Normaalipainoiset ihmiset jotka syötte herkkuja (lähes) päivittäin, mitä teidän herkut on ja paljonko syötte niitä päivässä?

Tänään kolme munkkia jo. Eilen jäätelökakkua, toissapäivänä irtokarkkeja ja suklaata. Kyllä lähes päivittäin menee herkkuja muun ruuan lisäksi.

Jotenkin lohduttavaa tai ehkä ahdistavaakin, että toiset saavat vedellä mitä vain ja itsellä kaikki jää vyötärölle. Todellakin syön paremmin kuin kukaan kommentoijista, mutta laihtuminen on silti TODELLA hidasta (1kg/kk, BMI 40). Liikun aerobista tosin melko vähän, salilla käyn 2-3krt/vko, mutta ei painonnosto hirveästi nosta sykettä. Ehkä se on se liikunta vain mikä tässä mättää. Tai sitten vain vaikeinta on juurikin jo hankittujen kilojen sulattaminen.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin lohduttavaa tai ehkä ahdistavaakin, että toiset saavat vedellä mitä vain ja itsellä kaikki jää vyötärölle. Todellakin syön paremmin kuin kukaan kommentoijista, mutta laihtuminen on silti TODELLA hidasta (1kg/kk, BMI 40). Liikun aerobista tosin melko vähän, salilla käyn 2-3krt/vko, mutta ei painonnosto hirveästi nosta sykettä. Ehkä se on se liikunta vain mikä tässä mättää. Tai sitten vain vaikeinta on juurikin jo hankittujen kilojen sulattaminen.

Kiinnititkö huomiota siihen, että monille päivän syömiset rajoittuvat aika pitkälti juuri siihen pieneen määrään herkkuja? Ihan oikeasti, älä valehtele itsellesi. Harvalla on BMI 40 syyttä. En minäkään ylipainoisena kuvitellut syöväni paljoa, ja ihmettelin, että miksi muut saa herkutella lihomatta, mutta minä en. Nyt vasta, kun olen muuttanut ruokailutottumukseni ja laihtunut, näen kuinka paljon oikeasti söinkään. 

Olen aina ollut sellainen, joka voi syödä paljon herkkuja. Lapsena halusin syödä ihan järjettömät määrät karkkia karkkipäivänä, esim kaksi pussia karkkia ja limsaa, sekä vanukkaita ja juustoa.

Aikuisenakaan painoni ei ole noussut. Syön aina sitä mitä kehoni sanoo tarvitsevansa. Jos puhutaan nyt makeasta/herkuista, niin kuukautisten aikaan päivittäin, ja yhtenä päivänä vähän enemmän eli se enemmän on esimerkiksi kolme pullaa tai pieni suklaalevy. Kyse ei ole ikinä esimerkiksi litrasta jäätelöä tai megapussillinen karkkia. Minulle tulee huono olo jjossain vaiheessa makean syöntiä ja siihen lopetan.

Kuukautisten jälkeen tulee aina kausi, kun minulla ei tee mieli mitään paitsi tuoreita kasviksia, tätä kestää noin viikon yleensä ja silloin syön lähinnä siis kasviksia. Lämpimäksi ruuaksi esim kasviskeittoja tai grillattuja kasviksia jne.

Sitten loput pari viikkoa kuusta kehoni pyytää yleensä vaihtelevasti kalaa, leipää, juustoa, punaista lihaa, rasvaa. Ruuan kanssa ei välttämättä ole kasviksia, esim kalaa voisin syödä kermaisessa kastikkeessa pastan kanssa.

Painoani nostaa ainoastaan alkoholin juonti, koska suht pienestäkin määrästä alkoholia tulee sen jälkeen suolaisen himo, ja haluan syödä sipsiä tai pizzaa tms. Nuo yhdistttynä viinin kaloreihin, siitä tulee paljon. Jos normisyömisten päälle juon joka viikko joku päivä yli kaksi lasillista viiniä ja syön siihen päälle sipsejä ja pizzaa, alkaa painoni pian nousta. Ei toki mitään järjettömiä määriä, mutta jos vaikka viikoittain joisin niin olisin noin 58kg painoinen. Kun pidän viinin juomisen alle kahdessa lasillisessa (pieniä lasillisia, luultavasti annoksia tai vähemmänkin) per päivä ja ei tietenkään läheskään joka päivä voi ottaa sitäkään, niin painoni on ja pysyy noin 55-56kg. Pituus on 168cm.

168/61, käytän koiria lenkillä, muuten en liiku yhtään.

Levy suklaata yhdeltä istumalta, ei ihan joka päivä, mutta ehkä hieman liian usein. Limua juon jatkuvasti. Joskus ostan pullaa ja syön yhden pitkon tyyliin puolet nyt ja puolet myöhemmin. Sipsejä ja poppareita ostan harvemmin, mutta vetelen helposti sen sipsipussin päivässä ja popparit taas kerralla samalla kun rötvään sohvalla. Melkein joka päivä ostan jotain hyvää itselleni. Usein haetaan myös take-awayta tai käyn subissa/ mäkkärissä.

Ostan noin 140g irtokarkkeja ja syön siitä 3 päivää. 170/55

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin lohduttavaa tai ehkä ahdistavaakin, että toiset saavat vedellä mitä vain ja itsellä kaikki jää vyötärölle. Todellakin syön paremmin kuin kukaan kommentoijista, mutta laihtuminen on silti TODELLA hidasta (1kg/kk, BMI 40). Liikun aerobista tosin melko vähän, salilla käyn 2-3krt/vko, mutta ei painonnosto hirveästi nosta sykettä. Ehkä se on se liikunta vain mikä tässä mättää. Tai sitten vain vaikeinta on juurikin jo hankittujen kilojen sulattaminen.

Kerrohan sitten miten syöt?

165 cm/ 64 kg. Synnytyksestä 3 kk, raskauskiloja lähtenyt 12, jäljellä 5. :) Syön joka päivä makeanhimooni (pienen) kourallisen rusinoita ja kahvin kanssa muutaman kerran viikossa omatekoisen pullan. Pari kertaa kuukaudessa herkutellaan miehen kanssa jätskillä (litran paketti puoliksi salaa lapsilta) tai irtokarkeilla (pussin paino yleensä 200-250 g). Käyn pari kertaa viikossa kaupassa ja ehkä joka toinen kerta mukaan tarttuu suklaapatukka tai Paksu-Pepe kun esikoisen silmä välttää. Imetyksen jälkeen palannen jälleen normaalielämään ja makeanhimo vähenee. Silloin ehkä 3-4 krt viikossa niitä rusinoita, muuten talttuu hedelmillä ja marjoilla. Myös oikeat ruokarytmit auttavat makeanhimoon kun verensokeri pysyy tasaisena.

Eilen söin noin 1dl juustonaksuja ja Paula-suklaavanukkaan. Toissa päivänä söin 2 suklaarahaa ja tein pirtelön maustamattomasta jukurtista ja mansikoista (sokeria oli joukossa). Viikonloppuna söin ison hampurilaisaterian (bigmac).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin lohduttavaa tai ehkä ahdistavaakin, että toiset saavat vedellä mitä vain ja itsellä kaikki jää vyötärölle. Todellakin syön paremmin kuin kukaan kommentoijista, mutta laihtuminen on silti TODELLA hidasta (1kg/kk, BMI 40). Liikun aerobista tosin melko vähän, salilla käyn 2-3krt/vko, mutta ei painonnosto hirveästi nosta sykettä. Ehkä se on se liikunta vain mikä tässä mättää. Tai sitten vain vaikeinta on juurikin jo hankittujen kilojen sulattaminen.

Kiinnititkö huomiota siihen, että monille päivän syömiset rajoittuvat aika pitkälti juuri siihen pieneen määrään herkkuja? Ihan oikeasti, älä valehtele itsellesi. Harvalla on BMI 40 syyttä. En minäkään ylipainoisena kuvitellut syöväni paljoa, ja ihmettelin, että miksi muut saa herkutella lihomatta, mutta minä en. Nyt vasta, kun olen muuttanut ruokailutottumukseni ja laihtunut, näen kuinka paljon oikeasti söinkään. 

Anteeksi mitä, etkö ymmärrä lukemaasi? Olen koko ajan miinuskaloreilla. Eilen söin rahkan, kanariisicashewrisottoa 300g, omenan, salaattia ja 20g fetaa ja kaksi turkinpippuria. Ei ollut huippupäivä ruokailujen suhteen, tuli liiankin vähän syötyä, mutta enemmän tai vähemmän laihiksella ollut nyt kaksi vuotta. Suklaata ym. suurempaa karkkimäärää söin pääsiäisenä, yhden suklaapupun. Aivan paskaa tulla jauhamaan, ettenkö koko ajan pysyisi miinuksilla ja etteikö tämä minun tapauksessa olisi hirvittävän turhauttavaa ja HIDASTA!

Syödään kotona päivittäin karkkia, suklaata, pannukakku tms. Ruoka on ihan perus kotiruokaa, mutta sitä menee älyttömiä määriä. Limuja tai sokerillisia mehuja ei juoda kuitenkaan.

Liikuntaa harrastan melko paljon, juoksen viikossa noin 80km plus voimatreeni.

Hedelmiä ja marjoja syön ihan älyttömät määrät päivittäin, ja muutenkin vedän pääasiassa hiilareita (toki rasvaa ja proteiiniakin riittävän määrän, mutta niiden rooli on enemmänkin lisuke kuin pääosa). Viiniäkin juon silloin tällöin. Itse koen siis herkuttelevani joka aterialla, vaikka en ehkä mitään perinteistä sipsipussikaljaherkuttelua harrastakaan. 165/55.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin lohduttavaa tai ehkä ahdistavaakin, että toiset saavat vedellä mitä vain ja itsellä kaikki jää vyötärölle. Todellakin syön paremmin kuin kukaan kommentoijista, mutta laihtuminen on silti TODELLA hidasta (1kg/kk, BMI 40). Liikun aerobista tosin melko vähän, salilla käyn 2-3krt/vko, mutta ei painonnosto hirveästi nosta sykettä. Ehkä se on se liikunta vain mikä tässä mättää. Tai sitten vain vaikeinta on juurikin jo hankittujen kilojen sulattaminen.

Laihtuminen on helppoa. Siinä laihdutetussa painossa pysyminen on se ongelma! Ateriakoot tahtovat lipsua ainakin minulla. Olen 165 cm ja 65 kg ja 38 vuotta. Syön joskus herkkuja, mutta se ei ole pointti, vaan liikasyönti yleisesti.

Kerrohan sitten miten syöt?

170/57

Syön herkkuja melko epäsäännöllisesti, mutta silti mielestäni aika paljon. Esimerkiksi kolmen viime päivän aikana olen syönyt tummaa suklaata 300 grammaa. Pari kertaa kuussa korvaan päivän ruoan sipsipussilla (200-300 grammaa). Aika usein tulee myös syötyä karkkia ja jäätelöä. 

Pysyn hoikkana, koska liikun päivittäin edes jonkin verran ja perusravinto on terveellistä ja melko kevyttä kasvisruokaa. Juon pääsääntöisesti vettä. 

Ehkä myös geenit ja ikä (25 vuotta) ovat vielä puolellani, mutta ennen kaikkea uskon herkuttelun ja terveellisten elämäntapojen olevan hyvin tasapainossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin lohduttavaa tai ehkä ahdistavaakin, että toiset saavat vedellä mitä vain ja itsellä kaikki jää vyötärölle. Todellakin syön paremmin kuin kukaan kommentoijista, mutta laihtuminen on silti TODELLA hidasta (1kg/kk, BMI 40). Liikun aerobista tosin melko vähän, salilla käyn 2-3krt/vko, mutta ei painonnosto hirveästi nosta sykettä. Ehkä se on se liikunta vain mikä tässä mättää. Tai sitten vain vaikeinta on juurikin jo hankittujen kilojen sulattaminen.

Kiinnititkö huomiota siihen, että monille päivän syömiset rajoittuvat aika pitkälti juuri siihen pieneen määrään herkkuja? Ihan oikeasti, älä valehtele itsellesi. Harvalla on BMI 40 syyttä. En minäkään ylipainoisena kuvitellut syöväni paljoa, ja ihmettelin, että miksi muut saa herkutella lihomatta, mutta minä en. Nyt vasta, kun olen muuttanut ruokailutottumukseni ja laihtunut, näen kuinka paljon oikeasti söinkään. 

Anteeksi mitä, etkö ymmärrä lukemaasi? Olen koko ajan miinuskaloreilla. Eilen söin rahkan, kanariisicashewrisottoa 300g, omenan, salaattia ja 20g fetaa ja kaksi turkinpippuria. Ei ollut huippupäivä ruokailujen suhteen, tuli liiankin vähän syötyä, mutta enemmän tai vähemmän laihiksella ollut nyt kaksi vuotta. Suklaata ym. suurempaa karkkimäärää söin pääsiäisenä, yhden suklaapupun. Aivan paskaa tulla jauhamaan, ettenkö koko ajan pysyisi miinuksilla ja etteikö tämä minun tapauksessa olisi hirvittävän turhauttavaa ja HIDASTA!

Voisitko perustella, miksi luulet syöväsi paremmin kuin kukaan kommentoijista?

No en tiedä mikä on "normaali" määrä, mutta esimerkiksi kun syön sipsejä, otan vain yhden pienen kulhon (pieni syvälautanen) sipsejä kerrallaan ja kerran illassa. Eli jos on 300g sipsipussi, niin se menee noin 4-5 illassa. Samoin karkkien kanssa. Otan jokun pienen määrän kerrallaan.

Vierailija kirjoitti:

Syödään kotona päivittäin karkkia, suklaata, pannukakku tms. Ruoka on ihan perus kotiruokaa, mutta sitä menee älyttömiä määriä. Limuja tai sokerillisia mehuja ei juoda kuitenkaan.

Liikuntaa harrastan melko paljon, juoksen viikossa noin 80km plus voimatreeni.

Lisään vielä, että vedetään miehen kanssa puoliksi kerralla pellillinen pannaria tai 400g megapussi karkkia. Naurettavaa edes sanoa syövänsä herkkuja, jos se määrä on tyyliin kaksi palaa suklaata.

Mitat mulla 175/60, ikä 27v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin lohduttavaa tai ehkä ahdistavaakin, että toiset saavat vedellä mitä vain ja itsellä kaikki jää vyötärölle. Todellakin syön paremmin kuin kukaan kommentoijista, mutta laihtuminen on silti TODELLA hidasta (1kg/kk, BMI 40). Liikun aerobista tosin melko vähän, salilla käyn 2-3krt/vko, mutta ei painonnosto hirveästi nosta sykettä. Ehkä se on se liikunta vain mikä tässä mättää. Tai sitten vain vaikeinta on juurikin jo hankittujen kilojen sulattaminen.

Laihtuminen on helppoa. Siinä laihdutetussa painossa pysyminen on se ongelma! Ateriakoot tahtovat lipsua ainakin minulla. Olen 165 cm ja 65 kg ja 38 vuotta. Syön joskus herkkuja, mutta se ei ole pointti, vaan liikasyönti yleisesti.

Kerrohan sitten miten syöt?

Jos koko ajan syö noin, että välillä tosi kevyesti ja sitten taas repsahtaa, ei se laihduttaminen etene. Liikasyönti on pahaksi myös kausittain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin lohduttavaa tai ehkä ahdistavaakin, että toiset saavat vedellä mitä vain ja itsellä kaikki jää vyötärölle. Todellakin syön paremmin kuin kukaan kommentoijista, mutta laihtuminen on silti TODELLA hidasta (1kg/kk, BMI 40). Liikun aerobista tosin melko vähän, salilla käyn 2-3krt/vko, mutta ei painonnosto hirveästi nosta sykettä. Ehkä se on se liikunta vain mikä tässä mättää. Tai sitten vain vaikeinta on juurikin jo hankittujen kilojen sulattaminen.

Kiinnititkö huomiota siihen, että monille päivän syömiset rajoittuvat aika pitkälti juuri siihen pieneen määrään herkkuja? Ihan oikeasti, älä valehtele itsellesi. Harvalla on BMI 40 syyttä. En minäkään ylipainoisena kuvitellut syöväni paljoa, ja ihmettelin, että miksi muut saa herkutella lihomatta, mutta minä en. Nyt vasta, kun olen muuttanut ruokailutottumukseni ja laihtunut, näen kuinka paljon oikeasti söinkään. 

Anteeksi mitä, etkö ymmärrä lukemaasi? Olen koko ajan miinuskaloreilla. Eilen söin rahkan, kanariisicashewrisottoa 300g, omenan, salaattia ja 20g fetaa ja kaksi turkinpippuria. Ei ollut huippupäivä ruokailujen suhteen, tuli liiankin vähän syötyä, mutta enemmän tai vähemmän laihiksella ollut nyt kaksi vuotta. Suklaata ym. suurempaa karkkimäärää söin pääsiäisenä, yhden suklaapupun. Aivan paskaa tulla jauhamaan, ettenkö koko ajan pysyisi miinuksilla ja etteikö tämä minun tapauksessa olisi hirvittävän turhauttavaa ja HIDASTA!

Voisitko perustella, miksi luulet syöväsi paremmin kuin kukaan kommentoijista?

Tässähän on listattu epäterveellisiä ruokavalioita herkkuineen ja ilmaisin harmitukseni siitä, että itse en "saa" syödä niin lihomatta. Tai siis tapauksessani laihtumatta, sillä matkaa 20 kilonkin jälkeen on melkoisesti jäljellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin lohduttavaa tai ehkä ahdistavaakin, että toiset saavat vedellä mitä vain ja itsellä kaikki jää vyötärölle. Todellakin syön paremmin kuin kukaan kommentoijista, mutta laihtuminen on silti TODELLA hidasta (1kg/kk, BMI 40). Liikun aerobista tosin melko vähän, salilla käyn 2-3krt/vko, mutta ei painonnosto hirveästi nosta sykettä. Ehkä se on se liikunta vain mikä tässä mättää. Tai sitten vain vaikeinta on juurikin jo hankittujen kilojen sulattaminen.

Kiinnititkö huomiota siihen, että monille päivän syömiset rajoittuvat aika pitkälti juuri siihen pieneen määrään herkkuja? Ihan oikeasti, älä valehtele itsellesi. Harvalla on BMI 40 syyttä. En minäkään ylipainoisena kuvitellut syöväni paljoa, ja ihmettelin, että miksi muut saa herkutella lihomatta, mutta minä en. Nyt vasta, kun olen muuttanut ruokailutottumukseni ja laihtunut, näen kuinka paljon oikeasti söinkään. 

Anteeksi mitä, etkö ymmärrä lukemaasi? Olen koko ajan miinuskaloreilla. Eilen söin rahkan, kanariisicashewrisottoa 300g, omenan, salaattia ja 20g fetaa ja kaksi turkinpippuria. Ei ollut huippupäivä ruokailujen suhteen, tuli liiankin vähän syötyä, mutta enemmän tai vähemmän laihiksella ollut nyt kaksi vuotta. Suklaata ym. suurempaa karkkimäärää söin pääsiäisenä, yhden suklaapupun. Aivan paskaa tulla jauhamaan, ettenkö koko ajan pysyisi miinuksilla ja etteikö tämä minun tapauksessa olisi hirvittävän turhauttavaa ja HIDASTA!

Voisitko perustella, miksi luulet syöväsi paremmin kuin kukaan kommentoijista?

Tässähän on listattu epäterveellisiä ruokavalioita herkkuineen ja ilmaisin harmitukseni siitä, että itse en "saa" syödä niin lihomatta. Tai siis tapauksessani laihtumatta, sillä matkaa 20 kilonkin jälkeen on melkoisesti jäljellä.

Et kuitenkaan kerro, mitä itse syöt, joten turha on väitteesi.