Kerrotaan taas kummallisia/hirveitä treffi- tai tapailukokemuksia!
Tällainen ketju on joskus jo ollut, ja se oli mielenkiintoinen ja viihdyttäväkin. Jakakaa kokemuksenne!
Itsellä ei mitään kovin kummoista ole kerrottavana, mutta tässä yksi: Kävin kerran netistä bongaamani työttömän miehen kanssa treffeillä syömässä, hänen kutsumanaan. Mies ehdotti minun maksavan, mikä oli hänen mielestään oikein, sillä itse olin kertonut olevani työelämässä. Sanoin että molemmat maksaa omansa. Emme tavanneet enää.
Kommentit (2187)
ed. jatkaa: eri asia jos olltu pitkään suhteen ja elämä lemmikin kanssa käy mahdottomaksi, sitten asiasta toki kannattaa keskustella jos löytyisi ratkaisuja mutta jollain ekalla tai tokalla deitillä musta asiatonta sanoa et lemmikki tai minä.
Tapasin netissä erään harrastuksen merkeissä mukavan oloisen tyypin. Juteltiin sitten enemmänkin ja lopulta vaihdettiin Skypejä. Siellä chattailtiin melkein kuukauden päivät ja ajattelin, että tässä ois kyllä todella hyvä match. Mies näytti myös linkkaamansa fbn profiilikuvan perusteella oikein miellyttävältä, koko profiilia en kuitenkaan päässyt näkemään kun en itse ole Facebookissa.
Sovimme treffit ensin ravintolaan ja sitten suunnutelmissa oli mennä harrastukseemme liittyvään tapahtumaan. Mies oli luvannutosi siis että hankkii liput tapahtumaan ja olin jo siirtänyt lippuja varten hänen PayPal tilille rahan lipustani. Treffejä edeltävänä päivänä laitoin viestiä miehelle, ja kyselin onko hän varmasti muistanut tulostaa liput. Kuulemma oli.
Treffipäivä koitti ja tavattiin yhden Helsingin ravintolan edessä. Kummatkin tulimme toiselta paikkakunnalta siis Helsinkiin treffeille ja siihen tapahtumaan. Odottelin 15min ravintolan edessä, eikä miestä kuuluu. Ajattelin, että hän saattaa olla eksynyt matkalla joten päätin soittaa. Mies vastasi ääni unenpöpperössä ja hiemanyt säikähtäneen kuuloisena. Heti kun olin nimeni saanut sanottua luurista kuului "APUA EI VITTU. Oon nukahtanut!" Hän siis oli nukahtanut junassa ja vahingossa nukkunut ohi sen aseman jossa hänen olis pitänyt vaihtaa junaa. Hän kiroili hirveästi ja kyseli muilta matkustajia missä juna oli menossa. Oli onneksi mennyt vain puoli tuntia ohi aseman, mutta silti hän oli 1,5h päässä Helsingistä. Minä olin saapunut linja-autolla, mutta siskoni asuu Helsingissä ja sain lainata hänen autoaan. Menin sitten nälkäisenä hakemaan miehen. Emme olisi ehtineet syödä ennen tapahtumaa joten päätettiin, että syödään sitten siellä tai napata kaupasta jotain ennen kun mennään sisään.
BTW ajomatka meni ihan kivasti ja mies kovasti pahoitteli tapahtunutta ja tarjoutui maksamaan bensat siskolleni. Todella kiltisti tehty, ajattelin. Pääsimme onneksi tapahtumapaikalle vain hieman myöhässä. Mies alkoi kaivamaan lippuja, ja huomasin hänen naamasta kauhun eleet. Ajattelin, että ei jumankekka...älä nyt vaan sano, että liput jäi kotiin. Ja mitkä olikaan miehet seuraavat nolot sanat: "tää on ihan hirveän noloa...mä unohdin ne liput kotiin." Mies näytti siltä että melkein rupeaa itkemään. Kieltämättä siinä vaiheessa vitutti kunnolla koska tapahtuma oli loppuunmyyty. Ei auttanut kuin mennä sitten sinne syömään vihdoin. Mies näytti koko loppu illan ihan maansa myyneeltä ja haukkui itseään melkein tauotta. Siellä tapahtumassa ois ollu hänen yksi suuri idolinsa ja hän harmitteli myös sitä koko illan. Fiilikset meni kyllä täysin, jos niitä nyt enää sen katastrofi päivän jälkeen oli yhtään jäljellä. Yritin epätoivoisesti vaihtaa puheenaihetta, mutta mies aina palasi itsensä haukkumiseen, tyyliin "vittu mikä luuseri oon. Varmaan inhoat mua. Tekis mieli vetää kunnon kännit ja ottaa turpaan tappelussa, oon ansainnut sen."
Mies lupasi maksaa takaisin lipun hinnan ja bensat. Siitä olin tyytyväinen ja sen hän tekikin, mutta meni ihan maku koko tyyppiin, eikä tavattu enää sen jälkeen. Joskus vielä netissä jutellaan, mutta ei sen kummempaa. Jäiti vaan niin paha maku suuhun. Inhimillisiä virheitä, mutta ärsytti ku minä olin myös tarjoutunut hommaan ne liput....ja sit vielä se, että ku ilta oli jo totaalinen fiasko, niin hän varmisti että ei varmasti sillä valituksella ja oudolla haukkumisellaan meno parane yhtään. Harmi....joskus käy näin.
94 jatkaa:
Anteeksi kirjoitusvirheet. Kirjoitan puhelimella ja aina onnistun tällä paineleen väärin.
Unohdin myös mainita, että fb profiilin kuva oli selvästi vuosia vanha ja mies näytti todella erilaiselta. Paljon pyöreämpi ja vähän epäsiisti luonnossa. Ihan ok näköinen oli silti, mutta sekin oli yksi tekijä minkä koin luotaan työntävänä. Varsinkin kun mies itse kysyi nähdä minusta tuoreen kuva ja kysyin tuoretta kuvaa vastineeksi häneltä, niin hän linkki fbn. Sanoin kyllä, että mulla ei fb ole ja hän sanoi, että näen silti profiilikuvan.
Vierailija kirjoitti:
Ensitreffit. Sydämellinen ja fiksu mies, lääkäri erikoistumisvaiheessa, tulimme loistavasti juttuun, huumorikin kukki. Nauroimme viinilasillisen äärellä ja kävimme kävelyllä merenrannassa. Yllätyin jatkuvasta höpötyksestä seksin aikana: ihana tiukka pikku vittu, taidat tykätä kun isi nussii sua perseeseen, olet nyt pikkulutka ihan paikallasi, isin lelu jne. Ensimmäisellä kerralla sai pidätellä naurua, mutta pian lähdin itsekin juttuun mukaan ja "kyllä isit" ja "nussi minun pikkuvittua isit" tulivat melkein luonnostaan.
Kohta kymmenen vuotta naimisissa, kaksi ihanaa lasta ja pyykintuoksuista arkea omassa omakotitalossa. Ei vaan olisi ekalla seksikerralla arvannut, että tässä on se minun tosirakkauteni. :)
Ootte kyllä ihan päästänne pipejä!!! Lastensuojeluun ilmoitus tällä sekuntilla
Vierailija kirjoitti:
Soittelimme kaverini kanssa kultaisella 1980-luvulla 059 treffipuhelimeen ja sovimme treffit jonkun samanikäisen pojan kanssa Kolmen sepän patsaalle. Sieltä saapui laiha ja ujo poju, joka ei osannut puhua mitään. Ainut ääni, jonka hän suustaan päästi oli ihmeellinen naksahdus-ääni. Siinä sitten istuimme Forumissa ja koitimme keksiä juteltavaa ja lopulta kohteliaan tekosyyn jolla lähteä pois. Onneksi kaverini oli mukana. Jälkikäteen ihmettelimme, miten se poika oli puhelimessa osannut jutella?!
Jos hän oli kyborgi? :D
Kamalia kokemuksia. Mutta aivan kauhein tuo äitinsä peräaukon repimisestä haaveileva käsiasetyyppi! Teitkö rikosilmoituksen?
Vierailija kirjoitti:
Tapasin netissä erään harrastuksen merkeissä mukavan oloisen tyypin. Juteltiin sitten enemmänkin ja lopulta vaihdettiin Skypejä. Siellä chattailtiin melkein kuukauden päivät ja ajattelin, että tässä ois kyllä todella hyvä match. Mies näytti myös linkkaamansa fbn profiilikuvan perusteella oikein miellyttävältä, koko profiilia en kuitenkaan päässyt näkemään kun en itse ole Facebookissa.
Sovimme treffit ensin ravintolaan ja sitten suunnutelmissa oli mennä harrastukseemme liittyvään tapahtumaan. Mies oli luvannutosi siis että hankkii liput tapahtumaan ja olin jo siirtänyt lippuja varten hänen PayPal tilille rahan lipustani. Treffejä edeltävänä päivänä laitoin viestiä miehelle, ja kyselin onko hän varmasti muistanut tulostaa liput. Kuulemma oli.
Treffipäivä koitti ja tavattiin yhden Helsingin ravintolan edessä. Kummatkin tulimme toiselta paikkakunnalta siis Helsinkiin treffeille ja siihen tapahtumaan. Odottelin 15min ravintolan edessä, eikä miestä kuuluu. Ajattelin, että hän saattaa olla eksynyt matkalla joten päätin soittaa. Mies vastasi ääni unenpöpperössä ja hiemanyt säikähtäneen kuuloisena. Heti kun olin nimeni saanut sanottua luurista kuului "APUA EI VITTU. Oon nukahtanut!" Hän siis oli nukahtanut junassa ja vahingossa nukkunut ohi sen aseman jossa hänen olis pitänyt vaihtaa junaa. Hän kiroili hirveästi ja kyseli muilta matkustajia missä juna oli menossa. Oli onneksi mennyt vain puoli tuntia ohi aseman, mutta silti hän oli 1,5h päässä Helsingistä. Minä olin saapunut linja-autolla, mutta siskoni asuu Helsingissä ja sain lainata hänen autoaan. Menin sitten nälkäisenä hakemaan miehen. Emme olisi ehtineet syödä ennen tapahtumaa joten päätettiin, että syödään sitten siellä tai napata kaupasta jotain ennen kun mennään sisään.
BTW ajomatka meni ihan kivasti ja mies kovasti pahoitteli tapahtunutta ja tarjoutui maksamaan bensat siskolleni. Todella kiltisti tehty, ajattelin. Pääsimme onneksi tapahtumapaikalle vain hieman myöhässä. Mies alkoi kaivamaan lippuja, ja huomasin hänen naamasta kauhun eleet. Ajattelin, että ei jumankekka...älä nyt vaan sano, että liput jäi kotiin. Ja mitkä olikaan miehet seuraavat nolot sanat: "tää on ihan hirveän noloa...mä unohdin ne liput kotiin." Mies näytti siltä että melkein rupeaa itkemään. Kieltämättä siinä vaiheessa vitutti kunnolla koska tapahtuma oli loppuunmyyty. Ei auttanut kuin mennä sitten sinne syömään vihdoin. Mies näytti koko loppu illan ihan maansa myyneeltä ja haukkui itseään melkein tauotta. Siellä tapahtumassa ois ollu hänen yksi suuri idolinsa ja hän harmitteli myös sitä koko illan. Fiilikset meni kyllä täysin, jos niitä nyt enää sen katastrofi päivän jälkeen oli yhtään jäljellä. Yritin epätoivoisesti vaihtaa puheenaihetta, mutta mies aina palasi itsensä haukkumiseen, tyyliin "vittu mikä luuseri oon. Varmaan inhoat mua. Tekis mieli vetää kunnon kännit ja ottaa turpaan tappelussa, oon ansainnut sen."
Mies lupasi maksaa takaisin lipun hinnan ja bensat. Siitä olin tyytyväinen ja sen hän tekikin, mutta meni ihan maku koko tyyppiin, eikä tavattu enää sen jälkeen. Joskus vielä netissä jutellaan, mutta ei sen kummempaa. Jäiti vaan niin paha maku suuhun. Inhimillisiä virheitä, mutta ärsytti ku minä olin myös tarjoutunut hommaan ne liput....ja sit vielä se, että ku ilta oli jo totaalinen fiasko, niin hän varmisti että ei varmasti sillä valituksella ja oudolla haukkumisellaan meno parane yhtään. Harmi....joskus käy näin.
Erikoisen huolimattoman oloinen kaveri. Ehkä tuollaisen kanssa ei mistään pidempiaikaisesta olisi tullutkaan mitään. Varmaan aina olis myöhästellyt ja kaikki tavarat olleet hukassa ja unohduksissa. Tai sitten hän on ihan normaali ja hänelle sattui uskomattoman huono tuuri: ensin junaepisodi ja sitten liput. Ymmärrän kyllä, että vituttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensitreffit. Sydämellinen ja fiksu mies, lääkäri erikoistumisvaiheessa, tulimme loistavasti juttuun, huumorikin kukki. Nauroimme viinilasillisen äärellä ja kävimme kävelyllä merenrannassa. Yllätyin jatkuvasta höpötyksestä seksin aikana: ihana tiukka pikku vittu, taidat tykätä kun isi nussii sua perseeseen, olet nyt pikkulutka ihan paikallasi, isin lelu jne. Ensimmäisellä kerralla sai pidätellä naurua, mutta pian lähdin itsekin juttuun mukaan ja "kyllä isit" ja "nussi minun pikkuvittua isit" tulivat melkein luonnostaan.
Kohta kymmenen vuotta naimisissa, kaksi ihanaa lasta ja pyykintuoksuista arkea omassa omakotitalossa. Ei vaan olisi ekalla seksikerralla arvannut, että tässä on se minun tosirakkauteni. :)
Ootte kyllä ihan päästänne pipejä!!! Lastensuojeluun ilmoitus tällä sekuntilla
No amerikassahan nuo daddy -jutut on kovaa huutoa... Itseäni kyllä lähinnä vain ällöttää D:
lakatkaa jo nyt jankkaamasta tuosta "isi nussii..." tyypistä, 99% varmuudella mitään tekemistä pedofilian kanssa, vaan tuollaista pornojuttua jolla ei ole mitään tekemistä vanhemmuuden kanssa, kuulostaa enempi että S/M tai muuta dominointiasetelmaa noilla sanavalinnoilla haetaan. jos kerron että mun miehen kanssa hän kanssa puhuu minulle kuin raiskaisi minua tai muuten alistavasti (koska tykätään siitä) niin pitäisikö varmuuden vuoksi ilmoittaa poliisille, ties vaikka oikeasti raiskaisi naisia jossain?...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensitreffit. Sydämellinen ja fiksu mies, lääkäri erikoistumisvaiheessa, tulimme loistavasti juttuun, huumorikin kukki. Nauroimme viinilasillisen äärellä ja kävimme kävelyllä merenrannassa. Yllätyin jatkuvasta höpötyksestä seksin aikana: ihana tiukka pikku vittu, taidat tykätä kun isi nussii sua perseeseen, olet nyt pikkulutka ihan paikallasi, isin lelu jne. Ensimmäisellä kerralla sai pidätellä naurua, mutta pian lähdin itsekin juttuun mukaan ja "kyllä isit" ja "nussi minun pikkuvittua isit" tulivat melkein luonnostaan.
Kohta kymmenen vuotta naimisissa, kaksi ihanaa lasta ja pyykintuoksuista arkea omassa omakotitalossa. Ei vaan olisi ekalla seksikerralla arvannut, että tässä on se minun tosirakkauteni. :)
Ootte kyllä ihan päästänne pipejä!!! Lastensuojeluun ilmoitus tällä sekuntilla
Mua aluksi kauhistutti, mutta sitten rupesi naurattamaan ajatus lihavasta suomalaispariskunnasta ja vanhasta lääkärisedästä, joka pökkiessään höpöttää "isukki"-juttuja. Ei se sitä tarkoita, että olisi vaaraksi lapsilleen, vaikka aikuisen puolisonsa kanssa tykkäisi "isukki"-leikeistä. Jokainen kiihottuu vähän eri asioista.
Lastensuojeluun ilmoitus vanhempien seksin aikana käyttämästä kielenkäytöstä (no pun intended)? Ennemmin tällaista kehotusta kirkuvan hysteria on lasun paikka.
Parikymppisenä aloitin seurustelun erään nuoren naisen kanssa tavattuani hänet ravintolassa. Olimme tapailleet muutamia kertoja, kun hän eräänä viikonloppuna hän kertoi minulle menevänsä lauantaina tyttökavereidensa kanssa elokuviin ja pyysi minut mukaan. Epäröin lähteä, koska en pitänyt yhdestä hänen tyttökaveristaan. Mutta hän maanitteli ja maanitteli, kunnes lopulta suostuin. Kun kysyin, mitä elokuvaa he olivat menossa katsomaan, hän sanoi sen olevan yllätys. No, lauantai koitti ja lähdimme elokuviin.
Elokuvateatterin edessä hän pyysi minulta rahaa, jotta hän voi käydä ostamassa minulle pääsylipun samalla, kun hän ostaisi sen myös itselleen, koska elokuvan piti olla yllätys minulle. Hänen tyttöystävänsä pitivät huolen siitä, että nähnyt elokuvateatterin näyteikkunoita kunnolla, jotta olisin pystynyt päättelemään, mitä elokuvaa olimme menossa katsomaan.
Elokuvateatteri oli muutaman näyttämön rypälesali, joten en todella tiennyt, mtä elokuvaa olimme menossa katsomaan. Hetken päästä hän tuli takaisin, mutta ei antanut minulle pääsylippua, koska pääsylippu paljastaisi, mitä elokuvaa olimme menossa.
Elokuvateatterin aulassa oli todella paljon ihmisiä, joten ajattelin että elokuva on ainakin suosittu. Vähän ajan päästä menimme yhteen teatterisaleista, joka näytti tulevan jokseenkin täyteen. Muistelen, että ennen elokuvaa näytettiin joitakin mainoksia ja tyttöystäväni näytti olevan aivan innoissaan. Hän muun muassa tökki minua kyynäpäällään kylkeen ja hieroi käsiään innostuneesti kasvoillaan leveä, hampaat paljastava hymy.
Sitten elokuva alkoi. Kun näin elokuvan alkutekstit ajattelin voi ei. Elokuva oli Uuno Turhapuro Epsanjassa! Ensimmäinen ajatukseni oli, että lähden ulos elokuvateatterista, mutta hetken asiaa pohdittuani päätin jäädä paikalleni, koska istuimme aivan keskellä elokuvasalia ja en halunnut häiritä muita katsojia.
Istuin suurimman osan ajasta joko silmät kiinni tai katsellen sivusta tyttöystäväni lapsenomaista innostusta. Aina välillä hän tökki kyynärpäällään kylkeeni ja hoki, "eikö ooki hyvä" tai "eikö ookki hauska". Nyökkäilin hänelle myrtyneenä ja yritin pinnistellä, että jaksan elokuvan lopuun saakka. Elokuva tuntui jatkuvan ja jatkuvan, kunnes vihdoin piina päättyi ja teatteriin syttyivät valot.
Ilmeisesti järkytykseni elokuvan johdosta oli niin suuri, että en muista elokuvan jälkeisiä tapahtumia lainkaan. Kuitenkin jatkoin urheasti seurustelua tyttöystäväni kanssa vielä muutaman kuukauden, mutta muistaakseni elokuvissa emme yhdessä enää käyneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekoilla ja vikoilla treffeillä mies ilmoitti, että meistä voi tulla jotakin kunhan ensin luovun koirastani. Joo.
Ymmärrän hyvin miestä, jos et ollut etukäteen kertonut että sulla on koiria.
Monet eivät ole koiraihmisiä. Jotkut ovat jopa allergisia.
Ja sitten kun toisella on jossain pienessä yksiössä kaksi isoa hurttaa pyörimässä ympärillä koko ajan, niin mieti nyt itsekin miltä sellaisesta tuntuu joka ei ole itse omistanut koiraa.
-Mies29-
Joo, mut eri asia olla tykkäämättä ja sanoa että meistä tulee jotain kunhan hankkiudut eroon lemmikistäsi. Minäkään en pidä koirista mutta en myöskään asettaisi henkilöä tuollaiseen asemaan, vaikka eipä tuossa paljoa kai tarvinnut pohtia :D Kysyttäessä saattaisin kertoa etten ole koiraihminen mutta muuten vaan feidaisin tyypin, turha sitä on selittää että se johtuu lemmikistä tai vaatia jotain.
Sori OT, mut mulla on yks tuttava joka luopui siitä lemmikistään samanlaisessa tilanteessa. Kyse oli kissasta.
Tapaili kundia, joka ei tykännyt kissoista (tai eläimistä ylipäätään, ehkä?). No tuo tuttava sitten hankkiutui kissasta eroon, vain huomatakseen parin viikon päästä, ettei äijä ollutkaan se unelmien prinssi. Ja eivät siis ehtineet kaiken kaikkiaan kuin muutamia viikkoja tapailemaan.
Että mitähän vittua..? Aika erikoinen tapaus tuo tuttava muutenkin. Ainakin noin niin kuin arviointikyvyn puolelta olisi vähän petrattavaa.
Vierailija kirjoitti:
Parikymppisenä aloitin seurustelun erään nuoren naisen kanssa tavattuani hänet ravintolassa. Olimme tapailleet muutamia kertoja, kun hän eräänä viikonloppuna hän kertoi minulle menevänsä lauantaina tyttökavereidensa kanssa elokuviin ja pyysi minut mukaan. Epäröin lähteä, koska en pitänyt yhdestä hänen tyttökaveristaan. Mutta hän maanitteli ja maanitteli, kunnes lopulta suostuin. Kun kysyin, mitä elokuvaa he olivat menossa katsomaan, hän sanoi sen olevan yllätys. No, lauantai koitti ja lähdimme elokuviin.
Elokuvateatterin edessä hän pyysi minulta rahaa, jotta hän voi käydä ostamassa minulle pääsylipun samalla, kun hän ostaisi sen myös itselleen, koska elokuvan piti olla yllätys minulle. Hänen tyttöystävänsä pitivät huolen siitä, että nähnyt elokuvateatterin näyteikkunoita kunnolla, jotta olisin pystynyt päättelemään, mitä elokuvaa olimme menossa katsomaan.
Elokuvateatteri oli muutaman näyttämön rypälesali, joten en todella tiennyt, mtä elokuvaa olimme menossa katsomaan. Hetken päästä hän tuli takaisin, mutta ei antanut minulle pääsylippua, koska pääsylippu paljastaisi, mitä elokuvaa olimme menossa.
Elokuvateatterin aulassa oli todella paljon ihmisiä, joten ajattelin että elokuva on ainakin suosittu. Vähän ajan päästä menimme yhteen teatterisaleista, joka näytti tulevan jokseenkin täyteen. Muistelen, että ennen elokuvaa näytettiin joitakin mainoksia ja tyttöystäväni näytti olevan aivan innoissaan. Hän muun muassa tökki minua kyynäpäällään kylkeen ja hieroi käsiään innostuneesti kasvoillaan leveä, hampaat paljastava hymy.
Sitten elokuva alkoi. Kun näin elokuvan alkutekstit ajattelin voi ei. Elokuva oli Uuno Turhapuro Epsanjassa! Ensimmäinen ajatukseni oli, että lähden ulos elokuvateatterista, mutta hetken asiaa pohdittuani päätin jäädä paikalleni, koska istuimme aivan keskellä elokuvasalia ja en halunnut häiritä muita katsojia.
Istuin suurimman osan ajasta joko silmät kiinni tai katsellen sivusta tyttöystäväni lapsenomaista innostusta. Aina välillä hän tökki kyynärpäällään kylkeeni ja hoki, "eikö ooki hyvä" tai "eikö ookki hauska". Nyökkäilin hänelle myrtyneenä ja yritin pinnistellä, että jaksan elokuvan lopuun saakka. Elokuva tuntui jatkuvan ja jatkuvan, kunnes vihdoin piina päättyi ja teatteriin syttyivät valot.
Ilmeisesti järkytykseni elokuvan johdosta oli niin suuri, että en muista elokuvan jälkeisiä tapahtumia lainkaan. Kuitenkin jatkoin urheasti seurustelua tyttöystäväni kanssa vielä muutaman kuukauden, mutta muistaakseni elokuvissa emme yhdessä enää käyneet.
Olipas outo tilanne. Miksi Uuno piti noin salata, vai tiesikö hän sinun nimen omaan inhoavan niitä leffoja? Odotin, että elokuva olisi ollut joku ällöromanttinen "tyttöjen leffa" tai Brokeback Mountain noin niin kuin lapsellisena suvaitsevaisuus-testinä mahdolliselle poikaystävälle. Tai että olisi ollut hyvä käytännön pila tytön mielestä viedä poikaystävä katsomaan homoleffaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen kertonut aiemminkin täällä tätä, mutta menee nyt uudemman kerran.:D
Menin treffeille miehen kanssa, johon ihastuin täysillä mutta jo ensimmäisten treffien jälkeen totesin et oh god. Mentiin ihan kivaan paikkaan kahville. Pidin paikan tunnelmasta ja paikan akustiikka oli mainio, sillä siellä kuuli puhua vaikka paikka oli aivan piukassa. Kerroin miehelle, että käyn siellä usein ja pidän siitä, niin mies muisti moneen otteeseen mainita miten paska koko paikka on..? En haluaisi haukkua kenenkään suosikkipaikkaa ihan siihen tyyliin kuitenkaan.
Koko kaksi tuntia meni siinä, että mies kertoi kaiken aikaa sensuroimatta itsestään. Kertoi radiotoimittajaisästään, joka kuoli traagisesti syöpään ja sen jälkeen mainosti miten söpö oli pienenä. Mies selitti entisistä tyttöystävistään, miten oli kaksi muijaa yhtä aikaa ja kuinka lopetti väärän suhteen. Jatkoi kertomalla miten tyttöystävä petti häntä koko ajan. Olin jossain vaiheessa aivan kypsä, ja jos tai kun kerroin itsestäni jotain, mies kohotteli kulmakarvojaan ja joko väheksyi tai ohitti kaiken. Herra suuruus mainosti missä nuoruus kului. Jossain vaiheessa tyyppi kertoi, ettei aio lähteä opiskelemaan mutta sillä oli silti ihan hirveät tulevaisuudensuunnitelmat liittyen teatterialaan ja tuotantoon. Lisäksi kaverilla oli ihmeelliset käsitykset omasta hauskuudestaan, ja kertoi miten lahjakas näyttelijä oli..
Menin tapaamaan tyyppiä vielä pari kolme kertaa, ennen kuin kävi kumikatastrofi ja tajusin, että olen saattanut saada tartunnan kun ilmestyi omituisia oireita. "Ei mulla oikeasti ole mitään" kääntyi siihen, että parikin yllätystä löytyi kun tää järjen jättiläinen ei ollut testauttanut itseään sen ammattipettäjätyttöystävän jäljiltä "koska he olivat suhteen alussa yhdessä niissä käyneet". Omat teistulokseni olivat puhtaat toistaiseksi ainakin, mutta koputellaas puuta.:/ Kyllä jännitti.
Ton jälkeen emme enää olleet tekemisissä, koska jotenkin vain meni totaalisesti maku.
Terveisiä jos joku tunnistaa! :)
Niin kumpihan teistä oli se suurempi järjenjättiläinen?
Samaa teki mieli kysyä kuukautismuijalta, joka ei päässyt vonkaajasta eroon muuten kuin tarjoutumalla hänelle. Mutta joo, jatkakaa tarinointia, hauskahan näitä on lukea, kun ei heti keksi, kumpi on se suurempi tolvana, treffikumppani vai kirjoittaja itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensitreffit. Sydämellinen ja fiksu mies, lääkäri erikoistumisvaiheessa, tulimme loistavasti juttuun, huumorikin kukki. Nauroimme viinilasillisen äärellä ja kävimme kävelyllä merenrannassa. Yllätyin jatkuvasta höpötyksestä seksin aikana: ihana tiukka pikku vittu, taidat tykätä kun isi nussii sua perseeseen, olet nyt pikkulutka ihan paikallasi, isin lelu jne. Ensimmäisellä kerralla sai pidätellä naurua, mutta pian lähdin itsekin juttuun mukaan ja "kyllä isit" ja "nussi minun pikkuvittua isit" tulivat melkein luonnostaan.
Kohta kymmenen vuotta naimisissa, kaksi ihanaa lasta ja pyykintuoksuista arkea omassa omakotitalossa. Ei vaan olisi ekalla seksikerralla arvannut, että tässä on se minun tosirakkauteni. :)
Jos tämä ei ole trolli, niin aivan pimeetä. Oksu.
Et vain nyt ymmärrä, koska itselläsi ei kokemusta vastaanvanlaisista tilanteista. Itselläni on ollut pari kertaa seksikumppanina nainen, joka alkaa puhua rivoja kesken aktin. Ensimmäinen hoki, ihana mulkku, niin kova mulkku, nin kova, puristele mun persettä, kun istui päälläni. Toinen naisista hoki anaaliseksin aikana, oi, tuntuu niin hyvältä, oi, oi, nussi minua, nussi minua, venyttele mun nännejä.
Ei tässä ole mitään outoa. Päinvastoin, se on itse asiassa aika kiihottavaa, kun seksikumppani alkaa puhua tuhmia. Kokeilisit joskus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensitreffit. Sydämellinen ja fiksu mies, lääkäri erikoistumisvaiheessa, tulimme loistavasti juttuun, huumorikin kukki. Nauroimme viinilasillisen äärellä ja kävimme kävelyllä merenrannassa. Yllätyin jatkuvasta höpötyksestä seksin aikana: ihana tiukka pikku vittu, taidat tykätä kun isi nussii sua perseeseen, olet nyt pikkulutka ihan paikallasi, isin lelu jne. Ensimmäisellä kerralla sai pidätellä naurua, mutta pian lähdin itsekin juttuun mukaan ja "kyllä isit" ja "nussi minun pikkuvittua isit" tulivat melkein luonnostaan.
Kohta kymmenen vuotta naimisissa, kaksi ihanaa lasta ja pyykintuoksuista arkea omassa omakotitalossa. Ei vaan olisi ekalla seksikerralla arvannut, että tässä on se minun tosirakkauteni. :)
Jos tämä ei ole trolli, niin aivan pimeetä. Oksu.
Et vain nyt ymmärrä, koska itselläsi ei kokemusta vastaanvanlaisista tilanteista. Itselläni on ollut pari kertaa seksikumppanina nainen, joka alkaa puhua rivoja kesken aktin. Ensimmäinen hoki, ihana mulkku, niin kova mulkku, nin kova, puristele mun persettä, kun istui päälläni. Toinen naisista hoki anaaliseksin aikana, oi, tuntuu niin hyvältä, oi, oi, nussi minua, nussi minua, venyttele mun nännejä.
Ei tässä ole mitään outoa. Päinvastoin, se on itse asiassa aika kiihottavaa, kun seksikumppani alkaa puhua tuhmia. Kokeilisit joskus.
Tuhmien puhumisessa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta isukki-jutut menee ainakin mun makuun vähän jo yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parikymppisenä aloitin seurustelun erään nuoren naisen kanssa tavattuani hänet ravintolassa. Olimme tapailleet muutamia kertoja, kun hän eräänä viikonloppuna hän kertoi minulle menevänsä lauantaina tyttökavereidensa kanssa elokuviin ja pyysi minut mukaan. Epäröin lähteä, koska en pitänyt yhdestä hänen tyttökaveristaan. Mutta hän maanitteli ja maanitteli, kunnes lopulta suostuin. Kun kysyin, mitä elokuvaa he olivat menossa katsomaan, hän sanoi sen olevan yllätys. No, lauantai koitti ja lähdimme elokuviin.
Elokuvateatterin edessä hän pyysi minulta rahaa, jotta hän voi käydä ostamassa minulle pääsylipun samalla, kun hän ostaisi sen myös itselleen, koska elokuvan piti olla yllätys minulle. Hänen tyttöystävänsä pitivät huolen siitä, että nähnyt elokuvateatterin näyteikkunoita kunnolla, jotta olisin pystynyt päättelemään, mitä elokuvaa olimme menossa katsomaan.
Elokuvateatteri oli muutaman näyttämön rypälesali, joten en todella tiennyt, mtä elokuvaa olimme menossa katsomaan. Hetken päästä hän tuli takaisin, mutta ei antanut minulle pääsylippua, koska pääsylippu paljastaisi, mitä elokuvaa olimme menossa.
Elokuvateatterin aulassa oli todella paljon ihmisiä, joten ajattelin että elokuva on ainakin suosittu. Vähän ajan päästä menimme yhteen teatterisaleista, joka näytti tulevan jokseenkin täyteen. Muistelen, että ennen elokuvaa näytettiin joitakin mainoksia ja tyttöystäväni näytti olevan aivan innoissaan. Hän muun muassa tökki minua kyynäpäällään kylkeen ja hieroi käsiään innostuneesti kasvoillaan leveä, hampaat paljastava hymy.
Sitten elokuva alkoi. Kun näin elokuvan alkutekstit ajattelin voi ei. Elokuva oli Uuno Turhapuro Epsanjassa! Ensimmäinen ajatukseni oli, että lähden ulos elokuvateatterista, mutta hetken asiaa pohdittuani päätin jäädä paikalleni, koska istuimme aivan keskellä elokuvasalia ja en halunnut häiritä muita katsojia.
Istuin suurimman osan ajasta joko silmät kiinni tai katsellen sivusta tyttöystäväni lapsenomaista innostusta. Aina välillä hän tökki kyynärpäällään kylkeeni ja hoki, "eikö ooki hyvä" tai "eikö ookki hauska". Nyökkäilin hänelle myrtyneenä ja yritin pinnistellä, että jaksan elokuvan lopuun saakka. Elokuva tuntui jatkuvan ja jatkuvan, kunnes vihdoin piina päättyi ja teatteriin syttyivät valot.
Ilmeisesti järkytykseni elokuvan johdosta oli niin suuri, että en muista elokuvan jälkeisiä tapahtumia lainkaan. Kuitenkin jatkoin urheasti seurustelua tyttöystäväni kanssa vielä muutaman kuukauden, mutta muistaakseni elokuvissa emme yhdessä enää käyneet.
Olipas outo tilanne. Miksi Uuno piti noin salata, vai tiesikö hän sinun nimen omaan inhoavan niitä leffoja? Odotin, että elokuva olisi ollut joku ällöromanttinen "tyttöjen leffa" tai Brokeback Mountain noin niin kuin lapsellisena suvaitsevaisuus-testinä mahdolliselle poikaystävälle. Tai että olisi ollut hyvä käytännön pila tytön mielestä viedä poikaystävä katsomaan homoleffaa.
Tiesi, koska olin sen hänelle jollakin aiemmalla treffikerralla kertonut, kun Uuno-elokuvat olivat tulleet puheeksi. Tapauksesta on yli 30 vuotta, mutta kuten huomaat, muistan sen valitettavasti yhä. En enää muista puhuttiinko asiasta ylipäätän sen jälkeen. Tosiaan muistan sen, etä roikuin tässä tyttöystävässä vielä tapauksen jälkeen muutaman kuukauden, koska hän oli hyvä sängyssä. Tapasin tosin häntä vain joka toinen viikonloppu, koska hän opiskeli toisella paikkakunnalla ja kävi kotonaan vain joka toinen viikonloppu. Muuten ihan kiva nuori nainen, mutta elokuvamakumme eivät vain kohdannet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensitreffit. Sydämellinen ja fiksu mies, lääkäri erikoistumisvaiheessa, tulimme loistavasti juttuun, huumorikin kukki. Nauroimme viinilasillisen äärellä ja kävimme kävelyllä merenrannassa. Yllätyin jatkuvasta höpötyksestä seksin aikana: ihana tiukka pikku vittu, taidat tykätä kun isi nussii sua perseeseen, olet nyt pikkulutka ihan paikallasi, isin lelu jne. Ensimmäisellä kerralla sai pidätellä naurua, mutta pian lähdin itsekin juttuun mukaan ja "kyllä isit" ja "nussi minun pikkuvittua isit" tulivat melkein luonnostaan.
Kohta kymmenen vuotta naimisissa, kaksi ihanaa lasta ja pyykintuoksuista arkea omassa omakotitalossa.
Mitä vittua mä just luin..
Ja sun ikä oli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensitreffit. Sydämellinen ja fiksu mies, lääkäri erikoistumisvaiheessa, tulimme loistavasti juttuun, huumorikin kukki. Nauroimme viinilasillisen äärellä ja kävimme kävelyllä merenrannassa. Yllätyin jatkuvasta höpötyksestä seksin aikana: ihana tiukka pikku vittu, taidat tykätä kun isi nussii sua perseeseen, olet nyt pikkulutka ihan paikallasi, isin lelu jne. Ensimmäisellä kerralla sai pidätellä naurua, mutta pian lähdin itsekin juttuun mukaan ja "kyllä isit" ja "nussi minun pikkuvittua isit" tulivat melkein luonnostaan.
Kohta kymmenen vuotta naimisissa, kaksi ihanaa lasta ja pyykintuoksuista arkea omassa omakotitalossa. Ei vaan olisi ekalla seksikerralla arvannut, että tässä on se minun tosirakkauteni. :)
Jos tämä ei ole trolli, niin aivan pimeetä. Oksu.
Et vain nyt ymmärrä, koska itselläsi ei kokemusta vastaanvanlaisista tilanteista. Itselläni on ollut pari kertaa seksikumppanina nainen, joka alkaa puhua rivoja kesken aktin. Ensimmäinen hoki, ihana mulkku, niin kova mulkku, nin kova, puristele mun persettä, kun istui päälläni. Toinen naisista hoki anaaliseksin aikana, oi, tuntuu niin hyvältä, oi, oi, nussi minua, nussi minua, venyttele mun nännejä.
Ei tässä ole mitään outoa. Päinvastoin, se on itse asiassa aika kiihottavaa, kun seksikumppani alkaa puhua tuhmia. Kokeilisit joskus.
Tuhmien puhumisessa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta isukki-jutut menee ainakin mun makuun vähän jo yli.
Mutta piti silti päästä sanomaan jotain negatiivista että päivä olisi pelastettu.
Joo, mut eri asia olla tykkäämättä ja sanoa että meistä tulee jotain kunhan hankkiudut eroon lemmikistäsi. Minäkään en pidä koirista mutta en myöskään asettaisi henkilöä tuollaiseen asemaan, vaikka eipä tuossa paljoa kai tarvinnut pohtia :D Kysyttäessä saattaisin kertoa etten ole koiraihminen mutta muuten vaan feidaisin tyypin, turha sitä on selittää että se johtuu lemmikistä tai vaatia jotain.