Lue keskustelun säännöt.
Mies luulee että kihlautuminen ja kosiminen on kaks eri asiaa
03.02.2016 |
En ees ymmärrä ton järjenjuoksua. Ihmetteli sit et miks siinä sit kysytään will you marry me?
Sen mielestä kihlautuminen on sillä ajatuksella et joskus mennään naimisiin. Ja kosiminen ennenku mennään.
"Eiks sitä kihlautumista sit voi jättää välistä? Selkeesti naisen keksintö et pitää saada kaks sormusta"
Kiva jos se kosii mua joskus sanomalla meetkö kihloihin mun kanssa, tai vastaavaa :D
Kommentit (1774)
Tottakai voi vaan ostaa sormukset ja kertoa kaikille olevansa kihloissa ilman tarkoitusta mennä naimisiin, mutta ei kannata ihmetellä kun muut ei otakaan sitä kihlausta niin tosissaan ja reaktiot onkin puhtaiden onnitteluiden sijasta vähän hämmentyneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No minä olen pyytänyt miestäni kihloihin ihan lauseella "kulta mentäiskö kihloihin?".. Ja tarkoituksena oli siis vain mennä kihloihin, ehkä joskus vuosien, vuosien päästä vasta naimisiin ja silloin olisin tietysti halunnut vielä kunnollisen kosinnan mieheltä.
Voi luoja :D
Ilmeisesti et ole tämän kihlattusi kanssa enää kihloissa, koska puhut mennessä muodossa "olisi halunnut kunnollisen kosinnan". Vai älysitkö, että itse asiassa kosit jo itse, ei sitä kahta kertaa tarvitse tehdä, jos mies jos kertaalleen suostui.
Teinikihloista tulee aina vähän se fiilis että parilla on jotain ongelmia, kun halutaan sitoutumista mutta ei kuitenkaan olla valmiita kunnolla sitoutumaan. Vähän kuin haluttaisiin näyttää muille, että ollaan tosissaan, mutta pidetään samalla takaportti auki, jos löytyisikin jotain parempaa.
Hyvinvoivat ja toisiinsa luottavat parit menevät joko naimisiin tai viis veisaavat jostain avioliitosta ja pysyvät tyytyväisinä naimattomina ilman että tarvitsee poimia niitä kirsikoita kakun päältä.
Vierailija kirjoitti:
Voin tunnustaa, että mä en ihan oikeasti tiedä mitä eroa noilla on. Luin ap: ekan viestin monta kertaa, enkä ymmärtänyt miten ap:n mies asian käsitti, enkä myöskään ymmärtänyt miten ap itse käsitti asian.
Mä olen luullut aina vain, että kun mies kosii "Menetkö kanssani naimisiin?" niin sen jälkeen ostetaan kihlasormukset ja aletaan suunnitella häitä ja katsella vihkisormuksia. En kyllä ymmärrä miksi pitää saada kahdet sormukset eikä voi mennä suoraan naimisiin..tai voiko. En ymmärrä mikä sen kihlautumisen idea edes on. Selkeästi joku naistenjuttu. Ja minä en yleensä ymmärräkään mitään naistenjuttuja enkä muutenkaan ole hinkunut koskaan naimisiin. Olen yhdessä miesystävän kanssa jo muutenkin, ilman mitään kirkonmenojakin.N27
Totta kai voi mennä naimisiin vaikka viisien sormusten kanssa tai ilman sormuksia. Mutta ilman kihlausta ei voi mennä naimisiin, koska avioliiton solmimisen ja päätöksen välillä kuluu kuitenkin aikaa ja se aika avioitumispäätöksen ja avioitumisen välissä on kihlausaika.
Vierailija kirjoitti:
Voin tunnustaa, että mä en ihan oikeasti tiedä mitä eroa noilla on. Luin ap: ekan viestin monta kertaa, enkä ymmärtänyt miten ap:n mies asian käsitti, enkä myöskään ymmärtänyt miten ap itse käsitti asian.
Mä olen luullut aina vain, että kun mies kosii "Menetkö kanssani naimisiin?" niin sen jälkeen ostetaan kihlasormukset ja aletaan suunnitella häitä ja katsella vihkisormuksia. En kyllä ymmärrä miksi pitää saada kahdet sormukset eikä voi mennä suoraan naimisiin..tai voiko. En ymmärrä mikä sen kihlautumisen idea edes on. Selkeästi joku naistenjuttu. Ja minä en yleensä ymmärräkään mitään naistenjuttuja enkä muutenkaan ole hinkunut koskaan naimisiin. Olen yhdessä miesystävän kanssa jo muutenkin, ilman mitään kirkonmenojakin.N27
Aika usein miehellä on sormukset messissä kosiessa, ei vasta seuraavana päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teinikihloista tulee aina vähän se fiilis että parilla on jotain ongelmia, kun halutaan sitoutumista mutta ei kuitenkaan olla valmiita kunnolla sitoutumaan. Vähän kuin haluttaisiin näyttää muille, että ollaan tosissaan, mutta pidetään samalla takaportti auki, jos löytyisikin jotain parempaa.
Hyvinvoivat ja toisiinsa luottavat parit menevät joko naimisiin tai viis veisaavat jostain avioliitosta ja pysyvät tyytyväisinä naimattomina ilman että tarvitsee poimia niitä kirsikoita kakun päältä.
Onko se kihlasormus muka joku kirsikka? :D
Vierailija kirjoitti:
Teinikihloista tulee aina vähän se fiilis että parilla on jotain ongelmia, kun halutaan sitoutumista mutta ei kuitenkaan olla valmiita kunnolla sitoutumaan. Vähän kuin haluttaisiin näyttää muille, että ollaan tosissaan, mutta pidetään samalla takaportti auki, jos löytyisikin jotain parempaa.
Hyvinvoivat ja toisiinsa luottavat parit menevät joko naimisiin tai viis veisaavat jostain avioliitosta ja pysyvät tyytyväisinä naimattomina ilman että tarvitsee poimia niitä kirsikoita kakun päältä.
Sormuksella nimettömässä voi osoittaa muille olevansa varattu, on siitä se hyöty. Mutta ei senkään tarvitse kihlasormus olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kosiminen ei ole kihlaus jos kosittu vastaa ei.
Ei kosiminen ole kihlaus siinäkään tapauksessa, että kosittu vastaa kyllä. Kosiminen edeltää kihlausta, vasta kun asiasta on sovittu (pelkkä kysyminen ei ole sopimista), ollaan kihloissa.
Ihme hahmoja täällä. Ei se, että on hotsittanut ostaa sormukset seurustelukumppanin kanssa tarkoita, että on kihloissa. Kihloissa oleva pari on päättänyt mennä naimisiin. He voivat juhlistaa sitä sormuksin ja kertoa kaikille tai sitten sen voi pitää vaikka vain ihan omana tietonaan. Lapsellisia nämä "olen kihloissa mutta en menossa naimisiin, kun on niin kiva kantaa sormusta" -tyypit. Voi niitä sormuksia pitää kuka huvittaa. Minulla ei juuri nyt ole sormuksia, mutta naimisissa olen silti.
Mitä järkeä ylipäänsä olisi tässä, että seukataan ja sitten ollaan olevinaan kihloissa ja sitten ollaan erikseen vielä naimisiinmenokihloissa? Jos kihlaus ei muka enää tarkoita naimisiinmenolupausta, niin tarvitsemme sitten ihan uuden termin sille varsinaiselle naimisiinmenokihlaukselle. Olisiko se sitten vaikka pihlaus tai nahlaus?
Itse katson kihlaukseni alkaneen siitä, kun päätimme mennä naimisiin. Sormukset ostettiin vähän myöhemmin ja silloin kihlauksestamme tuli julkinen. Hääpäivä sovittiin pian sen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teinikihloista tulee aina vähän se fiilis että parilla on jotain ongelmia, kun halutaan sitoutumista mutta ei kuitenkaan olla valmiita kunnolla sitoutumaan. Vähän kuin haluttaisiin näyttää muille, että ollaan tosissaan, mutta pidetään samalla takaportti auki, jos löytyisikin jotain parempaa.
Hyvinvoivat ja toisiinsa luottavat parit menevät joko naimisiin tai viis veisaavat jostain avioliitosta ja pysyvät tyytyväisinä naimattomina ilman että tarvitsee poimia niitä kirsikoita kakun päältä.
Ne naimattomat parit ilman sormusta oon juurikin niitä takaportti-ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KIHLAUS ON LUPAUS AVIOLIITOSTA.
Ei, kihlaus ei ole yhtään mitään muuta.
KIHLAUS ON LUPAUS AVIOLIITOSTA.
Ymmärtäkää jo, aivottomat idioottiteinit.
KIHLAUS ON LUPAUS AVIOLIITOSTA.
Lukekaa vaikka hikipediasta tai kysykää äidiltänne.
KIHLAUS ON LUPAUS AVIOLIITOSTA.
Vaikka tätä kirjoittaisin tuhat kertaa, moni pässinpää ei sitä ymmärrä.
KIHLAUS ON LUPAUS AVIOLIITOSTA.
Jos ei aio koskaan mennä naimisiin, ei voi olla kihloissa.
KIHLAUS ON LUPAUS AVIOLIITOSTA.
Kihloissa oleminen ei ole "vain vakavampaa seurustelua".
KIHLAUS ON LUPAUS AVIOLIITOSTA.
Kyllä, se on ollut sitä aiemmin ja on sitä nyt. Myös nykyaikana, johon joku urpo yrittää vedota.
..kuinka monta kertaa pitää vielä toistaa? Meneekö kaaliin?
Kuinka pian kihlauksen jälkeen? 3 päivää tai 50 vuotta, joten asialla ei ole mitään merkitystä.
Lupaus on lupaus, toteutuspäivämäärä on eri asia. Mutta kihlaus ei ole kihlaus, jos ei ole aikomustakaan mennä naimisiin.
Eihän sitä välttämättä edes tiedä kihlausvaiheessa onko hyvä näin vai noin. Ja millainen sen lupauksen pitää olla, jotta voi sanoa olevansa kihloissa? Mä huomaan, että mä en koskaan ollut kihloissa, vaikka tosiaan naimisiin olenkin mennyt.
No jossain vaiheessa olette sopineet menevänne avioliittoon keskenänne, eli olette kihlautuneet. Näin ihan lain mukaan. Vai oletteko ihan vaan huviksenne ja ilman sen kummempaa syytä hakeneet avioliiton esteiden tutkintaa, ja sitten extempore tavanneet kirkon tai maistraatin edessä ja kävelleet sisään vihkimään itsenne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kun menen kihloihin ni ostetaan vaatimattomammat sormukset ja sitten naimisiin mennessä alttarilla toiset vähän hiennommat tietenkin. Eli kyllä mä ainaki haluan kaks sormusta,mistä muuten kaikki tietää että on kihloissa tai naimisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus ja kosinta ovat tosiaankin eri asioita itse asiassa, vähän niin kuin vihkiminen ja avioliitto. Mutta toista ei voi saada ilman toista.
Ehkä te olette loppujen lopuksi aika sopiva pari?
Kyllä voi! Kihloissa voi olla vaikka koko loppuikänsä menemättä naimisiin, ja naimisiin voi mennä ilman virallista sormuskihlausta. Juridisesti suullinen sopimus on pätevä eli kai sitä ollaan sitten kihloissa, kun naimisiinmenosta on sovittu vaikka ei erikseen olisi kihlauduttu ja hankittu sormuksia.
Mistä maasta aloittajan mies on, jos noin kysytään? Suomessahan ei kihlauksella enää mitään juridista merkitystä ole, mutta kumppanisi kotimaassa voi hyvinkin olla - tai sitten ei sitäkään vähää kuin ennen meillä.
Entisaikaan Suomessakin kihlaus oli juridisesti lupaus avioliitosta ja kihlalapsi rinnatettiin aviolapseen. Avioton lapsi oli synti ja kauhistus, mutta kihlalapsella oli isä siinäkin tapauksessa, että äidin kihlakumppani olisi vaikka kuollut ennen lapsen syntymää - mikä olisi tavallista varsinkin sota-aikana.
Voi hyvän tähden, mitä porukkaa täällä kirjoittelee... jos on noin vaikeaa pitää erossa sanat kosinta, kihlaus ja naimisiinmeno, ehkä ei kannattaisi niin pontevasti pitää niitä historialuentojakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse katson kihlaukseni alkaneen siitä, kun päätimme mennä naimisiin. Sormukset ostettiin vähän myöhemmin ja silloin kihlauksestamme tuli julkinen. Hääpäivä sovittiin pian sen jälkeen.
Itse katson kihlauksen alkaneen siitä, kun menimme kihloihin. Naimisiinmenosta ja hääpäivästä sovimme paljon myöhemmin. Yksinkertaista!
Vierailija kirjoitti:
Mä kun menen kihloihin ni ostetaan vaatimattomammat sormukset ja sitten naimisiin mennessä alttarilla toiset vähän hiennommat tietenkin. Eli kyllä mä ainaki haluan kaks sormusta,mistä muuten kaikki tietää että on kihloissa tai naimisissa.
Ei hitto :D, nyt taidan mäkin hakee ne popparit.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä haaveilen romanttisesta kosinnasta. En vaan osais yhtäkkiä arkisesti kaupungilla ehdottaa että hei miten ois. Toisaalta silloin sais just itselle mieleisen ja oikean kokoisen..
Miten se muuten menee, jos mies ostaa naiselle kihlasormuksen.. mennäänkö sit jälkeenpäin ostamaan sormus miehellekin? Vai ostetaanko sekin valmiiksi.
Miehellä on kihlasormus sormessa jo valmiina, kun tapaa unelmiensa naisen ensimmäistä kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KIHLAUS ON LUPAUS AVIOLIITOSTA.
Ei, kihlaus ei ole yhtään mitään muuta.
KIHLAUS ON LUPAUS AVIOLIITOSTA.
Ymmärtäkää jo, aivottomat idioottiteinit.
KIHLAUS ON LUPAUS AVIOLIITOSTA.
Lukekaa vaikka hikipediasta tai kysykää äidiltänne.
KIHLAUS ON LUPAUS AVIOLIITOSTA.
Vaikka tätä kirjoittaisin tuhat kertaa, moni pässinpää ei sitä ymmärrä.
KIHLAUS ON LUPAUS AVIOLIITOSTA.
Jos ei aio koskaan mennä naimisiin, ei voi olla kihloissa.
KIHLAUS ON LUPAUS AVIOLIITOSTA.
Kihloissa oleminen ei ole "vain vakavampaa seurustelua".
KIHLAUS ON LUPAUS AVIOLIITOSTA.
Kyllä, se on ollut sitä aiemmin ja on sitä nyt. Myös nykyaikana, johon joku urpo yrittää vedota.
..kuinka monta kertaa pitää vielä toistaa? Meneekö kaaliin?
Kuinka pian kihlauksen jälkeen? 3 päivää tai 50 vuotta, joten asialla ei ole mitään merkitystä.
Lupaus on lupaus, toteutuspäivämäärä on eri asia. Mutta kihlaus ei ole kihlaus, jos ei ole aikomustakaan mennä naimisiin.
Eihän sitä välttämättä edes tiedä kihlausvaiheessa onko hyvä näin vai noin. Ja millainen sen lupauksen pitää olla, jotta voi sanoa olevansa kihloissa? Mä huomaan, että mä en koskaan ollut kihloissa, vaikka tosiaan naimisiin olenkin mennyt.
No jossain vaiheessa olette sopineet menevänne avioliittoon keskenänne, eli olette kihlautuneet. Näin ihan lain mukaan. Vai oletteko ihan vaan huviksenne ja ilman sen kummempaa syytä hakeneet avioliiton esteiden tutkintaa, ja sitten extempore tavanneet kirkon tai maistraatin edessä ja kävelleet sisään vihkimään itsenne?
Nyt alkoi kiinnostaa tää lakiasia tässä, laitatko pykälän? Haluan nähdä lain, joka määrää koska olen mennyt kihloihin.
Vierailija kirjoitti:
Kohta joku valopää ilmoittaa, ettei ole ollut kihloissa ennen avioliittoa, kun ei ollut sormuksia... Tai että on kihlauduttu naimisiinmenon jälkeen, kun vasta silloin oli varaa kihloihin. Meen ostamaan poppareita ja jäätelöä.
Hahaha, tuota vaihtoehtoa en ollutkaan vielä ajatellut.
"Kutsumme viime kesänä häihimme osallistuneet juhlistamaan kihlaustamme. Kihlat vaihdetaan juhannuksena alarannassa klo 18, tervetuloa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kosiminen ei ole kihlaus jos kosittu vastaa ei.
Ei kosiminen ole kihlaus siinäkään tapauksessa, että kosittu vastaa kyllä. Kosiminen edeltää kihlausta, vasta kun asiasta on sovittu (pelkkä kysyminen ei ole sopimista), ollaan kihloissa.
Kyllähän se sopimus naimisiinmenosta syntyy silloin kun toinen ehdottaa naimisiin menoa ja toinen siihen myöntävästi vastaa. Silloin nuo henkilöt ovat lupautuneet menemään toistensa kanssa naimisiin, ja ovat silloin kihloissa,
Voin tunnustaa, että mä en ihan oikeasti tiedä mitä eroa noilla on. Luin ap: ekan viestin monta kertaa, enkä ymmärtänyt miten ap:n mies asian käsitti, enkä myöskään ymmärtänyt miten ap itse käsitti asian.
Mä olen luullut aina vain, että kun mies kosii "Menetkö kanssani naimisiin?" niin sen jälkeen ostetaan kihlasormukset ja aletaan suunnitella häitä ja katsella vihkisormuksia. En kyllä ymmärrä miksi pitää saada kahdet sormukset eikä voi mennä suoraan naimisiin..tai voiko. En ymmärrä mikä sen kihlautumisen idea edes on. Selkeästi joku naistenjuttu. Ja minä en yleensä ymmärräkään mitään naistenjuttuja enkä muutenkaan ole hinkunut koskaan naimisiin. Olen yhdessä miesystävän kanssa jo muutenkin, ilman mitään kirkonmenojakin.
N27