Yksinelävän ruokaostokset 100e/kk?
Onko ihan järjetön ajatus vai voisiko tuolla summalla pärjätä? En syö lihaa, joten siinä hieman säästää (maitotuotteita/kananmunia käytän kyllä ja soijatuotteita). Pyrin syömään melko terveellisesti, tykkään laittaa itse ruokaa ja leipoa enkä käy ulkona syömässä. Olen työssäkäyvä, joten mahdollisuutta opiskelijaruokailuun ei enää ole. Täytyisi tehdä budjetti, mutta en oikein osaa arvioida paljonko ruokaan menee. Aiemmin ei ole tarvinnut penniä venyttää kun oli hieman paremmat tulot :/
Kommentit (103)
Mielestäni näissä keskusteluissa kirjoittajien pitäisi myös mainita sukupuolensa ja tekeekö ruumiillista työtä, treenaako ym. niin saadaan oikeanlaista vertailupohjaa. Eri lähteiden mukaan keskivertosuomalaisen tarve on 2000-3000 kalorin välillä. 2000 kaloria tarvisevan ruokalasku on kolmasosan pienempi kuin 3000 kaloria tarvitsevalla, jos molemmat syövät samoja ruokia.
Ruokailutottumukset myös vaikuttavat: jos syöt aina aamupalaksi kaurapuuroa ja metsästä kerättyjä marjoja, on se pidemmän päälle selvästi edullisempaa kuin syödä jugurttia ja leipää leikkeleillä. Nyt siis puhutaan ruokabudjetista, jossa jokaista ostosta pitää miettiä. Yksittäiset kalliimmat ostokset voivat pilata koko ruokabudjetin, esim. edellisessä esimerkissä tuo raejuusto, joka ei ole kovin täyttävää. Jostain muusta ruoka-aineesta voisi saada samat proteiinit ja kalsiumit edullisemmin (kilohinta). En siis tarkoita moittia esimerkin kirjoittajaa, koska hänellä todennäköisesti on varaa ostaa sitä. Tonnikalan mainitsemista näissä keskusteluissa ihmettelen, kun en itse ole onnistunut löytämään sitä kovin edullisella kilohinnalla (vrt. tarjousjauheliha, silakka, sisäelimet, kasviproteiini jne.) .
Voidaan laskea tämä yhdessä. Ensin pitää selvittää, mitä ravintoaineita tarvitaan ja paljonko. Sitten mietitään, miten ne halvimmalla saisi ja mikä on hinta. Sen jälkeen voidaankin laskea, paljonko ruokaan menee rahaa kuukaudessa. Alla oleva esimerkki on otettu Iltalehden sivuilta, joten en tiedä, miten luotettava tämä on ;) Lihan korvaamista kasviproteiinilla siinä ei ainakaan ole otettu huomioon, mutta ehkä tässä olisi pohja josta voisi aloittaa laskemisen:
"Suomalaisen, 40-vuotiaan naisen keskimääräinen energiantarve ilman liikuntaa on noin 2 100 kilokaloria. Sen saadakseen voi syödä päivän aikana mm. kaiken seuraavan:
2-3 annosta lihaa, kalaa, kanaa tai kananmunaa (180 g)
6 annosta (á 80 g) kasviksia, marjoja ja hedelmiä
(yksi hedelmä = yksi annos. Puolet ruokalautasellisesta kasviksia = kaksi annosta)
2-4 perunaa (150 g)
6-9 viipaletta leipää TAI 2-3 annosta puuroa/pastaa / riisiä (300 g) tai näiden yhdistelmä.
3 lasillista vähärasvaisia maitovalmisteita (5 dl)
2-3 viipaletta vähärasvaista juustoa (20 g)
1 rkl kasviöljyä (esim. salaatinkastike)
3 annosrasiaa (á 6 g) kasvirasvalevitettä
1-2 annosta (2 desiä) rasvatonta jogurttia tai viiliä"
Se on ihan just'noin. Puhut asiaa.
Eikä muuten kovin paljon sen alle syö nainenkaan (...eikä sitten varsinkaan jos vielä odottaa vauvaa,silloin kannattaa kyllä ainakin jättää nuo kokeilut tekemättä kokonaan ).
Ihan oikeesti marketit eivät kauaa pysyisi pystyssä eikä henkilökuntaa kannattaisi sinne palkata,jos ihmisten ruokalaskut tosiaankin olisivat lähelläkään jotain tuollaista ap:n ehdottamaa luokkaa,se on selvääkin selvempi tosiasia.
Eikä sitäpaitsi aina ole edes järkevää lähteä sinne jätti-Prismaan jonottamaan . Joskus joutuu turvautumaan lähi-Siwaan, kuten minäkin tänään.
Ostin sieltä puoli litraa maitoa, Fazerin 'Ruispuikula'-pakkauksen (= 12 pientä halkaistua ruisleipästä/pussi), Valion raejuuston ja yhden klementiinin.
Yhteensä melkein 6 euroa.Kaikki aivan terveellisiä tuotteita ja elintarvikkeita iltateen kanssa syötäviksi ja päivällä hernekeiton kanssa.
Se hernekeitto taas nosti ostosteni arvon ko.kaupassa lähes kahdeksan euroon ja väittäisikö kukaan, että kyseessä olisi mikään yletön mässäily-,tai törsäilyateria?
Tai että (kasvis-)hernekeittoa(-kaan) muka tosiaan olisi kannattavampaa valmistaa itse sen valmistustarpeista lähtien voidakseen siis syödä siitä tänään ja huomenna lautasellisen?
Kyllä siihen kovien pussiherneiden yön yli liottamisenkin jälkeiseen,niiden alusta asti keittämiseen kuluisi taatusti monin verroin enemmän sähköä kuin mihinkään pelkkään säilykehernekeiton lämmittämiseen kattilassa.
Siwan etu on muuten lähinnä juuri siinä, ettei tarvitse uhrata aikaa liian paljon kauppamatkaan,tuotteiden etsiskelyyn jostain hehtaarihalleista ja sitten missään ruuhkajonoissa jonottamiseen.
Varsinkaan jos on päivällä muuta menoa ja kiirettä paljon
Aivan tavalliset duunarit,eläkeläiset ja työttömätkin niissä lähi-Siwoissa asioivat.
Se on ns. täydentävä myymälä (silloin kun ei ole aikaa, tai ei viitsi, tai jaksa juosta markettiin asti, tai ei tarvitse ostaa kovin paljon.)
Niissäkin on tarjouksia ja joitain niitä suht'koht kaikkialla vakiohinnoiteltuja tuotteita. Vaikka sitten esim. Lidlistä pääsääntöisesti kaiken muun ostaisikin.