Tasoiseni nainen ei koskaan saa niitä miehiä, joihin ihastuu :(
Ihastun erilaisiin miehiin. Fiksuihin, hauskoihin, komeisiin, taviksiin, pitkiin, pätkiin, urheilullisiin, sohvaperunoihin... Ongelma on, että miehet ovat aina ns. parempaa tasoa kuin minä. Itse en ole kovin hääppönen. Olen koulutettu, fiksu, sosiaalinen, aktiivinen ja mukava tyyppi, mutta pärstävärkki ei ole kummoinen ja ylipainoakin löytyy reippaasti. Poikkeuksetta ihastukseni kohteet eivät vastaa tunteisiini, ja tunnen itseni lähinnä idiotiiksi ihastuessani sellaisiin miehiin, joita en voisi koskaan saada.
Miksen koskaan voi ihastua tasoiseeni mieheen? :( Onko kellään muulla tätä ongelmaa?
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa yli 40 v ei ainakaan Suomessa ole nuorena saanut hampaiden oiontaa, joten ei ole hollywood-hammasriviä. Tosi jotenkin amerikkalaista.
.[/.quote]
Ot, mutta vähän hassu tämä ikäveikkaus :D Minä ole 40 v. ja olen saanut nauttia parhaasta hammashoidosta, mitä Suomessa on koskaan tarjottu, myös oikomishoidosta. Siitä on menty koko ajan alaspäin, nykylapsiltahan oiotaan vain vakavimmat purentavirheet, ei puhettakaan että tehtäisiin pieniä kosmeettisia korjauksia, kuten minun lapsuudessani. Vaikka olenkin ikäloppu, en ole kuitenkaan mikään kiertokoulun kasvatti :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ihan nätti, mutta en mikään kaunotar. Itse olen aina viehättynyt "itseni tasoisista" peruskomeista ja mukavista miehistä ja aikaisemmin pojista. En siis ole edes ihastunut mihinkään huippu hyvännäköisiin yksilöihin vaan perusjamppoihin.
No, sitten sitten nykyinen mieheni alkoi piirittää minua. En voinut pitkään aikaan uskoa, että noin hyvännäköinen mies on kiinnostunut minusta. Hän on siis todella komea, kaikki tuttuni ovat häkeltyneet ensimmäisellä tapaamiskerralla. Ja fiksu ja karismaattinen.
Luulisi, että tämä olisi nostanut itsetuntoani, mutta pikemmin on käynyt päin vastoin. Mies on komea, hänen eksänsä on suoraan kuin maailman kauneimpien naisten listalta.. En vain koe kuuluvani tuohon sakkiin. Ajattelen kaikkien ongelmien johtuvan siitä, etten ole riittävän kaunis. Mies kyllä kehuu, mutta ei ilmeisesti oikealla tavalla.
Otan myös todella raskaasti ulkonäköäni koskevat "negatiiviset" kommentit, vaikka mies ei tarkoittaisikaan pahalla. Esim. jos kommentoi vaaleaa ihoani, yksittäisiä finnejä, pituuttani tai siis miehen mielestä lyhyyttäni (167 cm). On hän maininnut joskus myös nenästäni ja pienistä tisseistäni. Nuo muutamat negatiiviset kommentit ovat todella jääneet mieleen ja jotenkin mielessäni mitätöivät kaikki kehut.
Aika paljon eksiä miehellä. Älä sitten ihmettele jos oot vuoden päästä seuraava kun miehesi rakastuu kauniiseen naiseen
Mistä tiedät monta exää hänellä on?
AP, minusta sinulla on kaksi vaihtoehtoa:
- Yrität kiinnostua ns rumemmista, itsesi tasosista miehistä. Keskity heidän luonteisiinsa tms.
- Tai laihduta ja opettele meikkaamaan ja pukeutumaan kauniisti ja kampaajalla laittakaa sinulle kaunis tukka.
On vain ikävä fakta, että ulkonäkö vaikuttaa todella paljon pariutumisessa yleisesti ottaen :/ Minä painoin n.10kg enemmän vuosia sitten (olin lievästi ylipainoinen) ja meikkasin varsin vähän ja en kiinnittänyt kovinkaan paljon huomiota ulkonäkööni. Tällöin kukaan mies ei kiinnostunut oikeastaan koskaan minusta, vaikka olen sosiaalinen, mukava ja korkeasti koulutettu. Aloin urheilemaan ja laihdutin reilu 10 kg, ostin kauniita ja naisellisia vaatteita, värjäytin kampaajalla hiukseni kauniiksi ja opettelin meikkaamaan. Miehiä alkoi tulla ikkunoista ja ovista. Aina baarissa ollessani saan huomiota miehiltä, yleensä lukuisia iskuyrityksiä. Ja suurin osa on kiinnostunut lähtemään treffeille.
Vierailija kirjoitti:
AP, minusta sinulla on kaksi vaihtoehtoa:
- Yrität kiinnostua ns rumemmista, itsesi tasosista miehistä. Keskity heidän luonteisiinsa tms.
- Tai laihduta ja opettele meikkaamaan ja pukeutumaan kauniisti ja kampaajalla laittakaa sinulle kaunis tukka.
On vain ikävä fakta, että ulkonäkö vaikuttaa todella paljon pariutumisessa yleisesti ottaen :/ Minä painoin n.10kg enemmän vuosia sitten (olin lievästi ylipainoinen) ja meikkasin varsin vähän ja en kiinnittänyt kovinkaan paljon huomiota ulkonäkööni. Tällöin kukaan mies ei kiinnostunut oikeastaan koskaan minusta, vaikka olen sosiaalinen, mukava ja korkeasti koulutettu. Aloin urheilemaan ja laihdutin reilu 10 kg, ostin kauniita ja naisellisia vaatteita, värjäytin kampaajalla hiukseni kauniiksi ja opettelin meikkaamaan. Miehiä alkoi tulla ikkunoista ja ovista. Aina baarissa ollessani saan huomiota miehiltä, yleensä lukuisia iskuyrityksiä. Ja suurin osa on kiinnostunut lähtemään treffeille.
voin vaan kuvitella sen uuden pissishorotyylin.
Vierailija kirjoitti:
AP, minusta sinulla on kaksi vaihtoehtoa:
- Yrität kiinnostua ns rumemmista, itsesi tasosista miehistä. Keskity heidän luonteisiinsa tms.
- Tai laihduta ja opettele meikkaamaan ja pukeutumaan kauniisti ja kampaajalla laittakaa sinulle kaunis tukka.
On vain ikävä fakta, että ulkonäkö vaikuttaa todella paljon pariutumisessa yleisesti ottaen :/ Minä painoin n.10kg enemmän vuosia sitten (olin lievästi ylipainoinen) ja meikkasin varsin vähän ja en kiinnittänyt kovinkaan paljon huomiota ulkonäkööni. Tällöin kukaan mies ei kiinnostunut oikeastaan koskaan minusta, vaikka olen sosiaalinen, mukava ja korkeasti koulutettu. Aloin urheilemaan ja laihdutin reilu 10 kg, ostin kauniita ja naisellisia vaatteita, värjäytin kampaajalla hiukseni kauniiksi ja opettelin meikkaamaan. Miehiä alkoi tulla ikkunoista ja ovista. Aina baarissa ollessani saan huomiota miehiltä, yleensä lukuisia iskuyrityksiä. Ja suurin osa on kiinnostunut lähtemään treffeille.
Meikillä ei voi peittää rumuutta. Ap on oman arvionsa mukaan niinkin alhainen kuin 3, ja se alkaa olla sellainen ettei mikään laihdutus tai laittautuminen auta. Minullakin omakohtaisesti laihduttaminen ja vartalon saattaminen upeaan kuntoon ei ole saanut yhtäkään miestä ihastumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, minusta sinulla on kaksi vaihtoehtoa:
- Yrität kiinnostua ns rumemmista, itsesi tasosista miehistä. Keskity heidän luonteisiinsa tms.
- Tai laihduta ja opettele meikkaamaan ja pukeutumaan kauniisti ja kampaajalla laittakaa sinulle kaunis tukka.
On vain ikävä fakta, että ulkonäkö vaikuttaa todella paljon pariutumisessa yleisesti ottaen :/ Minä painoin n.10kg enemmän vuosia sitten (olin lievästi ylipainoinen) ja meikkasin varsin vähän ja en kiinnittänyt kovinkaan paljon huomiota ulkonäkööni. Tällöin kukaan mies ei kiinnostunut oikeastaan koskaan minusta, vaikka olen sosiaalinen, mukava ja korkeasti koulutettu. Aloin urheilemaan ja laihdutin reilu 10 kg, ostin kauniita ja naisellisia vaatteita, värjäytin kampaajalla hiukseni kauniiksi ja opettelin meikkaamaan. Miehiä alkoi tulla ikkunoista ja ovista. Aina baarissa ollessani saan huomiota miehiltä, yleensä lukuisia iskuyrityksiä. Ja suurin osa on kiinnostunut lähtemään treffeille.
Meikillä ei voi peittää rumuutta. Ap on oman arvionsa mukaan niinkin alhainen kuin 3, ja se alkaa olla sellainen ettei mikään laihdutus tai laittautuminen auta. Minullakin omakohtaisesti laihduttaminen ja vartalon saattaminen upeaan kuntoon ei ole saanut yhtäkään miestä ihastumaan.
Miksi tämä kommentti on saanut alapeukkuja? Tottahan se on, ihan susiruma nainen ei kaunistu minkäänlaisella panostuksella. Meikit auttavat vain normaalin/nätin näköisiä naisia.
Laihduttamalla parannat mahdollisuuksiasi. Näin se vaan taitaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihastun erilaisiin miehiin. Fiksuihin, hauskoihin, komeisiin, taviksiin, pitkiin, pätkiin, urheilullisiin, sohvaperunoihin... Ongelma on, että miehet ovat aina ns. parempaa tasoa kuin minä. Itse en ole kovin hääppönen. Olen koulutettu, fiksu, sosiaalinen, aktiivinen ja mukava tyyppi, mutta pärstävärkki ei ole kummoinen ja ylipainoakin löytyy reippaasti. Poikkeuksetta ihastukseni kohteet eivät vastaa tunteisiini, ja tunnen itseni lähinnä idiotiiksi ihastuessani sellaisiin miehiin, joita en voisi koskaan saada.
Miksen koskaan voi ihastua tasoiseeni mieheen? :( Onko kellään muulla tätä ongelmaa?
Kaverini on aina saanut haluamansa miehen, vaikka on reilusti ylipainoinen ja ei juuri panosta ulkonäköönsä. Mietin tätä, mikä hänessä kiehtoo. Ja se täytyy olla luonne ja sellainen jännä lähestymistapa, osaa käsitellä miehiä flirttailevasti, kuuntelee ja kyselee.On myös hyvin kokeilunhaluinen seksissä ja eihän sitä tiedä, jos hänestä välittyy sellaiset oikeat signaalit miesten suuntaan. Ja on myös aktiivinen hakemaan miehiä.
Tämä! Vasta kaveripiirissä puhuttiin tästä eli jotkut naiset riippumatta ulkonäöstä vetää miehiä puoleensa. Se on varmasti se tapa, millä he ottavat kontaktia, puhuvat ja yleensä vain olevat miehen seurassa. Ja muidenkin ihmisten seurassa. Siitä välittyy jotain, joka saa miehen tuntemaan olonsa hyväksi. Vastakohtana sitten nämä ns. jäämuurit, jotka eivät edes ylkonäöstä huolimatta vedä puoleensa miehiä.
Kyllä se hvä itsetunto vetää puoleensa ketä tahansa. Miettiikähän itse: eikö kivempi ole olla ihmisen seurassa, joka kuuntelee ja osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Osaa nauraa itselleenkin ja myös flirttailee sopivasti. Kuin sellaisen, joka on epävarma ja jännittynyt.
Hmm..Minä teen kaikkia noita, mutta en saa miehiltä minkäänlaista vastakaikua. Olen kai niin ruma että jopa ne epäviehättävätkin miehet karttavat minua.
Itsetunto-ongelmat on jänniä. Olen mies ja pidin itseäni pitkään aika epämiellyttävän näköisenä, nyt laihduttuani järkevämpiin lukemiin olen pitänyt itseäni jossain keskiarvon läheisyydessä. Peiliä katsoessa en nyt löydä suoranaisesti mitään vikaa, eli tarkoittanee että en ainakaan ruma ole.
Kropan puolesta on vielä paljon töitä edessä, mutta katsoessa tuota tänne linkattua miesten 1-10 pisteytyslistaa saattaisin olla jopa yli keskiarvon naamaltani. Jotenkin näitä asioita on vaan hyvin hankala sisäistää itselleni johtuen vuosikausien pituisista itsetunto-ongelmista.
Pitäisi varmaan ottaa joku edustava kuva naamasta ja laittaa johonkin näistä arviointisivustoista. Jossa tietenkin arvosanaksi tulisi huomattavasti alle keskiarvon ja se vähäinen itsetunto mitä olen saanut lähtisi samantien.
On se vaikeeta.
Vierailija kirjoitti:
Itsetunto-ongelmat on jänniä. Olen mies ja pidin itseäni pitkään aika epämiellyttävän näköisenä, nyt laihduttuani järkevämpiin lukemiin olen pitänyt itseäni jossain keskiarvon läheisyydessä. Peiliä katsoessa en nyt löydä suoranaisesti mitään vikaa, eli tarkoittanee että en ainakaan ruma ole.
Kropan puolesta on vielä paljon töitä edessä, mutta katsoessa tuota tänne linkattua miesten 1-10 pisteytyslistaa saattaisin olla jopa yli keskiarvon naamaltani. Jotenkin näitä asioita on vaan hyvin hankala sisäistää itselleni johtuen vuosikausien pituisista itsetunto-ongelmista.
Pitäisi varmaan ottaa joku edustava kuva naamasta ja laittaa johonkin näistä arviointisivustoista. Jossa tietenkin arvosanaksi tulisi huomattavasti alle keskiarvon ja se vähäinen itsetunto mitä olen saanut lähtisi samantien.
On se vaikeeta.
Unohtui mainita että objektiivisesti pidän kumpaakin vanhempaani kohtuullisen hyvänä kasvonpiirteiltään, tämä nyt ei tietenkään automaattisesti tarkoita sitä, että minä olisin ne perinyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä koulutus sulla on?
Yhteiskuntatieteiden maisteri.
ap
Eiköhän se vika ole ennemminkin tässä, jos ei ole toista tutkintoa. Ylipainolla ei ole niin väliä, mutta pilipalitutkinto on turn off
Ei miehiä kiinnosta naisten koulutus . Miehillä tärkeintä naisen kauneus ja että on nuori
En tiedä yhtään koulutettua miestä, jota ei kiinnostaisi naisen koulutus. Tuo väittämäsi koskee vain jotain lätkäpelaajia ja sellasia
On poliittisesti korrektia sanoa, että naisen koulutus kiinnostaa, mutta naisen seksi- ja seurusteluhistoria ei saa kiinnostaa, vaikka molemmat ovat naisen menneisyyttä; niin koulutus kuin miesseikkailutkin. Harvoin mies tuntee katkeruutta, mustasukkaisuutta tai häpeää naisen koulutuksesta, mutta naisen seksuaalihistoriasta kylläkin.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa naiset millaisiin miehiin te ihastutte? Kroppa, ikä, koulutus, ammatti... jotain pientä infoa.
Olen itse 35-vuotias ja ikähaarukka miehelle on n. 30-50 v. Mieluiten ehkä 35-45v.
Pituutta olisi mukava löytyä 170 sentistä ylöspäin. Eli mittaiseni tai pidempi. Kropan ei tarvi olla treenattu, ihan tavismies on hyvä. Pieni vatsakkuus ei haittaa. Ennen ei ole haitannut isompikaan maha, mutta koettuani yhden järkyttävän huonon parisuhteen, huomaan vältteleväni liian samanlaisia miehiä kuin ex oli. En tahtoisi miehen muistuttavan häntä.
Koulutukselle/ammatille en juurikaan laita painoarvoa. Seurustelen miehen, en CV:n kanssa. Kunhan mies arvostaa työntekoa eikä haaveile elävänsä loppuikäänsä kädet taskuissa sosiaalituilla, niin hyvä.
Itseluottamus on tärkeä juttu miehessä. Silloin hänen ei tarvitse pönkittää itseään muiden kustannuksella. Yhtään reppanaa vikisijää en enää riesakseni ota. Itseluottamus luo positiivisuutta.
Miehen tulee olla myös luotettava. Ja näillä mainituilla eväillä pääsemme pitkälle. Varallisuuttakin on tarpeeksi, kun tili ei käy nollilla välillä, eli rahankäyttö on harkittua. Lompakon paksuus sinänsä on sivuseikka.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole mikään kaunotar. Mieheni on todella komea. Ja hän on se, joka ensin ihastui. Hänen exänsä ovat todella kauniita myös. Joskus mietin olenko jotenkin luulemaani kauniimpi, mutta sitten katson peiliin. Ei ole koskaan ollut ongelmia miesten kanssa saada juuri häntä kenet haluan. Mutten koskaan naisten suusta ole kuullut kehuja ulkonäöstäni, paitsi sukulaisilta ja yhdeltä kaverilta, vaikka aivan yleisesti ystäväpiirissäni naiset toisiaan kehuvat. Voiko olla yleisesti miesten mielestä kaunis vaikkei naisten mielestä olisikaan? Ja sama toiste päin?
Naiset tsemppaavat taviskavereitaan kehumalla heitä. Olet kaunis joten et tarvitse tsemppiä.
Viestiin 154 unohtui kirjoittaa, että jos oikea persoona sattuu kohdalle, ulkonäköasioista juttu ei jää kiinni. Hulluhan pitää olla, jos upean ihmisen jättää huomiotta vaikka lyhyyden takia.
Näissä ketjuissa kyllä monesti huomaa, etteivät ihmiset ymmärrä, mikä heissä on se varsinainen turnoff. Usein (luonnollisestikin) oletetaan, että kyseessä on juuri se piirre, josta ei itse itsessään pidä. Mutta usein kyse on ihan jostain muusta.
Minullakin on ehkä se, että en syty sellaisiin lyhyihin miehiin. Jos mies on minua vain hiukan pidempi niin ei kiinnosta mitenkää seksuaalisesti. Ei auta vaikka miehellä olisi kuinka komeat kasvot.
Ja jos karsitaan miehet joiden suurin kiinnostus on olut niin jäljelle jää yhä pienempi
Kohderyhmä.
Sellaisetkaan miehet jotka ulkoistaisivat kaiken mahdollisen naisille eivät innosta.
Vaatimustaso on joku 50kg painava nainen jolle sitten lykättäisiin maanpuolustusvelvollisuus, kun itse syödään sipsiä ja juodaan kaljaa.
Ei kiitos.
Huvittavaa, kun amikset sanovat ytm:n koulutusta pilipalitutkinnoksi :D ottakaa selvää, mikä on esim. sosiaalityöntekijän koulutus, jos osaatte käyttää googlea :)
Aika paljon eksiä miehellä. Älä sitten ihmettele jos oot vuoden päästä seuraava kun miehesi rakastuu kauniiseen naiseen