Parhaat synttärit ikinä ja järjettömät lahjapyynnöt?

Olen töissä erään kauppaketjun asiakaspalvelussa, ja meille tulee viikoittain tällaisia kerjuusähköposteja. Huonolla suomella on vuodatettu sydänverta rivikaupalla, miten äidillä on sairauksia, työttömyyttä ja lapsilla ADHD tai syöpä. Pyydetään ihan suoraan jopa 1000 euron arvosta tuotteita. Kaikista pahin oli viesti, missä usean lapsen äiti uhkaili itsemurhalla, koska tilanne on niin paha. Mitäpä tuohon sitten sanoisi...

Mutta hei, miettikääs noiden lasten rippijuhlia, peruskoulun päättymistä (no okei joo, tätä juhlittiin ehkä enemmän kaveriporukalla), vanhojen tansseja, yo- juhlia tai ammattiin valmistumisjuhlia..

Noi lapset ei todellisuudessa todennäköisesti tule ikinä saamaan sellaisiakaan..

Eihän noi pakollisia olekaan, ilmankin säilyy hengissä, mutta noi on just niitä ihania muistoja nuoruudesta. Niitä päiviä kun kerrankin sai panostaa ja "loistaa". Kaikkihan noista ei tykkää, ymmärrän sen mutta kyllä säälittää noiden ja kaikkien muiden puolesta.

Nimittäin jos tässä iässä ei vanhemmat voi järjestää edes synttäreitä, jotka on joka vuosi samaan aikaan, niin todennäkösesti ihmeparantumista ennakoinnissa ja elämänhallinnassa ei tule tapahtumaan.

Tuo 2-vuotiaan toive S-ryhmän lahjakortista pisti mullekin silmään. Määrätietoinen taapero!

Vierailija kirjoitti:

Mua ihan oikeesti itkettää katsoo tota touhua tuolla. Mun kaverilla oli anomus tuolla kerran ja luulen että aika monella noista hakijoista omaa vähän samanlaisen taustan kuin kaverini. Yhteisiä tekijöitä liian nuorena saatu lapsi huonoon parisuhteeseen (tai ei parisuhteeseen alunperinkään), huonot tai olemattomat pohjaopinnot, ei työpaikkaa/huono työpaikka paskalla palkalla, lapsen isää ei paljoo kiinnosta jne. Mahdollisesti pari lasta lisää, eri isälle, jonka kanssa myös menee lusikat jakoon.

Ekan kerran raskaaksi tullessa vanhemmat yritti selittää kuinka vaikeaa elämä tulee olemaan ja kaikki vain siksi ettei elämä ole tarpeeksi mallillaan vielä, että sen lapsen olisi hyvä syntyä siihen tilanteeseen. Teiniuhmalla kuitenkin päätetään pitää se lapsi ja lopputulema on tämä.

Sitten ei olla valmiita näkemään mitään sen suurempaa vaivaa sen lapsen vuoksi, vaikka facebookissa ja jokaisessa sopivassa tilanteessa hehkutetaan sitä miten ne lapset on äidille maailman tärkeimmät kullannuput.

Lapsi saa pettyä kun äiti synttäreiden korvilla ilmoittaa surullisella sääliäänellään miten äiti on niin pahoillaan, mutta nyt ei äidillä ole varaa niitä synttäreitä järjestää, mutta että keksitään sitten myöhemmin jotain kivaa yhteistä puuhaa, jookos? Lapsi siinä nyökkää ja esittää että kaikki on ihan fine, vaikka vähän kirpaseekin.

Tätä jatkuu ja lapsi oppii itse vanhempana jo vähän häpeämään äitiään, jota kyllä rakastaa, mutta inhoaa sitä tapaa jolla äiti kertoo rahavaikeuksistaan kelle vaan joka suostuu kuunteleen. Itse vaan hän ei aktiivisesti jaksa eikä viitsi tehdä asian eteen mitään.

Mistä tämän tiedän? Olin itse se lapsi, ja katkaisin kierteen kohdallani.

Mutta näitä on paljon ja siksi ketuttaa kattoo nyt 19 vuotiaana paria kaveriaan jotka tohon ryhtyy nyt, vaikka voisivat valita myös toisin.

Tiedän että kärjistin aika reilusti, mutta saitte varmaan käsityksen miltä toi niistä lapsista tuntuu, ainakin osasta. Toinen puolisko kasvaa sitten just tämmösiks kun nää muutama kaverini, jatkaa sitä kotoa opittua nillittämisen ja yhteiskunnalta vaatimisen kaavaa jonka se äiti opetti. Kaikkee pitäis saada, mutta mitään ei haluta antaa. Ja jos maailmankuva on se että normaalit keskituloset ihmiset joilla on omistusasunto ja 10 -vuotta vanha mersu pihassa on kermaperseitä, niin ei hyvä heilu.

Sori vuodatus, jatkakaa.

Eipä silti yleistetä, ei ole ikä se ratkaiseva tekijä. Minulla oli 2 lasta 19 vuotiaana (ei ole suositus lasten tekoon nuorena), mutta heillä oli iästäni huolimatta hienot syntymäpäivät, joka kesä huvipuistossa, laivamatkoja, rantalomia jne.

Kyllä vanhemmilla on varmaan varaa järjestää jollekin tyttärelleen muffinssitarvikkeet jos tytön ainoo toive on leipoa muffinsseja vierailleen syntymäpäivänään?!? Ei helvetti, ihan tosi! Pistää kyllä niin vihaks. Siitä on vanhemmat hyvät ja laittaa lapsen lapsilisästä sen kympin syrjään että lapsi saa leipoo! Jättäisivät pari tupakkiaskia tai kaljat kauppaan kerrankin, ja jos se ei ole ongelma niin äitinä myisin vaikka takin päältäni jos tuo on oikeasti lapsen toive.

Ei Herra mun vereni anna mun kaikki kestää 8(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihan oikeesti itkettää katsoo tota touhua tuolla. Mun kaverilla oli anomus tuolla kerran ja luulen että aika monella noista hakijoista omaa vähän samanlaisen taustan kuin kaverini. Yhteisiä tekijöitä liian nuorena saatu lapsi huonoon parisuhteeseen (tai ei parisuhteeseen alunperinkään), huonot tai olemattomat pohjaopinnot, ei työpaikkaa/huono työpaikka paskalla palkalla, lapsen isää ei paljoo kiinnosta jne. Mahdollisesti pari lasta lisää, eri isälle, jonka kanssa myös menee lusikat jakoon.

Ekan kerran raskaaksi tullessa vanhemmat yritti selittää kuinka vaikeaa elämä tulee olemaan ja kaikki vain siksi ettei elämä ole tarpeeksi mallillaan vielä, että sen lapsen olisi hyvä syntyä siihen tilanteeseen. Teiniuhmalla kuitenkin päätetään pitää se lapsi ja lopputulema on tämä.

Sitten ei olla valmiita näkemään mitään sen suurempaa vaivaa sen lapsen vuoksi, vaikka facebookissa ja jokaisessa sopivassa tilanteessa hehkutetaan sitä miten ne lapset on äidille maailman tärkeimmät kullannuput.

Lapsi saa pettyä kun äiti synttäreiden korvilla ilmoittaa surullisella sääliäänellään miten äiti on niin pahoillaan, mutta nyt ei äidillä ole varaa niitä synttäreitä järjestää, mutta että keksitään sitten myöhemmin jotain kivaa yhteistä puuhaa, jookos? Lapsi siinä nyökkää ja esittää että kaikki on ihan fine, vaikka vähän kirpaseekin.

Tätä jatkuu ja lapsi oppii itse vanhempana jo vähän häpeämään äitiään, jota kyllä rakastaa, mutta inhoaa sitä tapaa jolla äiti kertoo rahavaikeuksistaan kelle vaan joka suostuu kuunteleen. Itse vaan hän ei aktiivisesti jaksa eikä viitsi tehdä asian eteen mitään.

Mistä tämän tiedän? Olin itse se lapsi, ja katkaisin kierteen kohdallani.

Mutta näitä on paljon ja siksi ketuttaa kattoo nyt 19 vuotiaana paria kaveriaan jotka tohon ryhtyy nyt, vaikka voisivat valita myös toisin.

Tiedän että kärjistin aika reilusti, mutta saitte varmaan käsityksen miltä toi niistä lapsista tuntuu, ainakin osasta. Toinen puolisko kasvaa sitten just tämmösiks kun nää muutama kaverini, jatkaa sitä kotoa opittua nillittämisen ja yhteiskunnalta vaatimisen kaavaa jonka se äiti opetti. Kaikkee pitäis saada, mutta mitään ei haluta antaa. Ja jos maailmankuva on se että normaalit keskituloset ihmiset joilla on omistusasunto ja 10 -vuotta vanha mersu pihassa on kermaperseitä, niin ei hyvä heilu.

Sori vuodatus, jatkakaa.

Eipä silti yleistetä, ei ole ikä se ratkaiseva tekijä. Minulla oli 2 lasta 19 vuotiaana (ei ole suositus lasten tekoon nuorena), mutta heillä oli iästäni huolimatta hienot syntymäpäivät, joka kesä huvipuistossa, laivamatkoja, rantalomia jne.

Tekstin kirjoittajahan tuossa ekoissa lauseissaan luetteli ne tekijät, jotka tuohon tarinaan vaikuttivat ja ne eivät siis sovi sinuun, joten miksi vaivaudut kommentoimaan? Emmeköhän me kaikki ymmärrä että ihmisiä ja tarinoita on erilaisia mutta tässä viitattiinkin lopputulemaan joka on mahdollinen kun nuo kaikki muut ainekset on kasassa. Ohis.

Miten joku kehtaa pyytää 300€ prinsessa-sänkyä lapselleen? Ymmärrän tavallaan, että ihmisillä voi olla tiukkaa ja kaikilla ei ole hyvää tukiverkostoa jonka puoleen kääntyä, mutta en ymmärrä noin kohtuuttomia pyyntöjä. Mihin nuo ihmiset laittaa rahansa? En vaan voi tajuta.

Ja en ole itsekään kultalusikka syvällä perseessä. Mies opiskelee ja käy töissä ja itse olen lapsen kanssa kotona. Eletään tulojen mukaan ja lapsi on saa synttäreiden lisäksi kaiken mitä tarvitsee.

''MOI. Ei ole vara järjestää 14 vuotis synttäreittä pojalle, vaikka haluaisi järjestää synttärit. Tiukuuden takia ei ole vara järjestä nyt kaveri synttäreittä järjestää. Uutta puhelinta ja pyörää olisi hyvä olla että voi käydä kavereilla ja muuallakin. Kiitoksia jos saisi järjestettyä synttärit. Toiveena olisi kaveri synttymä päivät tänä vuonna. Olisi hyvä jos saisi tätä kautta järjestettyä kaveri synttärit tai syntymä päivät yleensäkin.''

... Olen sanaton. Suomen kieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihan oikeesti itkettää katsoo tota touhua tuolla. Mun kaverilla oli anomus tuolla kerran ja luulen että aika monella noista hakijoista omaa vähän samanlaisen taustan kuin kaverini. Yhteisiä tekijöitä liian nuorena saatu lapsi huonoon parisuhteeseen (tai ei parisuhteeseen alunperinkään), huonot tai olemattomat pohjaopinnot, ei työpaikkaa/huono työpaikka paskalla palkalla, lapsen isää ei paljoo kiinnosta jne. Mahdollisesti pari lasta lisää, eri isälle, jonka kanssa myös menee lusikat jakoon.

Ekan kerran raskaaksi tullessa vanhemmat yritti selittää kuinka vaikeaa elämä tulee olemaan ja kaikki vain siksi ettei elämä ole tarpeeksi mallillaan vielä, että sen lapsen olisi hyvä syntyä siihen tilanteeseen. Teiniuhmalla kuitenkin päätetään pitää se lapsi ja lopputulema on tämä.

Sitten ei olla valmiita näkemään mitään sen suurempaa vaivaa sen lapsen vuoksi, vaikka facebookissa ja jokaisessa sopivassa tilanteessa hehkutetaan sitä miten ne lapset on äidille maailman tärkeimmät kullannuput.

Lapsi saa pettyä kun äiti synttäreiden korvilla ilmoittaa surullisella sääliäänellään miten äiti on niin pahoillaan, mutta nyt ei äidillä ole varaa niitä synttäreitä järjestää, mutta että keksitään sitten myöhemmin jotain kivaa yhteistä puuhaa, jookos? Lapsi siinä nyökkää ja esittää että kaikki on ihan fine, vaikka vähän kirpaseekin.

Tätä jatkuu ja lapsi oppii itse vanhempana jo vähän häpeämään äitiään, jota kyllä rakastaa, mutta inhoaa sitä tapaa jolla äiti kertoo rahavaikeuksistaan kelle vaan joka suostuu kuunteleen. Itse vaan hän ei aktiivisesti jaksa eikä viitsi tehdä asian eteen mitään.

Mistä tämän tiedän? Olin itse se lapsi, ja katkaisin kierteen kohdallani.

Mutta näitä on paljon ja siksi ketuttaa kattoo nyt 19 vuotiaana paria kaveriaan jotka tohon ryhtyy nyt, vaikka voisivat valita myös toisin.

Tiedän että kärjistin aika reilusti, mutta saitte varmaan käsityksen miltä toi niistä lapsista tuntuu, ainakin osasta. Toinen puolisko kasvaa sitten just tämmösiks kun nää muutama kaverini, jatkaa sitä kotoa opittua nillittämisen ja yhteiskunnalta vaatimisen kaavaa jonka se äiti opetti. Kaikkee pitäis saada, mutta mitään ei haluta antaa. Ja jos maailmankuva on se että normaalit keskituloset ihmiset joilla on omistusasunto ja 10 -vuotta vanha mersu pihassa on kermaperseitä, niin ei hyvä heilu.

Sori vuodatus, jatkakaa.

Eipä silti yleistetä, ei ole ikä se ratkaiseva tekijä. Minulla oli 2 lasta 19 vuotiaana (ei ole suositus lasten tekoon nuorena), mutta heillä oli iästäni huolimatta hienot syntymäpäivät, joka kesä huvipuistossa, laivamatkoja, rantalomia jne.

Oliko sulla siis nuo samat lähtökohdat joihin tuossa viitattiin? Tuskin jos sinulla oli varaa kustantaa lapsilles matkusteluja, hienoja synttäreitä jne. Lasten isäkin oli ilmeisesti kuvioissa? Ei mielestäni tuossa nyt viitattu siihen mitenkään että kaikki teiniäidit on paskoja, vaan nimenomaan siihen että hankkii lapsia vaikkei ole mitään edellytyksiä elättää heitä, isä ei ole kuvioissa, ei tukiverkkoja ja niin edelleen. Oli muuten hyvin kirjoitettu teksti, oma lapsuuteni oli äitini kanssa hyvin samanlainen, onneksi asuin isovanhemmillani suurimman osan aikaa..

Mutta siis olen samaa mieltä siitä, ettei tuon sivuston tarkoitus oikein toteudu nykyisellään.. Säälin todella noita lapsia, ja toivon ettei se arki ole noin kamalaa kuin mihin noissa viesteissä viitataan. Onko olemassa mitään muuta sivustoa jossa voisi tukea vähävaraisia perheitä niin että raha menisi oikeaan osoitteeseen?

Pussillisesta 2kg jauhoista, kenno munia, sokeria,  paketti rasvaa, leivinjauhetta saa jo tosi paljon aikaiseksi. suolaista ja makeaa. Sienikakkupohja on helppo ja edullinen. suolaiseen piirakkaan jauhelihaa, riisiä ja kermaviiliä- voi tsiisus kun ihmiset on avuttomia. kaikki pitäisi saada ilmaiseksi. 4e jemmaan joka kk, euro viikkoa kohdin.. niin siitä  saa jo synttäreitä pidettyä ja  jouluksikin jotain säästettyä. 4x12= 48e ja jos viitsii vähän nostaa maasta panttipulloja varmasti saa 12e niistä ja saa 60e kasaan vuodessa. Ei paljoa säästämistä mielestäni ja enemmänkin tietysti voi pistää jemmaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihan oikeesti itkettää katsoo tota touhua tuolla. Mun kaverilla oli anomus tuolla kerran ja luulen että aika monella noista hakijoista omaa vähän samanlaisen taustan kuin kaverini. Yhteisiä tekijöitä liian nuorena saatu lapsi huonoon parisuhteeseen (tai ei parisuhteeseen alunperinkään), huonot tai olemattomat pohjaopinnot, ei työpaikkaa/huono työpaikka paskalla palkalla, lapsen isää ei paljoo kiinnosta jne. Mahdollisesti pari lasta lisää, eri isälle, jonka kanssa myös menee lusikat jakoon.

Ekan kerran raskaaksi tullessa vanhemmat yritti selittää kuinka vaikeaa elämä tulee olemaan ja kaikki vain siksi ettei elämä ole tarpeeksi mallillaan vielä, että sen lapsen olisi hyvä syntyä siihen tilanteeseen. Teiniuhmalla kuitenkin päätetään pitää se lapsi ja lopputulema on tämä.

Sitten ei olla valmiita näkemään mitään sen suurempaa vaivaa sen lapsen vuoksi, vaikka facebookissa ja jokaisessa sopivassa tilanteessa hehkutetaan sitä miten ne lapset on äidille maailman tärkeimmät kullannuput.

Lapsi saa pettyä kun äiti synttäreiden korvilla ilmoittaa surullisella sääliäänellään miten äiti on niin pahoillaan, mutta nyt ei äidillä ole varaa niitä synttäreitä järjestää, mutta että keksitään sitten myöhemmin jotain kivaa yhteistä puuhaa, jookos? Lapsi siinä nyökkää ja esittää että kaikki on ihan fine, vaikka vähän kirpaseekin.

Tätä jatkuu ja lapsi oppii itse vanhempana jo vähän häpeämään äitiään, jota kyllä rakastaa, mutta inhoaa sitä tapaa jolla äiti kertoo rahavaikeuksistaan kelle vaan joka suostuu kuunteleen. Itse vaan hän ei aktiivisesti jaksa eikä viitsi tehdä asian eteen mitään.

Mistä tämän tiedän? Olin itse se lapsi, ja katkaisin kierteen kohdallani.

Mutta näitä on paljon ja siksi ketuttaa kattoo nyt 19 vuotiaana paria kaveriaan jotka tohon ryhtyy nyt, vaikka voisivat valita myös toisin.

Tiedän että kärjistin aika reilusti, mutta saitte varmaan käsityksen miltä toi niistä lapsista tuntuu, ainakin osasta. Toinen puolisko kasvaa sitten just tämmösiks kun nää muutama kaverini, jatkaa sitä kotoa opittua nillittämisen ja yhteiskunnalta vaatimisen kaavaa jonka se äiti opetti. Kaikkee pitäis saada, mutta mitään ei haluta antaa. Ja jos maailmankuva on se että normaalit keskituloset ihmiset joilla on omistusasunto ja 10 -vuotta vanha mersu pihassa on kermaperseitä, niin ei hyvä heilu.

Sori vuodatus, jatkakaa.

Eipä silti yleistetä, ei ole ikä se ratkaiseva tekijä. Minulla oli 2 lasta 19 vuotiaana (ei ole suositus lasten tekoon nuorena), mutta heillä oli iästäni huolimatta hienot syntymäpäivät, joka kesä huvipuistossa, laivamatkoja, rantalomia jne.

Kuka niin väitti? Hienoa että sulla meni hyvin, oli ilmeisesti pakka kasassa kun lapsen sait (vähän kun olisit käyttänyt sisälukutaitoa niin olisit havainnut ettei viestin sisältö nyt aivan ollut se että nuori äiti --> paska äiti, vaan teini, jolla ei mitään edellytyksiä toimia äitiyden vaatimassa roolissa--> paska äiti).

Tää on musta käsittämätön ilmiö, niinkuin täälläkin on ihmetelty.. Kyllä pitäisi sen verran välittää ja arvostaa lapsiaan, että voisi jostain riipiä sen tarvittavan summan synttäreihin, ne ovat kuitenkin joka vuosi samaan aikaan.

Miettikää että tuollaisia perheitä on oikeasti ja paljon, missä lapset on niitä pahnan pohjimmaisia joihin käytetään sitten rahaa jos sitä jää. Mikä järki on tehdä lapsia ja pitkä liuta vielä, jos elämä sen jälkeen on tuollaista ankeaa kitkuttamista? Ja itse olen vielä siis oikein antimaterialisti, en todellakaan kannata turhan tavaran ja krääsän ostelua, mutta tottakai lapset tahtoo jotain tiettyjä leluja ja tavaroita ja kyllä minä vanhempana tahtoisin että minulla olisi se joku yksi synttäritoive mahdollista toteuttaa kerran vuoteen. Ja toi polkupyörähommakin on semmoinen että olen pitänyt siis ihan itsestään selvänä että lapsella on polkupyörä jos hän sitä tarvitsee, ilmeisesti olen ollut hakoteillä. Oman pyöräni hain kierrätyskeskuksesta ja hyvin toimii.

On uskomattoman kurjaa, kuinka vanhemmat eivät osaa yhtään suunnitella tulevaa ja etukäteen varautua. Kyllä ärsyttää ajatella kuinka ei yhtään viitsitä nähdä vaivaa oman lapsen vuoksi. Huhhuh mitä itsekkäitä ihmisiä, oikein ihmiskunnan aatelia... NOT!

Kaiken huippu taitaa olla se missä pyydetään lahjaksi takkia tytön persialaiskissalle !!! Juu, oikein luitte.

Perheessä taisi olla 3 kissaa.. Varaa ostaa tonnin persialaiskissoja muttei ole varaa järkätä tytölle synttäreitä.

Uskon:DD.

Joo tosi uskottavaa kun 3-vuotias poika toivoo aikuisten koon pussilakanasettiä, lahjakorttia h&m:lle sekä lahjakorttia s-ryhmän toimipaikkaan. Plus vaatteita koossa 110 cm. Mielestäni tämä ei nyt oikein sovi sivuston ideaan, että siitä tulee kilpaileva yksityinen sossutoimisto. Plus samaisen pojan vanhemmat kertovat, että aiempina vuosina on ollut vain varaa kaupan pakastekakkuun. Siis täh, miten se voi olla halvempi kuin sokerikakkupohja (munat, vehnäjauho, sokeri). Leivinjauheen voi vaikka lainata naapureilta. Sokerikakkupohjan täytteeksi käy monet halvat vaihtoehdot, ei pitäisi olla kallista. Sama perhe suree myös kun sukulaisia ei voi käskeä synttäreille kun ei ole tarjottavaa. Ööh, miten olisi vaikka itsetehdyt sämpylät, sipsit, popparit (aidoista maissinjyvistä) ja pari pussia Lidlin karkkeja. Tai sitten kertoa sukulaisille rahatilanteesta (luulisi, että kehtaa kertoa kun netissäkin kehtaa lapsen kuvalla ja nimellä) ja ehdottaa nyyttäreitä.

Jooh on kyllä kamalaa luettavaa, hoitoon nuo vanhemmat tuolta joutaisi. Vaikka oma perheeni oli todella köyhä, ei minulta koskaan mitään puuttunut. Äiti leipoi synttäritarjottavat ja ostettiin sipsit ja popparit. Elämänhallinnassa on puutteita jos ei edes kerran vuodessa kykene lapselle synttäreitä järjestämään. Lapset pois tuollaisilta!

Vierailija kirjoitti:

Kaiken huippu taitaa olla se missä pyydetään lahjaksi takkia tytön persialaiskissalle !!! Juu, oikein luitte.

Perheessä taisi olla 3 kissaa.. Varaa ostaa tonnin persialaiskissoja muttei ole varaa järkätä tytölle synttäreitä.

Uskon:DD.

Joo tälle samalle persialaiskissan takille minäkin hörähdin. Tosin tätä 14-vuotiasta synttärijuhlijaa kävi sääliksi, koska oli ilmoituksessa ison kasvokuvat kanssa ja etunimeltääkin ehkä sen verran harvinainen, että varmasti kaikki puolitutut tunnistavat ja kaikki nettiin laitettu pysyy siellä ikuisesti. En tajua miksi vanhemmat tekevät lapselleen näin, muutamien opiskelutarvikkeiden ja kissantakkiem vuoksi nolaavat lapsensa. Jos lukiokirjoihin ei ole varaa, niin sitten yhteys oman kunnan sosiaalitoimistoon tai kirkon diakoniapalveluihim (jos kuuluu kirkkoon), ei nimellään ja kuvallaan ketjuviestiä ja henkilökohtaisten tietojen levittel nettiin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaiken huippu taitaa olla se missä pyydetään lahjaksi takkia tytön persialaiskissalle !!! Juu, oikein luitte.

Perheessä taisi olla 3 kissaa.. Varaa ostaa tonnin persialaiskissoja muttei ole varaa järkätä tytölle synttäreitä.

Uskon:DD.

Joo tälle samalle persialaiskissan takille minäkin hörähdin. Tosin tätä 14-vuotiasta synttärijuhlijaa kävi sääliksi, koska oli ilmoituksessa ison kasvokuvat kanssa ja etunimeltääkin ehkä sen verran harvinainen, että varmasti kaikki puolitutut tunnistavat ja kaikki nettiin laitettu pysyy siellä ikuisesti. En tajua miksi vanhemmat tekevät lapselleen näin, muutamien opiskelutarvikkeiden ja kissantakkiem vuoksi nolaavat lapsensa. Jos lukiokirjoihin ei ole varaa, niin sitten yhteys oman kunnan sosiaalitoimistoon tai kirkon diakoniapalveluihim (jos kuuluu kirkkoon), ei nimellään ja kuvallaan ketjuviestiä ja henkilökohtaisten tietojen levittel nettiin!

Saman nimisiä on Suomessa väestörekisterikeskuksen mukaan alle 21, joten todella harviainen nimi :/

''Meillä X:n (lapsi nro 1, jätän nimet pois) ja Y:n (lapsi nro 2) pikkusiskolla Z (lapsi nro 3) 7kk erittäin pahat allergiat, Z:n maito maksaa 75euroaa ja se kestää kaksi päivää eli jokatoinen päivä pitäsi olla rahaa maitoon johon menee tuo 75euroa, onneksi saimme kelan tuen jolloin enään menee 20euroa joka toinen päivä maitoon. taloutemme on Z:n maitoallergian myötä ihan kuralla eikä rahaa enään oo edes elämiseen, joutuu temppuja keksimään että saa edes ruokaan rahat, saati nyt kun synttärit pitää järjestää niin ei tosiaan ole nyt varaa, viimevuonnakin meillä meni synttärit järjestettynä niin että vain mummit ja ukit kutsuttiin ja siinä ne sitten olikin, nyt olis toiveenä järjestää superisot ja ihanat ja ikimuistoiset syntymäpäiväjuhlat''

Mikä maito maksaa 75e ja riittää kaksi päivää?

Ja Parhaat Synttärit Ikinä facebooksivulla joku laittanut viestiä et "oon laittanut kuvan kanssa hakemuksen jo viikko sitten enkä saanut yhtään yhteydenottoa, nyt oon pettynyt ja poistun koko ryhmästä" jne.. Voi luoja. Tervemenoa! Lapsia käy sääliksi.