Kerrotaan taas kummallisia/hirveitä treffi- tai tapailukokemuksia!
Tällainen ketju on joskus jo ollut, ja se oli mielenkiintoinen ja viihdyttäväkin. Jakakaa kokemuksenne!
Itsellä ei mitään kovin kummoista ole kerrottavana, mutta tässä yksi: Kävin kerran netistä bongaamani työttömän miehen kanssa treffeillä syömässä, hänen kutsumanaan. Mies ehdotti minun maksavan, mikä oli hänen mielestään oikein, sillä itse olin kertonut olevani työelämässä. Sanoin että molemmat maksaa omansa. Emme tavanneet enää.
Kommentit (2187)
Monet on kertonu täällä siitä et huonot treffit johtanu lopulta kuitenkin pitkään suhteeseen. Jopa avioliittoon ja perheen perustamiseen. Itsellä kävi vähän samoin vaikkei ne treffit ollut lähelläkään niin kamalat ku mitä monet kertoo.
Tavattiin ekan kerran kun olin kavereiden kanssa juhlimassa ja yks kavereistani tiesi tämän jätkän ja soitti häntä kuskiksi. Mies ilmaantui paikalle ja hypättiin kyytiin ja heti jo kattelin häntä sillä silmällä ja vinkkasinki kaverille et ois kiva saada nähä tota jätkää joskus. Kaverit jätti meidät tahallaa kahestaa ja koitin siinä kysellä et missä hän asuu, opiskeleeko vielä vai onko jo työelämässä. Sain vain lyhyitä vastauksia ja jätkä punasteli kokoajan. Loppupeleissä pyysin häneltä numeron ja me tytöt mentii nukkuu.
Seuraavana päivänä en ollutkaan muistanut soittaa tälle jätkälle joten hän oli itse soittanut meidän yhteiselle kaverille ja vonkasi häneltä mun numeron ja pitkän taistelun jälkeen sen saanutkin. Hän oli itse tälläkertaa juomassa ja hänellä oli kuski ja pyysi mua mukaan. Lupauduin tulemaan jos sana ottaa esiliinan mukaan ja se sopi (jos joku täällä ei jostainsyystä tiedä, mitä esiliina meinaa nii kaveria joka varmistaa ettei mies olekkaan läpimätä). Humalluttiin aika paljon ja loppuillasta jätkä työnsi kielen mun kurkkuun. Siis oikeasti aivan työnsi kunnolla sen sinne et meinasin jo oksentaa. Mie menin kotiin nukkumaan ja hän jatko matkaansa.
Muutama päivä meni ja hän soitti ku olin vielä tunnilla ja pyysi treffeille. Suostuin ja pyysin opettajaltakin kauniisti et pääsisin aiemmin kun sain tehtävätkin jo tehtyä. Menin paikkaan missä sovittii et tavattiin ja mentii lähimmälle huoltoasemalle kahville. Hän oli jälleen tuppisuu ja punasteli kokoajan.
Illalla hän soitti uudestaan ja pyysi tulemaan tupakille rapun eteen ja kertoi odottavansa jo siinä. Oli käynyt sukulaismiehen kanssa lähellä pelaamassa sählyä. Menin alas ja olin juuri käynyt suihkussa ja omasta mielestä olin aika järkyttävän näköinen. Mutta yhtäkkiä tämä jätkä uskalsiki enemmän puhua mulle ja sain nyt enemmän irti et millanen elämä hänellä on. Sitten hän vain halasi minua ja kuiskasi että taitaa olla rakastumassa minuun. Vastasin samoin ja olin aivan sillee 'mitää? kuka nyt muutamien treffien jälkeen tollasta sanoo?'. Mut enhä mie kehannu vaa sanoa et joo no mä en sua!
Meni taas muutama päivä ja alettiin seurustelemaan kun huomasin et oon oikeasti aika ihastunut häneen. Mutta sovittiin heti et tutustutaa ny eka kunnolla paremmi ennenku edetää yhtään seurustelusta eteenpäin.
Kamalia treffejä oli ja siedin ne. Nyt ollaan naimisissa ja yks lapsi. Ja hei, tuo mies uskaltaa nykyää oikeasti kunnolla puhua. Hän kertoi jälkeenpäin ettei ollut koskaan edes treffeillä käynyt ennen minua joten hän oli ujo ja ei osannut tosiaan edes suudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällainen ketju on joskus jo ollut, ja se oli mielenkiintoinen ja viihdyttäväkin. Jakakaa kokemuksenne!
Itsellä ei mitään kovin kummoista ole kerrottavana, mutta tässä yksi: Kävin kerran netistä bongaamani työttömän miehen kanssa treffeillä syömässä, hänen kutsumanaan. Mies ehdotti minun maksavan, mikä oli hänen mielestään oikein, sillä itse olin kertonut olevani työelämässä. Sanoin että molemmat maksaa omansa. Emme tavanneet enää.
Kyllä sinun olisi enemmän tienaavana pitänyt maksaa. Näin olen tältä palstalta oppinut.
Jos mies olisi ollut elämäni kumppani ja olisimme olleet yhdessä, olisin ilman muuta voinutkin maksaa. Mutta nuo tosiaan olivat ensitreffit kummallisen hyypiön kanssa :D
Nii-in, ja miehiltä odotetaan tuota jokaisilla treffeillä.
Vierailija kirjoitti:
Tinderistä bongattu mies katsoi minua päästä varpaisiin ja kysyi miksi olen niin lyhyt. Joo, tiedän kyllä olevani lyhyt, mutta ei ihan asiallista kommentoida tuolla tyylillä. :D
Tämän ymmärtää, jos olit profiiliisi laittanut itsesi pidemmäksi tai kertonut miehelle olevasi pidempi, ja selvisikin vasta paika päällä, että oletkin kymmenen senttiä lyhyempi
Mies ei puhunut juuri mitään. Oli tosi vaivaannuttavaa. Lähtiessä yritti väkisin suudella.
Mies kertoi kolmansilla treffeillä pettäneensä ex-vaimoaan vaimon siskon kanssa. Eikä ollut kyse vain kerrasta vaan intohimoisesta salasuhteesta, josta eksä ei vieläkään tiedä.
Treffit jäivät viimeisiksi.
Elämäni oudoimmat treffit: mies aivasteli koko ajan.
Siis ihan koko ajan. Mentiin kahville, ja jo leivonnaisia valitessa aivasti useamman kerran. Ja pöydässä juttu keskeytyi koko ajan miehen aivasteluun. Sentään nenäliinaan niisti. Mies ei itse tarjonnut mitään selitystä tälle. Kysyin, että oletko flunssassa. Ei kuulemma. Jaa, no onko sulla kenties allergiaa. Eipä ole koskaan ollut millekään allerginen. Silti aivasteli IHAN KOKO AJAN. Kun kahvit oli juotu, totesin, että mulla on jo kiire jonnekin ja vaan lähdin. Mies jäi pöytään pärskimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensitreffit. Sydämellinen ja fiksu mies, lääkäri erikoistumisvaiheessa, tulimme loistavasti juttuun, huumorikin kukki. Nauroimme viinilasillisen äärellä ja kävimme kävelyllä merenrannassa. Yllätyin jatkuvasta höpötyksestä seksin aikana: ihana tiukka pikku vittu, taidat tykätä kun isi nussii sua perseeseen, olet nyt pikkulutka ihan paikallasi, isin lelu jne. Ensimmäisellä kerralla sai pidätellä naurua, mutta pian lähdin itsekin juttuun mukaan ja "kyllä isit" ja "nussi minun pikkuvittua isit" tulivat melkein luonnostaan.
Kohta kymmenen vuotta naimisissa, kaksi ihanaa lasta ja pyykintuoksuista arkea omassa omakotitalossa. Ei vaan olisi ekalla seksikerralla arvannut, että tässä on se minun tosirakkauteni. :)
Tulee kylmät väreet siitä, että teillä on lapsia 😳
Ja miksikäs ihmeessä? Ei vanhempien seksielämä kuulu lapsille ja meitä lapset kutsuvat etunimillä. Olihan siinä aluksi sulattelemista, mutta rakkaus voittaa. Kokeilisit itsekin joskus poistua mukavuusalueelta, saatat yllättyä iloisesti. :)
Miks alapeukut, kyllähän sitä nyt saa tuhmia puhua.
Kyllä täytyy olla jotenkin psyykkisesti sairas, että lämpenee sille ajatukselle, että "isi panee". Kuvottavaa. Ja tyypit ei edes itse tajua tuota.
samaa mieltä, joku piilopedo kyseessä.
Mentiin ravintolaan syömään nettideitin kanssa. Deitti oli hyvin kiinnostunut siitä, millainen miesihanne minulla on, kyseli inhoten että tykkäänkö esimerkiksi "turkkilaisista tai muista tummista miehistä". Kun kerroin, että olen seurustellut pääasiassa suomalaisten miesten kanssa, hän vaikutti helpottuneelta.
Sitten puhe kääntyi matkailuun. Deitti kertoi käyneensä työmatkalla jossain päin Aasiaa (en muista enää missä), sitten hän sanoi dramaattisesti "Kuule, älä loukkaannu nyt". Ajattelin, että mies kertoo ettei olekaan kiinnostunut minusta tms ja varauduin vastaamaan, että se on ihan ok. Mies alkoikin kertomaan, kuinka innokkaasti aasialaiset naiset olivat häntä ja kaveriaan lähestyneet. Mies kuvaili naisten ulkonäköä, miten olivat kosketelleet, kehuneet ja silitelleet hiuksia. Kuuntelin äimistyneenä tarinaa ja mietin, mitä hän yritti viestittää sille minulle.
Päädyin sitten laittamaan myöhemmin viestiä, että eiköhän tämä ollut tässä. Mies oli hyvin pettynyt ja laittoi, että oli ollut paljon kiinnostuneempi minusta, kuin arvasinkaan. Teki mieli avautua miehen kaksinaismoralismista, mutta päätinkin olla kohteliaasti hiljaa.
Olin treffeillä miehen kanssa, joka ei puhunut muusta kuin omasta pojastaan. No ei siinä mitään, mutta kun käytti siitä sanaa " pikkumies". Pikkumies sitä ja pikkumies tätä. Mua alkoi ällöttämään se lässytys, jotenkin luikertelin pois niiltä treffeiltä.
Vierailija kirjoitti:
Mentiin ravintolaan syömään nettideitin kanssa. Deitti oli hyvin kiinnostunut siitä, millainen miesihanne minulla on, kyseli inhoten että tykkäänkö esimerkiksi "turkkilaisista tai muista tummista miehistä". Kun kerroin, että olen seurustellut pääasiassa suomalaisten miesten kanssa, hän vaikutti helpottuneelta.
Sitten puhe kääntyi matkailuun. Deitti kertoi käyneensä työmatkalla jossain päin Aasiaa (en muista enää missä), sitten hän sanoi dramaattisesti "Kuule, älä loukkaannu nyt". Ajattelin, että mies kertoo ettei olekaan kiinnostunut minusta tms ja varauduin vastaamaan, että se on ihan ok. Mies alkoikin kertomaan, kuinka innokkaasti aasialaiset naiset olivat häntä ja kaveriaan lähestyneet. Mies kuvaili naisten ulkonäköä, miten olivat kosketelleet, kehuneet ja silitelleet hiuksia. Kuuntelin äimistyneenä tarinaa ja mietin, mitä hän yritti viestittää sille minulle.
Päädyin sitten laittamaan myöhemmin viestiä, että eiköhän tämä ollut tässä. Mies oli hyvin pettynyt ja laittoi, että oli ollut paljon kiinnostuneempi minusta, kuin arvasinkaan. Teki mieli avautua miehen kaksinaismoralismista, mutta päätinkin olla kohteliaasti hiljaa.
Kommenteistaan päätellen kyseinen mies kirjoittaa usein palstalla. :D
Mä olen se treffikumppani helvetistä. Olin 16v ja järkyttävän ihastunut vuotta vanhempaan poikaan. Toiset treffit kyseessä tanssipaikalla. Molemmat joivat mutta mulla meni överiksi jännityksen vuoksi. Join liikaa, oksensin pojan housuille ja kengille ja lopulta sammuin.
En ole sittemmin treffaillutkaan muita. Yhdessä ollaan oltu nyt 26v.
Vierailija kirjoitti:
Olin treffeillä miehen kanssa, joka ei puhunut muusta kuin omasta pojastaan. No ei siinä mitään, mutta kun käytti siitä sanaa " pikkumies". Pikkumies sitä ja pikkumies tätä. Mua alkoi ällöttämään se lässytys, jotenkin luikertelin pois niiltä treffeiltä.
Olet tainnut olla mieheni kanssa treffeillä :---D
Vierailija kirjoitti:
Luomukana kirjoitti:
Klunks klunks muija on kieltämättä kokemusten parhaimmistoa. :D
Mä deittailin vähän aikaa yhtä omituista tyyppiä. Ensin vaikutti siltä, että hänellä on terveet, luonnonläheiset arvot ja huumori kohdillaan. Soittelipa tuo kitaraakin ja osasi laittaa ruokaa. Arvelin kyllä, että jonkinlaista ogelmaa/erikoisempaa saattaa olla taustalla, mutta päätin katsella rauhassa. Tultiin kuitenki juttuun ihan hyvin. Ja olin kai vähän tylsistynytkin elämääni niin ajattelin että miksipä ei...
No, ensin ulkoisesta profiilista. Tyyppi haisi lähes -aina- pahalta hieltä. Hän ei käyttänyt saippuaa eikä dödöä. Peseytyi kyllä, mutta ei ilmeisesti sitten riittävän usein tai hikoili helposti. Hän ei selkeästikään osannut huolehtia henkilökohtaista hygieniasta. Käsien pesusta esim. ennen ruoan laittoa täytyi joka kerta muistuttaa. Saippuakin piti melkeinpä ojentaa käteen, ettei tyyppi vain hulauttaisi käsiä nopeasti juoksevan veden alla. Paljastui, että suurin osa hänen vaatteistaan oli kamalia, täysin mauttomia riepuja ja rättejä. Ja siis ostan itsekin välillä kirpparilta vaatteita, en ole mielesäni nipo tai liian tarkka millään tavalla. Mutta ne hänen vaatteensa oli pääosin aivan järkyttäviä ja käyttökelvottomia ja vaatetyyli oli suoraan vanhainkodilta. Aluksi en niinkään huomannut tätä, sillä hän kai sitten käytti useasti niitä paria ainoata kunnollista vaatekappaletta. Ja ekat kerrat tosiaan ajattelin siitä hajustakin, että hikoilee ehkä kun jännittää tai on dödö pettänyt - voi sattua kelle vaan. Karmaisee vieläkin, kun mietin sitä karvan määrää hänen naamassaan. Aluksi hän siis siisti itsensä ennenkuin tavattiin. Mutta se jäikin ensi tapaamisten jälkeen vähälle... Ei todellakaan ollut miellyttävää tavata hieltä haisevaa, rumissa retkuissa jolkottelevaa katuharjanaamaa.
Hetki kun oltiin tapailtu, paljastui kaverilla aivan jäätäviä aukkoja yleissivityksessä. Voi luoja sentään miten joku voi olla niin tyhmä! Hän kysyi joskus minulta mm. voiko nainen saada orgasmin synnyttäessään. Ei kai KUKAAN ole noin urpo?! Teinipojalta tällaiset kysymykset olis varmaan ymmärrettäviä (?!?) mutta että kolmekybäseltä mieheltä... Lisäksi hän kuvitteli itsestään aivan liikoja. Yleensä kyllä kannustan ihmisiä kohti unelmia, ei siinä mitään, mutta tämä tyyppi oli kyllä suuruudenhullu. Välillä kaikki mahdolliset naiset olivat muka ihastuneet häneen. Välillä hän oli lähdössä politiikkaan "järjestelmää kaatamaan" ja milloin hän toivoi aikaansaavansa anarkiaa... Aivan varmasti ihmiset olisivat äänestäneet häntä - jopa presidentiksi! Aluksi mietin onko nämä jutut outoa huumoria. Mutta testasin häntä heittämällä kritiikkiä, niin tyyppi hiiltyi aivan täysin! :D
Kerran satuin kuulemaan, kun hän puhui äitinsä kanssa puhelimessa. Hän kertoi olleensa kavereidensa kanssa katusoittelemassa. Ajattelin, että sepä mukavaa. Mutta sitten kuulin, että hän ikäänkuin ylpeänä kertoi, että "tienattiin kymppi". Ei j*malauta.. KYMPPI! Oliko se oikeasti kertomisen arvoinen asia? No myöhemmin selvisi sekin, että kaverille 50e on paljon rahaa...
Kaverilla oli myös itsetunto-ongelmia ja aivan puskista, yllättäen heittäytyi todella mustasukkaiseksi. En kuitenkaan lähtenyt hänen painostuksensa takia muuttamaan itseäni, enkä iloista ja sosiaalista luonnettani. Tästä seurasi, että hän mm. huoritteli ja haukkui minua, kävi jopa käsiksi. Tässä kohden paljastui siis se todellinen luonne. Esiin tuli aggressiivinen, epävakaa ja häiriintynyt persoona. Juttu loppui tasan siihen. Voi sitä itkun, porun, vihan ja roikkumisen määrää... Ei meinannut millään jättää mua rauhaan.
Kaikki oli muutenkin hänen mielestään aina muiden syytä. Järjestelmän, vanhempiensa, kavereiden, exien... Hän ei nähnyt ollenkaan omaa osuuttaan asioissa ja ongelmissa! Ei tapailtu kauaa. Toivottavasti ei tarvitse enää koskaan nähdä. Hävettää, että olen tuollaista luuseria koskaan tapaillut! Hävettää todella!
Voi ei, ei kai vaa oo sama jätkä kene kans mieki aiemmi seurustelin. Kuulostaa liianki tutulta! Tuo tyyppi on aivan kauhea !
Voihan se olla, vaikka toisaalta, saattaa sitä olla usemapi psykologin ja saippuapesun tarpeessa oleva luonnevikainen tyyppi liikenteessä.
Muistui mieleeni lisää juttuja...
Miehellä oli ärsyttäviä tapoja, yksi niistä oli se, että hän tuli neuvomaan minua ruoanlaitossa. En saanut reseptejä enkä ohjeita kulinaristisiin makunautintoihin, vaan hän tuli selittämään miten pilkotaan kasviksia jätkevästi. Kerran hän halusi neuvoa siinä, miten tehdään makkaraperunat! Siis makkaraperunat!! :D Voi pyhä yksinkertaisuus!
Hänellä oli myös tapana puhua eksistään. Niitä taisi olla vain se kaksi kappaletta. Teini-iän suhteessa tyttö oli pettänyt häntä. Tästä hän jaksoi dramatisoida. Tämä muija kuulemma "teki hänestä mustasukkaisen", ei hän muuten sitä olisi... Toinen exä oli reilusti häntä vanhempi nainen. Kuulemma täysi sekopää ja narsisti, joka aina haastoi riitaa. Itselleni tosin jäi kuva, että tämä mies kiukutteli usein kuin viisi vuotias pikkulapsi ja omasi itse lukuisia narsistisia piirteitä... Kerran mainitsin hänelle joskos voitaisiin välillä puhua muustakin kuin hänen existä, niin tyyppi suuttui! :D "Ai sä sitten saat päättää mitä mä puhun ja mitä en! Selvä!" Hän uhriutui ja loukkaantui todella helposti.
Ärsyttäviin tapoihin kuului myös rehvastelu olemattomilla asioilla... Esimerkiksi sillä, että hän oli ollut teiniaikaisen bändinsä kanssa lämppärinä jollekin "isommalle bändille". Jotain surkeaa videotakin näytti tapahtumasta. No, ei ollut kovin iso pääesiintyjä kun en ole koskaan kuullutkaan. Mies myös kuvitteli osaavansa laulaa. Hienotunteisesti ehdotin laulutunteja hänelle, jotta voisi kehittyä. Hän ei kuulemma sellaisia tarvitse, kun on joskus jollain ryhmälaulutunnilla ollut. Mies äänitteli omaa "musiikkia" tuntitolkulla. Soitti kitaraa ja ulvoi omia sanojaan... En ymmärrä miten hän ei kuullut tallenteilta, että hänen äänensä kuulosti täysin epävireiselle ja järkyttävälle. Hän varmasti kuvitteli olevansa tulevaisuuden J.Karjalainen tai Ismo Alanko. :D No, tietynlaista "taiteilijanelämää" hän varmasti vietti.
Luomukana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luomukana kirjoitti:
Klunks klunks muija on kieltämättä kokemusten parhaimmistoa. :D
Mä deittailin vähän aikaa yhtä omituista tyyppiä. Ensin vaikutti siltä, että hänellä on terveet, luonnonläheiset arvot ja huumori kohdillaan. Soittelipa tuo kitaraakin ja osasi laittaa ruokaa. Arvelin kyllä, että jonkinlaista ogelmaa/erikoisempaa saattaa olla taustalla, mutta päätin katsella rauhassa. Tultiin kuitenki juttuun ihan hyvin. Ja olin kai vähän tylsistynytkin elämääni niin ajattelin että miksipä ei...
No, ensin ulkoisesta profiilista. Tyyppi haisi lähes -aina- pahalta hieltä. Hän ei käyttänyt saippuaa eikä dödöä. Peseytyi kyllä, mutta ei ilmeisesti sitten riittävän usein tai hikoili helposti. Hän ei selkeästikään osannut huolehtia henkilökohtaista hygieniasta. Käsien pesusta esim. ennen ruoan laittoa täytyi joka kerta muistuttaa. Saippuakin piti melkeinpä ojentaa käteen, ettei tyyppi vain hulauttaisi käsiä nopeasti juoksevan veden alla. Paljastui, että suurin osa hänen vaatteistaan oli kamalia, täysin mauttomia riepuja ja rättejä. Ja siis ostan itsekin välillä kirpparilta vaatteita, en ole mielesäni nipo tai liian tarkka millään tavalla. Mutta ne hänen vaatteensa oli pääosin aivan järkyttäviä ja käyttökelvottomia ja vaatetyyli oli suoraan vanhainkodilta. Aluksi en niinkään huomannut tätä, sillä hän kai sitten käytti useasti niitä paria ainoata kunnollista vaatekappaletta. Ja ekat kerrat tosiaan ajattelin siitä hajustakin, että hikoilee ehkä kun jännittää tai on dödö pettänyt - voi sattua kelle vaan. Karmaisee vieläkin, kun mietin sitä karvan määrää hänen naamassaan. Aluksi hän siis siisti itsensä ennenkuin tavattiin. Mutta se jäikin ensi tapaamisten jälkeen vähälle... Ei todellakaan ollut miellyttävää tavata hieltä haisevaa, rumissa retkuissa jolkottelevaa katuharjanaamaa.
Hetki kun oltiin tapailtu, paljastui kaverilla aivan jäätäviä aukkoja yleissivityksessä. Voi luoja sentään miten joku voi olla niin tyhmä! Hän kysyi joskus minulta mm. voiko nainen saada orgasmin synnyttäessään. Ei kai KUKAAN ole noin urpo?! Teinipojalta tällaiset kysymykset olis varmaan ymmärrettäviä (?!?) mutta että kolmekybäseltä mieheltä... Lisäksi hän kuvitteli itsestään aivan liikoja. Yleensä kyllä kannustan ihmisiä kohti unelmia, ei siinä mitään, mutta tämä tyyppi oli kyllä suuruudenhullu. Välillä kaikki mahdolliset naiset olivat muka ihastuneet häneen. Välillä hän oli lähdössä politiikkaan "järjestelmää kaatamaan" ja milloin hän toivoi aikaansaavansa anarkiaa... Aivan varmasti ihmiset olisivat äänestäneet häntä - jopa presidentiksi! Aluksi mietin onko nämä jutut outoa huumoria. Mutta testasin häntä heittämällä kritiikkiä, niin tyyppi hiiltyi aivan täysin! :D
Kerran satuin kuulemaan, kun hän puhui äitinsä kanssa puhelimessa. Hän kertoi olleensa kavereidensa kanssa katusoittelemassa. Ajattelin, että sepä mukavaa. Mutta sitten kuulin, että hän ikäänkuin ylpeänä kertoi, että "tienattiin kymppi". Ei j*malauta.. KYMPPI! Oliko se oikeasti kertomisen arvoinen asia? No myöhemmin selvisi sekin, että kaverille 50e on paljon rahaa...
Kaverilla oli myös itsetunto-ongelmia ja aivan puskista, yllättäen heittäytyi todella mustasukkaiseksi. En kuitenkaan lähtenyt hänen painostuksensa takia muuttamaan itseäni, enkä iloista ja sosiaalista luonnettani. Tästä seurasi, että hän mm. huoritteli ja haukkui minua, kävi jopa käsiksi. Tässä kohden paljastui siis se todellinen luonne. Esiin tuli aggressiivinen, epävakaa ja häiriintynyt persoona. Juttu loppui tasan siihen. Voi sitä itkun, porun, vihan ja roikkumisen määrää... Ei meinannut millään jättää mua rauhaan.
Kaikki oli muutenkin hänen mielestään aina muiden syytä. Järjestelmän, vanhempiensa, kavereiden, exien... Hän ei nähnyt ollenkaan omaa osuuttaan asioissa ja ongelmissa! Ei tapailtu kauaa. Toivottavasti ei tarvitse enää koskaan nähdä. Hävettää, että olen tuollaista luuseria koskaan tapaillut! Hävettää todella!
Voi ei, ei kai vaa oo sama jätkä kene kans mieki aiemmi seurustelin. Kuulostaa liianki tutulta! Tuo tyyppi on aivan kauhea !
Voihan se olla, vaikka toisaalta, saattaa sitä olla usemapi psykologin ja saippuapesun tarpeessa oleva luonnevikainen tyyppi liikenteessä.
Muistui mieleeni lisää juttuja...
Miehellä oli ärsyttäviä tapoja, yksi niistä oli se, että hän tuli neuvomaan minua ruoanlaitossa. En saanut reseptejä enkä ohjeita kulinaristisiin makunautintoihin, vaan hän tuli selittämään miten pilkotaan kasviksia jätkevästi. Kerran hän halusi neuvoa siinä, miten tehdään makkaraperunat! Siis makkaraperunat!! :D Voi pyhä yksinkertaisuus!Hänellä oli myös tapana puhua eksistään. Niitä taisi olla vain se kaksi kappaletta. Teini-iän suhteessa tyttö oli pettänyt häntä. Tästä hän jaksoi dramatisoida. Tämä muija kuulemma "teki hänestä mustasukkaisen", ei hän muuten sitä olisi... Toinen exä oli reilusti häntä vanhempi nainen. Kuulemma täysi sekopää ja narsisti, joka aina haastoi riitaa. Itselleni tosin jäi kuva, että tämä mies kiukutteli usein kuin viisi vuotias pikkulapsi ja omasi itse lukuisia narsistisia piirteitä... Kerran mainitsin hänelle joskos voitaisiin välillä puhua muustakin kuin hänen existä, niin tyyppi suuttui! :D "Ai sä sitten saat päättää mitä mä puhun ja mitä en! Selvä!" Hän uhriutui ja loukkaantui todella helposti.
Ärsyttäviin tapoihin kuului myös rehvastelu olemattomilla asioilla... Esimerkiksi sillä, että hän oli ollut teiniaikaisen bändinsä kanssa lämppärinä jollekin "isommalle bändille". Jotain surkeaa videotakin näytti tapahtumasta. No, ei ollut kovin iso pääesiintyjä kun en ole koskaan kuullutkaan. Mies myös kuvitteli osaavansa laulaa. Hienotunteisesti ehdotin laulutunteja hänelle, jotta voisi kehittyä. Hän ei kuulemma sellaisia tarvitse, kun on joskus jollain ryhmälaulutunnilla ollut. Mies äänitteli omaa "musiikkia" tuntitolkulla. Soitti kitaraa ja ulvoi omia sanojaan... En ymmärrä miten hän ei kuullut tallenteilta, että hänen äänensä kuulosti täysin epävireiselle ja järkyttävälle. Hän varmasti kuvitteli olevansa tulevaisuuden J.Karjalainen tai Ismo Alanko. :D No, tietynlaista "taiteilijanelämää" hän varmasti vietti.
Eikai nimi ala s-kirjaimella?
Vierailija kirjoitti:
Luomukana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luomukana kirjoitti:
Klunks klunks muija on kieltämättä kokemusten parhaimmistoa. :D
Mä deittailin vähän aikaa yhtä omituista tyyppiä. Ensin vaikutti siltä, että hänellä on terveet, luonnonläheiset arvot ja huumori kohdillaan. Soittelipa tuo kitaraakin ja osasi laittaa ruokaa. Arvelin kyllä, että jonkinlaista ogelmaa/erikoisempaa saattaa olla taustalla, mutta päätin katsella rauhassa. Tultiin kuitenki juttuun ihan hyvin. Ja olin kai vähän tylsistynytkin elämääni niin ajattelin että miksipä ei...
No, ensin ulkoisesta profiilista. Tyyppi haisi lähes -aina- pahalta hieltä. Hän ei käyttänyt saippuaa eikä dödöä. Peseytyi kyllä, mutta ei ilmeisesti sitten riittävän usein tai hikoili helposti. Hän ei selkeästikään osannut huolehtia henkilökohtaista hygieniasta. Käsien pesusta esim. ennen ruoan laittoa täytyi joka kerta muistuttaa. Saippuakin piti melkeinpä ojentaa käteen, ettei tyyppi vain hulauttaisi käsiä nopeasti juoksevan veden alla. Paljastui, että suurin osa hänen vaatteistaan oli kamalia, täysin mauttomia riepuja ja rättejä. Ja siis ostan itsekin välillä kirpparilta vaatteita, en ole mielesäni nipo tai liian tarkka millään tavalla. Mutta ne hänen vaatteensa oli pääosin aivan järkyttäviä ja käyttökelvottomia ja vaatetyyli oli suoraan vanhainkodilta. Aluksi en niinkään huomannut tätä, sillä hän kai sitten käytti useasti niitä paria ainoata kunnollista vaatekappaletta. Ja ekat kerrat tosiaan ajattelin siitä hajustakin, että hikoilee ehkä kun jännittää tai on dödö pettänyt - voi sattua kelle vaan. Karmaisee vieläkin, kun mietin sitä karvan määrää hänen naamassaan. Aluksi hän siis siisti itsensä ennenkuin tavattiin. Mutta se jäikin ensi tapaamisten jälkeen vähälle... Ei todellakaan ollut miellyttävää tavata hieltä haisevaa, rumissa retkuissa jolkottelevaa katuharjanaamaa.
Hetki kun oltiin tapailtu, paljastui kaverilla aivan jäätäviä aukkoja yleissivityksessä. Voi luoja sentään miten joku voi olla niin tyhmä! Hän kysyi joskus minulta mm. voiko nainen saada orgasmin synnyttäessään. Ei kai KUKAAN ole noin urpo?! Teinipojalta tällaiset kysymykset olis varmaan ymmärrettäviä (?!?) mutta että kolmekybäseltä mieheltä... Lisäksi hän kuvitteli itsestään aivan liikoja. Yleensä kyllä kannustan ihmisiä kohti unelmia, ei siinä mitään, mutta tämä tyyppi oli kyllä suuruudenhullu. Välillä kaikki mahdolliset naiset olivat muka ihastuneet häneen. Välillä hän oli lähdössä politiikkaan "järjestelmää kaatamaan" ja milloin hän toivoi aikaansaavansa anarkiaa... Aivan varmasti ihmiset olisivat äänestäneet häntä - jopa presidentiksi! Aluksi mietin onko nämä jutut outoa huumoria. Mutta testasin häntä heittämällä kritiikkiä, niin tyyppi hiiltyi aivan täysin! :D
Kerran satuin kuulemaan, kun hän puhui äitinsä kanssa puhelimessa. Hän kertoi olleensa kavereidensa kanssa katusoittelemassa. Ajattelin, että sepä mukavaa. Mutta sitten kuulin, että hän ikäänkuin ylpeänä kertoi, että "tienattiin kymppi". Ei j*malauta.. KYMPPI! Oliko se oikeasti kertomisen arvoinen asia? No myöhemmin selvisi sekin, että kaverille 50e on paljon rahaa...
Kaverilla oli myös itsetunto-ongelmia ja aivan puskista, yllättäen heittäytyi todella mustasukkaiseksi. En kuitenkaan lähtenyt hänen painostuksensa takia muuttamaan itseäni, enkä iloista ja sosiaalista luonnettani. Tästä seurasi, että hän mm. huoritteli ja haukkui minua, kävi jopa käsiksi. Tässä kohden paljastui siis se todellinen luonne. Esiin tuli aggressiivinen, epävakaa ja häiriintynyt persoona. Juttu loppui tasan siihen. Voi sitä itkun, porun, vihan ja roikkumisen määrää... Ei meinannut millään jättää mua rauhaan.
Kaikki oli muutenkin hänen mielestään aina muiden syytä. Järjestelmän, vanhempiensa, kavereiden, exien... Hän ei nähnyt ollenkaan omaa osuuttaan asioissa ja ongelmissa! Ei tapailtu kauaa. Toivottavasti ei tarvitse enää koskaan nähdä. Hävettää, että olen tuollaista luuseria koskaan tapaillut! Hävettää todella!
Voi ei, ei kai vaa oo sama jätkä kene kans mieki aiemmi seurustelin. Kuulostaa liianki tutulta! Tuo tyyppi on aivan kauhea !
Voihan se olla, vaikka toisaalta, saattaa sitä olla usemapi psykologin ja saippuapesun tarpeessa oleva luonnevikainen tyyppi liikenteessä.
Muistui mieleeni lisää juttuja...
Miehellä oli ärsyttäviä tapoja, yksi niistä oli se, että hän tuli neuvomaan minua ruoanlaitossa. En saanut reseptejä enkä ohjeita kulinaristisiin makunautintoihin, vaan hän tuli selittämään miten pilkotaan kasviksia jätkevästi. Kerran hän halusi neuvoa siinä, miten tehdään makkaraperunat! Siis makkaraperunat!! :D Voi pyhä yksinkertaisuus!Hänellä oli myös tapana puhua eksistään. Niitä taisi olla vain se kaksi kappaletta. Teini-iän suhteessa tyttö oli pettänyt häntä. Tästä hän jaksoi dramatisoida. Tämä muija kuulemma "teki hänestä mustasukkaisen", ei hän muuten sitä olisi... Toinen exä oli reilusti häntä vanhempi nainen. Kuulemma täysi sekopää ja narsisti, joka aina haastoi riitaa. Itselleni tosin jäi kuva, että tämä mies kiukutteli usein kuin viisi vuotias pikkulapsi ja omasi itse lukuisia narsistisia piirteitä... Kerran mainitsin hänelle joskos voitaisiin välillä puhua muustakin kuin hänen existä, niin tyyppi suuttui! :D "Ai sä sitten saat päättää mitä mä puhun ja mitä en! Selvä!" Hän uhriutui ja loukkaantui todella helposti.
Ärsyttäviin tapoihin kuului myös rehvastelu olemattomilla asioilla... Esimerkiksi sillä, että hän oli ollut teiniaikaisen bändinsä kanssa lämppärinä jollekin "isommalle bändille". Jotain surkeaa videotakin näytti tapahtumasta. No, ei ollut kovin iso pääesiintyjä kun en ole koskaan kuullutkaan. Mies myös kuvitteli osaavansa laulaa. Hienotunteisesti ehdotin laulutunteja hänelle, jotta voisi kehittyä. Hän ei kuulemma sellaisia tarvitse, kun on joskus jollain ryhmälaulutunnilla ollut. Mies äänitteli omaa "musiikkia" tuntitolkulla. Soitti kitaraa ja ulvoi omia sanojaan... En ymmärrä miten hän ei kuullut tallenteilta, että hänen äänensä kuulosti täysin epävireiselle ja järkyttävälle. Hän varmasti kuvitteli olevansa tulevaisuuden J.Karjalainen tai Ismo Alanko. :D No, tietynlaista "taiteilijanelämää" hän varmasti vietti.
Eikai nimi ala s-kirjaimella?
Ei ala. Näköjään on muitakin samanlaisia oman elämänsä sankareita. :D
Ei hyvää päivää näitä kokemuksia! Hyvää viihdettä lukea näitä juttuja ja niiden kommentteja :)
Netistä tapaama mies pyysi treffeille ja sovittiin, että mennään glögille. Kahvilassa mies teki selväksi, ettei hän tarjoa minulle 1,5 euron lögiä ja ajattelin, etten ole miehen makuun. Glögin juodessa mies puhui vain itsestään ja siitä, miten hyväpalkkaisessa ammatissa on. Vähätteli minua ja korosti koko ajan itseään. Treffien päätyttyä ajattelin, että tämä oli tässä, kiinnostusta ei kummankaan puolelta ollut. Mies sen sijaan laittoi viestiä, kuinka ihanaa oli ja milloin otetaan uusiksi..
Oltiin tinderissä kohdatun miehen kanssa viestitelty pari viikkoa, kun sovittiin treffit kahvilaan. Ensivaikutelma miehestä oli ihan ok, ostimme kahvit (molemmat maksoivat omansa, mikä on mielestäni jees) ja aloimme jutustella. Mies vaikutti ihan kivalta, kunnes noin 15 minuutin kuluttua yhtäkkiä tokaisi: "pitääpä tästä lähteä autokaupoille", hyppäsi ylös ja poistui salamannopeasti kahvilasta. Jäin hämmentyneenä tuijottamaan herran perään ilman että ehdin sanoa mitään. Olen miettinyt, totesiko mies heti minut nähtyään että ei kiinnosta ja sinnitteli pakolla vartin, sanoinko jotain mikä aiheutti pakoreaktion vai mikä mahtoi olla homman nimi..:)
Mies pyysi minua treffeille kahvilaan. Kassalla mies kaivoi pankkikortin esiin ja mumisi "pitääkö miehen aina maksaa" jos nyt oikein kuulin :D otin pienen kahvin ja olisin voinut kyllä sen maksaa. Hän oli pyytänyt minut treffeille kertoakseen minulle jotakin. Olimme molemmat hieman ujoja ja hänen piti kesken kaiken käydä hermosauhuilla. Sen sijaan että hän olisi itse alkanut jutustelemaan tai kysynyt minulta jotain hän hoki koko ajan "kerro jotain" mikä teki tilanteesta vielä kiusallisemman. Lopuksi sain kuulla hänen tärkeän asiansa; hän kysyi aioinko käännyttää hänet minun uskontooni 😂 En ollut koskaan edes puhunut hänelle uskonnostani.
Klunkklunk ja hmnhhmnh, lisää näitä!