Asia, mitä et haluaisi kenenkään saavan selville sinusta
Voin aloittaa: Väitän eläväni terveellisesti, mutta syön salaa jopa useita suklaalevyjä päivittäin...
Kommentit (1603)
Lisäys edelliseen, osa unohtui:
Ollessani vuosia matkatöissä, olin usein aamuisin hotellissa herätessä niin kauheassa krapulassa, että ainoa vaihtoehto oli perua tapaamisia ja rukata aikataulua, lähteä vasta iltapäivällä ajamaan kohti seuraavaa kaupunkia ja heti perille päästyä taas ravintolaan. Sitä ennen paikallisen marketin kautta hakemaan 12-15 juomaa, olutta ja lonkeroa yleensä - ja taas tappiin saakka paikalliseen yökerhoon.
Jonkun soittaessa vastailin aamupäivällä viestein, että "tapaamisessa"
Jos olisin ollut puolisoni asemassa, olisin ollut todella pettynyt toisen toimintaan, säälittävää.
En ole koskaan kertonut entisen työpaikan asioista, olen vaitiolovelvollisuuden alainen. Olisi ehkä pitänyt puhua jollekin silloin.
Ensinnäkin työsopimuksessa oli kokonaiskuukausipalkka, joka sisältää kaiken. Tein yhden kuukauden aikana keskimäärin 48 tuntia töitä viikossa. En saanut korvausta, siis mitään muuta kuin sen kokonaispalkan. Toiseksi sanoin, etten halua puhelinetua. Syynä että olin juuri ostanut itse omalla rahalla hyvän puhelimen ja työnantaja tarjosi vain halpismalleja. Siitä huolimatta näkyi palkkalaskelmassa puhelinetu. Yritin korjata asiaa 6 kk ja luovutin. Hulluutta, jos pitää saada ylimmältä johdolta palkanlaskijalle määräys, ettei enää puhelinetua. Kaikissa muissa se on toisin päin, että pitää olla määräys siitä puhelinedusta eikä sen poistosta.
Minua pyydettiin, että vilkaisen sähköpostia myös yhden viikon lomani aikana. Siis yhtä viikkoa ei muka pärjätä ilman jotain työntekijää, vaikka on määritelty sijainen. Oikeasti siitä olisi voinut nostaa mekkalan. En toteuttanut pyyntöä eli sähköposti pysyi kiinni viikon.
Minä ja kaverini nuorina poikina harrastimme seksiä hevosen kanssa. Tuosta talliseikkailusta en ole kertonut edes vaimolleni. En usko, että se tieto toisi mitään lisäarvoa avioliittoomme.
Huh oli pakko lopettaa kesken lukeminen, tuli niin paha olo.
Lisään vielä tuohon työpaikka-asiaan, että kirjoitin asian väärin, siis epäselvästi työajasta. Meillä oli työaikalaskuri, jota käytin. Se laski aina kuukauden ajalta työtunnit ja ilmoitti jollain laskentakaavalla, paljonko se tekee keskimäärin työviikkoa kohden. Minun keskiarvoni oli 48 tuntia viikossa. Ei yhden kuukauden ajalta vaan monen kuukauden ajalta. Se nollautui aina kuun vaihteessa, mitta silti laski koko ajan viikkotuntien keskiarvoa. Jos työntekijältä ostetaan kokonaistyöaika ja vielä haastattelussa väitetään, että keskimäärin samaa työtä tekevillä se olisi 38 t viikkoa kohti, niin huijaukselta haisee. Kollegat sanoivat, ettei kukaan heistä pääse 38 tuntiin pitkäaikaisessa keskiarvossa.. Niinpä, paljonko siitä tulee työnantajalle lisäarvoa, jos vaikka 10 ihmistä tekee jatkuvasti 48 viikkotuntia eikä 38, kuten ovat arvioineet. Vuodessa tuo on todella iso hyöty työnantajalle ja käytännössä palkatonta työtä.
Eipä ne kaikki omat jutut nyt niin pahoja olekaan..
Että levitän tarkoituksella koronaa ympäriinsä. En tätä sinällään häpeä, mutta ei ole ketään kelle tämän voisin jakaa.
Ihminen on syöpä ja ansaitsee kuolla pois pilaamasta maapalloa.
Vierailija kirjoitti:
Minua pidetään kilttinä, ystävällistä ja huomaavaista ihmisenä, jonka kanssa on helppo tulla toimeen. Oikeasti olen erittäin katkera, ilkeä ja itsekeskeinen ihminen, joka vihaa ympärillään olevia ihmisiä. Se, että käyttäydyn ihmisiä kohtaan hyvin, on vain teeskentelyä ja näyttelemistä koska en halua ihmisten tietävän, että minkälainen oikeasti olen ja että kuinka halveksin useimpia tuntemani ihmisiä. Omat tarpeeni menevät minulla muiden tarpeiden edelle.
Samanlainen täällä.
En ole kertonut ystävilleni, että olen perinyt valtavan omaisuuden. Paljon kiinteistöjä, metsää ja osakkeita. Ystäväni luulevat, että olen työtön ja etsin uutta työpaikkaa. Tosiasiallisesti saan omaisuudesta niin paljon tuloja, ettei minun tarvitse tehdä töitä. Päivisin hoidan pääasiassa omaisuuteni asioita. Ystäväni ovat välilläihmetelleet miten minulla on varaa uuteen autoon ja matkoihin.
Bilehuumeiden vetämistä ja irtosuhteita lähinnä.
En tiedä onko sellaista asioita mitä en voisi kenellekään kertoa missään tilanteessa. Varmasti niitäkin on. Silti jos mietin elämääni niin pitkäaikainen kiusaaminen, 10 vuoden täydellinen kaverittomuus nuoruudesta alkaen ja joka edelleen jatkuu, seurustelemattomuus sekä lähes pelko liittyen seksiin (olen neitsyt) ja kaikki ihmisiin liittyvät pelot ja jännitys ja työttömyys sekä oikeastaan elämäni "syrjäytyneenä" (vaikka en termiä itse käytä) ovat asioita mitä en helposti kertoisi kenellekään. Tässä kaikki lähes yhdessä pitkässä lauseessa.
Vierailija kirjoitti:
Olen niitä harvoja Suomalaisia, jotka käyttävät heroiinia suonensisäisesti säännöllisesti. Nyt taas viikottain.
Tätä on jatkunut v. - 98 saakka. Lomilla putki, sitten taas kuukausia ilman.
Jotenkin olen onnistunut pitämään homman kasassa. Olen maisteri ja ookoo+ -duuni.
Olen harrastanut seksiä saman sukupuolen kanssa. Bangkokissa alkoholikokaiinipöllyssä en kyllä ollut ihan varma aina sukupuolestakaan.
Olen varastanut, valehdellut, pettänyt, puhunut pahaa toisista, kiristänyt ja pahoinpidellyt ryhmän jäsenenä yksinäisen juopon.
Oletko parisuhteessa?
Kuinka pahasti repesin synnytyksessä ja minkälaiset jäljet jäi. Nolottaa se lopputulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatuksiani. En tiedä, onko yleistäkin, mutta kärsin kiltin tytön syndroomasta, en osaa koskaan sanoa kellekään mitään vastaan, paitsi miehelleni ja lapsilleni. Siksi varmaankin mun pään sisälle käy rumien sanojen kuhina. Olen asiakaspalvelutyössä ja todella hyvä työssäni, olenhan kova miellyttämään. Mutta mielessäni haukun asiakkaita huo*iksi ym, jos vähänkin ärsyttävät. Haukun myös työkavereitani päässäni sekä omia ystäviäni, ihmiset kun joskus ärsyttävät, mutta en ikinä halua kertoa sitä heille, että käyvät hermoilleni. Joten heidän haukkuminen todella rumasti ajatuksissani tuo lohtua ja jaksamista. Lapsiani ja miestäni taidan rakastaa niin paljon ja osaan olla heidän kanssa täysin oma itseni, joten ikinä heistä en ajattele mitään pahaa, onneksi.
Oletko ajatellut hankkia apua? Ei kuulosta ihan terveeltä.
Samaa ajattelin. Terapiaan.
Sitten saa puolet ihmisistä mennä terapiaan! Tää on ihan normaalia.
Olin muutaman kuukauden suhteessa varatun työkaverin kanssa ja harrastimme töissä seksiä. Suhde alkoi tämän varatun aloitteesta ja lopetin sen, kun aloin inhota itseäni.
Olen itse ollut aina uskollinen ja tätä suhdetta en kehtaisi koskaan tunnustaa kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
En ole kertonut ystävilleni, että olen perinyt valtavan omaisuuden. Paljon kiinteistöjä, metsää ja osakkeita. Ystäväni luulevat, että olen työtön ja etsin uutta työpaikkaa. Tosiasiallisesti saan omaisuudesta niin paljon tuloja, ettei minun tarvitse tehdä töitä. Päivisin hoidan pääasiassa omaisuuteni asioita. Ystäväni ovat välilläihmetelleet miten minulla on varaa uuteen autoon ja matkoihin.
Onneksi olkoon!
Olen varastellut esimerkiksi kirjastosta kirjoja ja kirpputorilta tavaroita, kuten vaatteita. Puolustelen tätä itselleni sillä, että koska olen köyhä, niin minulla ei yksinkertaisesti riitä rahat kaikkeen mitä tarvitsen. Siksi joudun varastamaan kaupoistakin tavaroita. Mielestäni tämä ei ole minun vikani, vaan yhteiskunnan vika, koska osa ihmisistä saa niin vähän rahaa, että ne eivät riitä millään.
Jäin aikuisiällä (yli 30 v.) pahasti koukkuun imppaamiseen ja harrastin sitä n.vuoden verran lähes joka ilta.
En ole koskaan tupakoinut tai välittänyt alkoholista, mutta imppaamisen lopettaminen oli helvetillistä. Lopetin, koska hävetti käydä ostamassa kaasua niin usein pienen kaupungin myymälöistä.
Yhden illan juttu serkun kanssa...
Minua pidetään kilttinä, ystävällistä ja huomaavaista ihmisenä, jonka kanssa on helppo tulla toimeen. Oikeasti olen erittäin katkera, ilkeä ja itsekeskeinen ihminen, joka vihaa ympärillään olevia ihmisiä. Se, että käyttäydyn ihmisiä kohtaan hyvin, on vain teeskentelyä ja näyttelemistä koska en halua ihmisten tietävän, että minkälainen oikeasti olen ja että kuinka halveksin useimpia tuntemani ihmisiä. Omat tarpeeni menevät minulla muiden tarpeiden edelle.