Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uskotko jumalaan?
Helinä
19.02.2016 |
"Vaikka tuhat ihmistä uskoisi hölynpölyyn, se on silti hölynpölyä".
kiinalainen sananlasku
"Et voi todistaa, ettei jumalaa ole olemassa".
En. En voi todistaa sitäkään, ettei sinun päässäsi ole näkymättömiä keijukaisia. Se, ettemme voi todistaa, ettei jumalaa ole olemassa, ei merkitse sitä, että jumala olisi olemassa.
Voidaan keksiä miten suuri määrä tahansa väitteitä, joita ei voida osoittaa vääräksi ja joita jokainen, jolla on ylenpalttinen usko, saattaa pitää oikeina. Kukaan ei kuitenkaan väitä, että niihin kaikkiin kannattaa luottaa niin kauan kuin niiden perättömyyttä ei ole osoitettu. Ja jos ainoastaan joihinkin väitteisiin kannattaa luottaa niin törmäämme jälleen totuuden kriteereihin. Vain tieteellä - julkisella järjen käytöllä - on olemassa menetelmiä erottaa totuutta ja erhettä toisistaan.
Vapaa-ajattelijat lähtevät liikkeelle todistamistaakan periaatteesta. Se, joka esittää väittämän totuuden vaatimuksin (eli esim. "jumala on olemassa"), on velvollinen todistamaan väitteensä tai edes perustelemaan sen tieteellisesti koeteltavalla ja loogisella tavalla. Filosofisia perusteluja voidaan arvioida filosofian keinoin.
"Tarkoitin, että on mahdollista, että jumala on olemassa".
Meillä ei ole todistusaineistoa edes siitä, että jumaluuksien olemassaolo on mahdollista. Jotkut asiat ovat kylläkin mahdottomia (emme voi esim. tehdä vesipalloja). Ihmisen on mahdollista mieltää ajattelunsa tuotteet maailmasta erillisiksi olioiksi. Ihminen voi kuvitella kaikenlaista ja antaa ajattelunsa tuotteille olemassaolon muuallakin kuin omassa subjektiivisessa todellisuudessaan; sisäisessä mentaalisten tilojen maailmassa.
"En voi järjellä todistaa, että jumala on olemassa mutta jumalan olemassaolo ei ole järjen, vaan uskon asia".
Mutta entäpä, jos uskosi on pelkkä ennakkoluulo, kuten käsitys että valkoiset ovat mustia parempia tai miehet naisia parempia tai että ne, joilla on silmälasit, ovat muita viisaampia? Uskonnollinen usko tarkoittaa lujaa luottamusta jonkin sellaisen olemassaoloon tai vaikutukseen, mistä ei ole saatavissa mitään todisteita. Se on uskoa ilman todisteita tai jopa vastoin todisteita.
Usko on periaatteessa mieletön asenne. Jollei asioista tiedetä mitään, uskolta puuttuvat järjelliset perusteet. Jos taas asiat tiedetään ja tunnetaan, ei ole mitään syytä vaatia pelkkää uskomista.
Kun tiedemies sanoo uskovansa, että uusi teoria on tosi, hän tarkoittaa silloin, että teoria on vahvasti perusteltu ja havainnot tai testit tukevat sitä. Kyse on rationaalisesta totena pitämisestä. Myös monet arkipäivän elämänkokemukseen perustuvat uskomuksemme edustavat sitä. Sen sijaan uskonnollinen usko - perusteeton, sokea usko - edustaa irrationaalista (=järjenvastaista) totena pitämistä.
"Mutta jumala on vajavaiselle ihmisjärjelle käsittämätön".
Tämä väite on jo sinänsä mieletön. Olemassaololause on mielekäs (tosi tai epätosi) vasta kun olemassa olevaksi väitetty olio/ilmiö on määritelty, kun sen ominaisuudet on annettu. "Käsittämättömyys" ei ole mikään ominaisuus. Se tarkoittaa samaa kuin lause: "ei kyetä määrittelemään". Väitetyn olion ominaisuuksista ei siis tiedetä mitään, eikä siis tiedetä edes mistä puhutaan. Todellakin; jos ainoa todisteemme on usko silloin emme voi edes tietää mihin uskomme!
"Minä olin epätoivoinen ja itsemurhan partaalla. Uskonto pelasti minut ja saattoi elämäni oikeille raiteille".
Kyllä, uskonto teki sen. Mutta esim. partiopojat ja Freud olisivat tehneet sen myös, jos olisit uskonut heihin. Itse asiassa mikä hyvänsä tosi tai epätosi uskomus voi panna ihmisen elämän järjestykseen.
Jos puhutaan uskon hedelmistä niin todettakoon, että mikä tahansa aito vakaumus voi olla runkona myönteisten hedelmien syntymiselle. Ne ovat pääasiassa eettisen ajattelun luomuksia.
Lisäksi on muistettava, että uskon hedelmät eivät ole lähestulkoonkaan aina myönteisiä. Ihmiskunnan historia ja tämän päivän todellisuus kertovat siitä yllin kyllin. Ajatellaanpa vaikka kerettiläis- ja noitavainoja, ristiretkiä ja uskonsotia. Eri puolilla maailmaa käydään tälläkin hetkellä sotia, jotka ovat osaltaan uskonsotia. Hyvä esimerkki tästä on tämän päivän (1993) tilanne entisessä Jugoslaviassa. Vielä jos muistetaan esim. Salman Rushdien tappotuomiota ja naisten pääsyä aborttiklinikoille estäviä fundamentalistikristittyjä USA:ssa, niin eiköhän kielteiset hedelmät ala hahmottua.
Yksilötasollakin usko tekee ihmisen usein älyllisesti sokeaksi, ennakkoluuloiseksi, vanhoilliseksi, suvaitsemattomaksi ja tietenkin epätieteelliseksi (kts. Albert Ellis: Uskonto henkisenä sairautena, 1986). Liberaali uskonnollisuus on lähinnä emotionaalista lapsellisuutta.
Täältä lisää:
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/vastauks.html
Jo kaksi miljoonaa suomalaista on eronnut kirkoista:
http://www.eroakirkosta.fi/
Säästä rahasi johonkin parempaan.
Kommentit (110)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helinä kirjoitti:
"Vaikka tuhat ihmistä uskoisi hölynpölyyn, se on silti hölynpölyä".
kiinalainen sananlasku"Et voi todistaa, ettei jumalaa ole olemassa".
En. En voi todistaa sitäkään, ettei sinun päässäsi ole näkymättömiä keijukaisia. Se, ettemme voi todistaa, ettei jumalaa ole olemassa, ei merkitse sitä, että jumala olisi olemassa.
Voidaan keksiä miten suuri määrä tahansa väitteitä, joita ei voida osoittaa vääräksi ja joita jokainen, jolla on ylenpalttinen usko, saattaa pitää oikeina. Kukaan ei kuitenkaan väitä, että niihin kaikkiin kannattaa luottaa niin kauan kuin niiden perättömyyttä ei ole osoitettu. Ja jos ainoastaan joihinkin väitteisiin kannattaa luottaa niin törmäämme jälleen totuuden kriteereihin. Vain tieteellä - julkisella järjen käytöllä - on olemassa menetelmiä erottaa totuutta ja erhettä toisistaan.
Vapaa-ajattelijat lähtevät liikkeelle todistamistaakan periaatteesta. Se, joka esittää väittämän totuuden vaatimuksin (eli esim. "jumala on olemassa"), on velvollinen todistamaan väitteensä tai edes perustelemaan sen tieteellisesti koeteltavalla ja loogisella tavalla. Filosofisia perusteluja voidaan arvioida filosofian keinoin.
"Tarkoitin, että on mahdollista, että jumala on olemassa".
Meillä ei ole todistusaineistoa edes siitä, että jumaluuksien olemassaolo on mahdollista. Jotkut asiat ovat kylläkin mahdottomia (emme voi esim. tehdä vesipalloja). Ihmisen on mahdollista mieltää ajattelunsa tuotteet maailmasta erillisiksi olioiksi. Ihminen voi kuvitella kaikenlaista ja antaa ajattelunsa tuotteille olemassaolon muuallakin kuin omassa subjektiivisessa todellisuudessaan; sisäisessä mentaalisten tilojen maailmassa.
"En voi järjellä todistaa, että jumala on olemassa mutta jumalan olemassaolo ei ole järjen, vaan uskon asia".
Mutta entäpä, jos uskosi on pelkkä ennakkoluulo, kuten käsitys että valkoiset ovat mustia parempia tai miehet naisia parempia tai että ne, joilla on silmälasit, ovat muita viisaampia? Uskonnollinen usko tarkoittaa lujaa luottamusta jonkin sellaisen olemassaoloon tai vaikutukseen, mistä ei ole saatavissa mitään todisteita. Se on uskoa ilman todisteita tai jopa vastoin todisteita.
Usko on periaatteessa mieletön asenne. Jollei asioista tiedetä mitään, uskolta puuttuvat järjelliset perusteet. Jos taas asiat tiedetään ja tunnetaan, ei ole mitään syytä vaatia pelkkää uskomista.
Kun tiedemies sanoo uskovansa, että uusi teoria on tosi, hän tarkoittaa silloin, että teoria on vahvasti perusteltu ja havainnot tai testit tukevat sitä. Kyse on rationaalisesta totena pitämisestä. Myös monet arkipäivän elämänkokemukseen perustuvat uskomuksemme edustavat sitä. Sen sijaan uskonnollinen usko - perusteeton, sokea usko - edustaa irrationaalista (=järjenvastaista) totena pitämistä.
"Mutta jumala on vajavaiselle ihmisjärjelle käsittämätön".
Tämä väite on jo sinänsä mieletön. Olemassaololause on mielekäs (tosi tai epätosi) vasta kun olemassa olevaksi väitetty olio/ilmiö on määritelty, kun sen ominaisuudet on annettu. "Käsittämättömyys" ei ole mikään ominaisuus. Se tarkoittaa samaa kuin lause: "ei kyetä määrittelemään". Väitetyn olion ominaisuuksista ei siis tiedetä mitään, eikä siis tiedetä edes mistä puhutaan. Todellakin; jos ainoa todisteemme on usko silloin emme voi edes tietää mihin uskomme!
"Minä olin epätoivoinen ja itsemurhan partaalla. Uskonto pelasti minut ja saattoi elämäni oikeille raiteille".
Kyllä, uskonto teki sen. Mutta esim. partiopojat ja Freud olisivat tehneet sen myös, jos olisit uskonut heihin. Itse asiassa mikä hyvänsä tosi tai epätosi uskomus voi panna ihmisen elämän järjestykseen.
Jos puhutaan uskon hedelmistä niin todettakoon, että mikä tahansa aito vakaumus voi olla runkona myönteisten hedelmien syntymiselle. Ne ovat pääasiassa eettisen ajattelun luomuksia.
Lisäksi on muistettava, että uskon hedelmät eivät ole lähestulkoonkaan aina myönteisiä. Ihmiskunnan historia ja tämän päivän todellisuus kertovat siitä yllin kyllin. Ajatellaanpa vaikka kerettiläis- ja noitavainoja, ristiretkiä ja uskonsotia. Eri puolilla maailmaa käydään tälläkin hetkellä sotia, jotka ovat osaltaan uskonsotia. Hyvä esimerkki tästä on tämän päivän (1993) tilanne entisessä Jugoslaviassa. Vielä jos muistetaan esim. Salman Rushdien tappotuomiota ja naisten pääsyä aborttiklinikoille estäviä fundamentalistikristittyjä USA:ssa, niin eiköhän kielteiset hedelmät ala hahmottua.
Yksilötasollakin usko tekee ihmisen usein älyllisesti sokeaksi, ennakkoluuloiseksi, vanhoilliseksi, suvaitsemattomaksi ja tietenkin epätieteelliseksi (kts. Albert Ellis: Uskonto henkisenä sairautena, 1986). Liberaali uskonnollisuus on lähinnä emotionaalista lapsellisuutta.
Täältä lisää:
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/vastauks.html
Jo kaksi miljoonaa suomalaista on eronnut kirkoista:
http://www.eroakirkosta.fi/
Säästä rahasi johonkin parempaan.
En usko en, mutta en pidä myöskään sinun paasauksestsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle vähäinen järkeni sanoo, ettei ole mitään järkeä uskoa mihinkään mitä en itse ole nähnyt tai kokenut. Toisaalta kun jotkut uskovaiset ihmiset vaikuttavat jotenkin tyyniltä, ja tasapainoisilta, niin väkisinkin minulle tulee mielikuva, että heidän on hyvä olla, ja siksipä minäkin haluaisin uskoa, mutta kun ei...
Vastaukseni kysymykseen on jyrkkä ehkä.
Vierailija kirjoitti:
ma uskoa vain Allahu, Ei uskoa jeesus
Huono provo, Jeesus on muslimeille profeetta ja kuten muutkin Raamatun merkkihenkilöt ovat tärkeitä.
t . ateisti joka on asunut vuosia islamilaisessa valtiossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon Jumalaan ja minusta on suunnattoman ärsyttävää mollata uskovaisia/ateisteja sen perusteella mihin he uskovat tai eivät usko...mikä siinä menee niin syvälle tunteisiin, että joku uskoo eri tavalla kuin itse?! Mielestäni minkään jumalan olemassaolo ei edes ole väiteltävissä oleva asia...jokainen varmaan ymmärtää, että koko uskonnon pointti katoaisi heti jos joku voisi jotenkin todistaa jumalan oikeaksi. Uskonto perustuu hyvin pitkälti ajatukselle, jossa täytyy USKOA johonkin, jonka olemassaolosta ei ole fyysisiä todisteita. Ja jos se Jumala nyt on olemassa, niin kyllä hän on tieteen sen verran fiksusti luonut, että se ei pysty koskaan häntä jäljittämään ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kristityt tulivat miekoin ja kirvein hakkaamaan meidän esi-isiä. Siis käännyttämään Suomen uskonnoista (metsien ja järvien uskonnoista) pois. Tuota sairasta tapahtumaa kutsuvat ristiretkiksi. Lukekaas miten suurin osa kirkoista on rakennettu entisten suomen kuninkaallisten ja suomen luonnonuskonjen palvontapaikkojen päälle.
Nämä vitun jeesustelijat myös vangitsivat ja tappoivat kaikki tieteilijät tuhannen vuoden ajan, jos he eivät olleet samaa mieltä raamattu satukirjan kanssa. Jos et uskonut että maapallo ei ole litteä, niin nämä kehitysvammaiset uskovaiset yrittivät tappaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon Jeesukseen. Uskon että Jumala on rakkaus ja ihminen on tämän rakkauden kohde. Ainut mitä Jumala haluaa on, että me antaisimme Jumalan rakastaa ja ohjata meidän elämää. Jumala haluaa siunata ja Hän on tarkoittanut, että me elämme Hänen rakkaudessaan. Paratiisissa täytyi olla hyvän ja pahan tiedon puu, koska rakkaus ei koskaan pakota, painosta tai pelottele uskomaan Jumalaan. Niinpä ihmiselle on annettu valta valita, haluaako Hän lähestyä Jumalaa. Pieni sydämen huokauskin on jo riittävä. Tällöin Jumala voi lähestyä ihmistä, koska ihminen on ns. antanut Jumalalle luvan. Jumala kunnioittaa aina ihmisen omaa halua eikä Hän halua väkivalloin tulla lähelle. Usko Jumalaan tarkoittaa henkilökohtaista rakkaussuhdetta sinut ja minut luoneeseen persoonaan. Olemme Hänen lapsiaan. On myös olemassa paholainen, joka valehtelee ihmisille, etteivät he löytäisi totuutta Jumalasta. Jokainen ihminen on ns. syönyt hyvän ja pahan tiedon puusta, kukaan ihminen ei ole synnitön. Jumala tiesi tämän jo ennen kuin ihminen luotiin. Jeesus tuli ja eli synnittömänä ja kantoi ihmisten synnit ja kivut päällänsä, jotta meistä jokainen voi Jeesuksen kuoleman kautta puhdistautua. Tämä on tärkeää, koska synti ei voi päästä taivaaseen. Näin paljon Jumala rakastaa ihmistä, että kaikki on valmiiksi annettu, vaikka miten paljon on virheitä tehty. Elämän Jumalan kanssa on turvallista.
Uskon Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen.
Miksi ihmeessä uskoisin? Ei ole tapana uskoa mihinkään mitä ei voida todistettavasti olevan olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Uskon Jeesukseen. Uskon että Jumala on rakkaus ja ihminen on tämän rakkauden kohde. Ainut mitä Jumala haluaa on, että me antaisimme Jumalan rakastaa ja ohjata meidän elämää. Jumala haluaa siunata ja Hän on tarkoittanut, että me elämme Hänen rakkaudessaan. Paratiisissa täytyi olla hyvän ja pahan tiedon puu, koska rakkaus ei koskaan pakota, painosta tai pelottele uskomaan Jumalaan. Niinpä ihmiselle on annettu valta valita, haluaako Hän lähestyä Jumalaa. Pieni sydämen huokauskin on jo riittävä. Tällöin Jumala voi lähestyä ihmistä, koska ihminen on ns. antanut Jumalalle luvan. Jumala kunnioittaa aina ihmisen omaa halua eikä Hän halua väkivalloin tulla lähelle. Usko Jumalaan tarkoittaa henkilökohtaista rakkaussuhdetta sinut ja minut luoneeseen persoonaan. Olemme Hänen lapsiaan. On myös olemassa paholainen, joka valehtelee ihmisille, etteivät he löytäisi totuutta Jumalasta. Jokainen ihminen on ns. syönyt hyvän ja pahan tiedon puusta, kukaan ihminen ei ole synnitön. Jumala tiesi tämän jo ennen kuin ihminen luotiin. Jeesus tuli ja eli synnittömänä ja kantoi ihmisten synnit ja kivut päällänsä, jotta meistä jokainen voi Jeesuksen kuoleman kautta puhdistautua. Tämä on tärkeää, koska synti ei voi päästä taivaaseen. Näin paljon Jumala rakastaa ihmistä, että kaikki on valmiiksi annettu, vaikka miten paljon on virheitä tehty. Elämän Jumalan kanssa on turvallista.
Paitsi jos sattuu olemaan alkuperäiskansa, jonka kristityt löytävät. Sitten ei ole enää yhtään hauskaa.
Alue: Aihe vapaa
En