Tutkimus: naiset eivät suostu deittailemaan heitä pienituloisempia miehiä, vaikka olisivat kuinka hyvännäköisiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mennäänpä mimmit lakkoon. Kukaan ei hoida lapsiaan, vanhuksiaan, miesflunssaa potevaa vellipöksyä seuraavaan viikkoon. Äijät hoitakoot.

Menkää vaan. Siihen tuhtoutuu ne harhaiset kuvitelmat "miehiä paijaavista naisista".

Miksi miehiä pitäisi paijata? Tottakai kovasta kuumeesta kärsivää tai leikkauksesta toipuvaa pitää hoivata, mutta pieni nuhan alku ei ole sellainen syy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen Euro on Suomessa edelleen 70senttiä.Eli miehet tienaavat 30 prosenttia enemmän kuin naiset.E lui jotta mies olisi samassa tuloluokassa, pitää valita 30vöhemmän tienaavat kumppani.Miten ajattelit tämän asian hoitaa jotta on edes sama lähtöviiva?

Jospa tasoitetaan ensin Tämä palkkaero Suomessa, ja, niin sitten voidaan keskustella Tästä asiasta uudelleen

Nostetaan jo, miehet, teidän veroja 30 prossaa vai lasketaanko palkkaa? Kumpi mieluisampi vaihtoehto?

Tai mitä jos te naiset alkaisitte tekemään yhtä paljon töitä kuin miehet? Se tuloero koskee miesten ja naisten keskimääräisiä vuosituloja. Ei siis huomioi työtehtävää eikä tehtyä työaikaa. Kun nämä huomioitiin oli tuloero muistaakseni 2%.

Kyllä minulle käy 2% palkanalennus, jos se tarkoittaa sitä, että minun ei oleteta tienaavan enemmän tai tarjoavan treffeillä. Oletteko te naiset valmiita siihen?

Oletko sinä valmis tekemään toisen, palkattoman työpäivän omaishoitajana tai kotityössä kuten me naiset? Se hyödyttää yhteiskuntaa yli 1,5 miljardin arvosta vuodessa. Jos me jättäisimme hommat tekemättä, yhteiskunta lamautuisi nopeasti.

Naiset tekevät noin tunnin päivässä miehiä enemmän kotitöitä.

https://www.stat.fi/tup/tasaarvo/ajankaytto-ja-vapaa-aika/index.html#ko…

En sinuna liioittelisi tuota toista työpäivää kuitenkaan. Varsinkin, kun miesten ansiotyöhön käyttämä aika on selvästi suurempi saman tilaston mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä jaksa.

Valitsen deittailukumppanit, s*seuran ja seurustelukumppanit, mahdollisen aviomiehen, aivan muilla perusteilla.

Onhan se sinun tietysti helpompi uskoa, että huono menestyksesi naisten keskuudessa johtuu naisten pinnallisuudesta ja sinusta riippumattomista syistä. Sori nyt.

Et siis vaadi, että mies käy töissä tienaamassa rahaa tai ainakin hakee palkkatyötä, jos on työtön?

Millä tuollainen mies elää? Eikä miehen kanssa voi ikinä muuttaa yhteen tai hankkia lapsia. Joku kevyt tapailusuhde käy ehkä väliaikaisesti.

Eli siis jaloista puheista haetkin miehestä vain rahasampoa. Mikä yllätys.

Ei vaan aikuista ihmistä, joka kattaa puolet perheen talouden menoista itsenäisesti muualta kuin sossusta hankkimalla rahalla (myös rikokset poissuljettu). 

Entä jos nainen tienaa nettona kaksi kertaa sen mitä mies? Eikä miehellä ole koskaa mahdollisuutta samaa tulotasoon palkkatyössä.

Eli puhut tilanteesta, jossa mies ja nainen ovat tutustuneet toisiinsa, ihastuneetkin jo jossain määrin, ja sitten käy ilmi, että nainen tienaa nettona kaksi kertaa sen, mitä mies? Minä näen kolme vaihtoehtoa:

1. Nainen on valmis maksamaan suurimman osan kuluista ja antamaan omastaan, jotta pari voi perustaa perheen ja tehdä yhdessä tehdä kivoja asioita.

2. Nainen ja mies alkavat seurustella, olla yhdessä, mutta eivät muuta yhteen, koska maksukyky on niin erilainen, ja tämä näkyy myös vapaa-ajanviettotavoissa eli nainen matkustaa, harrastaa yms yksin tai kavereiden kanssa.

3. Pariskunta toteaa, että heidän elämäntapansa ovat liian erilaiset, jotta suhde voisi toimia.

Ja ennen kuin joku huutaa, että kyllä miehille kelpaa pienituloinen nainen ja he ovat valmiita maksamaan enemmän totean, että se ei liene meidän naisten syy. Jos itse olisin mies, ajattelisin ihan samoin kuin tässä kuvitteellisessa tapauksessa, jossa toisella on merkittävästi pienemmät nettotulot.

Vierailija kirjoitti:

Englannissa tehty kysely ei kerro suoraan Suomesta,eikä siitä, mihin suuntaa meillä ollaan menossa. Englanti on vanhanaikaisempi yhteiskunta ja siellä varallisuus kertoo myös yhteiskuntaluokasta. Suomessa uranaiset alkavat oppia, että mies voi olla vähemmän koulutettu ja ansaita vähemmän. Saadaanpa nähdä, niin miesten ulkonäkö ja urheilullisuus tulee yhä tärkeämmäksi tulotasoon verrattuna. Vaimoa ei enää pidä tyytyväisenä se, että mies maksaa asuntolainan. 

Eih, ei enää lisää ulkonäkövaatimuksia! Nyt jo olen miltei ulkona kuvioista, kun en syntynyt komeaksi. Raha-asioille sentään voin jotain tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä jaksa.

Valitsen deittailukumppanit, s*seuran ja seurustelukumppanit, mahdollisen aviomiehen, aivan muilla perusteilla.

Onhan se sinun tietysti helpompi uskoa, että huono menestyksesi naisten keskuudessa johtuu naisten pinnallisuudesta ja sinusta riippumattomista syistä. Sori nyt.

Et siis vaadi, että mies käy töissä tienaamassa rahaa tai ainakin hakee palkkatyötä, jos on työtön?

Millä tuollainen mies elää? Eikä miehen kanssa voi ikinä muuttaa yhteen tai hankkia lapsia. Joku kevyt tapailusuhde käy ehkä väliaikaisesti.

Eli siis jaloista puheista haetkin miehestä vain rahasampoa. Mikä yllätys.

Ei vaan aikuista ihmistä, joka kattaa puolet perheen talouden menoista itsenäisesti muualta kuin sossusta hankkimalla rahalla (myös rikokset poissuljettu). 

Entä jos nainen tienaa nettona kaksi kertaa sen mitä mies? Eikä miehellä ole koskaa mahdollisuutta samaa tulotasoon palkkatyössä.

Eli puhut tilanteesta, jossa mies ja nainen ovat tutustuneet toisiinsa, ihastuneetkin jo jossain määrin, ja sitten käy ilmi, että nainen tienaa nettona kaksi kertaa sen, mitä mies? Minä näen kolme vaihtoehtoa:

1. Nainen on valmis maksamaan suurimman osan kuluista ja antamaan omastaan, jotta pari voi perustaa perheen ja tehdä yhdessä tehdä kivoja asioita.

2. Nainen ja mies alkavat seurustella, olla yhdessä, mutta eivät muuta yhteen, koska maksukyky on niin erilainen, ja tämä näkyy myös vapaa-ajanviettotavoissa eli nainen matkustaa, harrastaa yms yksin tai kavereiden kanssa.

3. Pariskunta toteaa, että heidän elämäntapansa ovat liian erilaiset, jotta suhde voisi toimia.

Ja ennen kuin joku huutaa, että kyllä miehille kelpaa pienituloinen nainen ja he ovat valmiita maksamaan enemmän totean, että se ei liene meidän naisten syy. Jos itse olisin mies, ajattelisin ihan samoin kuin tässä kuvitteellisessa tapauksessa, jossa toisella on merkittävästi pienemmät nettotulot.

Miksi ei voi olla ja asua ihan normaalisti yhdessä, vaikka toinen harrastaisi matkustelua?

Vierailija kirjoitti:

Mennäänpä mimmit lakkoon. Kukaan ei hoida lapsiaan, vanhuksiaan, miesflunssaa potevaa vellipöksyä seuraavaan viikkoon. Äijät hoitakoot.

Miesflunssan mainitseminen saa minut näkemään punaista. En voi ymmärtää, miten toisten huonolla ololla voidaan vitsailla ja väheksyä lehdissä asti. Joskus aikoinaan samaa tehtiin mm. kuukautiskipujen osalta, mutta se on onneksi loppunut ainakin perinteisessä mediassa.

Vierailija kirjoitti:

Et siis vaadi, että mies käy töissä tienaamassa rahaa tai ainakin hakee palkkatyötä, jos on työtön?

En ole tuo, jolta kysyit, mutta vastaan omasta puolestani. Minua ei haittaisi miehen työttömyys, kunhan hänellä on elämässään mielekkyyttä ja omia juttuja, eikä ole syrjäytynyt yhteiskunnasta. Sama tietysti koskee työssäkäyvääkin.

Vierailija kirjoitti:

Sama. Enkä todellakaan pyytele sitä anteeksi. Minulla ei ole niin hyvät tulot, että voisin kahdelle ihmiselle kustantaa matkat, ulkona syömiset, leffat, keikat, konsertit, liikuntaharrastukset, retkeilyn jne. Enkä ymmärrä, mitä mieltä olisi suhteessa, jossa ollaan ensin arki erillään töiden takia ja sitten vapaa-aikana ei nähdä, koska ei voida tehdä mitään yhdessä.

En kyllä tajua tätä ajattelua. Ei kaikki yhdessä tekeminen maksa. Eikä seurustellessa muutenkaan kaikkea tarvitse tai voi tehdä yhdessä - ainakin minusta on hyvä, että molemmilla on myös omia harrastuksia. Mutta ehkä, jos niitä potentiaalisia kumppaneita löytyy helposti, voi alkaa pitää kriteerinä tällaistakin. Minä saisin helposti seuraa kyllä, mutta sellaisia, jotka oikeasti kolahtaa, tulee vastaan hyvin harvoin. Haluan nimittäin sellaisen, joka oikeasti tuntuu sielunkumppanilta ja jonka kanssa on seksuaalista kemiaa, jonka kanssa synkkaa, ja joka oikeasti tuntuu siltä, että haluan juuri hänet, ei ketään muuta... Ja vaikka itsekin tykkään mainitsemistasi asioista, niin täytyy kyllä sanoa, että mieluummin syön Alepasta ostettua halpisruokaa oikean ihmisen kanssa kuin hienossa ravintolassa illallista "ihan kivan, muttei täydellisesti sopivan" kanssa.

t. eräs nainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä jaksa.

Valitsen deittailukumppanit, s*seuran ja seurustelukumppanit, mahdollisen aviomiehen, aivan muilla perusteilla.

Onhan se sinun tietysti helpompi uskoa, että huono menestyksesi naisten keskuudessa johtuu naisten pinnallisuudesta ja sinusta riippumattomista syistä. Sori nyt.

Et siis vaadi, että mies käy töissä tienaamassa rahaa tai ainakin hakee palkkatyötä, jos on työtön?

Millä tuollainen mies elää? Eikä miehen kanssa voi ikinä muuttaa yhteen tai hankkia lapsia. Joku kevyt tapailusuhde käy ehkä väliaikaisesti.

Eli siis jaloista puheista haetkin miehestä vain rahasampoa. Mikä yllätys.

Ei vaan aikuista ihmistä, joka kattaa puolet perheen talouden menoista itsenäisesti muualta kuin sossusta hankkimalla rahalla (myös rikokset poissuljettu). 

Entä jos nainen tienaa nettona kaksi kertaa sen mitä mies? Eikä miehellä ole koskaa mahdollisuutta samaa tulotasoon palkkatyössä.

Eli puhut tilanteesta, jossa mies ja nainen ovat tutustuneet toisiinsa, ihastuneetkin jo jossain määrin, ja sitten käy ilmi, että nainen tienaa nettona kaksi kertaa sen, mitä mies? Minä näen kolme vaihtoehtoa:

1. Nainen on valmis maksamaan suurimman osan kuluista ja antamaan omastaan, jotta pari voi perustaa perheen ja tehdä yhdessä tehdä kivoja asioita.

2. Nainen ja mies alkavat seurustella, olla yhdessä, mutta eivät muuta yhteen, koska maksukyky on niin erilainen, ja tämä näkyy myös vapaa-ajanviettotavoissa eli nainen matkustaa, harrastaa yms yksin tai kavereiden kanssa.

3. Pariskunta toteaa, että heidän elämäntapansa ovat liian erilaiset, jotta suhde voisi toimia.

Ja ennen kuin joku huutaa, että kyllä miehille kelpaa pienituloinen nainen ja he ovat valmiita maksamaan enemmän totean, että se ei liene meidän naisten syy. Jos itse olisin mies, ajattelisin ihan samoin kuin tässä kuvitteellisessa tapauksessa, jossa toisella on merkittävästi pienemmät nettotulot.

Miksi ei voi olla ja asua ihan normaalisti yhdessä, vaikka toinen harrastaisi matkustelua?

Tottakai voi. Jos sille enemmän ansaitsevalle sopii, että

- asutaan asunnossa, josta se pienituloisempi voi maksaa puolet  tai

- enemmän ansaitseva maksaa reilusti enemmän kuin puolet asumisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama. Enkä todellakaan pyytele sitä anteeksi. Minulla ei ole niin hyvät tulot, että voisin kahdelle ihmiselle kustantaa matkat, ulkona syömiset, leffat, keikat, konsertit, liikuntaharrastukset, retkeilyn jne. Enkä ymmärrä, mitä mieltä olisi suhteessa, jossa ollaan ensin arki erillään töiden takia ja sitten vapaa-aikana ei nähdä, koska ei voida tehdä mitään yhdessä.

En kyllä tajua tätä ajattelua. Ei kaikki yhdessä tekeminen maksa. Eikä seurustellessa muutenkaan kaikkea tarvitse tai voi tehdä yhdessä - ainakin minusta on hyvä, että molemmilla on myös omia harrastuksia. Mutta ehkä, jos niitä potentiaalisia kumppaneita löytyy helposti, voi alkaa pitää kriteerinä tällaistakin. Minä saisin helposti seuraa kyllä, mutta sellaisia, jotka oikeasti kolahtaa, tulee vastaan hyvin harvoin. Haluan nimittäin sellaisen, joka oikeasti tuntuu sielunkumppanilta ja jonka kanssa on seksuaalista kemiaa, jonka kanssa synkkaa, ja joka oikeasti tuntuu siltä, että haluan juuri hänet, ei ketään muuta... Ja vaikka itsekin tykkään mainitsemistasi asioista, niin täytyy kyllä sanoa, että mieluummin syön Alepasta ostettua halpisruokaa oikean ihmisen kanssa kuin hienossa ravintolassa illallista "ihan kivan, muttei täydellisesti sopivan" kanssa.

t. eräs nainen

Minulle matkailu on hiilijalanjäljestään huolimatta niin tärkeä harrastus, että vaikea olisi ollut pariutua ihmisen kanssa, joka ei siitä ole kiinnostunut eikä valmis omia kulujaan maksamaan. Matkustan kyllä yksinkin, juuri äskettäin palasin vajaan kahden viikon reppureissulta, mutta jos lähes kaikki lomat menisivät erillään niin ei se oikein antoisa parisuhde olisi.

Vierailija kirjoitti:

Minulle matkailu on hiilijalanjäljestään huolimatta niin tärkeä harrastus, että vaikea olisi ollut pariutua ihmisen kanssa, joka ei siitä ole kiinnostunut eikä valmis omia kulujaan maksamaan. Matkustan kyllä yksinkin, juuri äskettäin palasin vajaan kahden viikon reppureissulta, mutta jos lähes kaikki lomat menisivät erillään niin ei se oikein antoisa parisuhde olisi.

Minula on vähän sama. Tein sitten sen päätöksen, että maksoin molempien matkat. Mikään hyvätuloinen en ollut itsekään ja majoituttiin aika vaatimattomasti hostelleissa (kahden hengen huoneessa) tai muussa halvemmassa majoituksessa, ja matkat painottuivat Euroopassa niihin maihin, joissa oli halvempaa (Itä- ja Keski-Eurooppa yms). Mutta olimmekin tosin pitkässä suhteessa ja suhde vakiintunut. Tuskin minäkään lähtisin minkään juuri tavatun tyypin matkoja maksamaan. Meillä oli eksän kanssa niin, että välillä hänellä oli enemmän rahaa, välillä minulla. Ei tuntunut siltä, että elätti toista tai maksoi toisen matkoja - tuntui siltä, että elettiin yhdessä ja matkustettiin yhdessä.

- eräs nainen

minän seurustelin miehen kanssa joka oli erittäin komea, 185 cm pitkä, hyvä kroppainen, kauniit kasvot jne

mutta suhteestamme puuttui sitä jotain, hän oli kyllä ystävällinen ja huomaavainen, mutta jatkuvat taloudelliset ongelmat, ja kemioiden puute johti siihen että jätin hänet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle matkailu on hiilijalanjäljestään huolimatta niin tärkeä harrastus, että vaikea olisi ollut pariutua ihmisen kanssa, joka ei siitä ole kiinnostunut eikä valmis omia kulujaan maksamaan. Matkustan kyllä yksinkin, juuri äskettäin palasin vajaan kahden viikon reppureissulta, mutta jos lähes kaikki lomat menisivät erillään niin ei se oikein antoisa parisuhde olisi.

Minula on vähän sama. Tein sitten sen päätöksen, että maksoin molempien matkat. Mikään hyvätuloinen en ollut itsekään ja majoituttiin aika vaatimattomasti hostelleissa (kahden hengen huoneessa) tai muussa halvemmassa majoituksessa, ja matkat painottuivat Euroopassa niihin maihin, joissa oli halvempaa (Itä- ja Keski-Eurooppa yms). Mutta olimmekin tosin pitkässä suhteessa ja suhde vakiintunut. Tuskin minäkään lähtisin minkään juuri tavatun tyypin matkoja maksamaan. Meillä oli eksän kanssa niin, että välillä hänellä oli enemmän rahaa, välillä minulla. Ei tuntunut siltä, että elätti toista tai maksoi toisen matkoja - tuntui siltä, että elettiin yhdessä ja matkustettiin yhdessä.

- eräs nainen

Minulla ei olisi varaa jatkuvasti kahden ihmisen matkojen maksamiseen ja ne kohteet, joissa haluan käydä, eivät siirry Itä-Eurooppaan vain, jotta niihin pääsy olisi halvempaa. Onnekseni löysin kumppanin, joka on matkustellut paljon jo ennen tapaamistamme eli aidosti tykkää siitä itsekin, ja haluaa matkustella ja käyttää siihen rahaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen Euro on Suomessa edelleen 70senttiä.Eli miehet tienaavat 30 prosenttia enemmän kuin naiset.E lui jotta mies olisi samassa tuloluokassa, pitää valita 30vöhemmän tienaavat kumppani.Miten ajattelit tämän asian hoitaa jotta on edes sama lähtöviiva?

Jospa tasoitetaan ensin Tämä palkkaero Suomessa, ja, niin sitten voidaan keskustella Tästä asiasta uudelleen

Nostetaan jo, miehet, teidän veroja 30 prossaa vai lasketaanko palkkaa? Kumpi mieluisampi vaihtoehto?

Tai mitä jos te naiset alkaisitte tekemään yhtä paljon töitä kuin miehet? Se tuloero koskee miesten ja naisten keskimääräisiä vuosituloja. Ei siis huomioi työtehtävää eikä tehtyä työaikaa. Kun nämä huomioitiin oli tuloero muistaakseni 2%.

Kyllä minulle käy 2% palkanalennus, jos se tarkoittaa sitä, että minun ei oleteta tienaavan enemmän tai tarjoavan treffeillä. Oletteko te naiset valmiita siihen?

Mitä ihmeen väliä tuolla on. Joo, leikataan vaan. 

Nyt, kun treffailuvaihe on ohi, minä maksan useammin kuin mies. Ja tilanne on jotenkin mennyt siihen, että maksan etenkin kalliimmpia ruokia enemmän. Tulot melko samat, molemmilla hyvin. 

Kertoo vaan sen ettei naista kiinnostanu ku ilmainen ruoka, teatteriliput, taksimatkat, baari jne... pienimuotoinen deitti kuulemma kuuluu maksaa se 300 euroa. 

Hieman laajempi versio lienee sotten concordella yksityishytissä nykkiin oopperaan, 6000e/yö hotelleissa hemmotteluhoitoineen ja joku smaragdi ja tiamantti kaulakoru mallia 300.000 dollaria loppulahjana. Matkat vuokralimousiinissa.

Suominaiselle ku kokkaa pihviä sammumatta räkäkännissä niin on jo ikionnellinen :D

Hei poijjat, suomessa on helppoa ja halpaa olla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole tarkkaa käsitystä edes siitä, kuinka paljon pitkäaikainen (15v) asuinkumppanini tienaa, saati että alkaisin kyselemään jonkun random deitin palkkatuloja.

Eihän se näin suorasukaisesti tietysti mene, mutta aivan taatusti sinä, ja muutkin naiset, katsotte miehen kenkiä, vaatteita, kelloa, autoa, asuntoa ja haistatte hänen partavettään. Ei kukaan oikeasti ihastele miehen kenkiä estetiikan takia, vaan sen takia, että se kertoo todella paljon miehen varallisuudesta, eikä siihen tarvita palkkatietoja.

Aina on tietysti poikkeuksena Niklas Herlinejä ja vaihtoehtoisesti velkarahalla statuksensa ostaneita pintaliitäjiä, mutta näiden Casanovienkin menestys naisten parissa kertoo jotain.

Missä maailmassa sinä oikein elät?

Mies, jota rakastan yhä, haki treffeille vanhalla Ladalla, pukeutui rumasti, kauheat kengät, en usko että oli kelloa, ei käyttänyt partavettä, asui vuokralla.

Rakastuin syvästi.

Pilailtiin joskus hänen vaatteistaan.

Jos hän ottaisi yhteyttä, juoksisin takaisin hänen luokseen.

Ai niin ja miksi meni poikki, hänelle ei riittänyt yksi nainen. Naisia hänellä on riittänyt ja riittää.

Tämähän tietysti ei ole tuon "tutkimuksen" mukaan mahdollista.

Mä en anna miehen maksaa edes kahvikupillistani kun mennään ekoille treffeille. Mulla on ihan periaatekysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole tarkkaa käsitystä edes siitä, kuinka paljon pitkäaikainen (15v) asuinkumppanini tienaa, saati että alkaisin kyselemään jonkun random deitin palkkatuloja.

Eihän se näin suorasukaisesti tietysti mene, mutta aivan taatusti sinä, ja muutkin naiset, katsotte miehen kenkiä, vaatteita, kelloa, autoa, asuntoa ja haistatte hänen partavettään. Ei kukaan oikeasti ihastele miehen kenkiä estetiikan takia, vaan sen takia, että se kertoo todella paljon miehen varallisuudesta, eikä siihen tarvita palkkatietoja.

Aina on tietysti poikkeuksena Niklas Herlinejä ja vaihtoehtoisesti velkarahalla statuksensa ostaneita pintaliitäjiä, mutta näiden Casanovienkin menestys naisten parissa kertoo jotain.

Missä maailmassa sinä oikein elät?

Mies, jota rakastan yhä, haki treffeille vanhalla Ladalla, pukeutui rumasti, kauheat kengät, en usko että oli kelloa, ei käyttänyt partavettä, asui vuokralla.

Rakastuin syvästi.

Pilailtiin joskus hänen vaatteistaan.

Jos hän ottaisi yhteyttä, juoksisin takaisin hänen luokseen.

Ai niin ja miksi meni poikki, hänelle ei riittänyt yksi nainen. Naisia hänellä on riittänyt ja riittää.

Tämähän tietysti ei ole tuon "tutkimuksen" mukaan mahdollista.

Minun mieheni tuli ensitreffeille työhaalareissa kaverin riisikupilla. Mutta turha sitä näille laatikkoleukajankkaajille on selittää. Heidän maailmassaan Prisma-ihmisiä ei ole olemassakaan, on vain instabeibejä ja NHL-kiekkoilijoita/miljonäärejä.

entä sitten? En minäkään suostu tapamaan pienempituloista naista.

t.  Pete. Sinkkuna jo vuodesta 1993

Otsikkosi on valheellinen ja sen olisi voinut muotoilla esim.: "Lähes puolta naisista miehen pienituloisuus ei haittaa.", mikä olisi ollut realistisempi kuvaus.