hoitaja ihmettelee: MIKSI vanhemmat eivät ota lastensa sairastumista vakavasti?

Vierailija kirjoitti:

Äkillisiä sairastumisia varten on myös ne VARAHAKIJAT. Ne on pakollisia järjestää kun lapsen vie päivähoittoon. Silloin on turha selitellä että oli oikeudenkäynti tai leikkaus kesken, kun pk voi soittaa varahakijalle joka vie lapsen kotiin lepäämään.

ELÄMÄNHALLINTA!

T. 3 lapsen äiti, jolla päivähoidossa olevat lapset haetaan tunnin sisällä ilmoituksesta

Aina löytyy joku naapurin mummo tai muu jonka kanssa voi sopia varahausta ja korvauksusta!

Ai että varahakijat ihan pakollisia? Meillä oli 3 lasta päiväkodissa  yhteensä 10 vuoden ajan eikä ollut varahakijaa, koska meillä ei ole sellaista. Ei ollut naapurin mummoja. Oli vain työikäisiä, jotka olivat itsekin päivät töissä.

Päiväkodin tätinä sanoisin että selkeät syyt soittaa vanhemmille on oksentelu, kuume (yli 37astetta), haava tai loukkaantuminen joka vaatii lääkärin hoitoa. Mistään nuhasta tai löysästä kakasta ei todellakaan soiteta. Sitten on näitä "välitapauksia" jotka ovat vähän kinkkisiä. Esimerkiksi itselleni kävi vastikää niin kun olin juuri aloittanut uudessa työpaikassa että 5-vuotias lapsi valitti mahakipua. Istui kärsivän näköisenä sohvalla ja väänsi itkua. Itse olin valmis soittamaan vanhemmille mutta työkaverit tiesivät kertoa että lapsi esittää joskus sairasta. Minuun esitys meni täydestä ja pahaa teki katsoa sitä mutta lopulta lapsi piristyi ja välipalan söi reippaasti. Kannatti siis uskoa kavereita ja odottaa. Yksin jos olisin ollut olisin luultavasti soittanut. Lähtökohtaisesti haluan kuitenkin uskoa lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovin monella tuntuu olevan tilanne, että ovat yksin vastuussa lapsesta ja vieläpä niin haasteellisessa työpaikassa, että ovat myös siitä yksin vastuussa. Tekee mieli kysyä, mitä ne lasten isät tekevät. Muuta kuin pitävät puhelinta äänettömällä.

Merillä, 3 viikkoa kerrallaan. Toki sitten myös kotimaassa sen kolme viikkoa ja valmis hakemaan kymmenessä minuutissa, mikäli on kotona eikä vietä vapaitaan vaikka sukulaiskäynnillä monen sadan kilometrin päässä. 

Miksi lapset ovat päiväkodissa, jos isä on vapaalla? Luulisi, että niin isä kuin lapsetkin haluaisivat ottaa kaiken irti yhteisestä ajasta, kun joutuvat olemaan pitkiä aikoja erossa silloin, kun isä on töissä.

Mitähän tämäkin asia kuuluu ihan vieraalle ihmiselle? Pointti oli vastaus siihen kysymykseen, miksi ei voi aina olla hakemassa, vaan puolet ajasta. 

Miksikö lapset eivät ole kotona puolia ajastaan? Mieti kuule sitä ihan sen varhaiskasvatuksen ja säännöllisen rytmin sekä päiväkotikavereitten kautta, ehkä voit löytää vastauksen. Mutta ethän sinä mitään vastausta oikeasti halua, vaan uuden nillityksen aiheen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äkillisiä sairastumisia varten on myös ne VARAHAKIJAT. Ne on pakollisia järjestää kun lapsen vie päivähoittoon. Silloin on turha selitellä että oli oikeudenkäynti tai leikkaus kesken, kun pk voi soittaa varahakijalle joka vie lapsen kotiin lepäämään.

ELÄMÄNHALLINTA!

T. 3 lapsen äiti, jolla päivähoidossa olevat lapset haetaan tunnin sisällä ilmoituksesta

Aina löytyy joku naapurin mummo tai muu jonka kanssa voi sopia varahausta ja korvauksusta!

Ai että varahakijat ihan pakollisia? Meillä oli 3 lasta päiväkodissa  yhteensä 10 vuoden ajan eikä ollut varahakijaa, koska meillä ei ole sellaista. Ei ollut naapurin mummoja. Oli vain työikäisiä, jotka olivat itsekin päivät töissä.

Eihän varahakijaa tarvitse, jos toinen vanhemmista pääsee aina paikalle. Jos sellaista ei järjesty, mutta suunnitelmasta ilmenee haun olevan ylivoimaisen hankala, kunnissa on perhetyöntekijöitä hätätilanteita varten, joita voi soittaa paikalle.

Tänne valitettavasti kirjoittaa välillä oudot kiihkoilijat joiden kirjoituksista pakostakin tulee mieleen että miten ihminen voi olla niin tyhmä vai onko tarkoitus vain provoilla?

Monesti tuntuu että näissä päiväkoti kirjoituksissa joissa mollataan vanhempia on aika paljon kyseessä jonkinlainen "urbaanilegenda" ongelma eli joskus jollain on tullut vastaan tilanne jossa sairas lapsi on tuotu hoitoon ja sitten aloitetaan hirveä kiihko toitotus kuinka niiiiiin moni vanhempi tuo sairaan lapsen hoitoon vaikka on selvästi oksennellut jo autossa (ihmettelin muuten tätä kommenttia oliko siis niin että ihan se vanhempi kailotti siinä tuodessa että tämä kyllä oksenteli autossa mutta toin nyt kuitenkin hoitoon?) ja kuumetta on vain alennettu kuumelääkkeellä aamusta.

Sori vaan, en vain usko tuohon että tuollaisia tapauksia olisi ollut kovinkaan paljon ja itse asiassa uskon että monet jotka tännekin kirjoittavat näistä eivät perusta näkemyksiä mihinkään omakohtaisiin kokemuksiin, vaan tarkoituksena on vain tarkoituksenhakoisesti mollata vanhempia sillä kuuluisalla lauseeella että "vanhemmat ei välitä jne.." tai muuten vaan on sen verran sairas että nauttii todella provosoivasta aiheesta jonka on keksinyt.

Ensinnäkin: Kun puhutaan siitä että sairas lapsi on tuotu päivähoitoon niin olisi kiva tietää mikä saa hoitajat päättelemään että lapsi on aivan varmasti ollut sairas jo ennen kuin on tullut päiväkotiin. Vai onko kyse muka siitä että lapsella on jo kuumetta siinä eteisessä kun lapsi riisutaan ja jätetään päiväkotiin? Tuskin. Uskon että yleensä nämä ovat taas näiden "negatiivisten" hoitajien mielikuvituksen tuotetta jolloin pyritään aina jostain ihmeen syystä syyllistämään vanhempia ja oikein yritetään tahallaan keksiä syitä joista voisi syyttää vanhempia. Esim. lapselle tulee kuumetta vaikka aamu-ulkoilun tai lounaan maissa, siitä hoitsu sitten heti tekee omat johtopäätöksensä,  "taas varmaan tuotu lapsi kipeänä hoitoon ja tungettu vain kuumeläkettä aamulla"  vaikka tilanne on todella ollut se että kuumeesta ei ole vielä ollut jälkeäkään yöllä tai aamulla.

Sitten on nämä että lapsi muka kertoo että on saanut lääkettä. En usko että on kovinkaan yleistä tämä että näin olisi. Toisaalta uskon hyyvinkin että jos lapselta kysytään "onko äiti antanut lääkettä aamulla" hän varmaan nyökkää koska on hyvin johdateltavissa vaikka todellisuudessa ei olisi annettu.

Tiedoksi: Se kuume voi iskeä ihan koska vain. Jos sinun lapsellesi se tulee yleensä aina yöllä tai aamulla niin monesti on kuitenkin tilanteita jolloin se iskee vaikka sitten vasta iltapäivällä. Tosi asia on että yleisesti ei voi jäädä "sairaan lapsen" takia kotiin pelkkien flunssa oireiden takia ilman kuumetta (ellei yleisvointi ole jotenkin poikkeuksellisen huono) joten kyllä se kuume vasta on se ensimmäinen merkki josta yleensä jäädään.

Sitten on vielä tämä asia että kuinka pian lapsen voi viedä takaisin hoitoon eli koska lapsi on terve? Siinäpä hyvä kysymys. Eihän lapsi monesti ole terve välttämättä edes viikonkaan sairasloman jälkeen jos terveellä tarkoitetaan sitä, että ei olisi enää nuhaa tai pahaa yskää. Mutta ei sitä sairaslomilla voi keikkua kaksi viikkoa putkeen (ellei ole sitten työtön tai kotiäiti), vaan kyllä yleensä sitä lapsi joutuu palaamaan hoitoon ehkä jonkin verran puolikuntoisena, eikä voi olettaa että sairaudesta ei ole jälkeäkään enää kun palaa takaisin hoitoon. Niin kuin sanoin tuollaisiin poissaoloihin pystyy vain kotona oleva vanhempi jolla ei ole mitään valvollisuuksia (opiskelua, työssäkäyntiä) eli tavallaan jos on ihan sama onko siellä kotona lapsen kanssa yksi tai kaksi viikkoa.

Aika vinoutunut on sen hoitajan asenne jonka mielestä "sairasta lasta tuodaan hoitoon" tai "ei anneta olla tarpeeksi kotona sairaslomalla" jos lapsi on ollut jo kotona viikon ja takana on pari kuumeetonta päivää mutta esim. yskii ja on nuhainen vielä. Mitä sitä pitäisi vielä tehdä? Olla toinen viikko heti perään vielä että olisi tarpeeksi "välittävä" vanhempi? Kyllähän sen lapsen kanssa ollaan kotona kun tilanne sen vaatii, mutta nimenomaan kun tilanne sen pakosta vaatii. Poissaoloja tulee sairauksien takia muutenkin yleensä niin paljon kun on pikkulapsista kysymys, että ei niitä sairaslomia voi venyttää ihan loputtomiin jokaisen flunssan takia vain sen takia kun "olishan se kiva että ehtisi kunnolla lepäillä esim. pari viikkoa nuhakuumeen jälkeen"

Ai niin ja sitten vielä siihen ap:n aloitukseen joka koski kai lähinnä sitä kuinka nopeasti tullaan hakemaan siitä soitosta. Uskon taas että kyllä lähes jokainen vanhempi tulee heti kun pystyy. Jollain voi olla tosi paha tilanne jota ei voi jättää heti sillä minuutilla kesken ja jollain voi olla pitkä työmatka. On todella vastenmielistä ja ihmeellisä nämä vastaukset että "olisitte sitten hankkineet työpaikan lähempää, vähemmän tärkeän työn tai kasan varahakijoita" Vaikka itselleni ei kolahda kalikka nilkkaan tuossa asiassa eli yleensä pystyn lähtemään hakemaan melko pian soitosta, tosin matka päiväkodille voi kestää 45 min joka on omasta mielestäni varsin normaali työmatka, niin ymmärrän että kaikilla asiat ei ole näin ja se ei tarkoita sitä että oma lapsi ei olisi tärkeä tai hänestä ei välitettäisi kun hän sairastuu.

Meillä ei edes ole varahakijoita nimetty päiväkotiin.

Vierailija kirjoitti:

Tänne valitettavasti kirjoittaa välillä oudot kiihkoilijat joiden kirjoituksista pakostakin tulee mieleen että miten ihminen voi olla niin tyhmä vai onko tarkoitus vain provoilla?

Monesti tuntuu että näissä päiväkoti kirjoituksissa joissa mollataan vanhempia on aika paljon kyseessä jonkinlainen "urbaanilegenda" ongelma eli joskus jollain on tullut vastaan tilanne jossa sairas lapsi on tuotu hoitoon ja sitten aloitetaan hirveä kiihko toitotus kuinka niiiiiin moni vanhempi tuo sairaan lapsen hoitoon vaikka on selvästi oksennellut jo autossa (ihmettelin muuten tätä kommenttia oliko siis niin että ihan se vanhempi kailotti siinä tuodessa että tämä kyllä oksenteli autossa mutta toin nyt kuitenkin hoitoon?) ja kuumetta on vain alennettu kuumelääkkeellä aamusta.

Sori vaan, en vain usko tuohon että tuollaisia tapauksia olisi ollut kovinkaan paljon ja itse asiassa uskon että monet jotka tännekin kirjoittavat näistä eivät perusta näkemyksiä mihinkään omakohtaisiin kokemuksiin, vaan tarkoituksena on vain tarkoituksenhakoisesti mollata vanhempia sillä kuuluisalla lauseeella että "vanhemmat ei välitä jne.." tai muuten vaan on sen verran sairas että nauttii todella provosoivasta aiheesta jonka on keksinyt.

Ensinnäkin: Kun puhutaan siitä että sairas lapsi on tuotu päivähoitoon niin olisi kiva tietää mikä saa hoitajat päättelemään että lapsi on aivan varmasti ollut sairas jo ennen kuin on tullut päiväkotiin. Vai onko kyse muka siitä että lapsella on jo kuumetta siinä eteisessä kun lapsi riisutaan ja jätetään päiväkotiin? Tuskin. Uskon että yleensä nämä ovat taas näiden "negatiivisten" hoitajien mielikuvituksen tuotetta jolloin pyritään aina jostain ihmeen syystä syyllistämään vanhempia ja oikein yritetään tahallaan keksiä syitä joista voisi syyttää vanhempia. Esim. lapselle tulee kuumetta vaikka aamu-ulkoilun tai lounaan maissa, siitä hoitsu sitten heti tekee omat johtopäätöksensä,  "taas varmaan tuotu lapsi kipeänä hoitoon ja tungettu vain kuumeläkettä aamulla"  vaikka tilanne on todella ollut se että kuumeesta ei ole vielä ollut jälkeäkään yöllä tai aamulla.

Sitten on nämä että lapsi muka kertoo että on saanut lääkettä. En usko että on kovinkaan yleistä tämä että näin olisi. Toisaalta uskon hyyvinkin että jos lapselta kysytään "onko äiti antanut lääkettä aamulla" hän varmaan nyökkää koska on hyvin johdateltavissa vaikka todellisuudessa ei olisi annettu.

Tiedoksi: Se kuume voi iskeä ihan koska vain. Jos sinun lapsellesi se tulee yleensä aina yöllä tai aamulla niin monesti on kuitenkin tilanteita jolloin se iskee vaikka sitten vasta iltapäivällä. Tosi asia on että yleisesti ei voi jäädä "sairaan lapsen" takia kotiin pelkkien flunssa oireiden takia ilman kuumetta (ellei yleisvointi ole jotenkin poikkeuksellisen huono) joten kyllä se kuume vasta on se ensimmäinen merkki josta yleensä jäädään.

Sitten on vielä tämä asia että kuinka pian lapsen voi viedä takaisin hoitoon eli koska lapsi on terve? Siinäpä hyvä kysymys. Eihän lapsi monesti ole terve välttämättä edes viikonkaan sairasloman jälkeen jos terveellä tarkoitetaan sitä, että ei olisi enää nuhaa tai pahaa yskää. Mutta ei sitä sairaslomilla voi keikkua kaksi viikkoa putkeen (ellei ole sitten työtön tai kotiäiti), vaan kyllä yleensä sitä lapsi joutuu palaamaan hoitoon ehkä jonkin verran puolikuntoisena, eikä voi olettaa että sairaudesta ei ole jälkeäkään enää kun palaa takaisin hoitoon. Niin kuin sanoin tuollaisiin poissaoloihin pystyy vain kotona oleva vanhempi jolla ei ole mitään valvollisuuksia (opiskelua, työssäkäyntiä) eli tavallaan jos on ihan sama onko siellä kotona lapsen kanssa yksi tai kaksi viikkoa.

Aika vinoutunut on sen hoitajan asenne jonka mielestä "sairasta lasta tuodaan hoitoon" tai "ei anneta olla tarpeeksi kotona sairaslomalla" jos lapsi on ollut jo kotona viikon ja takana on pari kuumeetonta päivää mutta esim. yskii ja on nuhainen vielä. Mitä sitä pitäisi vielä tehdä? Olla toinen viikko heti perään vielä että olisi tarpeeksi "välittävä" vanhempi? Kyllähän sen lapsen kanssa ollaan kotona kun tilanne sen vaatii, mutta nimenomaan kun tilanne sen pakosta vaatii. Poissaoloja tulee sairauksien takia muutenkin yleensä niin paljon kun on pikkulapsista kysymys, että ei niitä sairaslomia voi venyttää ihan loputtomiin jokaisen flunssan takia vain sen takia kun "olishan se kiva että ehtisi kunnolla lepäillä esim. pari viikkoa nuhakuumeen jälkeen"

Ai niin ja sitten vielä siihen ap:n aloitukseen joka koski kai lähinnä sitä kuinka nopeasti tullaan hakemaan siitä soitosta. Uskon taas että kyllä lähes jokainen vanhempi tulee heti kun pystyy. Jollain voi olla tosi paha tilanne jota ei voi jättää heti sillä minuutilla kesken ja jollain voi olla pitkä työmatka. On todella vastenmielistä ja ihmeellisä nämä vastaukset että "olisitte sitten hankkineet työpaikan lähempää, vähemmän tärkeän työn tai kasan varahakijoita" Vaikka itselleni ei kolahda kalikka nilkkaan tuossa asiassa eli yleensä pystyn lähtemään hakemaan melko pian soitosta, tosin matka päiväkodille voi kestää 45 min joka on omasta mielestäni varsin normaali työmatka, niin ymmärrän että kaikilla asiat ei ole näin ja se ei tarkoita sitä että oma lapsi ei olisi tärkeä tai hänestä ei välitettäisi kun hän sairastuu.

En ole kirjoittanut omakohtaisista kokemuksista, mutta niitä on. Meillä olen ollut tuomassa itse lastamme hoitoon, kun sinne on tuotu ihan silminnähden kalpea lapsi ja vanhempien riisuttua hoitajat ovat kysyneet äidiltä, onko lapsi sairas. Äiti kertoi ettei ollut varma, mutta hänen pitää mennä töihin. Onneksi hoitajilla oli jämäkkyyttä ja kertoivat, että äidin on vietävä lapsi lääkäriin tai kotiin ja vasta jos lapsi on lääkärin mielestä terve, hän voi tulla.

Pari muutakin tapausta on ollut, mutta jätän kertomatta kuulemani yksityiskohdat, koska en tunne yksityiskohtia. Lapsi oli kuitenkin viety sairaana hoitoon ja kaikilla meidän lapsilla oli muutaman päivän päästä flunssa. Kolmannen kerran jälkeen, kun oli vähän vastaava tilanne olemme laittaneet lapsemme perhepäivähoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodin tätinä sanoisin että selkeät syyt soittaa vanhemmille on oksentelu, kuume (yli 37astetta), haava tai loukkaantuminen joka vaatii lääkärin hoitoa. Mistään nuhasta tai löysästä kakasta ei todellakaan soiteta. Sitten on näitä "välitapauksia" jotka ovat vähän kinkkisiä. Esimerkiksi itselleni kävi vastikää niin kun olin juuri aloittanut uudessa työpaikassa että 5-vuotias lapsi valitti mahakipua. Istui kärsivän näköisenä sohvalla ja väänsi itkua. Itse olin valmis soittamaan vanhemmille mutta työkaverit tiesivät kertoa että lapsi esittää joskus sairasta. Minuun esitys meni täydestä ja pahaa teki katsoa sitä mutta lopulta lapsi piristyi ja välipalan söi reippaasti. Kannatti siis uskoa kavereita ja odottaa. Yksin jos olisin ollut olisin luultavasti soittanut. Lähtökohtaisesti haluan kuitenkin uskoa lasta.

Sairasta esittävistä lapsista pitää aina keskustella vanhempien kanssa, myös niin että lapsi kuulee asian. Jotta tilanne on kaikille osapuolille selvä. Yleensä esittäminen loppuu kun istuttu asiassa yhteisen pöydän ääreen ja mietitty syyt esittämiselle. Jo nelivuotiaan kanssa voi keskustella asiasta. 

Työvuodet tuo kokemusta ja sitä oppii nopeasti nuo esittävät lapset. Lapset oppivat nopeasti kun esittää väsynyttä, nuutunutta ja itkuista niin pääsee kesken päivän kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Tänne valitettavasti kirjoittaa välillä oudot kiihkoilijat joiden kirjoituksista pakostakin tulee mieleen että miten ihminen voi olla niin tyhmä vai onko tarkoitus vain provoilla?

Monesti tuntuu että näissä päiväkoti kirjoituksissa joissa mollataan vanhempia on aika paljon kyseessä jonkinlainen "urbaanilegenda" ongelma eli joskus jollain on tullut vastaan tilanne jossa sairas lapsi on tuotu hoitoon ja sitten aloitetaan hirveä kiihko toitotus kuinka niiiiiin moni vanhempi tuo sairaan lapsen hoitoon vaikka on selvästi oksennellut jo autossa (ihmettelin muuten tätä kommenttia oliko siis niin että ihan se vanhempi kailotti siinä tuodessa että tämä kyllä oksenteli autossa mutta toin nyt kuitenkin hoitoon?) ja kuumetta on vain alennettu kuumelääkkeellä aamusta.

Sori vaan, en vain usko tuohon että tuollaisia tapauksia olisi ollut kovinkaan paljon ja itse asiassa uskon että monet jotka tännekin kirjoittavat näistä eivät perusta näkemyksiä mihinkään omakohtaisiin kokemuksiin, vaan tarkoituksena on vain tarkoituksenhakoisesti mollata vanhempia sillä kuuluisalla lauseeella että "vanhemmat ei välitä jne.." tai muuten vaan on sen verran sairas että nauttii todella provosoivasta aiheesta jonka on keksinyt.

Ensinnäkin: Kun puhutaan siitä että sairas lapsi on tuotu päivähoitoon niin olisi kiva tietää mikä saa hoitajat päättelemään että lapsi on aivan varmasti ollut sairas jo ennen kuin on tullut päiväkotiin. Vai onko kyse muka siitä että lapsella on jo kuumetta siinä eteisessä kun lapsi riisutaan ja jätetään päiväkotiin? Tuskin. Uskon että yleensä nämä ovat taas näiden "negatiivisten" hoitajien mielikuvituksen tuotetta jolloin pyritään aina jostain ihmeen syystä syyllistämään vanhempia ja oikein yritetään tahallaan keksiä syitä joista voisi syyttää vanhempia. Esim. lapselle tulee kuumetta vaikka aamu-ulkoilun tai lounaan maissa, siitä hoitsu sitten heti tekee omat johtopäätöksensä,  "taas varmaan tuotu lapsi kipeänä hoitoon ja tungettu vain kuumeläkettä aamulla"  vaikka tilanne on todella ollut se että kuumeesta ei ole vielä ollut jälkeäkään yöllä tai aamulla.

Sitten on nämä että lapsi muka kertoo että on saanut lääkettä. En usko että on kovinkaan yleistä tämä että näin olisi. Toisaalta uskon hyyvinkin että jos lapselta kysytään "onko äiti antanut lääkettä aamulla" hän varmaan nyökkää koska on hyvin johdateltavissa vaikka todellisuudessa ei olisi annettu.

Tiedoksi: Se kuume voi iskeä ihan koska vain. Jos sinun lapsellesi se tulee yleensä aina yöllä tai aamulla niin monesti on kuitenkin tilanteita jolloin se iskee vaikka sitten vasta iltapäivällä. Tosi asia on että yleisesti ei voi jäädä "sairaan lapsen" takia kotiin pelkkien flunssa oireiden takia ilman kuumetta (ellei yleisvointi ole jotenkin poikkeuksellisen huono) joten kyllä se kuume vasta on se ensimmäinen merkki josta yleensä jäädään.

Sitten on vielä tämä asia että kuinka pian lapsen voi viedä takaisin hoitoon eli koska lapsi on terve? Siinäpä hyvä kysymys. Eihän lapsi monesti ole terve välttämättä edes viikonkaan sairasloman jälkeen jos terveellä tarkoitetaan sitä, että ei olisi enää nuhaa tai pahaa yskää. Mutta ei sitä sairaslomilla voi keikkua kaksi viikkoa putkeen (ellei ole sitten työtön tai kotiäiti), vaan kyllä yleensä sitä lapsi joutuu palaamaan hoitoon ehkä jonkin verran puolikuntoisena, eikä voi olettaa että sairaudesta ei ole jälkeäkään enää kun palaa takaisin hoitoon. Niin kuin sanoin tuollaisiin poissaoloihin pystyy vain kotona oleva vanhempi jolla ei ole mitään valvollisuuksia (opiskelua, työssäkäyntiä) eli tavallaan jos on ihan sama onko siellä kotona lapsen kanssa yksi tai kaksi viikkoa.

Aika vinoutunut on sen hoitajan asenne jonka mielestä "sairasta lasta tuodaan hoitoon" tai "ei anneta olla tarpeeksi kotona sairaslomalla" jos lapsi on ollut jo kotona viikon ja takana on pari kuumeetonta päivää mutta esim. yskii ja on nuhainen vielä. Mitä sitä pitäisi vielä tehdä? Olla toinen viikko heti perään vielä että olisi tarpeeksi "välittävä" vanhempi? Kyllähän sen lapsen kanssa ollaan kotona kun tilanne sen vaatii, mutta nimenomaan kun tilanne sen pakosta vaatii. Poissaoloja tulee sairauksien takia muutenkin yleensä niin paljon kun on pikkulapsista kysymys, että ei niitä sairaslomia voi venyttää ihan loputtomiin jokaisen flunssan takia vain sen takia kun "olishan se kiva että ehtisi kunnolla lepäillä esim. pari viikkoa nuhakuumeen jälkeen"

Ai niin ja sitten vielä siihen ap:n aloitukseen joka koski kai lähinnä sitä kuinka nopeasti tullaan hakemaan siitä soitosta. Uskon taas että kyllä lähes jokainen vanhempi tulee heti kun pystyy. Jollain voi olla tosi paha tilanne jota ei voi jättää heti sillä minuutilla kesken ja jollain voi olla pitkä työmatka. On todella vastenmielistä ja ihmeellisä nämä vastaukset että "olisitte sitten hankkineet työpaikan lähempää, vähemmän tärkeän työn tai kasan varahakijoita" Vaikka itselleni ei kolahda kalikka nilkkaan tuossa asiassa eli yleensä pystyn lähtemään hakemaan melko pian soitosta, tosin matka päiväkodille voi kestää 45 min joka on omasta mielestäni varsin normaali työmatka, niin ymmärrän että kaikilla asiat ei ole näin ja se ei tarkoita sitä että oma lapsi ei olisi tärkeä tai hänestä ei välitettäisi kun hän sairastuu.

Klassinen suppo vaipassa, eräänkin kerran uran aikana nähty. Tai aamulla tuodaan hoitoon lapsi joka on kalpea kuin valkoinen lakana, ihan kunnossa toki jos vanhemmilta kysyy. Automatkanko aikana kalpeus alkoi? Puolen tunnin päästä oksentaa aamupalan ulos.

t. lastenhoitaja

Minä olen terveyskeskuslääkäri, lapsi jo kouluikäinen, mutta päivähoidossa oli ongelma se, että ryhmiksen hoitajat eivät koskaan soittaneet, jos lapsi oli sairastunut kesken hoitopäivän. Hoidosta hakiessa sitten oli vastassa milloin kuumeinen, milloin tukehtuakseen yskivä lapsi, milloin oksenteleva yms. Lapsi oli hoidossa 1½ v kouluikään saakka, eikä ikinä mulle soitettu töihin, kun sairastui hoitopäivän aikana.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen terveyskeskuslääkäri, lapsi jo kouluikäinen, mutta päivähoidossa oli ongelma se, että ryhmiksen hoitajat eivät koskaan soittaneet, jos lapsi oli sairastunut kesken hoitopäivän. Hoidosta hakiessa sitten oli vastassa milloin kuumeinen, milloin tukehtuakseen yskivä lapsi, milloin oksenteleva yms. Lapsi oli hoidossa 1½ v kouluikään saakka, eikä ikinä mulle soitettu töihin, kun sairastui hoitopäivän aikana.

Lisään vielä, että työpaikkani oli 200 m etäisyydellä hoitopaikasta.

Rakkaat ketjun vänkääjät, selvittäkääpä mulle yksi asia eli teidän työaikanne matkoineen.

Kun päivähoitolaki selvästi asettaa rajan lapsen hoitopäivän pituudelle, niin miten teidän on mahdollista käydä töissä jopa useamman tunnin päässä ja tehdä työpäivän verran tunteja? Vai tässäkö vaiheessa hyppää se toinen vanhempi esiin? Mutta ei kuitenkaan silloin kun pitäisi sairas lapsi hakea kotiin...

Vierailija kirjoitti:

Rakkaat ketjun vänkääjät, selvittäkääpä mulle yksi asia eli teidän työaikanne matkoineen.

Kun päivähoitolaki selvästi asettaa rajan lapsen hoitopäivän pituudelle, niin miten teidän on mahdollista käydä töissä jopa useamman tunnin päässä ja tehdä työpäivän verran tunteja? Vai tässäkö vaiheessa hyppää se toinen vanhempi esiin? Mutta ei kuitenkaan silloin kun pitäisi sairas lapsi hakea kotiin...

Toinen vie, toinen hakee. Sillä lailla meillä ei ikinä ylittynyt seitsemän tuntia. Mutta silti se matka voi molemmilla olla se tunti...

Vierailija kirjoitti:

Rakkaat ketjun vänkääjät, selvittäkääpä mulle yksi asia eli teidän työaikanne matkoineen.

Kun päivähoitolaki selvästi asettaa rajan lapsen hoitopäivän pituudelle, niin miten teidän on mahdollista käydä töissä jopa useamman tunnin päässä ja tehdä työpäivän verran tunteja? Vai tässäkö vaiheessa hyppää se toinen vanhempi esiin? Mutta ei kuitenkaan silloin kun pitäisi sairas lapsi hakea kotiin...

Minä ihmettelen myös samaa. Kun molemmat vanhemmat ovat työssä paikassa, josta ei pääse noin vaan lähtemään ja nämä paikathan ovat usein sellaisia, joissa työajan loppumista ei voi aina tietää, niin miten toimitaan? Täytyykö jonkun päiväkodissa jäädä ylitöihin odottamaan, milloin poliisi tai kirurgi tai ensihoitaa ehtii hakemaan?

Kyllä näitä päiväkodin eteisessä aamulla oksentaneita on meidänkin pkssa ollut tänä talvena ainakin 2. Kummallisesti oma lapsi osattiin olla viemättä hoitoon, kun oli sairaanoloinen ja valitti mahakipua aamulla, oksensi kuitenkin vasta iltapäivällä. Työkaverin lapsen pkssa joku oksensi aamiaispöydässä, mutta lohdutti sitten hätääntyneitä tätejä, ettei ei tämä ollut eka kerta, oksensin minä jo kotonakin. Viime vuonna haistoin oksennuksen yhden lapsen vaunuista pkn edessä ja kas, tämä lapsi jouduttiin hakemaan oksentelun vuoksi kesken päivän pois. Että tämmöstä sitä kuulee, näkee ja haistaa.

Olen pph. Soitan herkästi lapsen kipeästä/erilaisesta olosta vanhemmille, mutta. En sen takia että lapsi haettaisiin pois vaan sen takia että vanhempi voi varautua siihen, että lapsi saattaa olla tulossa kipeäksi, voi jo järjestellä töitään tai soittaa illaksi lääkäriajan. Oksentaminen tai hyvin raju ripuli on ainut missä toivon mahdollisimman nopeaa hakua mutta tiedostan ettei se aina onnistu, silloin meidän eli hoitopaikan suunnitelmat menee uusiksi. Onneksi niin käy harvoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänne valitettavasti kirjoittaa välillä oudot kiihkoilijat joiden kirjoituksista pakostakin tulee mieleen että miten ihminen voi olla niin tyhmä vai onko tarkoitus vain provoilla?

Monesti tuntuu että näissä päiväkoti kirjoituksissa joissa mollataan vanhempia on aika paljon kyseessä jonkinlainen "urbaanilegenda" ongelma eli joskus jollain on tullut vastaan tilanne jossa sairas lapsi on tuotu hoitoon ja sitten aloitetaan hirveä kiihko toitotus kuinka niiiiiin moni vanhempi tuo sairaan lapsen hoitoon vaikka on selvästi oksennellut jo autossa (ihmettelin muuten tätä kommenttia oliko siis niin että ihan se vanhempi kailotti siinä tuodessa että tämä kyllä oksenteli autossa mutta toin nyt kuitenkin hoitoon?) ja kuumetta on vain alennettu kuumelääkkeellä aamusta.

Sori vaan, en vain usko tuohon että tuollaisia tapauksia olisi ollut kovinkaan paljon ja itse asiassa uskon että monet jotka tännekin kirjoittavat näistä eivät perusta näkemyksiä mihinkään omakohtaisiin kokemuksiin, vaan tarkoituksena on vain tarkoituksenhakoisesti mollata vanhempia sillä kuuluisalla lauseeella että "vanhemmat ei välitä jne.." tai muuten vaan on sen verran sairas että nauttii todella provosoivasta aiheesta jonka on keksinyt.

Ensinnäkin: Kun puhutaan siitä että sairas lapsi on tuotu päivähoitoon niin olisi kiva tietää mikä saa hoitajat päättelemään että lapsi on aivan varmasti ollut sairas jo ennen kuin on tullut päiväkotiin. Vai onko kyse muka siitä että lapsella on jo kuumetta siinä eteisessä kun lapsi riisutaan ja jätetään päiväkotiin? Tuskin. Uskon että yleensä nämä ovat taas näiden "negatiivisten" hoitajien mielikuvituksen tuotetta jolloin pyritään aina jostain ihmeen syystä syyllistämään vanhempia ja oikein yritetään tahallaan keksiä syitä joista voisi syyttää vanhempia. Esim. lapselle tulee kuumetta vaikka aamu-ulkoilun tai lounaan maissa, siitä hoitsu sitten heti tekee omat johtopäätöksensä,  "taas varmaan tuotu lapsi kipeänä hoitoon ja tungettu vain kuumeläkettä aamulla"  vaikka tilanne on todella ollut se että kuumeesta ei ole vielä ollut jälkeäkään yöllä tai aamulla.

Sitten on nämä että lapsi muka kertoo että on saanut lääkettä. En usko että on kovinkaan yleistä tämä että näin olisi. Toisaalta uskon hyyvinkin että jos lapselta kysytään "onko äiti antanut lääkettä aamulla" hän varmaan nyökkää koska on hyvin johdateltavissa vaikka todellisuudessa ei olisi annettu.

Tiedoksi: Se kuume voi iskeä ihan koska vain. Jos sinun lapsellesi se tulee yleensä aina yöllä tai aamulla niin monesti on kuitenkin tilanteita jolloin se iskee vaikka sitten vasta iltapäivällä. Tosi asia on että yleisesti ei voi jäädä "sairaan lapsen" takia kotiin pelkkien flunssa oireiden takia ilman kuumetta (ellei yleisvointi ole jotenkin poikkeuksellisen huono) joten kyllä se kuume vasta on se ensimmäinen merkki josta yleensä jäädään.

Sitten on vielä tämä asia että kuinka pian lapsen voi viedä takaisin hoitoon eli koska lapsi on terve? Siinäpä hyvä kysymys. Eihän lapsi monesti ole terve välttämättä edes viikonkaan sairasloman jälkeen jos terveellä tarkoitetaan sitä, että ei olisi enää nuhaa tai pahaa yskää. Mutta ei sitä sairaslomilla voi keikkua kaksi viikkoa putkeen (ellei ole sitten työtön tai kotiäiti), vaan kyllä yleensä sitä lapsi joutuu palaamaan hoitoon ehkä jonkin verran puolikuntoisena, eikä voi olettaa että sairaudesta ei ole jälkeäkään enää kun palaa takaisin hoitoon. Niin kuin sanoin tuollaisiin poissaoloihin pystyy vain kotona oleva vanhempi jolla ei ole mitään valvollisuuksia (opiskelua, työssäkäyntiä) eli tavallaan jos on ihan sama onko siellä kotona lapsen kanssa yksi tai kaksi viikkoa.

Aika vinoutunut on sen hoitajan asenne jonka mielestä "sairasta lasta tuodaan hoitoon" tai "ei anneta olla tarpeeksi kotona sairaslomalla" jos lapsi on ollut jo kotona viikon ja takana on pari kuumeetonta päivää mutta esim. yskii ja on nuhainen vielä. Mitä sitä pitäisi vielä tehdä? Olla toinen viikko heti perään vielä että olisi tarpeeksi "välittävä" vanhempi? Kyllähän sen lapsen kanssa ollaan kotona kun tilanne sen vaatii, mutta nimenomaan kun tilanne sen pakosta vaatii. Poissaoloja tulee sairauksien takia muutenkin yleensä niin paljon kun on pikkulapsista kysymys, että ei niitä sairaslomia voi venyttää ihan loputtomiin jokaisen flunssan takia vain sen takia kun "olishan se kiva että ehtisi kunnolla lepäillä esim. pari viikkoa nuhakuumeen jälkeen"

Ai niin ja sitten vielä siihen ap:n aloitukseen joka koski kai lähinnä sitä kuinka nopeasti tullaan hakemaan siitä soitosta. Uskon taas että kyllä lähes jokainen vanhempi tulee heti kun pystyy. Jollain voi olla tosi paha tilanne jota ei voi jättää heti sillä minuutilla kesken ja jollain voi olla pitkä työmatka. On todella vastenmielistä ja ihmeellisä nämä vastaukset että "olisitte sitten hankkineet työpaikan lähempää, vähemmän tärkeän työn tai kasan varahakijoita" Vaikka itselleni ei kolahda kalikka nilkkaan tuossa asiassa eli yleensä pystyn lähtemään hakemaan melko pian soitosta, tosin matka päiväkodille voi kestää 45 min joka on omasta mielestäni varsin normaali työmatka, niin ymmärrän että kaikilla asiat ei ole näin ja se ei tarkoita sitä että oma lapsi ei olisi tärkeä tai hänestä ei välitettäisi kun hän sairastuu.

Klassinen suppo vaipassa, eräänkin kerran uran aikana nähty. Tai aamulla tuodaan hoitoon lapsi joka on kalpea kuin valkoinen lakana, ihan kunnossa toki jos vanhemmilta kysyy. Automatkanko aikana kalpeus alkoi? Puolen tunnin päästä oksentaa aamupalan ulos.

t. lastenhoitaja

Valitettavasti tästä yleisyydestä ei voi todellisuutta ikinä tietää, ei ainakaan keskustelupalstojen kautta. Tänne kun jokainen voi kirjoittaa ihan mitä vain, totta tai valetta. Kuka muuten käyttää nykyään suppoja päiväkoti-ikäiselle? En minä ainakaan en edes vauvalle. Eikö ne ole jo poistuneet käytöstä aika pitkälle nyt kun on nestemäiset buranat ja panadolit lapsille.

Pelkän kalpeuden takia en usko että kukaan päiväkodinhoitaja alkaa esittämään kenellekään vanhemmalle että lapsi on varmaan sairas ja vietävä kotiin. (viittaan tuohon yhteen ylläolevaan esimerkkiin) ja jos lapsi ei ole esim. oksentanut tai muuten ollut sairas vielä kotona niin ehkä vanhempikaan ei pelkän kalpeuden takia uskalla heti jäädä kotiin sairaslomalle, varsinkin jos kotiin jääminen edellyttää lääkärin todistusta.

Mutta hoitajahan on nähtävästi aina varma että jos lapsi oksentaa esim. aamiaispöydässä hän on varmaan oksentanut jo kotona satavarmasti ja tahalleen on taas yritetty tuoda sairas lapsi hoitoon?

Taitaa olla taas vähän samanlainen juttu kun se "lapset koko kesän hoidossa ja vanhemmat rannalla syömässä jäätelöä" mitä toitotettiin tuossa joku kesä. Ja kun kysyttiin ihan tilastotietoa niin päivähoidon ammattilaiset eivät olleet huomanneet että tämä olisi mitenkään yleistä itse asiassa oli todella minimaalinen niiden lasten määrä joilla ei ollut ollenkaan kesälomaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miettikää nyt tällänenkin tilanne.

Toinen vanhemmista polisi ja toinen kirurgi.

Jätetäänkö se potilas kuolemaan siihen leikkauspöydälle, kun pitää JUURINYTHETI hakea mukula kotiin, jolla nokka vuotaa ja on HIEMAN lämpöä?

Tai keskeyttääkö poliisi työnsä, joo tuola nyt puukotetaan joku hengiltä, mut pitää mennä hakemaan irmapetteri kotiin kun oli vähän löysä kakka..

kyllä on siis vastuuntunnoton ja julma jos ei hetijustnyt pääse lähtemään. Voi vaikka joku kiukkuinen tarhantäti itkeä Vauva-palstalle..

Kyllähän tällaisissa perheissä täytyy olla vanhempien ennakkosuunnitelmat siltä varalta, ettei kumpikaan pääse lähtemään töistä, kun pitäisi. Voihan käydä niinkin, että kumpikin joutuu hätätilanteen takia jatkamaan työpäiväänsä, eivätkä ehdi päiväkodin sulkemisaikaan mennessä hakemaan lasta. Siinä onkin sitten sumpliminen, että miten se kirurgi soittaa puolisolleen kesken leikkauksen, että ei pääsekään hakemaan lasta sovitusti, ja miten se keikan keskellä oleva poliisi ehtii vilkaista omaa puhelintaan ilmoittaakseen, ettei se onnistu häneltäkään ja kuka ilmoittaa sekä päiväkodille, että varahakijalle tilanteesta.

Varahakijan täytyy olla paikalla vasta hoitopäivän päättyessä, ei sen aikaisemmin. Varahakija kun ei ole henkilö, joka päivystää koko työpäivän ajan.

Mutta kuka sille varahakijalle ilmoittaa, että lapsi pitäisi hakea, jos toinen vanhempi on keskellä panttivankitilannetta ja toinen kyynärpäitä myöten kiinni potilaan sisäelimissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakkaat ketjun vänkääjät, selvittäkääpä mulle yksi asia eli teidän työaikanne matkoineen.

Kun päivähoitolaki selvästi asettaa rajan lapsen hoitopäivän pituudelle, niin miten teidän on mahdollista käydä töissä jopa useamman tunnin päässä ja tehdä työpäivän verran tunteja? Vai tässäkö vaiheessa hyppää se toinen vanhempi esiin? Mutta ei kuitenkaan silloin kun pitäisi sairas lapsi hakea kotiin...

Minä ihmettelen myös samaa. Kun molemmat vanhemmat ovat työssä paikassa, josta ei pääse noin vaan lähtemään ja nämä paikathan ovat usein sellaisia, joissa työajan loppumista ei voi aina tietää, niin miten toimitaan? Täytyykö jonkun päiväkodissa jäädä ylitöihin odottamaan, milloin poliisi tai kirurgi tai ensihoitaa ehtii hakemaan?

Toinen vie, toinen hakee - molemmilla työmatkaa reilut 1,5 h. Jos hakija ei pääsekään ajoissa, paikalle hälytetään isoäiti tai -isä, jotka pääsevät lähes poikkeuksetta töistä neljältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänne valitettavasti kirjoittaa välillä oudot kiihkoilijat joiden kirjoituksista pakostakin tulee mieleen että miten ihminen voi olla niin tyhmä vai onko tarkoitus vain provoilla?

Monesti tuntuu että näissä päiväkoti kirjoituksissa joissa mollataan vanhempia on aika paljon kyseessä jonkinlainen "urbaanilegenda" ongelma eli joskus jollain on tullut vastaan tilanne jossa sairas lapsi on tuotu hoitoon ja sitten aloitetaan hirveä kiihko toitotus kuinka niiiiiin moni vanhempi tuo sairaan lapsen hoitoon vaikka on selvästi oksennellut jo autossa (ihmettelin muuten tätä kommenttia oliko siis niin että ihan se vanhempi kailotti siinä tuodessa että tämä kyllä oksenteli autossa mutta toin nyt kuitenkin hoitoon?) ja kuumetta on vain alennettu kuumelääkkeellä aamusta.

Sori vaan, en vain usko tuohon että tuollaisia tapauksia olisi ollut kovinkaan paljon ja itse asiassa uskon että monet jotka tännekin kirjoittavat näistä eivät perusta näkemyksiä mihinkään omakohtaisiin kokemuksiin, vaan tarkoituksena on vain tarkoituksenhakoisesti mollata vanhempia sillä kuuluisalla lauseeella että "vanhemmat ei välitä jne.." tai muuten vaan on sen verran sairas että nauttii todella provosoivasta aiheesta jonka on keksinyt.

Ensinnäkin: Kun puhutaan siitä että sairas lapsi on tuotu päivähoitoon niin olisi kiva tietää mikä saa hoitajat päättelemään että lapsi on aivan varmasti ollut sairas jo ennen kuin on tullut päiväkotiin. Vai onko kyse muka siitä että lapsella on jo kuumetta siinä eteisessä kun lapsi riisutaan ja jätetään päiväkotiin? Tuskin. Uskon että yleensä nämä ovat taas näiden "negatiivisten" hoitajien mielikuvituksen tuotetta jolloin pyritään aina jostain ihmeen syystä syyllistämään vanhempia ja oikein yritetään tahallaan keksiä syitä joista voisi syyttää vanhempia. Esim. lapselle tulee kuumetta vaikka aamu-ulkoilun tai lounaan maissa, siitä hoitsu sitten heti tekee omat johtopäätöksensä,  "taas varmaan tuotu lapsi kipeänä hoitoon ja tungettu vain kuumeläkettä aamulla"  vaikka tilanne on todella ollut se että kuumeesta ei ole vielä ollut jälkeäkään yöllä tai aamulla.

Sitten on nämä että lapsi muka kertoo että on saanut lääkettä. En usko että on kovinkaan yleistä tämä että näin olisi. Toisaalta uskon hyyvinkin että jos lapselta kysytään "onko äiti antanut lääkettä aamulla" hän varmaan nyökkää koska on hyvin johdateltavissa vaikka todellisuudessa ei olisi annettu.

Tiedoksi: Se kuume voi iskeä ihan koska vain. Jos sinun lapsellesi se tulee yleensä aina yöllä tai aamulla niin monesti on kuitenkin tilanteita jolloin se iskee vaikka sitten vasta iltapäivällä. Tosi asia on että yleisesti ei voi jäädä "sairaan lapsen" takia kotiin pelkkien flunssa oireiden takia ilman kuumetta (ellei yleisvointi ole jotenkin poikkeuksellisen huono) joten kyllä se kuume vasta on se ensimmäinen merkki josta yleensä jäädään.

Sitten on vielä tämä asia että kuinka pian lapsen voi viedä takaisin hoitoon eli koska lapsi on terve? Siinäpä hyvä kysymys. Eihän lapsi monesti ole terve välttämättä edes viikonkaan sairasloman jälkeen jos terveellä tarkoitetaan sitä, että ei olisi enää nuhaa tai pahaa yskää. Mutta ei sitä sairaslomilla voi keikkua kaksi viikkoa putkeen (ellei ole sitten työtön tai kotiäiti), vaan kyllä yleensä sitä lapsi joutuu palaamaan hoitoon ehkä jonkin verran puolikuntoisena, eikä voi olettaa että sairaudesta ei ole jälkeäkään enää kun palaa takaisin hoitoon. Niin kuin sanoin tuollaisiin poissaoloihin pystyy vain kotona oleva vanhempi jolla ei ole mitään valvollisuuksia (opiskelua, työssäkäyntiä) eli tavallaan jos on ihan sama onko siellä kotona lapsen kanssa yksi tai kaksi viikkoa.

Aika vinoutunut on sen hoitajan asenne jonka mielestä "sairasta lasta tuodaan hoitoon" tai "ei anneta olla tarpeeksi kotona sairaslomalla" jos lapsi on ollut jo kotona viikon ja takana on pari kuumeetonta päivää mutta esim. yskii ja on nuhainen vielä. Mitä sitä pitäisi vielä tehdä? Olla toinen viikko heti perään vielä että olisi tarpeeksi "välittävä" vanhempi? Kyllähän sen lapsen kanssa ollaan kotona kun tilanne sen vaatii, mutta nimenomaan kun tilanne sen pakosta vaatii. Poissaoloja tulee sairauksien takia muutenkin yleensä niin paljon kun on pikkulapsista kysymys, että ei niitä sairaslomia voi venyttää ihan loputtomiin jokaisen flunssan takia vain sen takia kun "olishan se kiva että ehtisi kunnolla lepäillä esim. pari viikkoa nuhakuumeen jälkeen"

Ai niin ja sitten vielä siihen ap:n aloitukseen joka koski kai lähinnä sitä kuinka nopeasti tullaan hakemaan siitä soitosta. Uskon taas että kyllä lähes jokainen vanhempi tulee heti kun pystyy. Jollain voi olla tosi paha tilanne jota ei voi jättää heti sillä minuutilla kesken ja jollain voi olla pitkä työmatka. On todella vastenmielistä ja ihmeellisä nämä vastaukset että "olisitte sitten hankkineet työpaikan lähempää, vähemmän tärkeän työn tai kasan varahakijoita" Vaikka itselleni ei kolahda kalikka nilkkaan tuossa asiassa eli yleensä pystyn lähtemään hakemaan melko pian soitosta, tosin matka päiväkodille voi kestää 45 min joka on omasta mielestäni varsin normaali työmatka, niin ymmärrän että kaikilla asiat ei ole näin ja se ei tarkoita sitä että oma lapsi ei olisi tärkeä tai hänestä ei välitettäisi kun hän sairastuu.

Klassinen suppo vaipassa, eräänkin kerran uran aikana nähty. Tai aamulla tuodaan hoitoon lapsi joka on kalpea kuin valkoinen lakana, ihan kunnossa toki jos vanhemmilta kysyy. Automatkanko aikana kalpeus alkoi? Puolen tunnin päästä oksentaa aamupalan ulos.

t. lastenhoitaja

Valitettavasti tästä yleisyydestä ei voi todellisuutta ikinä tietää, ei ainakaan keskustelupalstojen kautta. Tänne kun jokainen voi kirjoittaa ihan mitä vain, totta tai valetta. Kuka muuten käyttää nykyään suppoja päiväkoti-ikäiselle? En minä ainakaan en edes vauvalle. Eikö ne ole jo poistuneet käytöstä aika pitkälle nyt kun on nestemäiset buranat ja panadolit lapsille.

Pelkän kalpeuden takia en usko että kukaan päiväkodinhoitaja alkaa esittämään kenellekään vanhemmalle että lapsi on varmaan sairas ja vietävä kotiin. (viittaan tuohon yhteen ylläolevaan esimerkkiin) ja jos lapsi ei ole esim. oksentanut tai muuten ollut sairas vielä kotona niin ehkä vanhempikaan ei pelkän kalpeuden takia uskalla heti jäädä kotiin sairaslomalle, varsinkin jos kotiin jääminen edellyttää lääkärin todistusta.

Mutta hoitajahan on nähtävästi aina varma että jos lapsi oksentaa esim. aamiaispöydässä hän on varmaan oksentanut jo kotona satavarmasti ja tahalleen on taas yritetty tuoda sairas lapsi hoitoon?

Taitaa olla taas vähän samanlainen juttu kun se "lapset koko kesän hoidossa ja vanhemmat rannalla syömässä jäätelöä" mitä toitotettiin tuossa joku kesä. Ja kun kysyttiin ihan tilastotietoa niin päivähoidon ammattilaiset eivät olleet huomanneet että tämä olisi mitenkään yleistä itse asiassa oli todella minimaalinen niiden lasten määrä joilla ei ollut ollenkaan kesälomaa...

Oletko koskaan nähnyt sairauden takia kalpeaa ihmistä jonka kasvoissa ei ole muuta väriä kuin valkoisuus. Saattaa olla vielä hiki otsalla. Mutta eihän se tietysti ole sairauden merkki tai minä 25 vuotta töitä tehnyt erehdyn. Urani aikana jokainen aamiaisensa oksentanut lapsi on ollut sairas, vatsataudissa. Sitä en väitä että olisi tuota vasiten sairaana hoitoon, aamut voi olla joskus niin hektisiä että lapsen olo jää huomioimatta.

t. sama hoitsu