Lue keskustelun säännöt.
Uskovainen. Mitä konkreettisia todisteita jumalasta on?
23.04.2016 |
Ihmisten kirjoittama raamattu ei ole todiste mistään.
Kommentit (788)
Vierailija kirjoitti:
Esim. juutalaiset, Israelin kansan historia vuosituhanten ajalta.
Aina tätä samaa soopaa, jossa väitetään,että raamattu olisi jokin historiallisesti validi teoskokoelma. Älä viitsi. Tutki nyt vähän paremmin sitä juutalaisiksi itseään nimittävien ihmisten alkuperää, ennenkuin tulet pätemään paikkaansa pitämättömällä "tiedolla". Ai niin,mutta oletkin uskovainen, eli uskot kritiikittä ja tunnepohjaisesti kaiken,mitä sinulle sanotaan ja sinä vain uskot uskomasta päästyäsikin,koska niin raamatussa ja kirkon saarnatuolissa käsketään tehdä. Voi tsiisus, autaita ovat yksinkertaiset, todentotta, kyllä Jesse tiesi. Yritä nyt jo päästä irti siitä helvetin pelostasi, eiväthän juutalaisetkaan sellaiseen usko. Vai yritätkö väittää, että juutalaiset, nuo suuresti ihannoimasi sotarikolliset, ovat väärässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina naurattaa, kuinka tulikivenkatkuisia ketjuja huumorikirja, jota yleisesti kutsutaan "raamatuksi", saa aikaan :D
Ymmärrän, että joitakin järki-ihmisiä houkuttelee uskovaishönöjen saattaminen naurunalaiseksi, mutta silti...
Uskovaishönöt tuhlaavat ainokaisen elämänsä uskomalla satuihin ja kieltämällä itseltään paljon sellaista, mikä tekisi siitä ainoasta elämästä elämisen arvoista.
Mutta se, että järki-ihmisetkin tuhlaavat mukavan perjantai-illan väittelemällä näiden menetettyjen tapausten kanssa, on sekin vähän kyseenalaista. Antakaa aivopestyjen usk0vaisten tuhlata elämänsä, jos kerran niin haluavat :D. Se on toki sääli, mutta ei se loppujen lopuksi kuitenkaan ole mitään teiltä pois.
Vierailija kirjoitti:
Tähän sen verran, että helvetti on katolisen kirkon myöhemmin lisäämä "detalji". Sillä nimenomaan haluttiin ihmiset ruotuun. Alkukirkossa sitä ei ollut, Jeesus ei opettanut helvetistä, koska sitä ei juutalaisuudessa ole. Ei ole mitään "ikuista kadotuksen tulta".
Mitähän mahdat tarkoittaa katolisella kirkolla, jos et jo alkukirkkoa?
Tuon ajan juutalaisuudessa oli erilaisia käsityksiä asiasta. Perinteistä kantaa edusti pappisylimystö eli saddukeukset: kaikki kuolleet joutuvat samaan paikkaan, tuonelaan. Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikana oli kuitenkin myös omaksuttu käsityksiä sikäläisistä uskonnoista, ja niitä opettivat fariseukset: Kuoleman jälkeen tulee tuomio. Hurskaat pääsevät ikuiseen taivaan iloon, pahat poltetaan helvetin tulessa. Tosin se tuli ei välttämättä ollut ikuisesti jatkuva piina vaan kadotus, kaikenlaisen olemassaolon loppu. Tuli voi palaa ikuisesti, mutta ei tiellä jokainen hävitettävä ikuisesti kärvistele. Tämä ajatus oli kansanomaisessa uskossa yleinen.
Jeesus edusti opetuksessaan tästä asiasta enemmän fariseusten käsityksiä. Opettihan hän myös ylösnousemusoppia, vastoin saddukeusten näkemyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa kyllä harvinaisen vastenmielinen teologia. Mutta toki uskottavampi versio kuin se, jossa täydellisen hyvä Jumala vaatii uskoa ilman todisteita, ja määrää epäilevät ikuiseen kidutukseen. Sinun versiosi on sentään rehdisti täysi k*sipää ihan vaan siksi, että vahvempana voi olla ihan mitä tykkää.
Jep, tämä on ainakin johdonmukaisempaa. En ole koskaan ymmärtänyt, miten voi muka päättää, mitä uskoo, tai mihin luottaa (luottaminen olisi usein parempi käännös kuin uskominen). Eikö se ole itsepetosta?
Minulle oli vapauttavaa huomata, ettei minulta tuollaista itsepetosta odotetakaan. Uskoa on minkä on, jos on ollakseen. Ei minun tarvitse koettaa sitä itsestäni esiin ponnistaa. Täydelle k*sipäälle voi vapautuneesti olla vaikka vihainen, ei se siitä rikki mene. Ehkä sen tarkoitusperät on kuitenkin jotain muuta kuin kiusata ihmisiä ihan vain koska mä voin -mentaliteetilla.
Lainaus oli tietenkin Raamatusta, Paavalin kirjeestä roomalaisille.
Ehkä jonkinlaisen annihilationismin tai vastaavan puitteissa voi ajatella, että kyse on muustakin kuin k*sipäisyydestä koska might makes right. Mutta jos mukaan tulee minkäänlainen koettu rangaistus, ja palkinnon ja rangaistuksen saavat on Jumalan toimesta valikoitu etukäteen eikä siihen voi vaikuttaa, niin onhan tuo nyt aivan 100% sadismia ja psykopatiaa.
Kuvittelepa, että ihmiset pystyisivät luomaan robotteja, jotka jonkun tekoälyprosessin kautta olisivat yhtä lailla itsestään tietoisia kuin ihmiset ja kokisivat aivan yhtä lailla surua, kipua jne. Nyt luon kaksi tällaista robottia, toisesta teen parhaan kaverini jonka kanssa teen kaikkea kivaa, toisen lukitsen kellariin ja käyn päivittäin rääkkäämässä. Miksikä muuksi tuota voisi kuvailla kuin tietoisen, tuskaa ja surua kokevan olennon kiusaamista ihan vain koska mä voin -mentaliteetilla?
Viestini katosi?
Vaikka en usko mihinkään yliluonnolliseen tai yhteenkään jumalaan, niin mikä oli se hyppy, jolla ensi kertaa alkeellisten kasvien jälkeen syntyi joku elävä olio (liikkuu, tekee valintoja, ...) ??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopussa se selviää kaikille.
Lopussa tulee loppu. Mieli sammuu. Ei tule yhtäkään jumalaa vastaan.
Tapahtukoon sinulle uskosi mukaan.
Etkö uskokaan helvettiin?
Ei Jeesus opettanut helvetistä, että se siitä.
Olisikin mielenkiintoinen sellainen reformi, että palattaisiin oikeasti alkukirkon äärelle.
Hihhulilahko toisensa perään väittää edustavansa juuri sitä alkukirkon oppia. Valitse niistä mieleisesti.
Ihan jo Raamatusta voi lukea, että ei alkukirkossa kaikki mennyt niin sopuisasti: Riideltiin sekä opista että käytännön asioista. Vaikka nyt se, onko ympärileikkaus edelleen välttämätön. Tai voiko syödä pakanajumalille uhrattua lihaa. Verensyönti kiellettiin. Tai sitten ymmärrettiin kristityn vapaus niin, että ketä tahansa saa paneskella.
Vierailija kirjoitti:
Aina naurattaa, kuinka tulikivenkatkuisia ketjuja huumorikirja, jota yleisesti kutsutaan "raamatuksi", saa aikaan :D
Ymmärrän, että joitakin järki-ihmisiä houkuttelee uskovaishönöjen saattaminen naurunalaiseksi, mutta silti...
Uskovaishönöt tuhlaavat ainokaisen elämänsä uskomalla satuihin ja kieltämällä itseltään paljon sellaista, mikä tekisi siitä ainoasta elämästä elämisen arvoista.
Mutta se, että järki-ihmisetkin tuhlaavat mukavan perjantai-illan väittelemällä näiden menetettyjen tapausten kanssa, on sekin vähän kyseenalaista. Antakaa aivopestyjen usk0vaisten tuhlata elämänsä, jos kerran niin haluavat :D. Se on toki sääli, mutta ei se loppujen lopuksi kuitenkaan ole mitään teiltä pois.
Niinpä, en menisi sanomaan muita hölmöiksi, jos itse käyttää tuntikausia joka päivä sen osoittamiseen että joku satuhahmo on satua... ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateistit eivät suostu kertomaan että mikä kelpaa todisteeksi, koska sitten sellainen todiste esitettäisiin ja he joutuisivat myöntämään olevansa väärässä, eikö vain? 😉
Helpompi vain jankuttaa ja jankuttaa "todisteista" ilman kummempaa määritelmää, niin on helpompi siirrellä maalitolppia...
Kelpaa esimerkiksi jumalan itse esittämä vastaansanomaton todiste. Kaikkivoipana kykenisi siihen. Ei jostain syystä halua, joten luomansa rationaaliset ihmiset lähettää helvettiin. Myös eriuskoisissa kulttuureissa kasvaneet tuomitsee sinne. Miksi? Mikä on mielestäsi syynä?
Todisteeksi sitten kelvannee se että Messiaan syntyminen ilmoitettiin Vanhassa testamentissa jo vuosisatoja etukäteen, monessa eri kirjassa ja ne kaikki toteutuivat samaan aikaan.
Ei ilmoitettu. Uuden testamentin sepite sovitettiin vanhan testamentin sepitteeseen.
Ei se historiallisesti ihan noin mennyt, Juutalaiset kyllä tunsivat omat kirjoituksensa ja niiden perusteella odottivat Messiasta, jonkinlaista vapauttajaa. Kukin sitten itse ymmärsi, millainen se olisi. Joillekin se tarkoitti poliittista vapaustaistelijaa, joka vapauttaisi kansan vieraan vallan ikeestä.
Eli Messias-odotus ja ajatukset, että Jeesus saattaisi olla se odotettu Messias (mitä se sitten tarkoittaisikin), ovat kyllä vanhempaa perua kuin Uuden Testamentin kirjoitukset, joissa vain dokumentoidaan nämä odotukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopussa se selviää kaikille.
Lopussa tulee loppu. Mieli sammuu. Ei tule yhtäkään jumalaa vastaan.
Tapahtukoon sinulle uskosi mukaan.
Etkö uskokaan helvettiin?
Ei Jeesus opettanut helvetistä, että se siitä.
Olisikin mielenkiintoinen sellainen reformi, että palattaisiin oikeasti alkukirkon äärelle.
Hihhulilahko toisensa perään väittää edustavansa juuri sitä alkukirkon oppia. Valitse niistä mieleisesti.
Ihan jo Raamatusta voi lukea, että ei alkukirkossa kaikki mennyt niin sopuisasti: Riideltiin sekä opista että käytännön asioista. Vaikka nyt se, onko y
Suomen top-3 "hihhulilahkot jotka väittävät edustavansa alkukirkon oppia"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopussa se selviää kaikille.
Lopussa tulee loppu. Mieli sammuu. Ei tule yhtäkään jumalaa vastaan.
Tapahtukoon sinulle uskosi mukaan.
Etkö uskokaan helvettiin?
Uskon. Jeesus pelasti minut siltä.
Jos tutkisit uskonnon historiaa edes hieman, löytäisit, että helvettiä ei oikeasti edes ole. Jeesus ei ole siitä opettanut vaan ne sanat on laitettu Jeesuksen suuhun myöhemmin. Father Nathan kirjoittaa näistä, löytyy ainakin facesta. Katolinen pappi, tai siis entinen sellainen, erosi kirkosta sittemmin.
Tutkipa sitä historiaa vähän monipuolisemmin ja kriittisemmin. Ei yhden ainoan tutkijan kirjoitusten pohjalta.
Vierailija kirjoitti:
huomioita keskustelusta, miten esim.keskustelija todistaa olevansa henkilö meille muille keskustelijoille,mitä todisteita sinusta on muille?esittää?.ateisti ei pysty esittään todisteita suuntaan tai toiseen mistää. änkyröinti ja ein sanominen ei ole todiste myöskään.
rukoilu ei ole sitä ,että esitän listan haluamistani asioista,vaan se on kuin nostaisin puhelin luurin ja se rukous on se mitä tapahtuu siinä keskellä. usein vastaus on ei,eikä siitä voi valittaa. jumala on kuin vanhempi ja ei salli huonoksi katsomiaan asioita,ei hyvä vanhempi anna lapselle määrättömästi karkkia tai tulitikuja leikkeihin.ei jumalakaan ,jota jeesus kutsuu taivaalliseksi isäksi ja kehottaa meitäkin käyttämään tätä nimitystä,anna kaikkea mitä haluaa,jotain pyydettyä voi antaa jos se on hänen tahtonsa mukaista.
rukoilusta on tehty sairaalaolosuhteissa kokeiluja tieteellisesti. julkaistu englanninkielisissä lehdissä muistaaseni daily mail uk. vuosi
Mitä ihmeen todisteita ateistin tai agnostikon pitäisi esittää?? Väitteen esittäjällä on aina väitteen todistamisen taakka, ei koskaan toisin päin. Jos väität vaikkapa jumalan olevan totta, niin sinun pitää voida se vakuuttavasti todistaa. Muutoinhan kuka tahansa voi väittää mitä tahansa ja vedota lopuksi aina, että voitko todistaa että väitteeni ei olisi totta? Nyt väitän, että Jupiterissa lentää pinkkejä yksisarvisia, vai voitko todistaa että se ei ole totta? Ks. lisää ns. Russelin teekannu analogiasta.
Uskonasioissa ei ole myöskään mitää merkitystä sillä, että uskooko johonkin asiaan (vaikkapa kristinuskon jumalaan) miljardi, yksi tai nolla ihmistä. Mikään määrä uskomusta ei silti osoita uskoa toteen tämä koskee luonnollisesti mitä tahansa uskontoa, myyttiä tai taikauskoa. Tämä johtuu siitä, että uskomuksen totuusarvo ei riipu sen kannattajien määrästä, vaan ainoastaan siitä, että vastaako uskomus objektiivisesti todennettavia faktoja tai loogista johdonmukaisuutta.
Tutkijat ovat jo vuosia sitten kyenneet kehittämään täysin synteettisiä proteiinikuoria, joihin on asetettu bakteerisolun tuma, ja joka on sen jälkeen voitu määrittää "eläväksi". On vain ajan kysymys milloin täysin synteettisiä mikrobeja kyetään rakentamaan. Lisäksi on vain ajan kysymys, milloin kehittämämme erilaiset tekoälyt kykenevät simuloimaan niin täydellisesti ihmistä, että niiden määrittäminen elottomaksi ei ole enää yksinkertaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan jotain suurempaa olemassa, mutta mitä, se selvinnee sitten kun aika on.
Kommentoija A:"En minä anna helmiä ioille, pahoittelut."
Kommentoija B:"Kristillistä sinulta siaksi nimitellä."
Kommentoija C: Sehän se, jos mikä,onkin "kristillistä" haukkua ihmisiä sioiksi ja koiriksi, ihan Jeesuksen omien sanojen mukaan, jos joku. Te uskovaiset ette todellakaan käsitä, että Jeshua "Messiaanne" EI todellakaan tullut meitä pakanoita varten-hän tuli vain ja ainoastaan jonkun muinaisen harhaisen ukkelin näkemän Jumalan "valittua kansaa", eli juutalaisia siis Abrahamin jälkeläisiä varten ja silti te palvotte tuollaista oman aikansa häirikköä ja terroristia suu kuolassa?
Eikö teillä ole mitään itsekunnioitusta? Eipä tietenkään, sillä "kaikki ovat syntiä tehneet jne. Oletko onnellinen uskossasi jumaluuteen,joka voi tuomita sinut helvetin ikuiseen kidutukseen vain siksi, ettet ole "oikeaa sukua"? Ettekö todellakaan tajua,miten mielisairas ja karmea uskontonne ja Jumalanne on?!? Ero islamiin on hyvin marginaalinen-tutkikaa sitä uskonnollista teostanne ja muita "pyhiä" kirjoituksia-alatte ymmärtää ehkä jotain oleellista. Herätkää heti siitä placebo-efektistänne, jota seurakuntanne ja kirkkonne tarjoilevat omaa valtansa pönkittääkseen. Ei tarvitse olla uskossa elääkseen normaalia,tervettä,hyvää,oikeudenmukaista ja rakastavaa elämää-ei tarvitse olla jonkin ryhmittymän suosiossa saadakseen sosiaalista hyväksyntää. Ota omat aivot käyttöösi ja avaa silmäsi-pysäytä pahuuden kierre.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina naurattaa, kuinka tulikivenkatkuisia ketjuja huumorikirja, jota yleisesti kutsutaan "raamatuksi", saa aikaan :D
Ymmärrän, että joitakin järki-ihmisiä houkuttelee uskovaishönöjen saattaminen naurunalaiseksi, mutta silti...
Uskovaishönöt tuhlaavat ainokaisen elämänsä uskomalla satuihin ja kieltämällä itseltään paljon sellaista, mikä tekisi siitä ainoasta elämästä elämisen arvoista.
Mutta se, että järki-ihmisetkin tuhlaavat mukavan perjantai-illan väittelemällä näiden menetettyjen tapausten kanssa, on sekin vähän kyseenalaista. Antakaa aivopestyjen usk0vaisten tuhlata elämänsä, jos kerran niin haluavat :D. Se on toki sääli, mutta ei se loppujen lopuksi kuitenkaan ole mitään teiltä pois.
Muuten ok kommentti, mutta kun sinun lähiomaisesi,lapsesi mukaanlukien,ovat joutuneet uskonnollisen kultin aivopesun uhreiksi ja tuo uskonnollisuus on tuhonnut myös oman elämäsi perusteellisesti, on hyvin vaikeaa vain kohauttaa olkapäitään. Olen kiitollinen jokaiselle ateistille ja agnostikolle, joka on matkani varrella todella auttanut minua näkemään,mikä on totuus uskovaisista,juutalaisista ja heidän valheistaan. Eli ateistisen tai kriittisten näkemysten esiintuominen ei todellakaan ole turhaa-se saattaa auttaa monia, esim. lestalahkojen tai katolisuuden (no sanotaan nyt että kaikissa uskonnollisissa yhteisöissä olevia)lapsiuhreja-jos he vain sattuvat päätymään näille foorumeille.
Vierailija kirjoitti:
Niin, uskoontulo on aina Jumalan ihme, ei kukaan voi synnyttää uskoa itsestään. Uskomattomuus on normaali olotila. Ihminen voi kuitenkin etsiä ja kolkuttaa, niin löytää ja ovi taivastielle avataan. Joidenkin mukaan ihmisellä on myös erillisiä "etsikkoaikoja", jolloin Jumala kutsuu yhteyteensä.
Se mitä pelkäät on ns. "uskonnollisuutta", mikä on kaanaankielinen termi ulkokultaiselle ja mekaaniselle asioiden suorittamiselle. Siis ilman että varsinaisesti edes uskoo koko juttuun, mutta tekee kun "niin vaan täytyy tehdä", eli ihan kuin rippikoulun käyminen oli kauan aikaa. Uskovia oli ehkä 1% mutta riparille oli pakko mennä tai mummo suuttuu (ja jää lahjarahat saamatta!), joten sinne sitten oli pakko mennä esittämään kuin olisi uskova. Sitten papisto leikki että konfirmoitavat olisi uskovia kristittyjä, vaikka varmasti tiesivät ettei lähes kukaan ole uudestisyntynyt Raamatun mukaan uskova.
Äh, ei papisto noin leiki. Me luterilaiset opetamme, että uudestisyntyminen tapahtuu kasteessa.
Sakramentit (kaste ja ehtoollinen) ovat käteviä. Riittää, että haluaa, ei tarvitse vakaasti uskoa. Ei haittaa olla tapakristitty. Jeesuskin meni tapansa mukaan synagogaan, kertoo Raamattu.
"älä katso syntejämme vaan kirkkosi uskoa", sanotaan vanhassa ehtoollisrukouksessa. Kirkko uskoo ja kantaa, vaikka omaa uskoa ei meinaa löytyä.
Vierailija kirjoitti:
Huhuu, kertokaa nyt että mikä teille kelpaa "todisteeksi".
Huhuu ihan vain itsellesi. Jos olisit lukenut ketjua, niin olisit nähnyt tämän jo kirjoittamani.
Erityisesti tieteellisen maailmankuvan omaavalle ateistille tai agnostikolle, kuten itselleni, mikään yksittäinen kokemus, tunne tai kertomus ei riitä todisteeksi yliluonnollisesta riippumatta siitä, kuinka vilpitön tai vaikuttava se jonkun toisen mielestä on.
Riittävän todisteen kriteereinä pidän:
- Monen toisistaan riippumattoman ja asiantuntevan havaitsijan todistusta
- Toistettavuutta eli ilmiön tulisi ilmetä useissa tilanteissa ja olosuhteissa
- Mitattavuutta ja analysoitavuutta tieteellisillä menetelmillä
- Selkeää erottuvuutta luonnollisista ilmiöistä
- Hypoteesia, jonka voi testata ja falsifioida eli periaatteessa osoittaa vääräksi
Luotettavimpina havaitsijoina pidän tieteentekijöitä, jotka soveltavat kriittistä metodia ja raportoivat tuloksensa avoimesti vertaisarvioitavassa muodossa. Pelkät henkilökohtaiset kokemukset, vaikka niitä olisi paljonkin, eivät ole toistaiseksi vielä koskaan ylittänyt tätä kynnystä kohdallani, koska ihmismieli on alttiina erilaisille kognitiivisille vinoumille, harhoille ja suggestiolle.
Lisäksi moni ateisti tai agnostikko tunnistaa myös, että todisteen täytyy olla yhteensopiva oman maailmankuvansa kanssa, jossa asiat selitetään ensisijaisesti luonnollisten syy-seurausketjujen kautta. Tästä näkökulmassa yliluonnollinen ei ole selitys vaan selittämättömän uudelleennimeäminen ellei se tuota ennustettavia ja mitattavia seurauksia.
Vierailija kirjoitti:
PyhäHenki maailmassa suitsee ja estää pahuutta.
Eipä ole vallan hyvin onnistunut viime aikoinakaan. Ihmisiä tapetaan ja kirkonisä siunaa sen hyväksi teoksi eräässäkin maassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhuu, kertokaa nyt että mikä teille kelpaa "todisteeksi".
Huhuu ihan vain itsellesi. Jos olisit lukenut ketjua, niin olisit nähnyt tämän jo kirjoittamani.
Erityisesti tieteellisen maailmankuvan omaavalle ateistille tai agnostikolle, kuten itselleni, mikään yksittäinen kokemus, tunne tai kertomus ei riitä todisteeksi yliluonnollisesta riippumatta siitä, kuinka vilpitön tai vaikuttava se jonkun toisen mielestä on.
Riittävän todisteen kriteereinä pidän:
- Monen toisistaan riippumattoman ja asiantuntevan havaitsijan todistusta
- Toistettavuutta eli ilmiön tulisi ilmetä useissa tilanteissa ja olosuhteissa
- Mitattavuutta ja analysoitavuutta tieteellisillä menetelmillä
- Selkeää erottuvuutta luonnollisista ilmiöistä
- Hypoteesia, jonka voi testata ja falsifioida eli periaatteessa osoittaa vääräksi
Luo
Edelleen puuttuu se todistettava asia. Mikä tekee Jumalasta Jumalan tai ihmisestä ihmisen? Ilman yhteisymmärrystä tästä, ei ole olemassa asiaa, mitä pitäisi todistella.
Jos ei ole yhteisymmärrystä edes siitä, mikä ihminen on, on aika vaikea esittää todisteita siitä, että ihmisiä ylipäätään on olemassa.
Itse en usko ihmisen olemassaoloon. Pelkkiä satuolentoja ovat. En ole koskaan nähnyt yhtään ihmisen kriteerit täyttävää ihmistä, vain jotain elukoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä konkreettisia todisteilla ateisteilla on että yleinen ateismi ja uskonnottomuus pelastaa kaiken?
Yleinen ateismi on historiassa johtanut diktatuureihin ja sortovaltaan ja miljooniin kuolonuhreihin. Heillä ei ole minkäänlaisia konkreettisia todisteita ateismin hyvyydestä.
Ateismi on vain ja ainoastaan jumaluskon puutetta. Se ei ole sinällään hyvää tai pahaa sen kummemmin kuin se että ei pelaa tennistä tai harrasta postimerkkeilyä olisi merkki hyvyydestä tai pahuudesta.
Idi Aminin islamilainen diktatuuri tai iranin sortoteokratia olisi ollut väkevämpi todiste teismin vaaroista kuin antiteismin valkopesu liikunta- tai keräilyharrastukseksi. Armenian kansanmurha, Saddamin hirmuvalta, anyone? Ateisteilla olisi paljon välineitä argumentointiin mutta niitä ei käytetä. Miksi, jää hämmästeltäväksi.
Hädän hetkellä minä prosessoin, en huutele mielikuvitushahmojen perään. Kun lapseni kuoli, olin koko aktiivisen suruprosessin ajan tismalleen yhtä ateisti kuin ennenkin. En hakenut lohtua ajatuksesta tuonpuoleisesta jälleennäkemisestä, en tuntenut vihaa Jumalaa kohtaan kun antoi lapseni kuolla tai mitään muitakaan kliseitä. Jumala ja tuonpuoleinen eivät yksinkertaisesti olleet mielessä, koska parhaan, vuosikymmeniä kehitetyn ymmärrykseni perusteella kumpaakaan ei ole.
Ainoa hetki lapsen kuoleman jälkeisinä aikoina, jolloin jonkinlaiset "uskonasiat" tulivat mieleen oli, kun eräs sukulainen yritti lohduttaa sanoilla "joku tarkoitushan tälläkin on". En uskonut silloin, en usko edelleenkään. Myöhemmin kävi ilmi, että ei uskonut hänkään, hän ei vaan tiennyt mitä sanoa niin sanoi jotain sellaista, jota oletti tuollaisessa tilanteessa lohduksi sanottavan. Yleisenä vinkkinä kaikille vastaavaan tilanteeseen joutuville: ei ehkä kannata alkaa tuollaisilla sanoilla lohdutella jos ei etukäteen tiedä, että toinen on sellaiselle lohdutukselle vastaanottavainen. Oma reaktioni ajatukseen, että se, ettei lapseni saanut elää palvelisi jotain korkeampaa tarkoitusta, oli lähinnä negatiivinen. Absurdi lohdutus hänelle, jonka melkein koko elämä jäi elämättä ja kokematta.