Lue keskustelun säännöt.
Yliopistojen ensikertalaiskiintiöt tuhoavat monen ihmisen tulevaisuuden
20.03.2016 |
Mukaanlukien omani. Minulla on maisterintutkinto alalta, joka tarjosi vielä opinnot aloittaessani (8 vuotta sitten) kohtuulliset työllistymisnäkymät. Nyt, kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, minulla on takana vain lyhyitä pätkiä omalla alallani. Koko tämä kaksi vuotta on kulunut jatkuvassa työnhaussa ja epävarmuudessa. Alalla on runsaasti työttömiä, ja on varmaan tarpeetonta kertoa että pettymys on melkoinen. Ei tätä olisi voinut arvata, kun alani valitsin. Olen välillä tehnyt siivoustöitä samassa firmassa jossa työskentelin opiskeluaikana, ja sieltä saisin varmaan vakityön jos haluaisin. Se vaan tarkoittaisi täydellistä luovuttamista. Jotkut ovat pitäneet tätä ylimielisenä asenteena, mutta eikö ole luonnollista toivoa itselleen hieman parempaa statusta opiskeltuaan itsensä maisteriksi saakka?
Tämän avautumisen jälkeen sitten itse asiaan: uusiin ensikertalaiskiintiöihin yhteishaussa. Olen itse kypsytellyt yli vuoden ajatusta alan vaihdosta, vaikka uuden tutkinnon opiskeleminen pelottaakin tässä iässä, kun ura pitäisi jo saada alulle, ja parin vuoden sisällä voisi harkita perheen perustamista jne. Tänä vuonna on kuitenkin otettu käyttöön nämä kiintiöt. Olen harkinnut muutamaa alaa, jotka työllistävät vielä erittäin hyvin, ja näiden osalta ensikertalaiskiintiöt ovat luokkaa 70-80 %.
Olenko aivan yksin mielipiteineni, kun pidän noita prosentteja täysin mielettöminä? Ymmärrän ajatuksen kiintiöiden takana, mutta en noin korkeita prosentteja aikana, jolloin työllistyminen on entistä epävarmempaa, ja jatkuvasti korostetaan että ihmisten on oltava valmiita kouluttautumaan uudelleen ja vaihtamaan alaa. Miten se sitten käytännössä onnistuu, kun meitä jo opiskelleita ei haluta päästää uudelleen opiskelemaan?? En oikein jaksa uskoa omiin kykyihini päästä muutenkin kilpailulle alalle opiskelemaan, jos kiintiö ensikertalaisille on vaikka tuo 80 %. En pidä tilannetta reiluna, sillä olen nyt sitten jumissa tällä alalla, jonka työllisyystilanne tulee vain huononemaan. Miksei minulle haluta enää antaa mahdollisuutta parantaa asemaani yhteiskunnassa? Toki minullakin on edelleen mahdollisuus päästä opiskelemaan, mutta oikeasti hyväksytyksi tuleminen noista kiintiöistä huolimatta vaatii äärimmäisen hyvää pääsykoemenestystä. En usko pystyväni siihen, joskin aion silti kokeilla.
Mitä ajatuksia kiintiöt teissä muissa herättävät?
Kommentit (546)
Ei välttämättä ole tarpeen suorittaa uutta tutkintoa. Jos on ylipäänsä suorittanut korkeakoulututkinnon, kannattaa vain laajentaa hakua! Esim. kaikki valtion paikat joissa lukee "soveltuva korkeakoulututkinto" kannattaa tsekata, olisiko siellä mitään sopivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin sen pitäisikin mennä. Opiskelupaikan saa se joka onnistuu pääsykokeissa. Ihan sama mikä tausta on. Ja näin se yhä menee. Saat opiskelupaikan kyllä, jos uhraat aikaasi pääsykokeeseen opiskelulle.
Mietipä myös uutta ylioppilasta - ihan heti kirjoitusten jälkeen pitäisi lukea pääsykokeisiin ja samalla kovat paineet saada kesätöitä jotta voi rahoittaa opinnot. Ei ole helppoa ja on ihan oikein että saavat edes hiukan etumatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Onko noiden ensikertalaiskiintiöiden osuutta lisätty paljon? Mä tiedän ihmisen joka pääsi eläinlääkikseen vaikka oli b:n paperit ja useamman jotka ovat päässeet oikkikseen ja valtsikaan c:n papereilla. Kaikki näistä ovat siis onnistuneet pääsykokeessa loistavasti.
Luulisin, että ongelma on enemmänkin siinä, että esim tänä vuonna todistusvalinnalla valittiin alasta riippuen 60-80% opiskrlijoista, joten pääsykoevalinnalle jää muutenkin vähän paikkoja vapaaksi. Esim lääkkikseen otettiin 75% todistusvalinnalla ja näistä 65% oli ensikertalaisuuskiintiöstä. On siis kaksi valintajonoa. Toisessa on ensikertalaiset ja toisessa kaikki hakijat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pointin, itsekin olin 4 vuotta töissä lukion jälk. ennenkuin pääsin opiskelemaan, ja sit just seuraavana vuonna tuli nää ensikertalaiskiintiöt ja nyt sit ahdistaa koska opiskelemani ala ei sovikkaan yhtään mulle, ahdistaa ihan helkutisti ja haluaisin vaihtaa alaa ja tiedän jo minne mutta miten ? Ei huvittaisi valmistua kortistoon kun en nyk alan töitä pysty ikinä tekemään, en fyysisesti enkä psyykkisesti.
Eroa nykyisestä opiskelupaikastasi, jolloin voit hakea ensi vuonna ensikertalaiskiintiössä.
Sorry, tarkennus tähän:
"Kysymys: Olen ottanut opiskelupaikan vastaan vuonna 2014 tai sen jälkeen. Jos luovun opinto-oikeudestani, niin olenko jälleen ensikertalainen?
Vastaus: Et ole ensikertalainen. Ensikertalaisuutta ei voi saada takaisin luopumalla opinto-oikeudesta."Jos otit paikan vastaan ennen 2014, olet ensikertalainen.
Voisiko joku vääntää rautalangasta? Olen ottanut AMK-opiskelupaikan vastaan v. 2004 ja valmistunut 2007.
Luokitellaanko minut nyt siis ensikertalaiseksi vai ei-ensikertalaiseksi?
Olet ensikertalainen, koska et ole ottanut opiskelupaikkaa korkeakoulusta vuoden 2014 jälkeen. Tätä siinä haettaessa kysytään. Oletko ottanut korkeakoulujen haussa opiskelupaikan vastaan vuoden 2014 jälkeen .Kyllä vai ei.
Niin monet asiat tuhoavat niin monien tulevaisuuden ja kaikki epäonnistumiset ja menestymättömyys ovat aina jonkun muun syytä. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihmisten mielestä siis jotenkin epäreilua että kouluihin otetaan ensisijaisesti niitä kenellä ei vielä mitään ammattitutkintoa ole? Esim. lukiolaisia jotka eivät ole vielä päässeet opiskelemaan mitään? Ja siis ihmisten mielestäkö on nyt siis epäreilua että he pääsevät kouluihin eivätkä ihmiset joilla on jo jokin tutkinto/ovat opiskelemassa jo jotain tiettyä ammattia varten? Miten tämä on epäreilua? En ymmärrä. Ja jos nyt mietitte että jos tuo kiintiö otettaisiin pois niin kenellä olisi pääsykokeissa esimerkiksi etulyöntiasema tietojensa ja jo opiskelujen asioiden pohjalta? No näillä alan vaihtajilla, jotka esimerkiksi saattavat jo tietää paljonkin pääsykokeissa käsiteltävistä asioista, ja ylipäätään siitä minkä tyylisiä kysymyksiä esimerkiksi yliopistojen kokeissa on. Todennäköisesti heitä pääsisi tällaisessa tilanteessa myös eniten sisään. Niin olisiko se sitten parempi että suurin osa korkeakoulu paikoista täyttää joka vuosi alan vaihtajat eivätkä ne joilla ei vielä ole mitään?
Ja sitä paitsi kyllä ei ensikertalaisenakin voi hyvin päästä kunhan töitä tekee. Oma äitini pääsi 50-vuotiaana ei ensikertalaisena yliopistoon. Luki työnsä ohella pääsykokeisiin kokonaisen vuoden ja pääsi sisään.On epäreilua. Ei opiskelupaikka ole mikään almu vaan sinne tulee valita aina parhaat ja kykenevimmät taustasta riippumatta. Ei ole mitään järkeä, että C:n paperit kirjoittanut lukioveeti pyyhältää vuotta vanhemman M:n paperit kirjoittaneen ohi vain siksi, että jälkimmäinen valitsi opiskelupaikkansa väärin.
Miksi sen väärän paikan valinneen pitäisi saada rohmuta toinenkin paikka itselleen siltä, joka kyseiselle alalle tosiaan haluaa? Kyllä ihmisen pitää etukäteen harkita huolellisesti ja ymmärtää mitä valitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pointin, itsekin olin 4 vuotta töissä lukion jälk. ennenkuin pääsin opiskelemaan, ja sit just seuraavana vuonna tuli nää ensikertalaiskiintiöt ja nyt sit ahdistaa koska opiskelemani ala ei sovikkaan yhtään mulle, ahdistaa ihan helkutisti ja haluaisin vaihtaa alaa ja tiedän jo minne mutta miten ? Ei huvittaisi valmistua kortistoon kun en nyk alan töitä pysty ikinä tekemään, en fyysisesti enkä psyykkisesti.
Eroa nykyisestä opiskelupaikastasi, jolloin voit hakea ensi vuonna ensikertalaiskiintiössä.
Sorry, tarkennus tähän:
"Kysymys: Olen ottanut opiskelupaikan vastaan vuonna 2014 tai sen jälkeen. Jos luovun opinto-oikeudestani, niin olenko jälleen ensikertalainen?
Vastaus: Et ole ensikertalainen. Ensikertalaisuutta ei voi saada takaisin luopumalla opinto-oikeudesta."Jos otit paikan vastaan ennen 2014, olet ensikertalainen.
Voisiko joku vääntää rautalangasta? Olen ottanut AMK-opiskelupaikan vastaan v. 2004 ja valmistunut 2007.
Luokitellaanko minut nyt siis ensikertalaiseksi vai ei-ensikertalaiseksi?
Olet ensikertalainen, koska et ole ottanut opiskelupaikkaa korkeakoulusta vuoden 2014 jälkeen. Tätä siinä haettaessa kysytään. Oletko ottanut korkeakoulujen haussa opiskelupaikan vastaan vuoden 2014 jälkeen .Kyllä vai ei.
Jos on valmistunut ammattikorkeasta minä tahansa vuonna, ei ole ensikertalainen.
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/ensikertalaiskiintio
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nyt osa käsittänyt tuon ensikertalaiskiintiön aika väärin. Olet siis ensikertalainen, jos sinulla on jo korkeakoulututkinto tai olet ottanut vastaan paikan korkeakoulusta vuonna 2014 syksyllä tai sen jälkeen, vaikka et olisikaan valmistunut. Se, että osallistut pääsykokeisiin mutta et pääse opiskelemaan, ei tee sinusta ei-ensikertalaista.
Lisään vielä tähän, että hakijan iällä ei ole mitään tekemistä ensikertalaisuuden kanssa. 2-kymppinen voi olla toiskertalainen ja 4-kymppinen ensikertalainen. Tästäkin nimittäin on väärinkäsitystä.
T. EriNäinhän se on. Olin viime vuonna ensikertalainen 37-vuotiaana eikä se meinaa mennä kaikilla jakeluun, että 37-vuotias voi olla ensikertalainen hakija. Jos on tutkinto ulkomailta (kuten itselläni), niin se ei vie ensikertalaisuutta.
Hain uudestaan yhteishaussa ja todistusvalinnassa ja olin jo menettänyt ensikertalaisuuden, koska olin ottanut edellisenä keväänä paikan vastaan. Jäin täysillä todistusvalintapisteillä varasijalle. Ei ole mielestäni oikein, että täysillä pisteillä jää keikkumaan varasijoille vain siksi, ettei ole ensikertalainen. Eikö opiskelupaikat pitäisi antaa parhaimmille hakijoille? Paikan vastaanottaminen vie ensikertalaisuuden, mutta ei ole mitään takeita siitä, että se ensikertalainen suorittaa tutkintoa loppuun.
Sekään ei ole reilua, että joku rohmuaa opiskelupaikkoja itselleen. Et sinä voi vuoden välein tosta noin vaan ottaa uutta paikkaa kun mieli on muuttunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nyt osa käsittänyt tuon ensikertalaiskiintiön aika väärin. Olet siis ensikertalainen, jos sinulla on jo korkeakoulututkinto tai olet ottanut vastaan paikan korkeakoulusta vuonna 2014 syksyllä tai sen jälkeen, vaikka et olisikaan valmistunut. Se, että osallistut pääsykokeisiin mutta et pääse opiskelemaan, ei tee sinusta ei-ensikertalaista.
Lisään vielä tähän, että hakijan iällä ei ole mitään tekemistä ensikertalaisuuden kanssa. 2-kymppinen voi olla toiskertalainen ja 4-kymppinen ensikertalainen. Tästäkin nimittäin on väärinkäsitystä.
T. EriNäinhän se on. Olin viime vuonna ensikertalainen 37-vuotiaana eikä se meinaa mennä kaikilla jakeluun, että 37-vuotias voi olla ensikertalainen hakija. Jos on tutkinto ulkomailta (kuten itselläni), niin se ei vie ensikertalaisuutta.
Hain uudestaan yhteishaussa ja todistusvalinnassa ja olin jo menettänyt ensikertalaisuuden, koska olin ottanut edellisenä keväänä paikan vastaan. Jäin täysillä todistusvalintapisteillä varasijalle. Ei ole mielestäni oikein, että täysillä pisteillä jää keikkumaan varasijoille vain siksi, ettei ole ensikertalainen. Eikö opiskelupaikat pitäisi antaa parhaimmille hakijoille? Paikan vastaanottaminen vie ensikertalaisuuden, mutta ei ole mitään takeita siitä, että se ensikertalainen suorittaa tutkintoa loppuun.
Sekään ei ole reilua, että joku rohmuaa opiskelupaikkoja itselleen. Et sinä voi vuoden välein tosta noin vaan ottaa uutta paikkaa kun mieli on muuttunut.
Kyllä voin ottaa, jos vain saan. Ensikertalaiset menevät ohi joka tapauksessa, joten en tajua, että mitä oikein valitat ja neuvot minua.
Vierailija kirjoitti:
Niin siis sinä veisit joltain toiselta opiskelupaikan jolloin hänen tulevaisuus tuhoituisi...
Olet aika itsekäs paska
Ei keneltäkään voi "viedä" opiskelupaikkaa, vaan ne jaetaan valintakriteerien mukaan ja saatu paikka ei ole keneltäkään viety, koska sitä ei ole kenellekään edes annettukaan. Aikamoista haukkumista ihan turhan takia. Vaikka olisi "satakertalainen" ja saisin opiskelupaikan rehellisesti sääntöjen ja kriteerien mukaan, niin kenelläkään ei ole siihen mitään sanomista saati sitten haukkumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä asiasta tulisi kirjoittaa kansalaisaloite
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pointin, itsekin olin 4 vuotta töissä lukion jälk. ennenkuin pääsin opiskelemaan, ja sit just seuraavana vuonna tuli nää ensikertalaiskiintiöt ja nyt sit ahdistaa koska opiskelemani ala ei sovikkaan yhtään mulle, ahdistaa ihan helkutisti ja haluaisin vaihtaa alaa ja tiedän jo minne mutta miten ? Ei huvittaisi valmistua kortistoon kun en nyk alan töitä pysty ikinä tekemään, en fyysisesti enkä psyykkisesti.
Eroa nykyisestä opiskelupaikastasi, jolloin voit hakea ensi vuonna ensikertalaiskiintiössä.
Sorry, tarkennus tähän:
"Kysymys: Olen ottanut opiskelupaikan vastaan vuonna 2014 tai sen jälkeen. Jos luovun opinto-oikeudestani, niin olenko jälleen ensikertalainen?
Vastaus: Et ole ensikertalainen. Ensikertalaisuutta ei voi saada takaisin luopumalla opinto-oikeudesta."Jos otit paikan vastaan ennen 2014, olet ensikertalainen.
Voisiko joku vääntää rautalangasta? Olen ottanut AMK-opiskelupaikan vastaan v. 2004 ja valmistunut 2007.
Luokitellaanko minut nyt siis ensikertalaiseksi vai ei-ensikertalaiseksi?
Olet ensikertalainen, koska et ole ottanut opiskelupaikkaa korkeakoulusta vuoden 2014 jälkeen. Tätä siinä haettaessa kysytään. Oletko ottanut korkeakoulujen haussa opiskelupaikan vastaan vuoden 2014 jälkeen .Kyllä vai ei.
"Olet yhteishaussa ensikertalainen, jos
sinulla ei ole yhteishaun hakuajan loppuun mennessä suoritettua Suomen koulutusjärjestelmän mukaista ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa
JA
et ole ottanut vastaan opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavasta koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen."
Jos alat neuvoa muita niin neuvo nyt saatanan pelle edes oikein. Henkilö joka on valmistunut 2007 AMK:sta ei ole koskaan ensikertalainen.
Vierailija kirjoitti:
Yhtä naurettavaa shaibaa kuin ennakkotehtävien järjestäminen. Jo siinä ollaan eriarvoisessa asemassa: vanhempien luona asuva kullannuppu ehtii panostamaan niiden tekemiseen ihan eri tavalla kuin esim raskasta työtä vääntävä, joka joutuu tekemään vähäisellä vapaa-ajallaan ennakoita. Toisekseen kuka tahansa on saattanut tehdä ne ennakkotehtävät..
Jos ei saa edes työn ohessa väännettyä ennakkotehtäviä siihen kuntoon, että pääsisi pääsykokeisiin, ei selviä niistä kokeistakaan. Sama koskee ennakkotehtävien teettämistä muilla. Pääset ehkä pääsykokeisiin, mutta mitä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin sen pitäisikin mennä. Opiskelupaikan saa se joka onnistuu pääsykokeissa. Ihan sama mikä tausta on. Ja näin se yhä menee. Saat opiskelupaikan kyllä, jos uhraat aikaasi pääsykokeeseen opiskelulle.
Mietipä myös uutta ylioppilasta - ihan heti kirjoitusten jälkeen pitäisi lukea pääsykokeisiin ja samalla kovat paineet saada kesätöitä jotta voi rahoittaa opinnot. Ei ole helppoa ja on ihan oikein että saavat edes hiukan etumatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Onko noiden ensikertalaiskiintiöiden osuutta lisätty paljon? Mä tiedän ihmisen joka pääsi eläinlääkikseen vaikka oli b:n paperit ja useamman jotka ovat päässeet oikkikseen ja valtsikaan c:n papereilla. Kaikki näistä ovat siis onnistuneet pääsykokeessa loistavasti.
Luulisin, että ongelma on enemmänkin siinä, että esim tänä vuonna todistusvalinnalla valittiin alasta riippuen 60-80% opiskrlijoista, joten pääsykoevalinnalle jää muutenkin vähän paikkoja vapaaksi. Esim lääkkikseen otettiin 75% todistusvalinnalla ja näistä 65% oli ensikertalaisuuskiintiöstä. On siis kaksi valintajonoa. Toisessa on ensikertalaiset ja toisessa kaikki hakijat.
Ja ensikertaisten pisteraja oli korkeampi. Nyt siellä valitaan 51% todistuksella. Kaikki ensikertalaisia.
Omana lukioaikana opo kannusti hakemaan mahdollisimman moneen oppilaitokseen että pääsee heti jonnekin ja näin suurin osa teki. Sitten haettiin seuraavana vuonna uudestaan ykkösvaihtoehtoon jos sinne vielä halusi pyrkiä. On ne ajat muuttuneet vuosikymmenen aikana...Nyt ei uskalla ensikertalaisuuden menettämisen pelossa. Kannattavampaa sossurottailla välivuosi kun mennä kakkosvaihtoehtoon jos ei pääse sinne lääkikseen, oikikseen, psykalle jne.
Vinkki kirjoitti:
Ei välttämättä ole tarpeen suorittaa uutta tutkintoa. Jos on ylipäänsä suorittanut korkeakoulututkinnon, kannattaa vain laajentaa hakua! Esim. kaikki valtion paikat joissa lukee "soveltuva korkeakoulututkinto" kannattaa tsekata, olisiko siellä mitään sopivaa.
Älä naurata, olen KTM ja en ole koskaan saanut haastattelukutsua yhteenkään valtion virkaan, enkä yksityiselle puolelle jossa tuo mainitaan. Hakijoita taitaa olla sellaiset 500 paikkaa kohti. Haastatteluun pääsen vain niihin paikkoihin, jotka vastaavat sisällöltään juuri samaa kuin mitä olen tehnyt aiemmin. Lisäksi erityisalan lisätutkintoni kiinnostavat työnantajia. Aika säälittävää, kun olet sitten siinä suossa mihin olet joskus 20v sitten ajautunut, muuhun et tule enää pääsemään
En ikinä tuhlaa aikaani enää näiden "soveltuva korkeakoulututkinto"-hommien hakemiseen.
No jos se niin hataralla pohjalla on, niin se varmaan tuhoutuu joka tapauksessa.