Miksi et ota kassalla lompakkoa/korttia/rahaa esille hyvissä ajoin?
Miksi möllötät passiivisena jonossa ja sen ajan kun myyjä vetää ostokset kassan läpi ja alat kaivaa lompakkoa, korttia, bonuskortteja ja muuta sälää vasta kun myyjä sanoo ostosten loppusumman? Miksi et kykene ottamaan niitä esiin siinä jonossa seisoskellessa tai viimeistään heti kun tulee sinun vuorosi?
Kommentit (105)
Voi hyvänen aika, on teillä mammoilla kiire - minne? Aikanne on kortilla. Ja mitä teette niillä muutamalla sekunnilla, jotka säästyvät, kun edellä oleva asiakas ottaa kortin tai setelin esiin, ennen kuin kassanhoitaja ehtii sanoa kokonaissumman ostoksille?
Te mammat olette niin nuoria, että teillä ei taida olla muistikuvia käyttöshekeistä. Silloin kyllä joskus sieppasi, kun varsinkin ns. vallasväki kaivoi shekkivihkon esiin vasta sitten, kun ostosten loppusumma oli jo ilmoitettu. Sitten etsittiin kynää ja lopulta alettiin kieli suupielessä hitaasti ja taiten kirjoittaa shekkiä. Ei jäänyt parempi väki varmasti keltään huomaamatta! Ja monet eivät luottaneet muistiinsa niin paljon, että olisivat siirtäneet kirjaamisen kotiin, vaan lopuksi rapisteltiin esiin kirjanpitosivut ja taiten kirjailtiin shekin summa ynnä muut tiedot sinnekin. Ja jotkut vielä loppujen lopuksi alkoivat kinata jonkun tavaran hinnasta tai laadusta. Siinä sitä ehti vaihtaa jalkaa ja pyyhkiä hikeä otsalta useammankin kerran, ennen kuin oli oma vuoro. Mitenkäs se nyt taas menikään: Olemme kaikki tasa-arvoisia, mutta jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Se on vanha tunnettu maailman järjestys.
Vierailija kirjoitti:
voiv1ttuminäsanon kirjoitti:
No otanpas. Älä sinä minulle rupea.
Hätähousu kyllä keksii jotain muuta valittamista sitten.
Välikapula on yksi suurimmista ongelmista.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään syytä olla ottamatta maksuvälinettä ajoissa esiin. Se on vain kohteliasta kaikkia kohtaan. Ihmettelen, miten typeriä ihmisiä Suomesta löytyy, kun pitää sekoilla kassalla ja pitää sitä hidastelua vielä jotenkin omana oikeutenaan.
Muistathan asetella tavarat järjestykseen hihnalle viivakoodit lukulaitteen suuntaan.
Olin juuri Espanjassa. Sielä ei kassajonossa suomalainen hätähousu pärjäisi. asiakkaiden kanssa käytiin läpi ummet ja lammet, välillä tuli kaupasta joku muukin juttelemaan. Kassakuittia sitten käytiin läpi yhdessä ja kyseltiin kuuluttamalla tarjousten perään.
Kukaan ei jonossa hermostunut vaan ihmiset pulisivat keskenään ja kyseessä oli iso Hiper Dino marketti.
Käytöstapoihin kuuluu sekin ettei turhanpäiten hidastele, jos on normaali aikuinen ihminen. Minua eivät hitaasti maksavat vanhukset häiritse, mutta yritän olla itse suht nopea jos takanani on jonossa vaikkapa vanha ihminen tai kiukutteleva lapsiperhe. Ei sen ennakoinnin pitäisi niin vaikeaa olla että ymmärtää ennen kassalle menoa joutuvansa myös maksamaan ne ostokset! Ja se kapula. Laittakaa se! Eilen sanoin edellämenevälle ihmiselle että voi toki maksaa minunkin ostokseni tai laittaa väliin sen kapulan kun en siihen itse yltänyt. Muuten olisin ollut hiljaa, mutta tästä rouvasta näki että oli asennevammaisesti päättänyt olla kapuloimatta.
Työntäkää ne kapulanne vaikka perseeseenne. Minä en koskaan laita kapulaa omien ostosteni perään, takana tuleva voi laittaa jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Käytöstapoihin kuuluu sekin ettei turhanpäiten hidastele, jos on normaali aikuinen ihminen. Minua eivät hitaasti maksavat vanhukset häiritse, mutta yritän olla itse suht nopea jos takanani on jonossa vaikkapa vanha ihminen tai kiukutteleva lapsiperhe. Ei sen ennakoinnin pitäisi niin vaikeaa olla että ymmärtää ennen kassalle menoa joutuvansa myös maksamaan ne ostokset! Ja se kapula. Laittakaa se! Eilen sanoin edellämenevälle ihmiselle että voi toki maksaa minunkin ostokseni tai laittaa väliin sen kapulan kun en siihen itse yltänyt. Muuten olisin ollut hiljaa, mutta tästä rouvasta näki että oli asennevammaisesti päättänyt olla kapuloimatta.
Kenellähän tässä asennevamma on? Miten voi olla mahdollista, että et yllä kapulaan kun laitat omat viimeiset ostoksesi hihnalle? Miten sen jo ehkä kassapäätteellä olevan henkilön siihen pitäisi yltää? Kyllä osaa olla ongelmat, ei voi muuta sanoa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään syytä olla ottamatta maksuvälinettä ajoissa esiin. Se on vain kohteliasta kaikkia kohtaan. Ihmettelen, miten typeriä ihmisiä Suomesta löytyy, kun pitää sekoilla kassalla ja pitää sitä hidastelua vielä jotenkin omana oikeutenaan.
Muistathan asetella tavarat järjestykseen hihnalle viivakoodit lukulaitteen suuntaan.
Eli sinuakin vituttaa, kun sählätään lompakon kanssa muista piittaamatta ilman mitään järkevää syytä?
No kun mä tykkään mennä sinne kassalinjan päähän asettelemaan ja sovittelemaan niitä ostoksia kassiin. Sitten vasta kun kassaneiti on valmis, niin mä lompsin siihen maksamaan. Ensin pitää tietenkin löytää lompakko. Se on yleensä shopperin sisällä erillisessä pikkulaukussa. Ekaksi bonuskortti. Noin. Sitten vasta maksukortti. Ja lopuksi viikkailen kuitin lompakkoon. Ja lompakon pikkulaukkuun ja pikkulaukun shopperiin. Tai joskus ruuhka-aikaan mä teen niin, että annan kassaneidin ensin hoitaa hommansa ja katselen kun mun ostoksen pakkautuu sinne linjan päähän. Vieressä joku jo pakkailee omaa lastiaan. Sitten kun mä olen maksanut, niin rupeen pakkailemaan. Kassaneiti tietysti joutuu nyt vähän venailemaan, että mä ja vieruskaveri ollaan valmiit. Mut ei mulla kiire, ihan omaa suoritusta siinä teen.
No oikeesti! En toimi noin, vaan yritän päästä alta pois mahdollisimman nopeesti, että kassat vetää. Mut valitettavasti hyvin moni muu tekee noin. :(
Miten voi olla kaupassa käynti aikuiselle ihmiselle noin vaikeaa?
Tässä miten homma hoituu:
Menet kauppaan. Otat korin (tai kärryn). Noukit tarvitsemasi hyödykkeet. Siirryt kassoja kohden. Jos haluat pelata varman päälle, valitse kassa, jossa ei oteta vastaan Veikkauksen pelejä sun muita toto-lippulappuja.
Lado tavarat kassahihnalle. Muista muovipussi(t), mikäli sinulla ei satu olemaan kauppakassi mukana. Laita suosiolla se kapula ostostesi jälkeen.
Tervehdi myyjää. Kaiva lompakkosi valmiiksi. Jos ostoksia on paljon, ala pakkaamaan samalla, kun myyjä vetää tavaroita koodinlukijasta läpi. Huom. Raskaammat pohjalle, kananmumat päälle.
Kun viimeisiä tavaroita vedetään lukijan läpi, jätä pakkaaminen kesken ja ota kortti lompakosta. Myyjä kertoo sinulle summan, sanot "kiitos" ja näpytät sen pin-koodisi maksulaitteeseen. Otat kortin pois, saat myyjältä kuitin ja sanot taas "kiitos". Mikäli kassa toivottaa hyvää päivänjatkoa tai viikonloppua, vastaat samalla mitalla.
No, sitten otat askeleen taaksepäin, tunget kuitin ja kortin lompsaan ja jatkat pakkaamista. Ding dong. Valmista tuli.
Kukaan ei joutunut odottamaan ketään, jono liikkui, suorituksesi oli virtaviivainen ja puhisevia mammoja ei kerinnyt taaksesi juuri kasaantua.
Voit printata tämän mukaasi seuraavalle kauppareissulle. Kannattaa myös varmaan harjoitella myös kotona miehen kanssa. Hän voi olla kassa ja sinä asiakas.
Harjoittelemalla täydelliseksi!!
Vierailija kirjoitti:
En ole robotti. En ole vastuussa takana olevien sekuntiaikataulusta. Tule sinä kroonisesti kiireinen sinne kauppaan 30 sekuntia aikaisemmin, niin ei tule kiire eikä tartte epäkohteliaasti eläkeläisille puhista jostain lompakon etsimisestä. Maailmassa on muitakin arvoja kuin tehokkuus. Vaikka sinä ehkä oletkin täydellinen ihminen, niin se edellä oleva saattaa olla migreenissä, adhd, muistisairas tai ehkä peräti vaan leppoisalla ja hyvällä tuulella.
Jos noin herättää närää kanssaihmiset normaalissa elämäntilanteessa niin ehkä kannattaa tilata ruuat kotiin!
Vanhukset ja sairaat on toinen juttu, mutta tästä ketjusta päätellen edellä oleva on varsin usein asennevammainen kiusantekijä, joka hidastelee tahallaan. Kai sekin jotain kutkuttavaa vallankäyttöä on joillekin.
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla kaupassa käynti aikuiselle ihmiselle noin vaikeaa?
Tässä miten homma hoituu:
Menet kauppaan. Otat korin (tai kärryn). Noukit tarvitsemasi hyödykkeet. Siirryt kassoja kohden. Jos haluat pelata varman päälle, valitse kassa, jossa ei oteta vastaan Veikkauksen pelejä sun muita toto-lippulappuja.
Lado tavarat kassahihnalle. Muista muovipussi(t), mikäli sinulla ei satu olemaan kauppakassi mukana. Laita suosiolla se kapula ostostesi jälkeen.
Tervehdi myyjää. Kaiva lompakkosi valmiiksi. Jos ostoksia on paljon, ala pakkaamaan samalla, kun myyjä vetää tavaroita koodinlukijasta läpi. Huom. Raskaammat pohjalle, kananmumat päälle.
Kun viimeisiä tavaroita vedetään lukijan läpi, jätä pakkaaminen kesken ja ota kortti lompakosta. Myyjä kertoo sinulle summan, sanot "kiitos" ja näpytät sen pin-koodisi maksulaitteeseen. Otat kortin pois, saat myyjältä kuitin ja sanot taas "kiitos". Mikäli kassa toivottaa hyvää päivänjatkoa tai viikonloppua, vastaat samalla mitalla.
No, sitten otat askeleen taaksepäin, tunget kuitin ja kortin lompsaan ja jatkat pakkaamista. Ding dong. Valmista tuli.
Kukaan ei joutunut odottamaan ketään, jono liikkui, suorituksesi oli virtaviivainen ja puhisevia mammoja ei kerinnyt taaksesi juuri kasaantua.
Voit printata tämän mukaasi seuraavalle kauppareissulle. Kannattaa myös varmaan harjoitella myös kotona miehen kanssa. Hän voi olla kassa ja sinä asiakas.
Harjoittelemalla täydelliseksi!!
Miksi sanot hinnan sanomisen jälkeen kiitos?
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla kaupassa käynti aikuiselle ihmiselle noin vaikeaa?
Tässä miten homma hoituu:
Menet kauppaan. Otat korin (tai kärryn). Noukit tarvitsemasi hyödykkeet. Siirryt kassoja kohden. Jos haluat pelata varman päälle, valitse kassa, jossa ei oteta vastaan Veikkauksen pelejä sun muita toto-lippulappuja.
Lado tavarat kassahihnalle. Muista muovipussi(t), mikäli sinulla ei satu olemaan kauppakassi mukana. Laita suosiolla se kapula ostostesi jälkeen.
Tervehdi myyjää. Kaiva lompakkosi valmiiksi. Jos ostoksia on paljon, ala pakkaamaan samalla, kun myyjä vetää tavaroita koodinlukijasta läpi. Huom. Raskaammat pohjalle, kananmumat päälle.
Kun viimeisiä tavaroita vedetään lukijan läpi, jätä pakkaaminen kesken ja ota kortti lompakosta. Myyjä kertoo sinulle summan, sanot "kiitos" ja näpytät sen pin-koodisi maksulaitteeseen. Otat kortin pois, saat myyjältä kuitin ja sanot taas "kiitos". Mikäli kassa toivottaa hyvää päivänjatkoa tai viikonloppua, vastaat samalla mitalla.
No, sitten otat askeleen taaksepäin, tunget kuitin ja kortin lompsaan ja jatkat pakkaamista. Ding dong. Valmista tuli.
Kukaan ei joutunut odottamaan ketään, jono liikkui, suorituksesi oli virtaviivainen ja puhisevia mammoja ei kerinnyt taaksesi juuri kasaantua.
Voit printata tämän mukaasi seuraavalle kauppareissulle. Kannattaa myös varmaan harjoitella myös kotona miehen kanssa. Hän voi olla kassa ja sinä asiakas.
Harjoittelemalla täydelliseksi!!
Juuri näin!
Minä taidan sitten tietämättäni ärsyttää monia. Yritän kaupassa ollessani olla mahdollisimman nopea mutta en ole mikään superihminen. Ostan aina viikon ostokset kerralla, joten ostoskärry on täynnä ja kaikki ostokset eivät mahdu sinne hihnan loppupäähän. Minun on siis pakko mennä pakkaamaan heti, kun olen saanut ostoskärryni tyhjäksi. Lompakkoni on aina käsilaukussani päällimmäisenä mutta en ota sitä esille, koska en tiedä, mihin uskallan sen jättää. Lompakkoni on varastettu kassalta, kun olin pakkaamassa, joten en enää ikinä jätä sitä yksin mihinkään ja siellä pakkaamisen lomassa on aika vaikea pidellä lompakkoa käsissäni. Voin vakuuttaa, ettei pakkaamisesta tule oikein mitään.
Se, että kaivan lompakon laukustani ja otan kortin esiin, kestää max 10 sekuntia. Se, että en pakkaa ostoksiani, estää seuraavan asiakkaan pääsyn kassalle, kun omani estävät hihnan liikkumisen. Näin ollen on vain järkevää, että pakkaan ostoksiani niin paljon kuin ehdin, jotta maksettuani seuraava asiakas pääsee pakkaamaan omiaan eikä joudu odottamaan, että saan tyhjennettyä ostoksiani sen verran, että kassa pystyy sen välikapulan runnomaan auki tai vastaavasti heittelemään tämän asiakaan ostoksia omieni ylitse.
Ja mitä tulee kassalla hidasteleviin vanhuksiin? Eivät he hidastele tahallaan vaan huomiokyky on vanhuksilla hitaampi. Nykyajan tehokkuus ei sovi vanhuksille ja he tarvitsevat aikaa ymmärtääkseen, mitä seuraavaksi piti tehdä. Kenenkään elämän ei pitäisi mennä pilalle muutamasta kymmenen sekunnin odottelusta, ja jos menee, niin pitäisi tosi hartaasti miettiä, miksi elää sekuntiaikataululla.
Naapurini päivän kohokohta on kaupassa käynti. Hän on yksinäinen vanhus ja tapaa kaupassa muita yksinäisiä vanhuksia ja juttelee kassalla, koska kassa on hänelle kuin ystävä, se ainoa varma ihmiskontakti koko päivänä. On surullista, että useimmille meistä muut ihmiset ovat vain hidasteita ja ärsyttävää massaa, joka ei osaa käyttäytyä juuri sinun vaatimallasi tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Jonot eivät ole minun syytäni. Kauppiaat hoitakoot hommansa ja palkatkoon lisää porukkaa duuuniin.
Voi kun se ei ihan noin yksinkertaista ole, et palkataan vain lisää porukkaa töihin. 😂
Mutta minulle se on aivan yksi lysti, jos joku on hidas, jaksan kyllä odottaa sen muutaman minuutin. Koska harvemmin siihen jonottamiseen oikeasti menee viittä minuuttia kauempaa. Ellei nyt sitten lähde jouluruuhkaan, pyhäpäivän aattoruuhkaan tai Tuuriin joulun alla.
Huvittavinta kaupan kassajonoissa on takana olevat tyypit, joilla on hirveä hätä kasata ostoksiaan jo ennestäänkin täydelle hihnalle ja kun sinne ei enää millään mahdu niin hihnan päässä olevalle metalliosalle (joka ei edes liiku) :D Samalla toki pitää tuuppia kärryillään edessä olevaa. Mitenkähän tämä nopeuttaa ostosten skannausta ja maksutapahtumaa?
Vierailija kirjoitti:
Olen maksava asiakas. Teen asioita omaan tahtiini. Jos se jotakuta häiritsee, niin saapi luvan mennä toiseen jonoon, tai oven ulkopuolelle. Haluan asioida rauhassa. Minua ei hoputeta!
Pakko kysyä, oletko savolainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos takanani jonossa on kelloa vilkuileva, jalalta toiselle vaihtava ja tuskastuneena huokaileva kanssa-asiakas, oma vauhtini hidastuu jotenkin aivan huomaamatta. Normaalisti kyllä otan lompakon esille, mutta valitsen maksuvälineen vasta loppusumman nädessäni, jolloin tiedän maksanko kortilla vai käteisellä.
Oikein, aina kannattaa tehdä pientä kiusaa takana olevalle ihmiselle, jos vain mahdollisuus tarjoutuu! Parastahan se on silloin, jos kanssajonottajalla on esimerkiksi juuri viimeinen bussi lähdössä tai järjetön kusihätä päällä.
Aina kannattaa tehdä pientä kiusaa ihmiselle, jonka koko olemus huutaa kuinka MINULLA on kiire, MINULLA on sitä ja tätä, MINÄ haluan nyt maksamaan, MINÄ olen tärkeämpi kuin sinä.
Minä olen nyt asiakas ja minä käytän nyt aikaa niin paljon kuin minä haluan. Se itsekeskeinen paskahan on juuri se hidastelija.
Kyllä sinä olet myös asiakas joten kun on sinun vuorosi olla palvelualan kassalla saat ihan rauhassa käyttää kaiken ajan mitä tarvitset.
Vierailija kirjoitti:
Minä taidan sitten tietämättäni ärsyttää monia. Yritän kaupassa ollessani olla mahdollisimman nopea mutta en ole mikään superihminen. Ostan aina viikon ostokset kerralla, joten ostoskärry on täynnä ja kaikki ostokset eivät mahdu sinne hihnan loppupäähän. Minun on siis pakko mennä pakkaamaan heti, kun olen saanut ostoskärryni tyhjäksi. Lompakkoni on aina käsilaukussani päällimmäisenä mutta en ota sitä esille, koska en tiedä, mihin uskallan sen jättää. Lompakkoni on varastettu kassalta, kun olin pakkaamassa, joten en enää ikinä jätä sitä yksin mihinkään ja siellä pakkaamisen lomassa on aika vaikea pidellä lompakkoa käsissäni. Voin vakuuttaa, ettei pakkaamisesta tule oikein mitään.
Se, että kaivan lompakon laukustani ja otan kortin esiin, kestää max 10 sekuntia. Se, että en pakkaa ostoksiani, estää seuraavan asiakkaan pääsyn kassalle, kun omani estävät hihnan liikkumisen. Näin ollen on vain järkevää, että pakkaan ostoksiani niin paljon kuin ehdin, jotta maksettuani seuraava asiakas pääsee pakkaamaan omiaan eikä joudu odottamaan, että saan tyhjennettyä ostoksiani sen verran, että kassa pystyy sen välikapulan runnomaan auki tai vastaavasti heittelemään tämän asiakaan ostoksia omieni ylitse.
Ja mitä tulee kassalla hidasteleviin vanhuksiin? Eivät he hidastele tahallaan vaan huomiokyky on vanhuksilla hitaampi. Nykyajan tehokkuus ei sovi vanhuksille ja he tarvitsevat aikaa ymmärtääkseen, mitä seuraavaksi piti tehdä. Kenenkään elämän ei pitäisi mennä pilalle muutamasta kymmenen sekunnin odottelusta, ja jos menee, niin pitäisi tosi hartaasti miettiä, miksi elää sekuntiaikataululla.
Naapurini päivän kohokohta on kaupassa käynti. Hän on yksinäinen vanhus ja tapaa kaupassa muita yksinäisiä vanhuksia ja juttelee kassalla, koska kassa on hänelle kuin ystävä, se ainoa varma ihmiskontakti koko päivänä. On surullista, että useimmille meistä muut ihmiset ovat vain hidasteita ja ärsyttävää massaa, joka ei osaa käyttäytyä juuri sinun vaatimallasi tasolla.
Kyse on kohteliaisuudesta, toisten huomioimisesta, sujuvuudesta. Ei vanhuus ole mikään tekosyy olla ottamatta toisia huomioon, päinvastoin.
Koska tulee aina yllätyksenä, että ostokset pitää maksaa ja olen muutenkin vähän huono hahmottamaan asioita.