Näkyykö älykkyys pelkästään ulkonäöstä?

140 = kalju

130 = puolikalju

120 = pukeutuu huonosti

110 = pukeutuu hyvin

100 = normaali

90 = yksinkertainen

80 = ärtynyt

70 = vihainen

Älykkyystesteissä käytetään paljon erilaisia kuvioita, numeroita ja muita elottomia symboleja. 

Niiden on havaittu olevan hyödyllisiä siinä mielessä, että niiden avulla voidaan ennustaa vakavia oppimisvaikeuksia; jos saa todella huonon tuloksen, niin pärjääminen myös ns.tosielämässä on vaikeaa. 

Näissä testeissä on kuitenkin myös kehäpäätelmän vaara, mikä liittyy myös psykologiaan yleensä. Meillä ei ole ymmärrystestejä, vaikka loppujen lopuksi ainoastaan ymmärtäminen on tärkeää...'älykkyys' on psykologien lähihistoriassa keksimä termi. 

Vaikka joku ymmärtäisi asioita hyvin, älykkyystestin avulla hänet voidaan sivuuttaa ja unelmat murskata vetoamalla "älykkyyteen", jota ei ollut tavallaan olemassakaan ennen näitä psykologien palikkatestejä. 

Palikkatestien sekoittaminen ymmärrykseen on kielellinen ongelma, kuten myös psykologian sekoittaminen ihmismielen tutkimukseen. Lukemattomat nuoret ja aikuiset ympäri maailmaa haaveilevat psykologin urasta, koska he kuvittelevat tulevansa jonkinlaiseksi ihmismielen taikuriksi siellä yliopistossa, koska psykologit nappasivat tuon nimikkeen itselleen 1800-luvulla ja nimike kuulostaa uskomattoman mahtipontiselta ja upealta. Ihmismieltä on tutkittu vuosituhansia filosofiasssa, teologiassa, historiassa jne. ja näin tapahtuu edelleenkin. Psykologi ei ole ihmismielen asiantuntija, vaan psykologian eli oman tutkimusmenetelmänsä asiantuntija, mutta tätä ei kannata sanoa kaikille tai voi mennä välit. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi tiedetään, että tietyn sormen pituus korreloi tietynlaisen käytöksen kanssa. Se johtuu siitä, että sormien kasvua määrittää raskausajan hormonitasot - ja samat hormonitasot määrittävät tiettyäjä piirteitä aivoissa.

Naisilla ja usein ilmeisesti homoseksuaalimiehillä on etusormi pitempi kuin nimetön, heteromiehellä nimetön on pitempi kuin etusormi.

Miten mitattuna? Käden asento?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyttäkin on monenlaista. Kyllä mun mielestä esim. luovuus voidaan tietyllä tavalla luokitella älykkyydeksi. Ja luovuus voi taas tulla ilmi vaatevalinnoista tai olemuksesta ylipäätään.

Mutta itsellä on ensivaikutelma voinut mennä monesti pieleen. Onhan sreotypioita miltä "älykäs" tai vähemmän älykäs näyttää mutta ei ne monestikaan aina pidä paikaansa. Mutta ehkä, jos joku on todella sottaisissa ja rikkinäisissä vaatteissa ja olemus on muutenkin epäsiisti ja luotaantyöntävä saattaisin ehkä ajatella, että henkilö ei ole kovin älykäs, jos on antanut päästää itsensä tohon kuntoon. Vaikka se nyt ei tietenkään ole näin yksiselitteistä.

Analyysisi ei vakuuta ollenkaan, on nimittäin monia syitä miksi joku ei jaksa panostaa ulkonäköönsä, yksi yleisimpiä on se että henkilö on henkisesti niin sairas tai uupunut ettei kertakaikkiaan jaksa edes miettiä mitään ulkonäköjuttuja. Toinen syy on se ettei ole kiinnostusta muotiin ja estetiikkaan, on ihmisiä jotka kehittävät muita puoliaan eivätkä niinkään ulkoista olemustaan.

Kertoo vajaasta älystä melko pahasti.

Leonardo maalasi Liisaa vuosikausia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos toisella puolen istuu kymmenen opiskelukaveriani amk:sta ja toisella puolella kymmenen opiskelukaveriani yliopistolta, niin kyllä heti näkee kummat ovat kumpia, viimeistään sitten jos saa vähän tarkkailla käytöstä.

No ei todellakaan voi jaotella sillä tavalla. Tuo amiksessa oleva voi todellisuudessa olla älykkäämpi kuin yliopistossa opiskeleva.  Hän ei ole vain panostanut, ainakaan vielä, opiskelupaikkaansa.  Ei ole niin että tyhmät menee järjestään ammattikouluun ja älykkäät yliopistoon. -  Joku yliopisto-opiskelija voisi olla läpäisemättä esim. amiksen matematiikan tenttejä vaikeimmilla alueilla.  Sitäpaitsi ylioppilaita on myös amiksessa.

Nörttiys on älykkyyttä? Yliopistosta taitaa valmistua lähinnä työttömäksi; pölyisten, homeisten, ei-käytännöllisten kirjojen jälkeen, ja joskus maisterin tasolla ja jälkeen katoaa käytännön järki. Pitäisi kieltää lailla.

Ei näy pelkästään ulkonäöstä. Harmillisesti huomaan kumminkin itse välillä ajattelevan siistimmältä näyttävän henkilön olevan myös fiksumpi kuin joku epäsiisti.

Vierailija kirjoitti:

140 = kalju

130 = puolikalju

120 = pukeutuu huonosti

110 = pukeutuu hyvin

100 = normaali

90 = yksinkertainen

80 = ärtynyt

70 = vihainen

Heikko lahjaisia ja kehitysvammaisia näkee odottavan bussia heidän työkeskuksen vieressä. On siellä vihaisiakin ilmeitä mutta on useita, jotka ovat aina todella iloisen näköisiä vaikka olisivat pysäkillä täysin yksin.

Minusta sen näkee silmistä.

Vierailija kirjoitti:

Olen opettaja aikuispuolella ja väitän, että osaan (aikuisesta) ihmisestä sanoa erittäin suurella todennäköisyydellä onko tämä älykäs, ennen kuin edes puhumme. Joskus harvoin se ennakkovaikutelma keskustellessa muuttuu.

Se ei ole mikään tietty asia. Vaatteet voi olla mitä vaan, olemus voi olla reipas tai lysähtänyt, ...

Se on vaan ihmistuntemus, mikä on vuosien varrella kehittynyt. Mutta esimerkiksi valokuvasta en pysty sanomaan, tai videostakaan. Se vaatii sen että ollaan esim samassa tilassa, vaikkapa jos opiskelija on tulossa haastatteluun ja menen hakemaan aulasta.

Vaikuttaa vaaralliselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustellessa sen huomaa aika nopeasti, kuinka reagoi, mitä sanoo. Mutta nuo kekseliäät vaatteet ja upeat hiukset ei taida mitään älystä kertoa, älykkäimmät tuntemani ihmiset eivät tippaakaan ulkonäköönsä panosta (ulkomaisia huippututkijoita).

Tarkoitinkin sen niin päin, että omaperäinen mielenkiintoinen pukeutuminen kertoo älykkyydestä, mutta ulkonäköön panostamattomuus ei kerro älyn puutteesta.

Ei sitten tippaakaan. Maailman nerot ja ökyrikkaat pukeutuvat todella vaatimattomasti.

Et nyt taaskaan tajunnut ydintä. Positiivisessa mielessä tyylitaju kertoo älykkyydestä. Homssuisuus sen sijaan ei kerro lähes mitään. Sellainen ihminen voi olla sairas, koditon tai huippuälykäs.

Ei kerro. Älykkäät ihmiset eivät kiinnitä huomiota ulkonäköön, koska he eivät ole markkinavoimien vietävissä.

Toisaalta, älykäs tietää että ulkoisella olemuksella on merkitystä ja miellyttävästä ulkonäöstä on hyötyä niin työelämässä kuin ihmissuhteissa.

Puolisoni on älykäs ja huippu lahjakas. Pukeutuu hyvin ja on komea. Itse olen mielestäni keskiverto älyltäni mutta moni on kehunut älykkääksi. Mulla on paksut hiukset ja olen nätti ja siro.. en tiedä korreloiko nämä ominaisuudet älykkyyteen kuten joku taisi mainita. Pukeudun myös hyvin. Tyhmän ihmisen huomaa kyllä heti, on suu auki ja ei edes huomaa ympäristöään eikä ole mitään tilannetajua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen opettaja aikuispuolella ja väitän, että osaan (aikuisesta) ihmisestä sanoa erittäin suurella todennäköisyydellä onko tämä älykäs, ennen kuin edes puhumme. Joskus harvoin se ennakkovaikutelma keskustellessa muuttuu.

Se ei ole mikään tietty asia. Vaatteet voi olla mitä vaan, olemus voi olla reipas tai lysähtänyt, ...

Se on vaan ihmistuntemus, mikä on vuosien varrella kehittynyt. Mutta esimerkiksi valokuvasta en pysty sanomaan, tai videostakaan. Se vaatii sen että ollaan esim samassa tilassa, vaikkapa jos opiskelija on tulossa haastatteluun ja menen hakemaan aulasta.

Minä olen ihmisiä palkatessani tajunnut sen, että älykkäimpiä ovat ne, jotka kysyy ja kyseenalaistaa! Toinen jännä piirre on se, että hyvin usein älykkäät elehtivät käsillä kun kertovat jotain asiaa.

Näyttää olevan varaa.

Juutalaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos toisella puolen istuu kymmenen opiskelukaveriani amk:sta ja toisella puolella kymmenen opiskelukaveriani yliopistolta, niin kyllä heti näkee kummat ovat kumpia, viimeistään sitten jos saa vähän tarkkailla käytöstä.

Ite oon puolestani ihan niinkin älykäs, että en kuvittele pelkän koulutuksen kertovan mitään kenenkään älykkyydestä. Sillä voi vetää pikaisia johtopäätöksiä ja yhdistellä haluamiaan viivoja, mutta mitään varmaksi et voi sanoa. Mulle ainakin älykkyys merkitsee jotain sellaista, mitä hoidetaan vapaa-ajallakin, eikä vain kouluympäristössä. Moni suomalainen pitää pelkkää pänttäystaitoa ja hyvää muistia älykkyytenä, mutta mun mielestä siihen nyt pystyy kuka vaan.

Alkuperäiseen aloitukseen, ei voi. Ihminen voi näyttää vaikka täydeltä spurgulta ja silti olla ties minkä tiedekunnan nobelisti.

Niillä on hyvä muisti, ja myös kehitetty sellainen. Hyvä motivaatio ja hyvä kyky työhön, ja monella L:n paperit.

Älykkyys tulee tossa kakkoseksi, jos ei hakeudu sellaiseen duuniin, joka vaatii Mensa-tasoa, ja jossa usein maksetaan huonommin.

Älykkyys on myös haitallista, ei vain hyödyllistä, ja riippuu, paljonko missäkin tarvii. Kokonaisuus on se, joka luo parhaan tuloksen, ja se on yleensä nörteillä kadoksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos toisella puolen istuu kymmenen opiskelukaveriani amk:sta ja toisella puolella kymmenen opiskelukaveriani yliopistolta, niin kyllä heti näkee kummat ovat kumpia, viimeistään sitten jos saa vähän tarkkailla käytöstä.

Ite oon puolestani ihan niinkin älykäs, että en kuvittele pelkän koulutuksen kertovan mitään kenenkään älykkyydestä. Sillä voi vetää pikaisia johtopäätöksiä ja yhdistellä haluamiaan viivoja, mutta mitään varmaksi et voi sanoa. Mulle ainakin älykkyys merkitsee jotain sellaista, mitä hoidetaan vapaa-ajallakin, eikä vain kouluympäristössä. Moni suomalainen pitää pelkkää pänttäystaitoa ja hyvää muistia älykkyytenä, mutta mun mielestä siihen nyt pystyy kuka vaan.

Alkuperäiseen aloitukseen, ei voi. Ihminen voi näyttää vaikka täydeltä spurgulta ja silti olla ties minkä tiedekunnan nobelisti.

Näin juuri. Maisterin paperit saa pelkällä istumisella, mutta käden taitoja vain tekemällä (jos sittenkään). Ei siis ihme, että putkimies ansaitsee usein paljon enemmän kuin maisteri (kysynnän ja tarjonnan laki).

Heh, käden taidot oppii suunnilleen yhtä helposti kuin pyörällä ajon.

Meinaatkos, että uusavuttomuus on vain laiskuutta?

Tyyppiä ja priorisointia.

Kun joutuu selvittää esim. sitä, miten selvitään baanalla, ym., niin se on pitkä prosessi. Joku toinen on elänyt siinä ikänsä.

Itsellä ei yleensä ole ominaisuuksia hyvään selviytymiseen, jopa missään muissa maisemissa.

Ehkä älynsä avulla luo pidemmän päälle paremman tiedon, varustautumisen, mutta silti pääsääntöisesti pärjää huonommin.

Vierailija kirjoitti:

Miehillä näkyy kasvoista. Mitä maskuliinisemmat piirteet sitä tyhmempi. Tämä pitää paikkansa. Tiedän useita esimerkkejä tosielämästä.

Ei pidä paikkaansa vaan johtuu siitä, että älykkyystestit ja koulujärjestelmä on tehty sukupuolineutraaleiksi. Miehet ja naiset pärjäävät eri älykkyyden alueilla, mikä korostuu kuitenkin lähinnä ääripään yksilöissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tätä keskustelua lukiessa mieleeni tuli Dunning Kruger efekti. Googlettakaa, en linkin laitto tällä tabletilla on työlästä.

Lyhyesti, älykkyys korreloi käytännössä käänteisesti ihmisen oman käsitykseen omasta kyvystään ts. mitä heikompilahjainen sitä todennäköisemmin luulee olevansa muita fiksumpi ja mitä älykkäämpi sen todennäköisemmin aliarvioi omaa suorituskykyään.

Ymmärsit tutkimuksen väärin. Älykkäämpi ainoastaan arvioi älykkyyttään realistisemmin vähemmän älykkään yliarvioidessa sitä. Jos joku siis arvioi olevansa hyvin älykäs kyseinen henkilö on edelleen todennäköisesti ihan oikeasti hyvin älykäs.

Miten voi olla hyvin älykäs, jos on nörtti? Älykkäimmät lienee 110-tasoa, jos muutkin oleelliset alueet ovat vastaavaa (riittävää) tasoa, ja elämässä on keskitytty yleiseen menestymiseen, joka myös kertoo älykkyydestä.

Vierailija kirjoitti:

4868458698590 kirjoitti:

172 cm kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos edessäsi junassa istuu viisi sinulle tuntematonta ihmistä, uskotko näkeväsi heidän pelkästä ulkonäöstä ja olemuksesta ovatko he älykkäitä vai vähemmän älykkäitä?

http://www.theregister.co.uk/2014/04/01/can_you_tell_a_mans_intelligenc…

Tutkimusten mukaan miesten älykkyyden näkee ulkonäöstä, mutta naisilla vastaavaa korrelaatiota ei ole.

40 naaman perusteella tehty "tutkimus". :D Tuossa shakin voittamaton mestari: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/04/Magnus_Carlsen_crop…

Yksittäisellä anekdootilla ei ole mitään merkitystä.

Mikä anekdootti? Se on fakta, että Magnus Carlsen on shakin suurmestari ja se kumoaa suoraan väitteen, että naamasta voi nähdä älykkyyden, koska shakin suurmestari ei voi olla tyhmä.

Väite ei ole se, että älykkäät miehet ovat aina komeita, vaan se että älykkäät miehet ovat keskimäärin komeampia. Ero sanojen "aina" ja "keskimäärin" välillä tuntuu olevan vaikea jopa muuten ihan normaaliälyisille, mutta hyvä esimerkki joka liittyy älykkyyteen ja esiintyy tällä forumilla usein on eräiden kansojen ÄO. Vaikka juuri sinä tuntisit yhden älykkään tietyn kansan edustajan, ei se merkitse mitään, vaan Gaussin käyrän oikea puoli on vain hieman eri paikassa. Esimerkiksi tummaihoisia, joiden ÄO on 100, on yhtä paljon kuin suomalaisia, joiden ÄO on 118

Vaikea uskoa älykkäiden miesten olevan komeampia kuin tyhmien. Arkihavaintojen perusteella tuntuu olevan päinvastoin. Riippuu tietysti siitäkin kuka mitäkin komeana pitää, mutta oma käsitykseni on, että naiset suosivat nimenomaan "tyhmän näköisiä miehiä" (neandertali-geenillä varustettuja). Mutta ei se tyhmän näköisyys siis välttämättä tarkoita tyhmää, mikäli älykkyyttä ei pysty ulkonäöstä päättelemään.

Naiset suosii bimboja.

Ensimmäinen kriteeri on täytyttävä.

Vierailija kirjoitti:

Ei huono! Tein testi muuten ensimmäistä kertaa. :) 

Jos missasit muutamia ratkaisuja (kuvioälytestissä), ne tietäen, saat seuraavalla kerralla (muualla) enemmän pisteitä. Testi tosin on pääsääntöisesti luotettava vain ekalla kerralla, riippuen, kuinka paljon kalibrointiryhmä tiesi / on treenannut.

Vierailija kirjoitti:

Tuosta ajatuksena, että koko ihmisen historian tärkein ominaisuus on ollut vaisto, ilman sitä hengissäsäilyminen on ollut mahdotonta. Ihmisen on pitänyt vältellä villieläimiä, vihollisheimoja, vaikeita ilmasto-oloja. Vasta murto-osan aikaa vaisto ominaisuutena on ollut vähempiarvoista ns. älykkyyden kanssa. Urbaani elämä kuihduttaa ihmiseltä tuon elintärkeän ominaisuuden.

Harhaluuloisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei pelkästään. Mulla näkyy mm. isosta mulkusta ja fiksuista ajatuksista myös.

Väärin! Isot mulkut ovat todella köyhissä ja vähä-älyisten maissa, kuten Kongossa. Pienet mulkut ovat Aasiassa ja Amerikassa.

Sanoinkin, että mulla ja en ole kongosta. Noin muuten muistan kyllä sen yhden "tutkimuksen" jonka mukaan kauniit ovat myös älykkäitä. Yleensä tarvitaan vähäsen vakuuttavampaa näyttöä.

Ihmiset käsittää tutkimuksetkin jotenkin hemmetin pieleen. On tutkittu esimeriksi se, että mitä pienempi penis, sitä suuremmat tulot. Tämä pitää paikkansa, jos tarkastelun kohteena on kansakunnat. Älykkyyttä ei edes voida luotettavasti mitata, kauneutta vielä vähemmän. Siksi tällaiset asetelmat ovat absurdeja ja kertovat vain aloittajan tyhmyydestä tai siitä, että yrittää hakea omalle vääristynelle näkemykselleen jotain vahvistusta tällaiselta "tiedepalstalta" :)

Kansallisella tasolla pienimunaiset kompensoivat enemmän.

Aasiassa (pienimunaisia) on sekä 80 että 105+ tasoa, ja siltä välin on lännen keskimunat keskiälyineen.

Afrikka on 70-90 (isomunaisia), ja on maita joissa ollaan 70:n alla. Miten munat on 70-90 välillä, sitä en ole tutkiskellut, ja 80-tasolla ollaan pienissä Aasiassa, joka vaatii selityksen, jos vastaavuuksia aletaan etsimään, suhteessa älyyn.

Älykkäimmät ovat pienimunaisia ja tyhmimmät suurimunaisia. Siltä välin keskiälykkäitä. Ja sitten on poikkeavat maat, joissa voi olla tyhmä että pienimunainen.

Suomi on täynnä pienimunaisia (naisten mukaan).