Lue keskustelun säännöt.
Yliopistojen ensikertalaiskiintiöt tuhoavat monen ihmisen tulevaisuuden
20.03.2016 |
Mukaanlukien omani. Minulla on maisterintutkinto alalta, joka tarjosi vielä opinnot aloittaessani (8 vuotta sitten) kohtuulliset työllistymisnäkymät. Nyt, kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, minulla on takana vain lyhyitä pätkiä omalla alallani. Koko tämä kaksi vuotta on kulunut jatkuvassa työnhaussa ja epävarmuudessa. Alalla on runsaasti työttömiä, ja on varmaan tarpeetonta kertoa että pettymys on melkoinen. Ei tätä olisi voinut arvata, kun alani valitsin. Olen välillä tehnyt siivoustöitä samassa firmassa jossa työskentelin opiskeluaikana, ja sieltä saisin varmaan vakityön jos haluaisin. Se vaan tarkoittaisi täydellistä luovuttamista. Jotkut ovat pitäneet tätä ylimielisenä asenteena, mutta eikö ole luonnollista toivoa itselleen hieman parempaa statusta opiskeltuaan itsensä maisteriksi saakka?
Tämän avautumisen jälkeen sitten itse asiaan: uusiin ensikertalaiskiintiöihin yhteishaussa. Olen itse kypsytellyt yli vuoden ajatusta alan vaihdosta, vaikka uuden tutkinnon opiskeleminen pelottaakin tässä iässä, kun ura pitäisi jo saada alulle, ja parin vuoden sisällä voisi harkita perheen perustamista jne. Tänä vuonna on kuitenkin otettu käyttöön nämä kiintiöt. Olen harkinnut muutamaa alaa, jotka työllistävät vielä erittäin hyvin, ja näiden osalta ensikertalaiskiintiöt ovat luokkaa 70-80 %.
Olenko aivan yksin mielipiteineni, kun pidän noita prosentteja täysin mielettöminä? Ymmärrän ajatuksen kiintiöiden takana, mutta en noin korkeita prosentteja aikana, jolloin työllistyminen on entistä epävarmempaa, ja jatkuvasti korostetaan että ihmisten on oltava valmiita kouluttautumaan uudelleen ja vaihtamaan alaa. Miten se sitten käytännössä onnistuu, kun meitä jo opiskelleita ei haluta päästää uudelleen opiskelemaan?? En oikein jaksa uskoa omiin kykyihini päästä muutenkin kilpailulle alalle opiskelemaan, jos kiintiö ensikertalaisille on vaikka tuo 80 %. En pidä tilannetta reiluna, sillä olen nyt sitten jumissa tällä alalla, jonka työllisyystilanne tulee vain huononemaan. Miksei minulle haluta enää antaa mahdollisuutta parantaa asemaani yhteiskunnassa? Toki minullakin on edelleen mahdollisuus päästä opiskelemaan, mutta oikeasti hyväksytyksi tuleminen noista kiintiöistä huolimatta vaatii äärimmäisen hyvää pääsykoemenestystä. En usko pystyväni siihen, joskin aion silti kokeilla.
Mitä ajatuksia kiintiöt teissä muissa herättävät?
Kommentit (546)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pointin, itsekin olin 4 vuotta töissä lukion jälk. ennenkuin pääsin opiskelemaan, ja sit just seuraavana vuonna tuli nää ensikertalaiskiintiöt ja nyt sit ahdistaa koska opiskelemani ala ei sovikkaan yhtään mulle, ahdistaa ihan helkutisti ja haluaisin vaihtaa alaa ja tiedän jo minne mutta miten ? Ei huvittaisi valmistua kortistoon kun en nyk alan töitä pysty ikinä tekemään, en fyysisesti enkä psyykkisesti.
Eroa nykyisestä opiskelupaikastasi, jolloin voit hakea ensi vuonna ensikertalaiskiintiössä.
Sorry, tarkennus tähän:
"Kysymys: Olen ottanut opiskelupaikan vastaan vuonna 2014 tai sen jälkeen. Jos luovun opinto-oikeudestani, niin olenko jälleen ensikertalainen?
Vastaus: Et ole ensikertalainen. Ensikertalaisuutta ei voi saada takaisin luopumalla opinto-oikeudesta."Jos otit paikan vastaan ennen 2014, olet ensikertalainen.
Voisiko joku vääntää rautalangasta? Olen ottanut AMK-opiskelupaikan vastaan v. 2004 ja valmistunut 2007.
Luokitellaanko minut nyt siis ensikertalaiseksi vai ei-ensikertalaiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin sen pitäisikin mennä. Opiskelupaikan saa se joka onnistuu pääsykokeissa. Ihan sama mikä tausta on. Ja näin se yhä menee. Saat opiskelupaikan kyllä, jos uhraat aikaasi pääsykokeeseen opiskelulle.
Mietipä myös uutta ylioppilasta - ihan heti kirjoitusten jälkeen pitäisi lukea pääsykokeisiin ja samalla kovat paineet saada kesätöitä jotta voi rahoittaa opinnot. Ei ole helppoa ja on ihan oikein että saavat edes hiukan etumatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Onko noiden ensikertalaiskiintiöiden osuutta lisätty paljon? Mä tiedän ihmisen joka pääsi eläinlääkikseen vaikka oli b:n paperit ja useamman jotka ovat päässeet oikkikseen ja valtsikaan c:n papereilla. Kaikki näistä ovat siis onnistuneet pääsykokeessa loistavasti.
Vierailija kirjoitti:
Onko ihmisten mielestä siis jotenkin epäreilua että kouluihin otetaan ensisijaisesti niitä kenellä ei vielä mitään ammattitutkintoa ole? Esim. lukiolaisia jotka eivät ole vielä päässeet opiskelemaan mitään? Ja siis ihmisten mielestäkö on nyt siis epäreilua että he pääsevät kouluihin eivätkä ihmiset joilla on jo jokin tutkinto/ovat opiskelemassa jo jotain tiettyä ammattia varten? Miten tämä on epäreilua? En ymmärrä. Ja jos nyt mietitte että jos tuo kiintiö otettaisiin pois niin kenellä olisi pääsykokeissa esimerkiksi etulyöntiasema tietojensa ja jo opiskelujen asioiden pohjalta? No näillä alan vaihtajilla, jotka esimerkiksi saattavat jo tietää paljonkin pääsykokeissa käsiteltävistä asioista, ja ylipäätään siitä minkä tyylisiä kysymyksiä esimerkiksi yliopistojen kokeissa on. Todennäköisesti heitä pääsisi tällaisessa tilanteessa myös eniten sisään. Niin olisiko se sitten parempi että suurin osa korkeakoulu paikoista täyttää joka vuosi alan vaihtajat eivätkä ne joilla ei vielä ole mitään?
Ja sitä paitsi kyllä ei ensikertalaisenakin voi hyvin päästä kunhan töitä tekee. Oma äitini pääsi 50-vuotiaana ei ensikertalaisena yliopistoon. Luki työnsä ohella pääsykokeisiin kokonaisen vuoden ja pääsi sisään.
On epäreilua. Ei opiskelupaikka ole mikään almu vaan sinne tulee valita aina parhaat ja kykenevimmät taustasta riippumatta. Ei ole mitään järkeä, että C:n paperit kirjoittanut lukioveeti pyyhältää vuotta vanhemman M:n paperit kirjoittaneen ohi vain siksi, että jälkimmäinen valitsi opiskelupaikkansa väärin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä työelämän muutoksia Suomessa on tapahtunut, minkä seurauksena tänne kirjoitelleiden yliopistotutkinnon ovat sulaneet? Eli mitä alaa ei nyt ainakaan kannata lähteä opiskelemaan ? Mikä tutkinto on turha?
Monet näistä aikuisopiskelijoista ovat töissä. Esim. kemisti lukee lääkäriksi, yo merkonomi hallintotieteitä. Syynä kyllästyminen nykyiseen työhön.
On ihan oikein, että opiskelupaikoissa on ensisijaisuus nuorille opiskelijoille. Osa aikuisista harrastaa opiskelua.
Niin pilaavat. Kiintiöt tulisi poistaa heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä työelämän muutoksia Suomessa on tapahtunut, minkä seurauksena tänne kirjoitelleiden yliopistotutkinnon ovat sulaneet? Eli mitä alaa ei nyt ainakaan kannata lähteä opiskelemaan ? Mikä tutkinto on turha?
Monet näistä aikuisopiskelijoista ovat töissä. Esim. kemisti lukee lääkäriksi, yo merkonomi hallintotieteitä. Syynä kyllästyminen nykyiseen työhön.
On ihan oikein, että opiskelupaikoissa on ensisijaisuus nuorille opiskelijoille. Osa aikuisista harrastaa opiskelua.
Kaikki ensikertalaiset eivät ole nuoria! Esim. itse olin 37-vuotiaana ensikertalainen hakija viime vuoden yhteishaussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lukion jälkeen menee ammattikouluun, menettääkö ensikertalaisuus statuksen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän monta äitiä, jotka ovat päässeet sisään yliopistoon ja jättäneet joko opinnot kesken tai juuri valmistuneet ja sitten jääneet kotiin, vuosikausiksi.
Kun nuorin menee kouluun, ihmetellään miksei pääse töihin.
Yhteiskunta on jo antanut yhden ilmaisen koulutuksen. Sitten odotellaan toista.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta kortissa on kääntöpuolikin. Ensikertalaisuuskiintiö takaa paikkoja enemmän niille joilla ei ole mitään tutkintoa alla entisestään (=ammattia ja/tai pätevyyttä mihinkään). Tällä pyritään kouluttamaan enenmän väkeä joilla sitä koulutusta ei ole. Ensikertalaisuus koskee myös niitä joilla edellisestä tutkinnosta on aikaa, muistaakseni 2 vuotta sitten se tarkoitti että kaikki ennen 2013 vuotta valmistuneet kuuluvat myös ensikertalaisuuskiintiöön. Mielestäni se on tavallaan epäreilua että AP joka juuri on valmistunut veisi opiskelupaikan joltain jolla ei ole vielä mitään tutkintoa. Suomessa kun ei olisi varaa siihen että ihmiset roikkuvat kouluttamattomina kortistossa.
Aina voi toki opiskella avoimen kautta ja tutkinnon jo suorittaneet voisivat sitäkin reittiä käyttää.
Aina voi mennä amikseen, elikä ne B:n paperit kirjoittaneet ensikertalaiset. Entisaikaan amiksissa oli nimenomaan ylioppilaskiintiöitä näille.
Kukaan ei jää Suomessa ilman ammattia, ja yo-koulutus ei ole ennenkään ollut kansalaisoikeus, jota jaetaan jokaiselle vastaantulevalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän monta äitiä, jotka ovat päässeet sisään yliopistoon ja jättäneet joko opinnot kesken tai juuri valmistuneet ja sitten jääneet kotiin, vuosikausiksi.
Kun nuorin menee kouluun, ihmetellään miksei pääse töihin.
Yhteiskunta on jo antanut yhden ilmaisen koulutuksen. Sitten odotellaan toista.
No tässäpä se vastaus tuli siihen, miten tutkinto "sulaa" Suomessa, jos se ketään kiinnostaa. Edelliseltä voi kysellä tarkemmin sen logiikan perään, miksi pitkähkö äitiysloma sulkee karriäärin ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihmisten mielestä siis jotenkin epäreilua että kouluihin otetaan ensisijaisesti niitä kenellä ei vielä mitään ammattitutkintoa ole? Esim. lukiolaisia jotka eivät ole vielä päässeet opiskelemaan mitään? Ja siis ihmisten mielestäkö on nyt siis epäreilua että he pääsevät kouluihin eivätkä ihmiset joilla on jo jokin tutkinto/ovat opiskelemassa jo jotain tiettyä ammattia varten? Miten tämä on epäreilua? En ymmärrä. Ja jos nyt mietitte että jos tuo kiintiö otettaisiin pois niin kenellä olisi pääsykokeissa esimerkiksi etulyöntiasema tietojensa ja jo opiskelujen asioiden pohjalta? No näillä alan vaihtajilla, jotka esimerkiksi saattavat jo tietää paljonkin pääsykokeissa käsiteltävistä asioista, ja ylipäätään siitä minkä tyylisiä kysymyksiä esimerkiksi yliopistojen kokeissa on. Todennäköisesti heitä pääsisi tällaisessa tilanteessa myös eniten sisään. Niin olisiko se sitten parempi että suurin osa korkeakoulu paikoista täyttää joka vuosi alan vaihtajat eivätkä ne joilla ei vielä ole mitään?
Ja sitä paitsi kyllä ei ensikertalaisenakin voi hyvin päästä kunhan töitä tekee. Oma äitini pääsi 50-vuotiaana ei ensikertalaisena yliopistoon. Luki työnsä ohella pääsykokeisiin kokonaisen vuoden ja pääsi sisään.On epäreilua. Ei opiskelupaikka ole mikään almu vaan sinne tulee valita aina parhaat ja kykenevimmät taustasta riippumatta. Ei ole mitään järkeä, että C:n paperit kirjoittanut lukioveeti pyyhältää vuotta vanhemman M:n paperit kirjoittaneen ohi vain siksi, että jälkimmäinen valitsi opiskelupaikkansa väärin.
Ceen ja Ämmän papereilla kannattaa molempien suunnata sinne amis-amk linjalle. Kyvyt ei viittaa teoreettisempiin korkeampiin opintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän monta äitiä, jotka ovat päässeet sisään yliopistoon ja jättäneet joko opinnot kesken tai juuri valmistuneet ja sitten jääneet kotiin, vuosikausiksi.
Kun nuorin menee kouluun, ihmetellään miksei pääse töihin.
Yhteiskunta on jo antanut yhden ilmaisen koulutuksen. Sitten odotellaan toista.
Minä suoritin yliopisto-opinnot ennen kuin hankin lapsen. Äitiyslomalla olin 10 kuukautta. Työelämässä ehdin olla 25 vuotta opintojani vastaavalla alalla, kunnes ala hiipui. Minun työni tuotti kymmeniä työpaikkoja muille suomalaisille, eli sitä kautta ainakin olen mielestäni "maksanut" ensimmäiset opintoni. Toista yliopistotutkintoa en ole päässyt opiskelemaan. Paras sijoitukseni on ollut 4. varasija. Eli olisin sisällä ilman ensikertalaisuuskiintiöitä. Pelkästään pääsykoe on vaikea, kun lukiosta on 30 vuotta. Turpaan tulee siis useammallakin tavalla kuin ensikertalaisuuskiintiöllä. Siksi sitä ei tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Jos lukion jälkeen menee ammattikouluun, menettääkö ensikertalaisuus statuksen?
Et menetä. Amis on toisenasteen koulutusta kuten lukiokin ja niihin haetaan samassa haussa. Ensikertalaisuus koskee korkeakoulupaikkojen vastaanottamista eli AMK tai yliopisto. Voit myös hakea lukion ja amiksen yhteishaussa amikseen ja myöhemmin samana keväänä korkeakoulujen haussa paikkaa niihin. Voit ottaa amispaikan vastaan ja se ei vaikuta mitenkään korkeakoulupaikan saantiin. Jos korkeakoulupaikka irtoaa, voit perua paikkasi amiksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän monta äitiä, jotka ovat päässeet sisään yliopistoon ja jättäneet joko opinnot kesken tai juuri valmistuneet ja sitten jääneet kotiin, vuosikausiksi.
Kun nuorin menee kouluun, ihmetellään miksei pääse töihin.
Yhteiskunta on jo antanut yhden ilmaisen koulutuksen. Sitten odotellaan toista.
Minä suoritin yliopisto-opinnot ennen kuin hankin lapsen. Äitiyslomalla olin 10 kuukautta. Työelämässä ehdin olla 25 vuotta opintojani vastaavalla alalla, kunnes ala hiipui. Minun työni tuotti kymmeniä työpaikkoja muille suomalaisille, eli sitä kautta ainakin olen mielestäni "maksanut" ensimmäiset opintoni. Toista yliopistotutkintoa en ole päässyt opiskelemaan. Paras sijoitukseni on ollut 4. varasija. Eli olisin sisällä ilman ensikertalaisuuskiintiöitä. Pelkästään pääsykoe on vaikea, kun lukiosta on 30 vuotta. Turpaan tulee siis useammallakin tavalla kuin ensikertalaisuuskiintiöllä. Siksi sitä ei tarvita.
Ajattelet siis tosiaan lähes kuusikympoisenä työllistyväsi uudella korkeakoulututkinnolla? Eikö olisi fiksumpaa täydentää sitä entistä koulutusta uuteen suuntaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lukion jälkeen menee ammattikouluun, menettääkö ensikertalaisuus statuksen?
Et menetä. Amis on toisenasteen koulutusta kuten lukiokin ja niihin haetaan samassa haussa. Ensikertalaisuus koskee korkeakoulupaikkojen vastaanottamista eli AMK tai yliopisto. Voit myös hakea lukion ja amiksen yhteishaussa amikseen ja myöhemmin samana keväänä korkeakoulujen haussa paikkaa niihin. Voit ottaa amispaikan vastaan ja se ei vaikuta mitenkään korkeakoulupaikan saantiin. Jos korkeakoulupaikka irtoaa, voit perua paikkasi amiksesta.
Lisään vielä, että ylioppilaana sinun ei tarvitse amiksessa suorittaa yleisopintoja esim. Matematiikkaa, äidinkieltä, ruotsia, vaan lukiossa suorittamassa kurssit luetaan hyväksesi. Näin voit valmistua sieltä näyttökokein jopa 1,5 vuodessa.
Onko ihmisten mielestä siis jotenkin epäreilua että kouluihin otetaan ensisijaisesti niitä kenellä ei vielä mitään ammattitutkintoa ole? Esim. lukiolaisia jotka eivät ole vielä päässeet opiskelemaan mitään? Ja siis ihmisten mielestäkö on nyt siis epäreilua että he pääsevät kouluihin eivätkä ihmiset joilla on jo jokin tutkinto/ovat opiskelemassa jo jotain tiettyä ammattia varten? Miten tämä on epäreilua? En ymmärrä. Ja jos nyt mietitte että jos tuo kiintiö otettaisiin pois niin kenellä olisi pääsykokeissa esimerkiksi etulyöntiasema tietojensa ja jo opiskelujen asioiden pohjalta? No näillä alan vaihtajilla, jotka esimerkiksi saattavat jo tietää paljonkin pääsykokeissa käsiteltävistä asioista, ja ylipäätään siitä minkä tyylisiä kysymyksiä esimerkiksi yliopistojen kokeissa on. Todennäköisesti heitä pääsisi tällaisessa tilanteessa myös eniten sisään. Niin olisiko se sitten parempi että suurin osa korkeakoulu paikoista täyttää joka vuosi alan vaihtajat eivätkä ne joilla ei vielä ole mitään?
Ja sitä paitsi kyllä ei ensikertalaisenakin voi hyvin päästä kunhan töitä tekee. Oma äitini pääsi 50-vuotiaana ei ensikertalaisena yliopistoon. Luki työnsä ohella pääsykokeisiin kokonaisen vuoden ja pääsi sisään.