Kerrotaan taas kummallisia/hirveitä treffi- tai tapailukokemuksia!

Vierailija kirjoitti:

ed. jatkaa: eri asia jos olltu pitkään suhteen ja elämä lemmikin kanssa käy mahdottomaksi, sitten asiasta toki kannattaa keskustella jos löytyisi ratkaisuja mutta jollain ekalla tai tokalla deitillä musta asiatonta sanoa et lemmikki tai minä.

Mulle ihan sama vaikka oisin 20v yhessä, jos koira rupeisi olee miehelle ongelma, mies saisi lähteä, koska hän osaa huolehtia itsestään, koira ei. En mä lastakaan antaisi pois kumppanin nillityksen takia, yhtä rakas se koirakin mulle on ja ihan samalla tapaa olen siitäkin vastuussa. En edes deittailisi ketään, jolla on joku ongelma koirien suhteen, yleensä sellaisissa ihmisissä paljon muitakin piirteitä joista en pidä. Ja juu, koira on tunteva ja sosiaalinen yhteiskuntamme jäsen, mulle ihan yhtä arvokas kuin ihminenkin. Jos se on jollekulle ongelma niin ei tarvitse minun elämässäni olla. Onneksi löytänyt elämääni sellaisen miehen, joka suhtautuu lemmikeihini asiallisesti, ottaa vastuuta niiden hoidosta yhdessä kanssani (hyvä merkki siitä, että uskaltaa lapsenkin hänen kanssaan hankkia) ja kunnioittaa oikeuttani rakastaa ja huolehtia näistä nelijalkaisistakin perheemme jäsenistä.

Menin 20-vuotiaana treffeille jonkin verran vanhemman tyypin kanssa, olisiko ollut 29 tjsp... Tapasimme siis deittisivustolla ja kirjoittelimme todella pitkiä juttuja toisillemme ennen tapaamista, ja olin jo aika ihastunut. Hän halusi viedä minut illalliselle ja varmistin vielä etukäteen, että enhän jää mitään "velkaa".

No, mies oli noin 30 min myöhässä, koska ei ollut ottanut huomioon, että Helsingissä lyhyeenkin matkaan omalla autolla voi mennä aikaa enemmän kuin ajattelee.

Kun lopulta hän saapui tapaamispaikalle, kysyin, onko hänen etunimensä XXXX. Hän ei siis suostunut kertomaan sitä ennen tapaamista, mutta päättelin sen nimimerkistä.

Taisi olla perjantai- tai lauantai-ilta. Menimme ravintolaan, johon mies ei ollut tehnyt pöytävarausta ja tietenkin jouduimme odottamaan. Aika-arvio oli n. 30 min ja menimme baarin puolelle odottamaan. Mies joi pepsin, minä veden. Sitten mies alkoi kertoilemaan työstään ja rahoistaan. Ei kyllä tainnut mitään huimia summia tienata, kun ei jäänyt mieleen että paljokohan olisi ollut :D Muistan vain oman ihmetyksen, että miksi hän kertoi rahoistaan. Työstään hän kertoi juurta jaksain ja välillä aina kommentoin että tiedän kyllä, mitä hän tarkoittaa, koska olen opiskellut ko. asiaa jonkin verran koulussa. Selitti siis kuin vähä-älyiselle.

Hän selitti myös vähän sitä, miksei kertonut edes etunimeään ennen tapaamista: "Noita hulluja naisia kun on niin en halunnut että rupeet kyttäämään. On mulla joku stalkkeri ollu ja kaikkee hulluu tapahtunu sen takii." Okei..?

Puhelintaan hän kyttäsi 2 min välein, kun meille oli luvattu ilmoittaa vapaasta pöydästä hänen puhelimeensa. Ja 5 min välein hän valitti ravintolan hitaudesta. Kerroin hänelle, että olen itse tehnyt jonkin verran tarjoilijan hommia ja viikonloppuisin Helsingissä kannattaa tehdä pöytävaraus ja varmasti ravintolan työntekijät tekevät parhaansa, että asiakkaat saavat hyvää palvelua.

Heti kun 30 min oli kulunut, mies rynnisti etsimään hovimestarin ja minä kipitin nolona perässä... Mies alkoi tivata, että milloin pääsemme syömään ja minä yritin olla kuin en olisikaan paikalla. Hovimestari sanoi, että yksi pöytä on kohta vapautumassa, menee muutama minuutti että se saadaan meille. Mies: "Mutta olemme odottaneet 30 minuuttia! Minä olen maksava asiakas!"

Muutaman minuutin päästä pääsemme pöytään ja mies tilaa taas Pepsin, minä tyydyn veteen. Katselen ruokalistaa ja päädyn ottamaan kalaa. Mies: "Sinähän sanoit että tykkäät lihasta. Ota lihaa. Syöt minun piikkiini." Minä: "Minulla ei ole niin kova nälkä ja haluan muutenkin jotain kevyempää." Mies: "En usko että tykkäät lihasta. Muuten tilaisit sitä." Minä: "Nyt ei tee mieli."

Keskustelu on vähän jäykkää ja mies hotkii ruokansa nopeasti. Olen itse melko hidas syöjä ja mies vain katselee kun syön. Heti kun olen syönyt, mies rupeaa huitomaan tarjoilijaa paikalle. Kyllä, huitomaan sormellaan ja napsuttelemaan... Olisin jälleen voinut vajota maan alle. Tarjoilija tuli kuitenkin heti ja kysyi, haluammeko jälkiruokaa ja mies pyysi vain laskun. Hän ehdotti vielä, että voisi heittää minut autollaan asunnolleni, mutta kieltäydyin ja hän rupesi jankkaamaan. Lopulta hän luovutti, halasimme ja hän sanoi: "Viestitellään!" Lopulta juoksin junaan, vaikka seuraava olisi mennyt 15 minuutin päästä, mutta en halunnut jäädä enää sekunniksikaan sinne. Enkä enää milloinkaan kuullut tyypistä enkä itsekään laittanut viestiä.

Ketjun opetus, pysy kaukana tinderistä.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaverilta kuultua kirjoitti:

Itselläni kun ei ole treffikokemuksia, niin kerron tapauksen, jonka kuulin entiseltä työkaveriltani. Kaveri oli pyytänyt tapaamaansa naista elokuviin, ja tämä oli suostunut sillä ehdolla, että elokuva ei ole mikään toimintapätkä. Kaveri oli vakuuttanut naiselle, että ei tietenkään ja hänkään ei pidä toimintaelokuvista. No, rypälesali oli kuitenkin tuottanut kepposen, ja kaveri daameineen oli tietämättään mennyt väärään saliin. Elokuva oli tietysti ollut joku idioottimainen räiskintäpläjäys ja sali tupaten täynnä, joten kaveri ei ollut kehdannut roudata itseään ja daamiaan pois salista. Kaveri siinä vähän aikaa kelannut, että mitä sanoisi daamille selitykseksi. Oli sitten päätynyt olemaan selittelemättä mitään ja olemaan ihan hiljaa. Kun elokuva oli loppunut ja valot syttyneet, kaveri oli lähtenyt sanakaan sanomatta puolijuoksua ulos teatterista lähimpään ravintolaan ja vetänyt kunnon perskännit.

Tuossa on hieman kalavaleen makua. Elokuvateattereissa kun on ne viivakoodilliset liput, jotka luetaan salin ovella, eli väärään saliin pääseminen on haastavaa. Ja tuskinpa työparisi seuralaisineen olisi osunut "tapaten täydessä salissa" väärillä lipuilla istumapaikoille, jotka ei olisi myyty jo joillekin toisille.

Tapauksesta on yli 30 vuotta. Silloin ei ollut nykyisen kaltaisia pääsylippuja viivakoodeineen, vaan liput revittiin käsin. Myöskään istumapaikkoja ei lippuihin tuolloin merkitty. Entä olitko itse edes syntynyt 30 vuotta sitten? Et tainnut olla?

Kun maailmaa tarkastelee pienestä reiästä (sanonko mistä reiästä), niin lopputulos on kommenttisi kaltainen. Kiitos nyt kuitenkin. Jos näen kyseistä kaveria, niin kerron sinulta terveisiä.

No älähän nyt pillastu, minä - kuten ilmeisesti moni muukin - oletti, että kyseessä oleva tapahtuma oli peräisin edes suurin piirtein tältä vuosituhannelta. Ja kyllä, olen kyllä syntynyt reippaasti yli 30 vuotta sitten ;)

Mukavaa illanjatkoa!

Oletko kenties ammatiltasi opettaja vai yleisradion toimittaja vai peräti yksityisetsivä? Hyvää loppuelämää itsellesi kyylä.

Kylläpäs olet herkkähipiäinen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensitreffit. Sydämellinen ja fiksu mies, lääkäri erikoistumisvaiheessa, tulimme loistavasti juttuun, huumorikin kukki. Nauroimme viinilasillisen äärellä ja kävimme kävelyllä merenrannassa. Yllätyin jatkuvasta höpötyksestä seksin aikana: ihana tiukka pikku vittu, taidat tykätä kun isi nussii sua perseeseen, olet nyt pikkulutka ihan paikallasi, isin lelu jne. Ensimmäisellä kerralla sai pidätellä naurua, mutta pian lähdin itsekin juttuun mukaan ja "kyllä isit" ja "nussi minun pikkuvittua isit" tulivat melkein luonnostaan.

Kohta kymmenen vuotta naimisissa, kaksi ihanaa lasta ja pyykintuoksuista arkea omassa omakotitalossa. Ei vaan olisi ekalla seksikerralla arvannut, että tässä on se minun tosirakkauteni. :)

Jos tämä ei ole trolli, niin aivan pimeetä. Oksu.  

Aivan . YÄK.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaverilta kuultua kirjoitti:

Itselläni kun ei ole treffikokemuksia, niin kerron tapauksen, jonka kuulin entiseltä työkaveriltani. Kaveri oli pyytänyt tapaamaansa naista elokuviin, ja tämä oli suostunut sillä ehdolla, että elokuva ei ole mikään toimintapätkä. Kaveri oli vakuuttanut naiselle, että ei tietenkään ja hänkään ei pidä toimintaelokuvista. No, rypälesali oli kuitenkin tuottanut kepposen, ja kaveri daameineen oli tietämättään mennyt väärään saliin. Elokuva oli tietysti ollut joku idioottimainen räiskintäpläjäys ja sali tupaten täynnä, joten kaveri ei ollut kehdannut roudata itseään ja daamiaan pois salista. Kaveri siinä vähän aikaa kelannut, että mitä sanoisi daamille selitykseksi. Oli sitten päätynyt olemaan selittelemättä mitään ja olemaan ihan hiljaa. Kun elokuva oli loppunut ja valot syttyneet, kaveri oli lähtenyt sanakaan sanomatta puolijuoksua ulos teatterista lähimpään ravintolaan ja vetänyt kunnon perskännit.

Tuossa on hieman kalavaleen makua. Elokuvateattereissa kun on ne viivakoodilliset liput, jotka luetaan salin ovella, eli väärään saliin pääseminen on haastavaa. Ja tuskinpa työparisi seuralaisineen olisi osunut "tapaten täydessä salissa" väärillä lipuilla istumapaikoille, jotka ei olisi myyty jo joillekin toisille.

Tapauksesta on yli 30 vuotta. Silloin ei ollut nykyisen kaltaisia pääsylippuja viivakoodeineen, vaan liput revittiin käsin. Myöskään istumapaikkoja ei lippuihin tuolloin merkitty. Entä olitko itse edes syntynyt 30 vuotta sitten? Et tainnut olla?

Kun maailmaa tarkastelee pienestä reiästä (sanonko mistä reiästä), niin lopputulos on kommenttisi kaltainen. Kiitos nyt kuitenkin. Jos näen kyseistä kaveria, niin kerron sinulta terveisiä.

No älähän nyt pillastu, minä - kuten ilmeisesti moni muukin - oletti, että kyseessä oleva tapahtuma oli peräisin edes suurin piirtein tältä vuosituhannelta. Ja kyllä, olen kyllä syntynyt reippaasti yli 30 vuotta sitten ;)

Mukavaa illanjatkoa!

Oletko kenties ammatiltasi opettaja vai yleisradion toimittaja vai peräti yksityisetsivä? Hyvää loppuelämää itsellesi kyylä.

Kylläpäs olet herkkähipiäinen...

Kylläpäs sinä olet tyhmä, kun pitää aina saada sanotuksi se viimeinen sana. Ja nyt minä todistan tämän väitteen sillä, että sinä vastaat tähän kommenttiin, mutta valehtelet olevasi joku muu kuin sinä. Kiitos makeista nauruista jo etukäteen!

Treffit Pariisissa - kuinka romanttista! Ihastuttava mies halusi viedä minut toisille treffeille Pariisiin. Kerroin, ettei mulla ole opiskelijana varaa. No ei haittaa, hän maksaa! Jo lentokoneessa tajusin miten suuren virheen olen tekemässä. Mies oli selvästi alipainoinen, puhui vain kuiskaten, ei katsonut koskaan silmiin ja meillä ei ollut kertakaikkiaan mitään yhteistä. Pahinta oli kuitenkin että hän vaati reissun jälkeen minulta rahoja "omasta osuudestani". Oli jopa kirjoittanut ylös maksamansa ruoat ja juomat. Lopulta maksoin hänelle 500€ lainaamalla päästäkseni hänestä eroon.

Nuorna miesnä tapasin nettitutun, itseäni hiukan nuoremman naisen, baarissa. Se oli aikaa, jolloin baarissa vielä sai polttaa, ja kyllä hän polttikin. Jestas. Kun edellinen rööki sammui, hän aloitti seuraavan. Arvelen, että hän oli jotenkin jännittynyt. Ehkä hän oli hiukan tottumaton miesseuraan tai jotakin sellaista.

Eipä houkutellut tavata enää. Netissä hän oli mukava ja älykäs, ja olisin ihan hyvin sietänyt ekalla tapaamisella vaitonaisuuden tai muun jännitysoireilun, mutta eipä minua houkutellut korsteenin kanssa deittailla.

Mä olen kerran ollut kauhea treffikumppani. Tutustuttiin netissä, ja kirjoiteltiin useampi kuukausi, ennenkuin tavattiin. Alunperinkin oli tarkoitus olla vain kirjekavereita (mies oli naimisissa), mutta hän pyysi päivälliselle ja suostuin. Ensinnäkin olin tapaamisesta melkein tunnin myöhässä, mies istui ravintolassa pöydässä vettä juoden. Jotenkin mä innostuin juomaan viiniä, tilasin pullon miehen laskuun ja join sen yksin, ja tulin tietysti ihan känniin siitä. Mies ei voinut juoda kun oli autolla. Illan päätteksi vei mut vielä autolla kotiin, en edes pusua antanut, hirnuin vaan kun yritti huulet tötteröllä kurottautua mua kohti. Se kirjekaveruus päättyi siihen. Osataan me naisetkin.

Up

Vierailija kirjoitti:

Netistä tapaama mies pyysi treffeille ja sovittiin, että mennään glögille. Kahvilassa mies teki selväksi, ettei hän tarjoa minulle 1,5 euron lögiä ja ajattelin, etten ole miehen makuun. Glögin juodessa mies puhui vain itsestään ja siitä, miten hyväpalkkaisessa ammatissa on. Vähätteli minua ja korosti koko ajan itseään. Treffien päätyttyä ajattelin, että tämä oli tässä, kiinnostusta ei kummankaan puolelta ollut. Mies sen sijaan laittoi viestiä, kuinka ihanaa oli ja milloin otetaan uusiksi..

Tällaisia tapauksia on ollut täällä jonkun verran. Miksi ette vaan rehellisesti tekstaa miehelle, mitä meni vikaan deiteillä? Mietin, että jos tällaisille tyypeille ei suoraan kerro, niin seuraavilla treffeillä hän toistaa taas samat virheet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Netistä tapaama mies pyysi treffeille ja sovittiin, että mennään glögille. Kahvilassa mies teki selväksi, ettei hän tarjoa minulle 1,5 euron lögiä ja ajattelin, etten ole miehen makuun. Glögin juodessa mies puhui vain itsestään ja siitä, miten hyväpalkkaisessa ammatissa on. Vähätteli minua ja korosti koko ajan itseään. Treffien päätyttyä ajattelin, että tämä oli tässä, kiinnostusta ei kummankaan puolelta ollut. Mies sen sijaan laittoi viestiä, kuinka ihanaa oli ja milloin otetaan uusiksi..

Tällaisia tapauksia on ollut täällä jonkun verran. Miksi ette vaan rehellisesti tekstaa miehelle, mitä meni vikaan deiteillä? Mietin, että jos tällaisille tyypeille ei suoraan kerro, niin seuraavilla treffeillä hän toistaa taas samat virheet.

Miesten ego on niin hauras, ettei kannata, huonolla tuurilla saa pitkäaikaisen sekopää vainoajan kimppuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Netistä tapaama mies pyysi treffeille ja sovittiin, että mennään glögille. Kahvilassa mies teki selväksi, ettei hän tarjoa minulle 1,5 euron lögiä ja ajattelin, etten ole miehen makuun. Glögin juodessa mies puhui vain itsestään ja siitä, miten hyväpalkkaisessa ammatissa on. Vähätteli minua ja korosti koko ajan itseään. Treffien päätyttyä ajattelin, että tämä oli tässä, kiinnostusta ei kummankaan puolelta ollut. Mies sen sijaan laittoi viestiä, kuinka ihanaa oli ja milloin otetaan uusiksi..

Tällaisia tapauksia on ollut täällä jonkun verran. Miksi ette vaan rehellisesti tekstaa miehelle, mitä meni vikaan deiteillä? Mietin, että jos tällaisille tyypeille ei suoraan kerro, niin seuraavilla treffeillä hän toistaa taas samat virheet.

Miksi ihmeessä noin pitäisi tehdä? Eihän ongelma ole siinä että joku ei tarjoa halpaa glögiä tai puhuu niiden treffien ajan vain itsestään. Ongelma on siinä, että toinen ei osaa ottaa lainkaan muita huomioon. Mitä sitten, jos mies oppisi salaamaan tuon luonteenpiirteen ensitreffeillä? Ei se itse ongelma minnekään katoa. Hyvä vain, että paljastuu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Menin tapaamaan yhtä 26-vuotiasta miestä ja oletin että hän asuu yksin. Hän asuikin äitinsä kanssa. Miehellä oli muumi-lakanat ja oma huone talon yläkerrassa. Äiti tarjosi meille mehua ja pullaa, mies oli ihan hiljaa ja vilkuili häpeillen muualle. Äiti ehdotti että menisimme ajamaan lenkin hänen mopollaan. Suostuin kun tunnelma oli niin vaivaannuttava.

Mies antoi kypärän minulle ja ensin ei olisi tahtonut ottaa itse kypärää lainkaan mutta otti kun äiti tiukasti komensi. Toi myös paksumman takin kun mies aikoi lähteä ohuessa kevättakissa ajamaan.

Ajoimme pienen lenkin, valehtelin että minulla on nyt kiire, jutellaan sitten facebookissa enemmän. Siellä jotain small talkia pari viikkoa kävimme ja hän pyyteli uusille "treffeille" En mennyt vaan sanoin etten voi elämäntilanteeni takia nyt tapailla ketään.

Eräs komea mies, johon olin salaa ihastunut ja joka oli kiinnostunut minustakin vei minut hienoon ravintolaan syömään ja sen jälkeen vielä kaksille drinkeille. Luulin todella, että hän on kiinnostunut minusta kun tarjosi koko illan ja minulla oli muutenkin erittäin hauskaa hänen seurassaan. Päätin käydä tuumasta toimeen ja mennä lähemmäs ja ottaa häntä kädestä kiinni, ja mies häkeltyi aivan täysin ja pyysi pitämään näppinsä erossa minusta. Ilta päättyi aika nopeasti tämän jälkeen, ja pari päivää myöhemmin mies ilmoittikin ettei jutustamme tule mitään eikä hän halua enää nähdä minua.

Sinänsä harmi, että niinkin hyvä mies osoittautui estyneeksi tai muuten vain vajaaksi tapaukseksi. Kaikeksi onneksi tapasin uuden, vähemmän estoisen miehen pari kuukautta tapahtuneen jälkeen, jonka kanssa olen ollut yhdessä kohta kolme vuotta. :)

Nämä nyt ei ole treffit mutta hirvein tapaaminen miehen kanssa mitä mulla on ikinä ollut... Olin nuorena tyttönä (yli 20v kuitenkin) kaverin kanssa baarissa. Heti alkuillasta minua lähestyi tumma, pitkä, komea mies. Kohteliaskin oli, mikä herätti heti kiinnostukseni. Juteltiin siinä ilta oikein mukavia ja tanssittiin hitaita. Loppuillan puolella sanoin lähteväni käymään vessassa ja mieskin aikoi käydä. Takaisin tullessani mies ei vielä ollut palannut vessasta. Siinä odotellessani tuli toinen mies juttusilleni, kyseli kuka olen ja mistä kun näytän niin tutulta. Asiasta ei oltu päästy selvyyteen, kun eka mies palasi takaisin. Sai hirveät raivarit, huusikin mulle. "MITÄ VITTUA, MUIJALLA ON TÄÄLLÄ HETI JOKU MIES KUN SELKÄNSÄ KÄÄNTÄÄ...". Käännyin katsomaan häntä todella säikähtäneenä ja toinen mies katosi samantien kuin pieru saharaan. Hämmennyin niin pahasti että en älynnyt sanoa muuta kuin en tunne sitä miestä, hän vaan tuli kysymään kuka olen kun näytän niin tutulta. Mies rauhoittui välittömästi ja oli niinkuin mitään ihmeellistä ei olisikaan tapahtunut. Ei edes pyytänyt anteeksi.

Olin niin hämmästynyt etten edes älynnyt sanoa että ala häipyä, mulle et huuda. Jatkoin vain normaalisti juttelua. Illan lopussa mies kysyi puhelinnumeroa mutta en kertonut, sanoin vain oman etu- ja sukunimeni. En edelleenkään tajua miksi, ties mikä hullu oli! Ihme kyllä miehestä ei kuulunut mitään, vaikka puhelinnumeroni löytyy numerotiedustelusta ja minulla on todella harvinainen nimi, muita samannimisiä ei Suomessa ole. Saattoi tietysti olla huono nimimuisti tai sen verran humalassa, ettei jäänyt mieleen. Ei haittaa.

Pari kuukautta myöhemmin törmäsin uudestaan siihen toiseen mieheen, sillä kertaa jatkoimme keskustelua siihen asti että selvisi miksi näytin niin tutulta. Lopuksi hän heitti että olipa silloin lähellä tulla köniin (hänelle siis) ja onpa minulla mustasukkainen mies. Kerroin että ei ole/ollut minun mies, näin ko. miehen silloin ensimmäistä ja viimeistä kertaa elämässäni...

Täytyy sanoa että sääli sitä naista joka hänen kanssaan erehtyy suhteeseen. Mies vaikutti siltä että turpaan tulee, jos uskaltaa telkkarista katsoa miespuolisia henkilöitä.

1. Mies kertoi heti ensitreffeillää juteltuamme vajaan tunnin, ettei halua koskaan mennä naimisiin eikä halua lapsia. Ei siinä mitään, en minäkään halua naimisiin enkä lapsia mutta mielestäni noita asioita ei pitäisi ottaa puheeksi heti ensitreffeillä. Miksi kiirehtiä?

2. Mies vei minut hienoon ravintolaan syömään, mutta hänellä ei yhtään hajua, miten ravintolassa kuuluu käyttäytyä. Miehen maksettua illallisen hän yritti saada minua vielä kanssaan yksille, mutteipä oikein kiinnostanut enää lähteä. Lisäksi miehen mielestä ilta meni muka loistavasti, vaikka itse menetin kiinnostukseni häneen ravintolassa ja näytin kiinnostukseni puutteen hänelle omasta mielestäni ihan selvästi.

3. Neljännet treffit, olimme minun kotonani ja tein miehelle ruokaa ja katsoimme leffaa. Kävin mieheen kuumana ja vein hänet makuuhuoneen puolelle aikomuksenani harrastaa seksiä hänen kanssaan. Mies pyysi lopettamaan, kysyi että minkälaisena miehenä oikein pidän häntä ja lähti pois. Ei halunnut enää tavata, enkä kyllä oikeastaan minäkään sen jälkeen, kun hän torjui minut.

Vierailija kirjoitti:

1. Mies kertoi heti ensitreffeillää juteltuamme vajaan tunnin, ettei halua koskaan mennä naimisiin eikä halua lapsia. Ei siinä mitään, en minäkään halua naimisiin enkä lapsia mutta mielestäni noita asioita ei pitäisi ottaa puheeksi heti ensitreffeillä. Miksi kiirehtiä?

2. Mies vei minut hienoon ravintolaan syömään, mutta hänellä ei yhtään hajua, miten ravintolassa kuuluu käyttäytyä. Miehen maksettua illallisen hän yritti saada minua vielä kanssaan yksille, mutteipä oikein kiinnostanut enää lähteä. Lisäksi miehen mielestä ilta meni muka loistavasti, vaikka itse menetin kiinnostukseni häneen ravintolassa ja näytin kiinnostukseni puutteen hänelle omasta mielestäni ihan selvästi.

3. Neljännet treffit, olimme minun kotonani ja tein miehelle ruokaa ja katsoimme leffaa. Kävin mieheen kuumana ja vein hänet makuuhuoneen puolelle aikomuksenani harrastaa seksiä hänen kanssaan. Mies pyysi lopettamaan, kysyi että minkälaisena miehenä oikein pidän häntä ja lähti pois. Ei halunnut enää tavata, enkä kyllä oikeastaan minäkään sen jälkeen, kun hän torjui minut.

Mies nro 3 taisi olla joko uskovainen tai potenssiongelmainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Mies kertoi heti ensitreffeillää juteltuamme vajaan tunnin, ettei halua koskaan mennä naimisiin eikä halua lapsia. Ei siinä mitään, en minäkään halua naimisiin enkä lapsia mutta mielestäni noita asioita ei pitäisi ottaa puheeksi heti ensitreffeillä. Miksi kiirehtiä?

2. Mies vei minut hienoon ravintolaan syömään, mutta hänellä ei yhtään hajua, miten ravintolassa kuuluu käyttäytyä. Miehen maksettua illallisen hän yritti saada minua vielä kanssaan yksille, mutteipä oikein kiinnostanut enää lähteä. Lisäksi miehen mielestä ilta meni muka loistavasti, vaikka itse menetin kiinnostukseni häneen ravintolassa ja näytin kiinnostukseni puutteen hänelle omasta mielestäni ihan selvästi.

3. Neljännet treffit, olimme minun kotonani ja tein miehelle ruokaa ja katsoimme leffaa. Kävin mieheen kuumana ja vein hänet makuuhuoneen puolelle aikomuksenani harrastaa seksiä hänen kanssaan. Mies pyysi lopettamaan, kysyi että minkälaisena miehenä oikein pidän häntä ja lähti pois. Ei halunnut enää tavata, enkä kyllä oikeastaan minäkään sen jälkeen, kun hän torjui minut.

Mies nro 3 taisi olla joko uskovainen tai potenssiongelmainen.

Uskovainen hän ei ainakaan ollut, mutta jos hänellä olikin potenssiongelmia niin onneksi väistin luodin.