Lue keskustelun säännöt.
G: kamalimmat anoppi/appi/käly/sukulaismies tarinat!
Eli nyt kerrotaan kauheimmista anopeista, kälyistä, serkun lapsista ja siskon koiran veljen isistä!
Omaa kälyäni en onneksi näe kuin 1-2 kertaa vuodessa, koska asumme ulkomailla ja näemme vain Suomessa, sillä hehän eivät rakkaasta kotimaasta poistu, vaikka meillä olisi ilmainen majoitus ja appivanhemmatkin olisivat avustaneen matkakuluissa, syinä mm etteivät puhu englantia eivätkä ala opettelemaan, täällä olisi outoa ruokaa, liian kuuma jne, Eivät siis vain tahto matkustaa eivätkä ole rajojen ulkopuolelle poistuneetkaan.
Joka kerta tavatessamme hän jankkaa samoja "miten vielä jaksatte ulkomailla asua, brassailette vain, tuleekohan nyt teidän mukana tauteja, olemme ihme maailmanmatkaajia jne".
Ymmärrän kyllä että jos ei tahdo reissata niin ei tarvitse, mutta kun hän tuomitsee meidät tästä että asumme ulkomailla. Asumme kyllä Euroopassa ja mieheni on hyväpalkkaisessa ammatissa, hän jaksaa ihmetellä kuinka ihmeessä voimme asua suurkaupungissa, ei ole lunta, ei ruisleipää jne. Mitään posiitivista hän ei ikinä sano. Jaksaisin selittää vaikka kuinka mutta muuten tulee romaani, joten teidän vuoromme, olkaa hyvä!
Kommentit (410)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukioaikaisen ex poikaystävän (ikävuodet 15-17) vanhemmat seksistisellä ja misogynistisellä 80-luvulla. Poika oli iltatähti ja vanhemmat olivat jo huomattavan iäkkäitä pojan ollessa 16v. Isäkin eläkkeellä ja päälle kuusikymppinen, äiti lähenteli kuuttakymppiä. Ihan suoraa seksuaalista ahdistelua ja häirintää pojan isän taholta, johon äiti nauraa räksytti päälle. "Ihan ku sutturan tissit olis kasvaneet viime kerrasta", "Joko sillä römpöttimessä kasvaa karvat", "Ootko jo päässyt korkkaaman tytön tuheron", jne (kysymyksiä pojalle). Äiti siis naureskeli vieressä, pojalla korvat punoitti mutta ei sanonut mitään. Kun tulimme pois pojan huoneesta jossa olimme kuunneleet tuntien ajan musiikia, saattoi äitikin kommentoida tyyliin "saiksää jo tarpeeks sutturan kähminnästä". Muutenkin vanhemmat viittasivat minuun nimityksellä suttura eikä poika sanonut mitään.
Pojan isä aina tilaisuuden tullen tuli iholle, nipisti/puristi pyllystä, tarttui ihan rintoihinkin kiinni ja nipisti nännistä tai tökkäsi nänniin. Ja samalla aina noita ahdistelevia kommentteja rintojen koosta, alapäästä jne. Äitikin saattoi nähdä kun isä puristeli, ja naureskeli vaan että sellaista se kuule suttura on.
Hyi kamala...
OT, mutta tämä muistutti mieleen millaista oli omassa lapsuudessa/teini-iän alkuvuosina 1990-luvulla. Oli ihan tavallista, että luokkakaverien vanhemmat ja muut samanikäiset aikuiset puhuivat meistä, keskenkasvuisista tytöistä, pimatsuina, koppeloina, sutturoina, akkoina jne. Aikuiset miehet saattoivat läpsiä takapuolelle jne. Aikuiset naiset kyselivät menkoista ja analysoivat tissien kokoa. Ja jos tästä huomautti, leimattiin tosikoksi, nalkuttajaksi yms.
Olen onnellinen, että ajat ovat muuttuneet.
Missä jumalan selän takana tuo on ollut normaalia 90-luvulla?????
Tai edes ikinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaimoni isä lutkutti mehujäätä ja vinkkasi silmää.
Tästä ei kauaakaan kun ahdisteli jo saunassa.
Vaimoni laittoi välit poikki kun selvästi kaappihomo eikä siitä vaimolleen kerro. Äidilleen yrittäny puhua, mutta ei usko.
Oli jo aiemmin epäillyt kun oli nuorempana yllättänyt isänsä ja samalla kadulla asuneen Reinon läheisistä tunnelmista.
Tipi6 kirjoitti:
Vaimoni isä lutkutti mehujäätä ja vinkkasi silmää.
Tästä ei kauaakaan kun ahdisteli jo saunassa.Vaimoni laittoi välit poikki kun selvästi kaappihomo eikä siitä vaimolleen kerro. Äidilleen yrittäny puhua, mutta ei usko.
Oli jo aiemmin epäillyt kun oli nuorempana yllättänyt isänsä ja samalla kadulla asuneen Reinon läheisistä tunnelmista.
Ai näki omin silmin ja silti vain epäili?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tädin mies tykkäsi kouria ja hivellä suvun naisia ja myös lapsia (tyttöjä) reisistä, perseestä jne. kaikissa mahdollisissa tapaamisissa, juhlissa jne. Äitini hän vei väkisin kourittavaksi eri tilaan eikä tähän kukaan puuttunut, nauroivat vain. Lapsena oli melko pelottavaa tuo ja sain kyllä siitä koskettelusta oman osani. Nykyään kuvottaa todella paljon, onneksi aikuisena voi itse päättää kenen kanssa on tekemisissä.
Mulla on äitini puolen isovanhemmilla yhteensä 15 lastenlasta. Olen miespuolinen ja heistä vanhin. Seuraava miespuolinen on 10 vuotta nuorempi. Välissä 8 tyttöä, joista 2 siskoani. Suvussani oli pari lapsetonta setämiestä, jotka myös kähmivät siskojani ja serkkujani. Heti, kun tulin fyysisesti tarpeeksi isoksi ja olin opetellut itsepuolustuslajeja, pistin yhdessä sukujuhlissa toisen näistä setämiehistä nurkan takana kunnolla nippuun ja revin pari sormea sijoiltaan. Tein hänelle harvinaisen selväksi, että jos koskee siskoihini tai serkkuihini enää koskaan, saattaa olla, ettei hän tee käsillään sen jälkeen enää mitään. Saivat olla tämän jälkeen rauhassa.
Voi kun tällaisia miehiä olisi enemmänkin!
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti on ikänsä ollut sellainen möläyttelijä, jota on joutunut häpeemään aina silloin tällöin. Ei ole iän mukana muuttunut yhtään.
Esim. mun sisko nuorena seurusteli ihan mukavan nuoren miehen kanssa, mutta jolla oli hiukan taipumusta mustasukkaisuuteen. Sovittiin, ettei puhuta sen kaverin aikana mistään entisistä poikaystävistä eikä mistään sellaisesta. No äitihän ei tietenkään kyennyt sellaiseen. Ihan tahallaan päästeli suustaan vaikka mitä. "Näin muuten Jussin tässä yksi päivä, kyseli mitä sulle kuuluu ja laittoi terveisiä. Sanoin, että tulee tapaamaan sua, niin tietää!" Eli ton olisi voinut ihan hyvin sanoa milloin tahansa muulloin, mutta piti sanoa sen siskon poikaystävän aikana.
En puolustele mustasukkaisuutta, en yhtään, mutta ei äidin olisi silti tarvinnut sitä tahallaan alkaa ruokkia. Tätähän se teki muutenkin minunkin poikakaverieni kohdalla, vihjaili kaikenlaista ja naureskeli muka salaperäisesti, että saisi poikaystävän hämilleen. Niitä sen möläyksiä piti sitten yrittää selvitellä myöhemmin.
Mulla oli luokkakaveri, jonka kanssa oltiin hyviä ystäviä. Äiti vaan oli jostain vanhasta asiasta katkera tämän ystäväni äidille ja aina haukkui tätä, ei koskaan suostunut unohtamaan vaikka joku ikivanha asia. Ei siinä muuten mitään, mutta kun tämä ystävä tuli meillä käymään, niin äiti käyttäytyi tosi nolosti. Nakkeli niskojaan vihaisena ja ynseili kaikenlaista ja kun tämä ystävä lähtiessään sanoi kauniisti näkemiin, niin äiti käänsi vain selkänsä eikä olut kuulevinaan. Ikään kuin tämä tytär olisi syyllinen johonkin. Olin niin nolona ja pahoilla mielin kuin ikinä voi.
Kun siskoni sai ekan lapsensa, niin äiti alkoi ristiäisissä höpistä lapsen isän vanhemmille, että tuo poika on niin eri maata kuin meidän suvun lapset yleensä, en tiedä osaako tuohon suhtautuakaan, kun se tulee teidän sukuun ilmeisesti, meillä lapset olleet aina ihan eri näköisiäkin, tuossa on jotain meille vierasta.
Tätä on ollut koko elämä. Ei koskaan ole voinut tietää, mitä sieltä tulee. Omat siskonsakin eli tätini on sanoneet, että se on ollut sellainen pienestä pitäen, päästellyt suustaan mitä sattuu ja sitten loukkaantunut, kun sitä on siitä ojennettu. Kun kuulemma kyllä sitä saa sanoa, mitä mieltä hän on.
Kun äitisi on sitä mieltä että hänellä on lupa sanoa mielipiteensä niin muistuta häntä että hänen on turha loukkaantua silloin kun sinä sanot mielipiteesi (kun ojennat häntä huonosta käytöksestään). Lupa sanoa oma mielipiteensä toimii kumpaankin suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukioaikaisen ex poikaystävän (ikävuodet 15-17) vanhemmat seksistisellä ja misogynistisellä 80-luvulla. Poika oli iltatähti ja vanhemmat olivat jo huomattavan iäkkäitä pojan ollessa 16v. Isäkin eläkkeellä ja päälle kuusikymppinen, äiti lähenteli kuuttakymppiä. Ihan suoraa seksuaalista ahdistelua ja häirintää pojan isän taholta, johon äiti nauraa räksytti päälle. "Ihan ku sutturan tissit olis kasvaneet viime kerrasta", "Joko sillä römpöttimessä kasvaa karvat", "Ootko jo päässyt korkkaaman tytön tuheron", jne (kysymyksiä pojalle). Äiti siis naureskeli vieressä, pojalla korvat punoitti mutta ei sanonut mitään. Kun tulimme pois pojan huoneesta jossa olimme kuunneleet tuntien ajan musiikia, saattoi äitikin kommentoida tyyliin "saiksää jo tarpeeks sutturan kähminnästä". Muutenkin vanhemmat viittasivat minuun nimityksellä suttura eikä poika sanonut mitään.
Pojan isä aina tilaisuuden tullen tuli iholle, nipisti/puristi pyllystä, tarttui ihan rintoihinkin kiinni ja nipisti nännistä tai tökkäsi nänniin. Ja samalla aina noita ahdistelevia kommentteja rintojen koosta, alapäästä jne. Äitikin saattoi nähdä kun isä puristeli, ja naureskeli vaan että sellaista se kuule suttura on.
Hyi kamala...
OT, mutta tämä muistutti mieleen millaista oli omassa lapsuudessa/teini-iän alkuvuosina 1990-luvulla. Oli ihan tavallista, että luokkakaverien vanhemmat ja muut samanikäiset aikuiset puhuivat meistä, keskenkasvuisista tytöistä, pimatsuina, koppeloina, sutturoina, akkoina jne. Aikuiset miehet saattoivat läpsiä takapuolelle jne. Aikuiset naiset kyselivät menkoista ja analysoivat tissien kokoa. Ja jos tästä huomautti, leimattiin tosikoksi, nalkuttajaksi yms.
Olen onnellinen, että ajat ovat muuttuneet.
Missä jumalan selän takana tuo on ollut normaalia 90-luvulla?????
Tai edes ikinä?[/quote
Kaverini kertoi miten häneltä naapurin ukko kysyi; kummassako lahkeessa se on? Ja paljon muutakin....
Vierailija kirjoitti:
Oma anoppini haluaa hyvää hyvyyttään käyttää lakanamme pesulassa pestävänä. Itse en ole koskaan tällaista tehnyt tai tarvinnut mutta hänestä tämä on tärkeää. Jokaiseen lakanaamme anoppi on kirjoittanut oman nimensä, ettei vain katoaisi pesulassa! Olen ostanut tietysti salaa uusia lakanoita, joita käytämme, en vain siedä ajatusta että nukun ”hänen” lakanoissaan :’D
En ymmärrä tätä joidenkin anoppien hinkua tonkia muiden likapyykkiä. Oma anoppini on käynyt meillä kastelemalla kukat ja keräämässä postit kun mennään lomamatkalle. Joka kerran sanoo että jättäkää vaan pyykki hänen pestäväkseen. En yhtään tykkää ajatuksesta että hän käsittelee likaisia alusvaatteitani. Pesen, kuivaan ja laskostan kaappiin kaikki pyykin juuri ennen lomaa niin että kotiin ei jää yhtäkään likaista vaatetta, lakanaa tai pyyhettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taannoin nuorempana päädyin erinäisistä syistä aborttiin. Silloinen poikaystävä oli jo tietoinen tästä ja asiasta ei sen kummoisemmin keskusteltu, eihän se asia muille kuulu. Tosin siihen aikaan erittäin oma-aloitteinen anoppini oli omin nokkinensa käynyt hyvää hyvyyttään tutkimassa terveystietoni. Siitä soitto perään ja haukut millainen itsekäs lumppu olen ja poikaystäväni ansaitsee paljon parempaa-mitäs jos tekisin saman hänen lapsenlapselleen. Exä piti nätisti leipäläpensä kiinni, eikä nähnyt äitinsä tekemisissä mitään väärää. Potkut ja syytehän siitä akan perään tuli. Itse kaikkosin suhteesta heti enkä sen jälkeen ole näistä hyväntekijöistä kuullut.
Vierailija kirjoitti:
Saatuamme lapsen, anoppi ilmestyi kutsumatta jatkuvasti kotiimme, rimmitteli ovikelloa ja marssi sisään. Lähtiessään muisti vielä aina sanoa, että muista nyt sitten levätä ja nukkua aina, kun vauva nukkuu. Useimmiten, hän herätti sekä minut ja vauvan kesken unien ja lopulta aloin pelätä niin paljon sitä, että hän pamahtaa ovesta kutsumatta, että en enää saanut unta. Kärsin vieläkin uniongelmista, enkä saa nukuttua päivisin, vaikka lapsi edelleen valvottaa monta kertaa yössä. Lapsi siis nyt yli 1 vuotta. Mies asiasta sanoi äidilleen, mistä seurasi maailmanlopun murjotus ja nyt asiat ovat palaamassa entiseen malliin, hän on taas tehnyt yllätysvisiittejä luoksemme. En tajua mikä hänen ongelmansa on?
Onko niin, että anoppi on itse paennut lapsensa vauva-aikana muihin asioihin ja nyt sitten kaipailee....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appiukkoni kotona, samassa pihapiirissä on myös yritystoimintaa ja lähtökohta on se, että kukaan nainen ei voi ymmärtää yritystoiminnasta yhtään mitään. Siispä aina, kun yritykseen tulee asiakkaita tai siellä pidetään kokousta, johon osallistuu ulkopuolisia, tulee naisväen pysyä sisällä talossa poissa näkyvistä. Siis edes pihalla ei saa olla, koska muuten voitaisiin nähdä keitä yritykseen menee (sinne on kuljettava pihan halki) tai keitä sieltä tulee pois. Jos on jostain syystä tuolloin käytävä ulkona (esim. lähtömme kotiin osuu samaan aikaan), tulee naisten pitää ulkona sidettä silmillä, jotta emme näe yrityksen asoita, jotka eivät kuulu meille. Tämä sääntö koskee siis vain naisia eli esimeriksi lapsistamme 7-vuotias poika voi olla ukkinsa mukana yrityksen tiloissa ja käydä siellä, mutta 9-vuotias tyttö ei voi ilman sidettä silmillä.
Kaikkeen ne ihmiset suostuu. Ei meillä kyllä edes vierailtaisi noin sekon isoisän luona, saati sitten päästettäisi omaa lasta mukaan "yritystiloihin" kahden kesken, jos meininki on tosiaan tuollaista.
Vaikka joku epäili jutun todenperäisyyttä, on kyseessä tositarina. Emme käykään enää appiukon luona, jos ei ole ihan pakko. Tämä on hänen tapansa näyttää, mihin naiset kuuluu eli hänen mielestään naisen paikkana on kotona tekemässä kotitöitä ja synnyttämässä lapsia, muuta naisten ei tarvitse osata ja muu ei heille kuulu.
Tämä appiukko on joko muslimi tai lestadiolainen ? Helluntailainenkin voi tietysti olla.
Selvä luterilainen Itä-Suomesta!
Kaamein vävy kokemukseni oli se kun mies heilui kotonaan stringeissä kun tulimme heille kylään.
Sitä näkyä en unohda ikinä.
Olen se kauhea appi mutta vävy itse veti kyllä pidemmän korren tällä kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Appi motkotti pienistäkin asioista. Aina vois asioita tehdä toisin/paremmin. Välillä se on ihan asiasta, (tosin se äänensävy on aina arvostelevat/käskyttävä) mutta useimmiten jostain ihan turhasta. Taisin lähemmäs 10v kuunnella kiltisti appiukon ohjeistuksia ties mistäkin, mitä oltiin tehty miehen kanssa väärin, oli kyseessä pihan maisemointi, koirien koulutus, lasten kasvatus/harrastukset, keittiön maali/muut sisustusratkaisut. Sitten vaan yhtenä päivänä meni hermot, kun appi huomasi pihalla olevassa koirien vesikipossa pari pientä roskaa (olin sen veden sinä päivänä jo vaihtanut kerran), ja lähes tiuskahti anopilleni, että "mene nyt vaihtamaan tuo vesi, ettei niiden tartte tollasta kuravettä juoda!". Kävin riuhtasemassa sen kipon maasta, ja sisälle marssiessani ärähdin, että "jumalauta jos ne mielellään juo vettä tosta lähiojastakin, niin ei varmaan pari pientä roskaa muuten puhtaassa vedessä haittaa, eiköhän me osata koiriemme juomavedet huolehtia ihan itse!"
- e-e-enhän mä nyt sillä...
"MINÄ EN TOLLASTA ARVOSTELUA JAKSA ENÄÄ KUUNNELLA!"
Sen jälkeen kesti hetken aikaa ennenkuin uskalsi tulla uudestaan käymään, kun pelkäsi että oon vihainen hänelle. Mutta menipähän perille, kun viimein uskalsin asiasta sanoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi noin paljon miinuksia?
8
Koska talossa talon tavoilla. Antaa ilmaisen huoneen jne mutta ainoa asia mitä pyytää ettette sekstaile koko aikaa tai ainakaan niin että hän huomaisi. Ei kenenkään tarvitse kuunnella lapsensa panemista. Eikä se että on nuori ja isot halut ole mikään syy.
Minä taas ajattelin jo silloin ja ajattelen edelleen, että aikuinen varmasti käsittää ettei yhdessä asuva pari vietä viikkokausia selibaatissa. Oletin anopin ymmärtävän tämän jo siinä vaiheessa kun hän tarjosi meille huonetta.
Sitä seksiä voi harrastaa vain sillon tällöin ja todella hiljaa tai odottaa että anoppi on muualla.
Treffailin aikanani paalle ehka 24v miesta, joka asui viela kotonaan. Hanella oli oma " kerros" omk talossa. No vei mut luolaansa ja ahkii ja ohkii edesta ja takaa ja vanhemmat olivat alakerrassa. Ihmetwllen kysyin, etta entas noi sun vanhemmat. Huittas vaan kadella ei valia ja aamulla isansa oli laittanut meille aamiaisen valmiiksi.
Se lento oli lyhyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi noin paljon miinuksia?
8
Koska talossa talon tavoilla. Antaa ilmaisen huoneen jne mutta ainoa asia mitä pyytää ettette sekstaile koko aikaa tai ainakaan niin että hän huomaisi. Ei kenenkään tarvitse kuunnella lapsensa panemista. Eikä se että on nuori ja isot halut ole mikään syy.
Minä taas ajattelin jo silloin ja ajattelen edelleen, että aikuinen varmasti käsittää ettei yhdessä asuva pari vietä viikkokausia selibaatissa. Oletin anopin ymmärtävän tämän jo siinä vaiheessa kun hän tarjosi meille huonetta.
Oletit väärin. Ei vanhan ihmisen tarvitse sietää sitä että joku himokas haropıllu tulee ja jakaa looraansa vuorokauden ympäri. Ymmärrän oikein hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Appi motkotti pienistäkin asioista. Aina vois asioita tehdä toisin/paremmin. Välillä se on ihan asiasta, (tosin se äänensävy on aina arvostelevat/käskyttävä) mutta useimmiten jostain ihan turhasta. Taisin lähemmäs 10v kuunnella kiltisti appiukon ohjeistuksia ties mistäkin, mitä oltiin tehty miehen kanssa väärin, oli kyseessä pihan maisemointi, koirien koulutus, lasten kasvatus/harrastukset, keittiön maali/muut sisustusratkaisut. Sitten vaan yhtenä päivänä meni hermot, kun appi huomasi pihalla olevassa koirien vesikipossa pari pientä roskaa (olin sen veden sinä päivänä jo vaihtanut kerran), ja lähes tiuskahti anopilleni, että "mene nyt vaihtamaan tuo vesi, ettei niiden tartte tollasta kuravettä juoda!". Kävin riuhtasemassa sen kipon maasta, ja sisälle marssiessani ärähdin, että "jumalauta jos ne mielellään juo vettä tosta lähiojastakin, niin ei varmaan pari pientä roskaa muuten puhtaassa vedessä haittaa, eiköhän me osata koiriemme juomavedet huolehtia ihan itse!"
- e-e-enhän mä nyt sillä...
"MINÄ EN TOLLASTA ARVOSTELUA JAKSA ENÄÄ KUUNNELLA!"
Sen jälkeen kesti hetken aikaa ennenkuin uskalsi tulla uudestaan käymään, kun pelkäsi että oon vihainen hänelle. Mutta menipähän perille, kun viimein uskalsin asiasta sanoa
Onkohan meillä sama appi? Kokoajan on arvostelemassa ja kaikkeen on mielipide. "Ikävä" kyllä mun koira ei totellut häntä. Appi pitää koiraani turhana ja ilmoitti, että kyllä se kymmenen vanhana kuolee. Yritin kertoa, että tuon rodun edustajat elävät hyvinkin 13-15 vuotiaiksi. Mutta appi pysyi kannassaan "kyllä siinä on 10-vuotiaana niin paljon vikaa, että se kuolee". Koirani on nyt 12 vuotta vanha.
Olen jaksanut appea nyt 6 vuotta ja mietin, että milloin räjähdän niin kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saatuamme lapsen, anoppi ilmestyi kutsumatta jatkuvasti kotiimme, rimmitteli ovikelloa ja marssi sisään. Lähtiessään muisti vielä aina sanoa, että muista nyt sitten levätä ja nukkua aina, kun vauva nukkuu. Useimmiten, hän herätti sekä minut ja vauvan kesken unien ja lopulta aloin pelätä niin paljon sitä, että hän pamahtaa ovesta kutsumatta, että en enää saanut unta. Kärsin vieläkin uniongelmista, enkä saa nukuttua päivisin, vaikka lapsi edelleen valvottaa monta kertaa yössä. Lapsi siis nyt yli 1 vuotta. Mies asiasta sanoi äidilleen, mistä seurasi maailmanlopun murjotus ja nyt asiat ovat palaamassa entiseen malliin, hän on taas tehnyt yllätysvisiittejä luoksemme. En tajua mikä hänen ongelmansa on?
Onko niin, että anoppi on itse paennut lapsensa vauva-aikana muihin asioihin ja nyt sitten kaipailee....
Varmaan joo, tai ei ehkä edes paennut vaan joutunut menemään töihin. Mutta se ei oikeuta varastamaan toisen äitiyttä. Ei, vaikka minullekin kerrottiin, että aina on mummot vauvat hoitaneet.
No nytpäs tuli sopiva ketju vastaan.
Olen ollut mieheni kanssa vuosia yhdessä ja naimisissa, ja ensimmäisinä vuosina anoppi vaikutti mukavalta, ja viihdyin hänen seurassaan. Mieheni ei kovin innokas ollut olemaan äitiinsä yhteydessä, koska heidän menneisyys ei ole se ihan tyypillinen lapsuus, vaan mies on kasvanut muualla, kun osa lapsista taas on saanut olla kotona. Anoppi rakastaa juoruilla ja elää draamalle.
No muutama vuosi siinä meni, niin yhtä äkkiä alkoikin anopilla vitsit miehelle siitä, kuinka minä muka en päästäisi miestäni käymään yksin missään, ja että "minun täytyy päästää poika välillä tänne yksin". Tämähän ei ollut totta, miestä ei vaan kiinnostanut käydä hänen luona, ja yleensä itse olin se joka sanoi että käytäisiin kylässä. Anoppi muutenkin rikkoi aina itse lupauksensa tulla käymään, ja lähinnä otti yhteyttä jos tarvitsi apua jossakin. Kaikessa miehen piti aina auttaa häntä, mutta ei kovinkaan usein tapahtunut samaa toisinpäin.
Noin vuosi tuon jälkeen meillä oli yhtenä iltana pientä riitaa miehen kanssa, ja mies lähti käymään äitinsä luona. Tällöin anoppi ilmeisesti näki mahdollisuuden aiheuttaa kaaosta, ja alkoi puhumaan miehelleni toista, ja minulle toista. Yhtä äkkiä hän olikin se "rakastava" ja "suojeleva" äiti pojalleen, mitä ei koskaan ennen ollut.
Miehelle kertoi miten kamala ihminen olen, ja minulle haukkui miestäni myöhemmin. Halusi meidän eroavan.
Hän mustamaalasi minut julkisesti manipulaattoriksi, narsistiksi ja omistushaluiseksi. Olen kuulemma vienyt hänen paikkansa ja varastanut häneltä pojan. Yritin selittää että vaimo ja äiti on eri asioita, mutta hän päätti dramaattisesti mököttää kuukausia ja raivota julkisesti minun facebookissa. Siinä vaiheessa mies alkoi sanomaan asiasta äidilleen, että nyt saa loppua, mutta sitten mieheni olikin "tossun alla" anopin mukaan.
Loppujen lopuksi draamailun jälkeen tämä raivoaminen olikin anopin mielestä täysin mieheni, eli hänen poikansa syytä. Mies on rahan ahne paska joka ei välitä köyhästä äidistään, koska on päässyt rikkaaseen perheeseen (ei olla rikkaita), ja testamenttiakin kuulemma jo muokataan ettei tämä ahne poika tule koskaan saamaan mitään häneltä (vaikka ei miestä se kiinnosta). Ja tottakai edelleen tossun alla.
Mies olikin anopin mukaan vaan yrittänyt hyötyä äidistään koko ajan. Anoppi alkoi jakamaan kuuluisasti vihjaillen facebookissa pojastaan narsisti-juttuja, ja ilmoitti viestillä meille, että hän antaa poikansa pois meidän perheelle, koska meillä on "rahaa ja antavat sinulle kaiken".
Katkaisimme välit, ja hän on meillä ikuisesti estoilla. Ensimmäistä kertaa pariin vuoteen olen pystynyt hengittämään.
Vierailija kirjoitti:
Kun olin kahdeksan ja mummolassa Lapissa mummo imuroi "vanhan puolen" kammaria. Sitten mummo lopetti ja sanoi tukahtuneella äänellä: "Rakas Taivaan isä milloin sinä otat minut luo".
Seuraavana keväänä mummolla oli syöpä. Menimme koko perhe Lappiin ja äiti sanoi ettei tämä ole mikään huvimatka. Kyllähän sen tiesinkin jo.
Ensimmäisellä kerralla äiti tuli sairaalalta ja sanoi, että mummo on nyt hyvin sairas. Toisella kerralla äiti kertoikin silmät kyynelissä mummon kuolleen.
Kiinnostaisi tietää kenen mielestä tämä minulle pahan mielen aiheuttanut asia on alapeukkujen arvoinen. Ja miksi.
Anopin melkein 60-vuotias, miehestään eronnut sisko tuli aina kesähuvilan saunalta jotain etsimään, silloin kun oli miehet saunomassa. Hän avasi saunan oven ja kysyi: "Onko minun hiussolki jäänyt tänne?", joskus tuli kysymään, että "miten kännykän saa toimimaan, kun se on täyteen ladattu."
Se ettättömyys on joko tarttuvaa tai sitten täällä on yksi ja sama ettätön kertoilemassa satujaan.