60-luvulla syntyneet, muistoja!
En enää muista nimeä, mutta kaupoissa oli vanukkaita, joiden logossa oli tytön pää. Värit keltainen ja ruskea. Muistan, että sain t-paidan, kun vanukkaita tuli ostettua tarpeeksi. Mikähän oli nimi?
Jäätelöitä oli mm. pingviinejä, joitain ihme peikonpäitä (oransssi tukka ja punainen naama). Melissa maitohyytelö tuli kauppoihin, ja sitä vihattiin!
Karkkeina tykkäsin Chewtitseistä, niitä oli minttua, appelsiinia, mansikkaa..
Sarjakuvia oli paljon. Tintit ja Asteriksit olivat suosikkejani. Veikko, Tette ja Jykke oli parina sarjana. Muffet (silloin ei vielä Smurffeja) . Puk-kirjoja luin paljon, samoin Lotta-sarjaa. Ja hevoskirjoja. Laura-sarjaa, Mustaa Oria, australialaista villiori-sarjaa. Uljas musta.. TV:ssä rakastin Ratsutilan Nuoria.
Telkussa oli Mahdollisuuksia rajoilla ja Tiikeriprikaati. Cannon. Starsky ja Hutch vähän vanhempana. Alkuperäinen Star Trek ja Avaruusasema Alfa. Itse en saanut katsoa Hitchcock Esittää -sarjaa tai Yöjuttua!
Paljon muutakin tulee mieleen .. Postailen lisää, jos muillekin tulee nostalgiaa mieleen! Muistoja, kiitos!
Kommentit (2694)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lehmän kielen paloja kouluruokana siinä 70-luvun loppupuolella. Makunystyrät ja kaikki siinä lihanpalasessa. En vain pystynyt syömään.
Oliko tuo jossain maaseudulla tai pohjoisessa? Itse pk-seudulla kasvaneena en muista mitään tuollaista.
Kansakoulussa muistan että ruokia oli tilliliha, maksalaatikko, makaronilaatikko, kala-herne-riisilaatikko, veriletut, kaalikeitto, yms.
Keskikoulussa kävin vähemmän syömässä, mutta muistaakseni tuli kalapuikot ja sitten oli sellaista perunamuusia, jota kutsuttiin (aiheesta) "perunaliisteriksi".
Lehmän kieltä tarjottiin vaasalaisessa koulussa.
Kääk! Olis jäänyt kyllä multa syömättä silloin kuten nytkin :D
Mutta muistan kyllä että lehmän kieltä oli myynnissä kaupan lihatiskilläkin silloin. Jotkut sitä söi ilmeisesti.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan kenelläkään enää käytössä sellaista ennen vanhaista puisista lastuista ristiin solmimalla tehtyä pyykkikoria? Sellainen oli ainakin meillä ja kaikissa talouksissa minun lapsuuteni kylässä 60-luvulla. Ei ollut vielä muovisia pyykkikoreja siihen aikaan, ei ainakaan meillä.
Pärekorissahan nukkui vauva ensimmäiset kuukaudet, siksi varmaankin yleinen. Lisäksi oli hyvä, koska kesti kosteutta - kun pyykit vietiin esim. rantaan huuhdeltavaksi.
Omani heitin muutama vuosi sitten vasta roskiin - eli viimeiset vuodet kukkakorina eteisessä kesäisin.
Vierailija kirjoitti:
Muovilla ja kiiltopaperilla ostettu wt- ja tv- sukupolvi muistelemassa kaiholla Anttilan kiiltopaperille painettua kuvastoa. Perintönä maailmalle jätepyörre Tyynessä Valtameressä.
Paperinkeräykseen vietiin, lapset sai niistä taskurahaa. Kyllä jätepyörre on tätä päivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lehmän kielen paloja kouluruokana siinä 70-luvun loppupuolella. Makunystyrät ja kaikki siinä lihanpalasessa. En vain pystynyt syömään.
Oliko tuo jossain maaseudulla tai pohjoisessa? Itse pk-seudulla kasvaneena en muista mitään tuollaista.
Kansakoulussa muistan että ruokia oli tilliliha, maksalaatikko, makaronilaatikko, kala-herne-riisilaatikko, veriletut, kaalikeitto, yms.
Keskikoulussa kävin vähemmän syömässä, mutta muistaakseni tuli kalapuikot ja sitten oli sellaista perunamuusia, jota kutsuttiin (aiheesta) "perunaliisteriksi".
Lehmän kieltä tarjottiin vaasalaisessa koulussa.
En muista kouluruokana, mutta muistan kyllä syöneeni, hyvää se oli. Vaasalainen olen. Ja koulussa oli ihan hyvää ruokaa. Aivan hyvin saattoi olla koulussakin.
Muistatteko Fauni-juomalasit, ne peikot. Minulla on niitä neljä jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Iso ikäpolvi on aina ollut umpikateellinen 60-luvulla syntyneille.
Meilläkin -51 syntynyt sisko meille nuoremmilleen.
Todellakin tuo iso ikäpolvi toi kaikenlaiset tyhjänpäiväisyydet Suomeen ja ihannoi R_yssää, joka juuri oli tuhonnut maamme.
Nykyisin tuo polvi on materialistisin ikäpolvi maassamme. On haalimassa kaiken itselleen.Positiivinen asia heissä on työmoraali - tosin sekin on sairaalloisen maaninen suhtautuminen asiaan, jonka pitäisi olla itsestään selvyys terveille ihmisille.
Meitä sisaruksia on ikähaarukassa 1946-1966 syntyneitä enkä tiedä, mistä puhut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita muistoja. Kaikki veti röökiä kotona ja dokasi myös. Rymd jauhetta kuljetettiin mökille, oli halvempaa kuin limu. Luusoppaa äiti teki joskus. Viikonloppuna oli uunikyljyksiä ja muusia. Vanhemmille haettiin ärrältä tupakkaa.
t. m-50
Ei minun tarvitsekaan kirjoittaa ketjuun kun tuossa on olennaisin. Paitsi että meillä ei ollut mökkiä vaan iso vene, mutta samaa Rymd-jauhetta siellä. Nolotti muuten hakea sitä tupakkaa. Isäni, opettaja, tislasi viinaa kotona, ja tietysti olutta ja viiniä tehtiin kotona myös ja niitä saatiin juoda me alaikäisetkin. Kaikilla meidän lähiössä ei ehkä ollut yhtä hyvin, kun joutuivat imppaamaan liimoja ja tinneriä. Niitä olikin helppo hankkia, sillä askartelu oli suosittu harrastus. Vieläkin muistan Sokoksen tavaratalon askarteluosaston puuhelmien tuoksun. Ja sen kamalan döfän, joka lähti, kun paistinpannulla sulatettiin sellaisia muovirakeita, joista sai ikkunaan roikkumaan lasimaalauksen näköisiä juttuja.
Ai niin yksi vielä. Kärpäsiä oli kaupungissakin enemmän kuin nykyään, maaseudusta puhumattakaan. Kesällä niitä aina lenteli sisällä. Ehkä johtui siitä, kun jätteitä ei lajiteltu kuten nykyään.
Me käytiin kaupasta ostamassa vanhempien tupakat, sai samalla pöllittyä itsellekin. Ei hävettänyt yhtään. Tuon Sokkarin askarteluosaston tuoksun ja kaiken muunkin muistan hyvin. Äitini maksoi pennin jokaisesta talletusta kärpäsestä. :)
Huonot, itseään täynnä olevat opettajat, jotka luulivat olevansa maailman napoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muovilla ja kiiltopaperilla ostettu wt- ja tv- sukupolvi muistelemassa kaiholla Anttilan kiiltopaperille painettua kuvastoa. Perintönä maailmalle jätepyörre Tyynessä Valtameressä.
Paperinkeräykseen vietiin, lapset sai niistä taskurahaa. Kyllä jätepyörre on tätä päivää.
Aivan! Minäkin muistan keränneeni jätepaperia. Lisäksi kävi lumppukeräys ovilla ja sinne uusiokäytettäväksi laitettiin vanhat villavaatteet. Muut tekstiilit leikattiin matonkuteiksi. Elintarvikkeita myytiin irtotavarana, ei ollut muovisia kaasupakkauksia. Ei olut muovikassejakaan, ne yleistyivät paljon myöhemmin. Nämä muovijätteet on kyllä 80-luvun lasten tuotosta.
Vierailija kirjoitti:
60-luvulla syntyneet on sukupolvi, johon upposi amerikkalainen propaganda 6-0 ja joka nauroi ja säälitteli tai halveksi itäblokkia. Tämä oli jotenkin kai eron tekemistä suuriin ikäluokkiin, jotka olivat olleet 60-luvulla radikaaleja, mellakoivat, osoittivat mieltään, olivat aktiivisia, politikoivat, arvostelivat jyrkästi mm. USA:ta, perustivat ympäristöliikkeitä, ajoivat eteenpäin ihmisoikeuksia, sukupuolivähemmistöjen ja muiden vähemmistöjen oikeuksia jne. Oli siis erittäin kriittinen ja aktiivinen sukupolvi.
Tähän vastavetona tuli sitten nämä 60-luvulla syntyneiden sukupolvi, joka 70-luvulla vietti turvallisen, mutta vielä materiaalisesti sangen vaatimattoman lapsuuden, ja jotka puolestaan sitten nuorena 80-lukulaisina (mukamas) jätti politiikan kokonaan pois (lue: omaksui täydellisesti ja kritiikittä amerikkalaisen propagandan), upposi täydellisesti materialistisuuteen ja pinnallisuuteen (sukupolvensa ääni: Madonna, I'm a material girl), jota ei kiinnostanut ympäristö, luonto, kohtuullisuus vaan sen sijaan ökyily, matkailu, luxus, kiiltävä, hohtava, muovisuus, mahtailevat olkatoppaukset, pöyheät permanentit tai tupeeraukset. He olivat luotuja tunnollisiksi kuluttajiksi kuluttamisen, ostamisen vuoksi. Krääsää ja rihkamaa, glitteriä ja kiiltopaperia - siis tälle sukupolvelle, joka niin halveksi itäblokin kansoja, joka oli ostettavissa purkkapaketilla ja sukkahousuilla. Niin sokea voi olla itselleen, heh.
Ei olekaan ihme, että niin moni esim. perusuista tai trumpetisteista on 60-luvulla syntyneitä: kaipuu takaisin kuluttamisen riemuvuosikymmenelle 80-luvulle, jossa kuitenkin oli vielä voimassa yhteinäiskulttuuri, ei vielä monikulttuurin kirosanaa, ei hössötetty ilmastonmuutoksista, vaan shoppailtiin, america oli tosi great silloin, N-liitto oli olemassa ja niin ihana pahis, kaikki oli selkeää, akat urputti jotain jostain tasa-arvosta homojen kanssa, mutta ei ne mihinkään valtavirtaan vielä silloin päässeet, vielä tajusivat silloin hävetä sitä naiseuttaan ja homouttaan.
Voidaankin ihan hyvällä syyllä kysyä miksi Neuvostoliitosta tai muista itäblokin maista ei tullut mitään ihannoitavaa :D Teidätkö ainuttakaan sosialistista maata, jossa tämänkaltainen idealismi olisi toiminut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuplavolkkarit tuli muotiin yhdessä vaiheessa. Mun isällä oli punainen, mun enolla beige kupla.
Aloituksessa kysyttiin 60-luvulla syntyneiden muistoja - EI 40-luvulla syntyneiden...
Taitaa tämä palsta olla ET-lehden lukijoiden valtaama.
Ei, aiempi muistelija on ihan oikeassa. ( Sotien jälkeen 50-luvun alussa sai jonottamalla muutamia automerkkejä, uusia Popedoita, Wolkswageneita.)
Mutta 60-luvulla autokauppa vapautui ja kuplavolkkari osoittautui mainioksi autoksi sen ajan Suomessa. Se oli edullinen, takana oleva motti helpotti lumisilla teillä ajamista. Siis 60-luvun penskat muistavat volkkarit.
Olipa tv-mainoskin, pikkupoika katsoo ikkunasta ohi ajavia autoja: Volkkari, Volkkari Volkkari, Isi!
60-luvulla isikin ajoi siis erästä noita lukuisista volkkareista.
Minunkin lapsuuteni perheessä oli kuplavolkkari ensiautona yhdellä veljistäni, ja siskolla ensiauton jälkeen vaihtoi kuplavolkkariin. Hirveet äänet kuplavolkkarissa, omintakeinen räpsätys:), eikä mikään niin kaunis malliltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso ikäpolvi on aina ollut umpikateellinen 60-luvulla syntyneille.
Meilläkin -51 syntynyt sisko meille nuoremmilleen.
Todellakin tuo iso ikäpolvi toi kaikenlaiset tyhjänpäiväisyydet Suomeen ja ihannoi R_yssää, joka juuri oli tuhonnut maamme.
Nykyisin tuo polvi on materialistisin ikäpolvi maassamme. On haalimassa kaiken itselleen.Positiivinen asia heissä on työmoraali - tosin sekin on sairaalloisen maaninen suhtautuminen asiaan, jonka pitäisi olla itsestään selvyys terveille ihmisille.
Meitä sisaruksia on ikähaarukassa 1946-1966 syntyneitä enkä tiedä, mistä puhut.
Ja meitä oli välillä 1951 - 1960, enkä minäkään kyllä allekirjoittaisi kaikkea tuota em. soopaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tubberwaren muoviset kulhot hankittiin meillekin keittiöön 60-luvulla. Kannellisia muovisia rasioitakin muistaakseni oli jo silloin meidänkin keittiössämme. Kahvijauhe meillä oli peltisessä Pauligin kannellisessa rasiassa.
Ohis. Tupperware, kovalla p:llä.
Peltinen kahvipurkki kotona oli tosiaan yleinen kotona monella. Kaupassa kahvia oli myös pyöreissä peltipurkeissa, mm. Colombina kahvi, minulla on vielä pari niitä purkkeja kaapissa muussa käytössä. Tyhjöpakkaukset tuli kahvinpaketteihin vasta joskus -80 luvulla, sitä enne kahvi oli paperi-, kartonki- tai peltipurkeissa.
Tupperware Brands Corporation ------> Sory, ihan hirveesti kirjainten vääryydestä, eli kovallapa peellä tietenkiin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tubberwaren muoviset kulhot hankittiin meillekin keittiöön 60-luvulla. Kannellisia muovisia rasioitakin muistaakseni oli jo silloin meidänkin keittiössämme. Kahvijauhe meillä oli peltisessä Pauligin kannellisessa rasiassa.
Ohis. Tupperware, kovalla p:llä.
Peltinen kahvipurkki kotona oli tosiaan yleinen kotona monella. Kaupassa kahvia oli myös pyöreissä peltipurkeissa, mm. Colombina kahvi, minulla on vielä pari niitä purkkeja kaapissa muussa käytössä. Tyhjöpakkaukset tuli kahvinpaketteihin vasta joskus -80 luvulla, sitä enne kahvi oli paperi-, kartonki- tai peltipurkeissa.
Eikä siihen maailman aikaan ollut 60-luvulla siis näitä nykyajan sähkövirralla toimivia kahvinkeittimiä, vaan ihan minunkin lapsuuteni kodin keittiössä pöytämallisella kaasuliedellä keitettiin kahvit, ja sitä ennen hellan lieden päällä, joka toimi puita polttamalla pesässä. Ensin kiehautettiin vesi kahvipannussa ja siihen sitten kahvijauhoa sekaan mittailtiin, ja kiehautettiin, ja siinähän se.
Mitenkähän nämä 80-luvulla syntyneet lapsukaiset osaisivat kahviakaan keitellä, kuten me 60-luvun lapset ja sen aikaisella menetelmillä, sillä ei ollut siihen aikaan mitään kahvinkeittimiä. Silloin piti ensin syttyää tuli hellan pesään, ja ylipäätänsä kahvin keittäminen oli eräänlainen pikkutyöläs projektihomma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lehmän kielen paloja kouluruokana siinä 70-luvun loppupuolella. Makunystyrät ja kaikki siinä lihanpalasessa. En vain pystynyt syömään.
Oliko tuo jossain maaseudulla tai pohjoisessa? Itse pk-seudulla kasvaneena en muista mitään tuollaista.
Kansakoulussa muistan että ruokia oli tilliliha, maksalaatikko, makaronilaatikko, kala-herne-riisilaatikko, veriletut, kaalikeitto, yms.
Keskikoulussa kävin vähemmän syömässä, mutta muistaakseni tuli kalapuikot ja sitten oli sellaista perunamuusia, jota kutsuttiin (aiheesta) "perunaliisteriksi".
Lehmän kieltä tarjottiin vaasalaisessa koulussa.
Kääk! Olis jäänyt kyllä multa syömättä silloin kuten nytkin :D
Mutta muistan kyllä että lehmän kieltä oli myynnissä kaupan lihatiskilläkin silloin. Jotkut sitä söi ilmeisesti.
Häh, saahan sitä kaupoista nykyäänkin. Tulee kyllä ostettua ja hyvää on, tosin porsaankielistä pidän vielä enemmän.
Mutta jos muistella pitää, niin 70-luvulla oli jokaisessa pikkukaupassakin lihatiski. Tarjolla oli kokonaisia makkarapötkojä, joista koneella siivutettiin se määrä, mitä asiakas halusi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lehmän kielen paloja kouluruokana siinä 70-luvun loppupuolella. Makunystyrät ja kaikki siinä lihanpalasessa. En vain pystynyt syömään.
Oliko tuo jossain maaseudulla tai pohjoisessa? Itse pk-seudulla kasvaneena en muista mitään tuollaista.
Kansakoulussa muistan että ruokia oli tilliliha, maksalaatikko, makaronilaatikko, kala-herne-riisilaatikko, veriletut, kaalikeitto, yms.
Keskikoulussa kävin vähemmän syömässä, mutta muistaakseni tuli kalapuikot ja sitten oli sellaista perunamuusia, jota kutsuttiin (aiheesta) "perunaliisteriksi".
Lehmän kieltä tarjottiin vaasalaisessa koulussa.
Kääk! Olis jäänyt kyllä multa syömättä silloin kuten nytkin :D
Mutta muistan kyllä että lehmän kieltä oli myynnissä kaupan lihatiskilläkin silloin. Jotkut sitä söi ilmeisesti.
Häh, saahan sitä kaupoista nykyäänkin. Tulee kyllä ostettua ja hyvää on, tosin porsaankielistä pidän vielä enemmän.
Mutta jos muistella pitää, niin 70-luvulla oli jokaisessa pikkukaupassakin lihatiski. Tarjolla oli kokonaisia makkarapötkojä, joista koneella siivutettiin se määrä, mitä asiakas halusi.
Näin oli. Myös jauheliha jauhettiin siinä lihatiskillä asiakkaan valitsemasta palasta. Ja näin oli pitkälle 70-luvulle asti.
Vapaavuori, Sarasvuo ja Stubb olivat olivat stadin diinareista pahimpia spurgunpotkija-diinareita. Hämytkin saivat osansa. Ja hipit.
Ei niistä kuitenkaan persuja tullut.
Vierailija kirjoitti:
Vapaavuori, Sarasvuo ja Stubb olivat olivat stadin diinareista pahimpia spurgunpotkija-diinareita. Hämytkin saivat osansa. Ja hipit.
Ei niistä kuitenkaan persuja tullut.
Vapaavuorihan jätettiin alaikäisena tuomiotta pahoinpitelystä.
Kulta pieni, sen nimi on pärekori :)
Mutta juu oli meilläkin vielä pitkään kun kerrostalossa asuttiin.
Nykyään muuten pyykkikori on ihan erilainen kapistus kuin ennen. Ennen pyykkikorissa kannettiin pyykki pesutupaan ja sieltä pois, tai ainakin kotona pestyt pyykit ulos kuivumaan. Pärekori oli leveä ja matala, ja siinä oli kahvat, joista kaksikin saattoi tarvitessa kantaa koria.
Nykyiset pyykkikorit ovat kylpyhuoneeseen tai kodinhoitohuoneeseen tarkoitettuja koreja, joissa vain säilytetään likaista pyykkiä, kunnes se vieressä seisovalla omalla pesukoneella pestään. Monilla on kuivaajakin, joten pyykkejä ei tarvitse enää kannella kuivaushuoneisiin tai pihalle kuivumaan.
Ei taida monella nuorella enää onnistua mankelointikaan. Toki ei mankeloitavaa pyykkiä enää paljon olekaan.
Ilmeisesti se lakanoiden vetäminen, joka oli työvaihe, johon heti pienestä joutui mukaan, on jotenkin luterilainen tapa, jota esiintyy lähinnä vain Pohjois-Euroopassa.