Lue keskustelun säännöt.
Yliopistojen ensikertalaiskiintiöt tuhoavat monen ihmisen tulevaisuuden
20.03.2016 |
Mukaanlukien omani. Minulla on maisterintutkinto alalta, joka tarjosi vielä opinnot aloittaessani (8 vuotta sitten) kohtuulliset työllistymisnäkymät. Nyt, kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, minulla on takana vain lyhyitä pätkiä omalla alallani. Koko tämä kaksi vuotta on kulunut jatkuvassa työnhaussa ja epävarmuudessa. Alalla on runsaasti työttömiä, ja on varmaan tarpeetonta kertoa että pettymys on melkoinen. Ei tätä olisi voinut arvata, kun alani valitsin. Olen välillä tehnyt siivoustöitä samassa firmassa jossa työskentelin opiskeluaikana, ja sieltä saisin varmaan vakityön jos haluaisin. Se vaan tarkoittaisi täydellistä luovuttamista. Jotkut ovat pitäneet tätä ylimielisenä asenteena, mutta eikö ole luonnollista toivoa itselleen hieman parempaa statusta opiskeltuaan itsensä maisteriksi saakka?
Tämän avautumisen jälkeen sitten itse asiaan: uusiin ensikertalaiskiintiöihin yhteishaussa. Olen itse kypsytellyt yli vuoden ajatusta alan vaihdosta, vaikka uuden tutkinnon opiskeleminen pelottaakin tässä iässä, kun ura pitäisi jo saada alulle, ja parin vuoden sisällä voisi harkita perheen perustamista jne. Tänä vuonna on kuitenkin otettu käyttöön nämä kiintiöt. Olen harkinnut muutamaa alaa, jotka työllistävät vielä erittäin hyvin, ja näiden osalta ensikertalaiskiintiöt ovat luokkaa 70-80 %.
Olenko aivan yksin mielipiteineni, kun pidän noita prosentteja täysin mielettöminä? Ymmärrän ajatuksen kiintiöiden takana, mutta en noin korkeita prosentteja aikana, jolloin työllistyminen on entistä epävarmempaa, ja jatkuvasti korostetaan että ihmisten on oltava valmiita kouluttautumaan uudelleen ja vaihtamaan alaa. Miten se sitten käytännössä onnistuu, kun meitä jo opiskelleita ei haluta päästää uudelleen opiskelemaan?? En oikein jaksa uskoa omiin kykyihini päästä muutenkin kilpailulle alalle opiskelemaan, jos kiintiö ensikertalaisille on vaikka tuo 80 %. En pidä tilannetta reiluna, sillä olen nyt sitten jumissa tällä alalla, jonka työllisyystilanne tulee vain huononemaan. Miksei minulle haluta enää antaa mahdollisuutta parantaa asemaani yhteiskunnassa? Toki minullakin on edelleen mahdollisuus päästä opiskelemaan, mutta oikeasti hyväksytyksi tuleminen noista kiintiöistä huolimatta vaatii äärimmäisen hyvää pääsykoemenestystä. En usko pystyväni siihen, joskin aion silti kokeilla.
Mitä ajatuksia kiintiöt teissä muissa herättävät?
Kommentit (546)
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nyt osa käsittänyt tuon ensikertalaiskiintiön aika väärin. Olet siis ensikertalainen, jos sinulla on jo korkeakoulututkinto tai olet ottanut vastaan paikan korkeakoulusta vuonna 2014 syksyllä tai sen jälkeen, vaikka et olisikaan valmistunut. Se, että osallistut pääsykokeisiin mutta et pääse opiskelemaan, ei tee sinusta ei-ensikertalaista.
Lisään vielä tähän, että hakijan iällä ei ole mitään tekemistä ensikertalaisuuden kanssa. 2-kymppinen voi olla toiskertalainen ja 4-kymppinen ensikertalainen. Tästäkin nimittäin on väärinkäsitystä.
T. Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nyt osa käsittänyt tuon ensikertalaiskiintiön aika väärin. Olet siis ensikertalainen, jos sinulla on jo korkeakoulututkinto tai olet ottanut vastaan paikan korkeakoulusta vuonna 2014 syksyllä tai sen jälkeen, vaikka et olisikaan valmistunut. Se, että osallistut pääsykokeisiin mutta et pääse opiskelemaan, ei tee sinusta ei-ensikertalaista.
Lisään vielä tähän, että hakijan iällä ei ole mitään tekemistä ensikertalaisuuden kanssa. 2-kymppinen voi olla toiskertalainen ja 4-kymppinen ensikertalainen. Tästäkin nimittäin on väärinkäsitystä.
T. Eri
Näinhän se on. Olin viime vuonna ensikertalainen 37-vuotiaana eikä se meinaa mennä kaikilla jakeluun, että 37-vuotias voi olla ensikertalainen hakija. Jos on tutkinto ulkomailta (kuten itselläni), niin se ei vie ensikertalaisuutta.
Hain uudestaan yhteishaussa ja todistusvalinnassa ja olin jo menettänyt ensikertalaisuuden, koska olin ottanut edellisenä keväänä paikan vastaan. Jäin täysillä todistusvalintapisteillä varasijalle. Ei ole mielestäni oikein, että täysillä pisteillä jää keikkumaan varasijoille vain siksi, ettei ole ensikertalainen. Eikö opiskelupaikat pitäisi antaa parhaimmille hakijoille? Paikan vastaanottaminen vie ensikertalaisuuden, mutta ei ole mitään takeita siitä, että se ensikertalainen suorittaa tutkintoa loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nyt osa käsittänyt tuon ensikertalaiskiintiön aika väärin. Olet siis ensikertalainen, jos sinulla on jo korkeakoulututkinto tai olet ottanut vastaan paikan korkeakoulusta vuonna 2014 syksyllä tai sen jälkeen, vaikka et olisikaan valmistunut. Se, että osallistut pääsykokeisiin mutta et pääse opiskelemaan, ei tee sinusta ei-ensikertalaista.
Lisään vielä tähän, että hakijan iällä ei ole mitään tekemistä ensikertalaisuuden kanssa. 2-kymppinen voi olla toiskertalainen ja 4-kymppinen ensikertalainen. Tästäkin nimittäin on väärinkäsitystä.
T. EriNäinhän se on. Olin viime vuonna ensikertalainen 37-vuotiaana eikä se meinaa mennä kaikilla jakeluun, että 37-vuotias voi olla ensikertalainen hakija. Jos on tutkinto ulkomailta (kuten itselläni), niin se ei vie ensikertalaisuutta.
Hain uudestaan yhteishaussa ja todistusvalinnassa ja olin jo menettänyt ensikertalaisuuden, koska olin ottanut edellisenä keväänä paikan vastaan. Jäin täysillä todistusvalintapisteillä varasijalle. Ei ole mielestäni oikein, että täysillä pisteillä jää keikkumaan varasijoille vain siksi, ettei ole ensikertalainen. Eikö opiskelupaikat pitäisi antaa parhaimmille hakijoille? Paikan vastaanottaminen vie ensikertalaisuuden, mutta ei ole mitään takeita siitä, että se ensikertalainen suorittaa tutkintoa loppuun.
Kirjoitin tuon viestin parin kuukauden av-tauon jälkeen ja heti alapeukku heilahti. Ei ole palsta muuttunut miksikään.
Ottiko arvon alapeukuttelijaa päähän se, että olen napsinut opiskelupaikkoja muiden nenän edestä sekä ensikertalaisena ulkomaalaisella tutkinnolla sekä ei-ensikertalaisena?
Enemmin nämä yliopistotohtorit ovat apurahoineen yhteiskunnan syöpä, joiden kukkahattuvirat tulisi lakkauttaa. Vähenisi saasteetkin, kun ei tarvitsisi matkata new jorkkeihin juomaan skumppaa paskantärkeään seminaariin.
Älä kouluttaudu jos ainoa etenemismahdollisuus on yliopisto itse.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä464 kirjoitti:
Avoimessa ei kuitenkaan pysty kaikilla aloilla opiskelemaan kandiksi. Olisi kyllä hyvä jos meille jo tutkinnon omaaville olisi enemmän lisäkoulutuksia, esim. Sh -> th tai sh -> lääkäri tai sh -> farmaseutti. Niin meidän ei tarvitsisi opiskella koko tutkintoa uudelleen vaan saisimme toisen pätevyyden nopeammin lisäkoulutuksen avulla. Esim. Sh -> th ja sh-> farmaseutti olisi ihan realistisia lisäkoulutuksen avulla. Th: n työtä ei voi tehdä sh:n koulutuksella vaan pitää olla myös th: n pätevyys ja koulutus. Siispä, miksei enemmän tehtäisi joustavia linjoja joilla voisi lisäkoulutuksen avulla hankkia uuden pätevyyden?
Avoimen yliopiston koulutus on silti helpoun reitti alanvaihtajille. Suorita 45 opintopistettä ja pääset hakemaan avoimen yliopiston väylää ko opintoihin. Ei tarvitse osallistua yhteishakuun ollenkaan. Jos ei ole vielä valmistunut, voi taas käyttää siirtohaku reittiä alanvaihtoon. Ja taas ei tarvitse ollakilpailemassa yhteisvalinnassa.
Pitää vaan olla arvosanat kunnossa. Alle 4,5 painotetulla keskiarvolla ei ole mitään asiaa esim. oikikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiintiöt tulisi ehdottomasti poistaa. Paluu pääsykokeisiin, ei mihinkään amk-kokeisiin olisi paras vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri työpaikkoihin tarvitaan erilaisia ihmisiä. Analyyttista tarkkaa työtä tekevän on oltava analyyttinen, myyntityötä tekevän on oltava työssään myyvä ja ihmisläheinen (huom: työssään, ei 24/7), luovaa työtä tekevän säveltäjän on osattava olla luova... Ja niin edelleen. Jos etsitään myyjää johonkin tiettyyn paikkaan, niin tiedetään mitä etsitään. On kuitenkin älytöntä väittää, että myös säveltäjätyöhön etsittävän henkilön pitäisi olla täysin samanlainen myyjätyöhön etsittävän kanssa. Työt ovat erilaisia, työpaikat ovat erilaisia, ihmiset ovat erilaisia. :) Ihanteellisesti kaikille löytyy oma sopiva paikka.
Ilman muuta näin. Mutta monissa, ilmeisesti juuri ap:nkin opiskelemassa korkeakoulun opintoalassa ihmisen oma-aloitteisuus ja rohkeus tarttua haasteisiin korostuu. Jos ihminen maisteritutkinnon hankittuaan hankkii elantonsa siivoamalla joko paikkakunta on työllistymisen kannalta mahdoton tai noissa muissa taidoissa on kehittymisenvaraa. Toisen maisteritutkinnon sijaan kannattaisi miettiä omaa osaamistaan ja omaa persoonaa ja miettiä tuolta kannalta lisäkoulutusta. Hankalaa se on työllistyä niillä "varmoilla" aloillakaan jos persoona on työhön vääränlainen. Kaikkea ei voi laittaa laman syyksi, itse on juuri tunnistettava nuo omat vahvuudet ja yritettävä hyödyntää niitä työuraa suunnitellessa.
Kuvaile vääränlaisia persoonia [muitakin kuin iäinikuisesti jankutettu epäsosiaalisuus; mitä kukakin sillä tarkoittaa]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä asiallisia näkemyksiä:
1. ensikertalaisuuskiintiöt pois
2. yliopistohaut ja amk-haut erilleen
3. hakupaikkojen määrä takaisin 6 --> 8
4. ei mitään mieluisuusjärjestyksiä, vaan saa valita paikkansa niistä mihin tulokset riittävät
Ts. samat asiat mitä meillä jo olikin ennen "loistavia uudistuksia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli sulla on oikeus saada opiskella TOINEN tutkinto, mutta nuorilla ei edes sitä ensimmäistä.
se vaan ei toimi, että kaikki olisi samalla viivalla pääsykokeissa. tottakai vanhoilla, jotka jo ovat yliopistossa opiskelleet ovat siinä kokeessa vahvempia ja pärjäävät paremmin aiemman kokemuksen takia.
nuoret ansaitsee ne mahdollisuudet, te vanhat ootte jo käyttäny ne!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
eli sulla on oikeus saada opiskella TOINEN tutkinto, mutta nuorilla ei edes sitä ensimmäistä.
se vaan ei toimi, että kaikki olisi samalla viivalla pääsykokeissa. tottakai vanhoilla, jotka jo ovat yliopistossa opiskelleet ovat siinä kokeessa vahvempia ja pärjäävät paremmin aiemman kokemuksen takia.
nuoret ansaitsee ne mahdollisuudet, te vanhat ootte jo käyttäny ne!!
Myös nuori voi olla toiskertalainen. Jo paikan vastaanottamisessa menettää ensikertalaisuuden riippumatta siitä valmistuuko tai onko kykenevä tekemään alan töitä tai saako edes töitä ikinä. Miksi sakottaa ihmisiä vääristä valinnoista, joita on tehnyt kokemattomana teininä?elinikäiselle työttömyysturvalle tai saikulleko sitten pitäisi jäädä, kun nykyinen ala saa terveyden reistailemaan? Olet aika kapeakatseinen kommenteinesi.
Minkätakia tässä maassa opetetaan joutavaa paskaa jos työpaikkakaan ei ole 100% varma? Kaikki muut asiat kuitenkin hoidetaan pilkuntarkasti. Mikä siinä on ettei joka pitäjästä ole jatkuvasti julkista selkeää listaa työpaikoista näkyvillä jollakin yleisellä valtion ylläpitämällä sivustolla? Ei nimittäin kiinnosta opiskella media-assistentiksi, jos niille ei sitten ole töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eli sulla on oikeus saada opiskella TOINEN tutkinto, mutta nuorilla ei edes sitä ensimmäistä.
se vaan ei toimi, että kaikki olisi samalla viivalla pääsykokeissa. tottakai vanhoilla, jotka jo ovat yliopistossa opiskelleet ovat siinä kokeessa vahvempia ja pärjäävät paremmin aiemman kokemuksen takia.
nuoret ansaitsee ne mahdollisuudet, te vanhat ootte jo käyttäny ne!!
Myös nuori voi olla toiskertalainen. Jo paikan vastaanottamisessa menettää ensikertalaisuuden riippumatta siitä valmistuuko tai onko kykenevä tekemään alan töitä tai saako edes töitä ikinä. Miksi sakottaa ihmisiä vääristä valinnoista, joita on tehnyt kokemattomana teininä?elinikäiselle työttömyysturvalle tai saikulleko sitten pitäisi jäädä, kun nykyinen ala saa terveyden reistailemaan? Olet aika kapeakatseinen kommenteinesi.
sit se on oma moka jos ei valitse oikeaa alaa. silti etuoikeus kuuluu aina niille, joilla ei ole vielä mitään alla.
ja 19-vuotias ei ole kokematon teini. sen ikäisen pitää pystyä tehdä jo vaikeita valintoja. ja jos ei, niin ei kukaan pakota hakemaan heti, sinne voi hakea myös myöhemmin kun tietää paremmin ja näin säilyttää ensikertalaisuutensa.
en ymmärrä tätä valitusta, koska kaikki sinne voi hakea, oli alla tutkintoja tai ei. ensikertalaiset ovat oikeutetusti etusijalla ja ne jotka ovat jo tutkinnon saaneet, voivat tehdä enemmän töitä kokeen eteen tai tyytyä siihen todella alentavaan siivoustyöhön. tippukaa jo sieltä jalustaltanne.
+ kyllä niitä aloja voi eri reittien kautta tutkia. ei sinne 100% sokeasti tietämättä mitään opiskeltavasta alasta mennä.
Päinvastoin, luulen että kiintiöt pelastavat monen tulevaisuuden.
Mitä työelämän muutoksia Suomessa on tapahtunut, minkä seurauksena tänne kirjoitelleiden yliopistotutkinnon ovat sulaneet? Eli mitä alaa ei nyt ainakaan kannata lähteä opiskelemaan ? Mikä tutkinto on turha?
Monessa Euroopankin maassa on yksityisiä yliopistoja joihin pääsee sisälle ihan vain ilmoittautumalla, ja opetus on yleensä korkeatasoista. Miksi et hakisi niihin?