinun - vaimoraukka saa ruokaa syödäkseen ja saa näpertää haluamiaan juttuja? Kun suunnattomassa lempeydessäsi ja rakkaudessasi sallit hänen niin tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos avioliitossa, niin puolisoiden elintaso on lain mukaan oltava sama. Minä naisena tienaan miestäni enemmän ja tottakai kustannan isomman osan kuluistamme ja esim ulkomaanmatkat. Ei tulisi mieleenkään ostella itselle kaikkea kivaa ja katsella kun toinen saa paljon vähemmän. Eikä meillä ole edes lapsia ja silti on selvää että yhtä perhettä ollaan.
Tämä. Jos nainen on parempituloinen, näistä ei tule koskaan ongelmaa koska naiselle on itsestäänselvää että hän voi maksaa enemmän, silti suhteessa tuloihin suurin piirtein saman verran. Miehet ei vaan pysty samaan, eikä mulle ole koskaan selvinnyt miksi näin on. Olen itsekin ollut parisuhteissa aina se enemmän ansaitseva osapuoli, enkä todellakaan ole vaatinut että mies maksaa 50% kaikista kuluista vaan ollaan maksettu suhteessa tuloihin.
Erittäin moni mies pystyy ja tekee niin. Osalla homma kosahtaa naisen ahneuteen kun nainen vaatii ja olettaa saavansa osan miehen tuloista. Kaksi eri asiaa jota te loiset ette millään sisäistä. Miehellä on usein kovempi palkka koska näkee sen eteen vaivaa, sitä voi käyttää perheeseen tai olla käyttämättä kaikkea siihen. Mutta minkään valtakunnan oikeutta naisella ei miehen tuloihin ole eikä tule. Tästä lokit raivostuu, se on nähty.
Me loiset. Jos olen juuri kertonut, että minä olen aina parisuhteissa ansainnut enemmän ja ottanut sen huomioon niin loisenhan se minusta tosiaan tekee. Mutta totta tosiaan, tähänkin ketjuun on jo kommentoinut todella moni mies tai nainen, joilla myös kuluista vastataan suhteessa tuloihin, vaikka mies onkin se parempituloinen. Aiemmissa ketjuissa tätä ilmiötä ei ole tullut näin selvästi esille. Olen iloinen että olin väärässä, eikä se olekaan miehille ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Miehen palkka 3500. Nainen kotona kahden lapsen kanssa (molemmat alle 3) tulot korkeintaan joku1200e ..
Mies käy töissä.
Nainen hoitaa kotona lapset, siivoaa, pyykkää, tekee ruoat , käy kaupassa, (maksaa ruoat, vaipat ym) maksaa asumiskuluja ja laskuja 50%.. mies maksaa sen toisen 50% laskuista ja asumiskuluista.. syö kotona vaimon ostamia laittamia ruokia, ..
ja se mikä jää miehen palkasta... no se on tietysti se minkä mies tuhlaa omiin juttuihin (moottoripyörään, elektroniikkaa, autoon, miesten reissut ym) koska tekee töitä sen rahan eteen..nainen kun ei tee töitä..on "vaan" kotona ni ei saa mieheltä senttiäkään koska se olis väärin...Mun ystävällä on tällainen mies..
Kumpi käyttää hyväksi kumpaa?
Niin ja tällä naisella on aina tarkka budjetti ja miettii miten pärjätä kun tarvii ostaa kevät vaatteita ym.. ikinä ei oo ylimääräistä rahaa kun kaikki menee perheen menoihin..
Vierailija kirjoitti:
Entä jos perhe käydä kerran vuodessa lomamatkalla ja mies voisi paremmalla palkallaan käydä vaikka yksin jätkien kanssa reissussa viikon tai jotain? Onko OK vai ei?
Se olla OK, jos mies maksaa naiselle puolen viikon lastenhoitajan palkan. Lapsethan on yhteisiä, joten niiden hoitamisenkin pitää olla, eli puoli viikkoa on miehen osuutta.
Mutta siis: Yleensä on kohteliasta olla tuottamatta toiselle pahaa mieltä. Kaveruussuhteissa tämä toimii siten, että ei järkätä menoja, joihin toinen ei voi kunnolla osallistua. Ei mennä ravintolaan, jos toisella on varaa vain pikku alkupalasalaattiin ja itse syödään koko menu viineineen. Ei mennä huvipuistoon, jos toisella on varaa vain hengailla siellä ja itse ajetaan kaikilla laitteilla. Jos parisuhteessa toimii toisella logiikalla, niin ei pidä sitten ihmetellä, jos toinen on vähän pahalla mielellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos avioliitossa, niin puolisoiden elintaso on lain mukaan oltava sama. Minä naisena tienaan miestäni enemmän ja tottakai kustannan isomman osan kuluistamme ja esim ulkomaanmatkat. Ei tulisi mieleenkään ostella itselle kaikkea kivaa ja katsella kun toinen saa paljon vähemmän. Eikä meillä ole edes lapsia ja silti on selvää että yhtä perhettä ollaan.
Tämä. Jos nainen on parempituloinen, näistä ei tule koskaan ongelmaa koska naiselle on itsestäänselvää että hän voi maksaa enemmän, silti suhteessa tuloihin suurin piirtein saman verran. Miehet ei vaan pysty samaan, eikä mulle ole koskaan selvinnyt miksi näin on. Olen itsekin ollut parisuhteissa aina se enemmän ansaitseva osapuoli, enkä todellakaan ole vaatinut että mies maksaa 50% kaikista kuluista vaan ollaan maksettu suhteessa tuloihin.
Miten suhtautuisit, jos miehesi ehdottaisi että kulut jaettaisiin niin, että molemmille jäisi saman verran käyttörahaa? Voi siis tarkoittaa, että toinen käyttää tuloistaan 20% yhteisiin menoihin ja parempituloinen 80%. Tällaisiakin ehdotuksia olen naisilta kuullut.
Niin no meillä molemmat käyttävät 80% tuloistaan yhteisiin menoihin ja loput molemmilla jää ihan omiin juttuihin. Tokihan se mulle parempituloisena tarkoittaa sitä, että maksan enemmän yhteisiä kuluja, mutta mulle myös jää vähän enemmän omiin. Jos mies ehdottaisi jotain muuta, ainakin haluaisin kuulla aika pirun hyvät perustelut. Onko niillä naisilla ollut perusteluja?
Että on taas vaikeeta! Minä, minä, minä... Kumpikin puoliso käyttää saman prosenttiosuuden tuloistaan yhteisiin menoihin ja lopuilla voi tehdä mitä haluaa, siinä teille ratkaisu.
Vastaus kaikkiin ap: n kysymyksiin, joka jankuttaa ansiokkaasti myös toisessa aihetta sivuavassa letjussa on: kyllä, pitää rahoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos avioliitossa, niin puolisoiden elintaso on lain mukaan oltava sama. Minä naisena tienaan miestäni enemmän ja tottakai kustannan isomman osan kuluistamme ja esim ulkomaanmatkat. Ei tulisi mieleenkään ostella itselle kaikkea kivaa ja katsella kun toinen saa paljon vähemmän. Eikä meillä ole edes lapsia ja silti on selvää että yhtä perhettä ollaan.
Elintason samanlaisuus ei todellakaan tarkoita sitä, että ei voisi pitää omia henkilökohtaisia palkkatulojaan ja käyttää niitä omiin juttuihin.
Ei tietenkään tarkoita, en ole sellaista väittänytkään. Mutta molemmat osallistuu valitun asumismuodon ylläpitämiseen taloudellisen kantokykynsä mukaan samoin kuin muuhun perheen yhteiseen toimintaa ja elatukseen. Eli esim. mies maksaa asumisesta ja ruoasta ym. 70% ja nainen 30%. Yhteisestä lomamatkasta sama tai mies kokonaan jos naisella ei varaa matkustaa. Mies kustantaa myös naisen harrastuksen, jos naisella ei ole siihen kokonaan tai osittain varaa (vaikkapa tenniksen peluu ja sen välineistö, ratavuokra ym.) olettaen, että miehen tulot tähän helposti riittävät. Mies ei voi lähteä vain lasten kanssa etelänreissulla ja jättää pienempi palkkaista naista kotiin, vaan maksaa tarvittaessa kaikkien matkan. Samalla mikään ei estä miestä säästämästä ylimenevää osuutta itselleen ja ostelemalla sillä mitä haluaa, kun ensin vaimo/perhe on saanut osuutensa.
Voi v*ttu teidän ja tämän iänikuisen jankkaamisen kanssa, äläkää menkö naimisiin/pariutuko jos tämmösestä asiasta revitään ongelmaa. Meidän liitossa on ollut kausia jolloin toinen on ollut töissä ja toinen työtön -> tienaava elättää myös toisen, myös päinvastaisessa tilanteessa. Meillä on yhteiset rahat eikä se ole ollut ikinä ongelma kummallekaan, koska kaikista hankinnoista keskustellaan etukäteen ja varat käytetään tasapuolisesti perheenjäsenten kesken. Minä en näe mitään ongelmaa siinä, että parempituloisena "elättäisin" puolisoani tai "kohentaisin puolisoni elintasoa". Meille tärkeintä on koko perheen hyvinvointi, teillä on v*tun ihmeelliset ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään laki ei määrää miten rahanjako perheessä on toteutettava. Yleensä ihmiset tosin haluavat reilua tasajakoa.
Ei pidä paikkaansa, aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan, mikä tarkoittaa samaa elintasoa.
Ei todellakaan pidä olla sama elintaso.
Aviossa ja avoliitossa on puolison elatusvelvollisuus. Jos tarvitsee miettiä tuollaisia asioita niin erotkaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole velvollisuus vaan voi olla jopa ilo! Minun mieheni on ollut opiskelujen jälkeen se varakkaampi puolisko ja todellakin kylvää rahaa koko perheelle. Mutta hän ei olekaan ollut koskaan itsekäs tai pihi vaan on muutenkin aikuinen mies, hyvä aviomies ja isä ja perhe-ihminen.
Tarkoitat siis, että mies ei ole aikuinen, ei hyvä isä eikä perhe-ihminen jos käyttää ylijäämä rahoja itseensä? Maksaa osuutensa perheen menoista, tarjoaa välillä matkan perheellekin.
Jos yhteiset menot on jaettava 50/50, eikä tulojen suhteessa, on asunto ja auto ym. valittava vähemmän ansaitsevan hintaluokasta.
Meillä mies ansaitsee 3x minuun verrattuna, eli mies maksaa reilusti enemmän asumisesta ym. Jos kaikki jaettaisi 50/50 asuisimme varmaan jossain puolet pienemmässä vuokrakämpässä kaukana kaikesta. Mies saisi sitten käyttää omat rahansa yksin itseensä. Toki hänellä olisi tähän oikeus, tulen kyllä omillani toimeen, mutta yhdessä emme voisi matkustaa, käydä ravintoloissa ym. niin paljon kuin nyt.
Itse käytän omat vähät rahani mielelläni itseeni ja minulle rakkaisiin ihmisiin. Onneksi mies ajattelee samoin eikä meidän tarvitse viettää lomia minä Tallinnassa ja mies Barcelonassa.
En kuitenkaan koe, että olisi miehen tehtävä rahoittaa naisen käsilaukkukokoelmaa tms. Kampaajat ja kynnet ym. kannattaa kustantaa, jos haluaa naisen olla viimeisen päälle laitettu. Jos kelpaa tavisnainen omilla kynsillä ja ripsillä, ei rahaakaan tarvitse kauneudenhuoltoon käyttää.