60-luvulla syntyneet, muistoja!

Vierailija kirjoitti:

Urheiluradion tunnari oli The Ventures -yhtyeen 'Walk, Don't Run'. 'Tuhannen markan seteli' Urheiluruudun. 'Toivotaan, Toivotaan' -ohjelma oli suosittu, ja toivoin aina, että siellä olisi joku ulkomaalainen musiikkivideo mukana.

Eikös veikkausvihjeiden tunnari ollut Telstar?

Jammu-setä.

Barbi Benton ja Mona Carita.

Muistan kun maitoa alettiin myydä muovisissa pusseissa. Sitä ennen me ostettiin joltain maajussilta.

Vierailija kirjoitti:

Muistatteko sitä lapputestiä oliko se tuhkarokon takia.Kaikille laitettiin jonossa rintaan laastarit viikoksi ja sitten terveydenhoitaja tarkisti reaktion Jos ei mitään tullut rokotettiin.

Jonossa mentiin tytöt ja pojat.Ei kysytty haluaako ja yksityisyyttä ei tunnettu.

Muistan.

Vierailija kirjoitti:

Peyton Place tuli keskiviikkoisin puolen tunnin jaksoina, muistaakseni. Lapset komennettiin nukkumaan että äiti sai omaa aikaa.

Me sskon kanssa saatiin silloin valvoa pitempään ja katsoa Peyton Place äiskän kanssa.

Oon nyt kohta 65v  ja kyllä näitä lapsuus-ja nuoruusaikoja kaipaa vaan vaikka oli köyhää mutta kun oli muuten suht koht mukavaa, oli kavereita ja mukavat naapurit, ihmiset ei olleet niin ilkeitä kuin nykyisin koska silloin oli vielä käytöstavat ja koulussakin kuri.  Mikään muisto ei ole parempaa kuin lapsuuden kesät. Nyt alan pillittää..

Vierailija kirjoitti:

Enpä tiiä onko tätä nykyisin ollenkaan mutta se miten traktorin pihalle pukkaamasta lumikasasta otettiin kaikki potentiaali irti leikeissä. Tietysti kukkulankuningas, mutta se kasa oli myös avaruusalus, viidakko(?), luolastot kaivettiin, sotatantereenaki palveli ja varmaan en pystyis edes kaikkea muistaankaan. Mutta hyvin monipuolisia olivat pelkän lumikasan kyvyt silloin joskus. 

 

 

Me tehtiin sellaset urat joita myöten sitten ihan kengillä laskettiin.

Haisaappaat ja niiden jälkeen varsista käännetyt mustat kontiot.

Muistan sen, että lapset kuulivat ja lukivat aivan liian nuorina kaikenlaisia kauhujuttuja, joista moni oli ihan oikeasti tapahtunut. Meille tuli muutama viikko- ja  kuukausilehti ja yhtään niitä ei piiloteltu lapsilta silloinkaan kun juttujen aiheena olivat mm. sukkahousumurhaaja, lapsensa murhannut äiti jne. Kun oli oppinut viisivuotiaana lukemaan, niin lukihan sitä kaiken mitä eteen tuli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

chevits sulaa sohvaan....

Menet diskoon leffaan hippoihin, tarjoo Chewits muillekin. Chewits maituu pitkään, Chewits maistuu pitkääääään....

Ajatar on Forumissa, Forumissa Mannerheimintiellä, auki joka ilta kello kahdeksaan...

Muistan ton Ajatar-mainoksen sävelenkin, eikä nyt lähde päästä pois :D!

Juu, tuli heti visio blondeista Koivistolaisista tuon Ajatar-mainoksen myötä. Tupla ja kuitti -ohjelmaa ainakin vanhemmat tuijotti ja muistankin hyvin tuon juontajan ”ahdistelevan olemuksen” kilpailijoiden vieressä eli Kirsti Rautiainen.

Hongkongilainen influenssapandemia oli aika kova 60-luvun lopussa, sairastettiin äidin kanssa yhtäaikaa, kun alettiin toipua ei maistunut kuin hapankorppu ja piimä.

Meille tuli telkkari - 6O luvun  alussa. Elämä oli mukavaa maalla. Kerättiin metsämansikoita heinään. Käytiin silittämässä lehmiä. 

Muistatteko ne talvella televisiossa tulevat vatoitukset heikoista jäistä? 

Dramaattinen musiikki ja vakavaääninen miesselostaja. Pahin versio oli se, jossa mies yksinään marssi jäällä, putosi jäihin, huusi apua ja vain ylösnostettu käsi jäi hetkeksi näkyviin, kunnes mies vajosi ja hukkui. Selostaja puhuu tuomitsevasti, että "tämä mies ei välittänyt varoituksista"... Oli muitakin versioita, joissa onnistuneesti pelastauduttiin. Yhdessä oli lopussa lause "Nyt kotiin, kylmä kangistaa nopeasti". 

Lapsena sitä saa elämyksiä asioista, mitkä aikuista harvoin kiinnostaa. Minulla oli ulkona touhuaminen loputtoman jännää. Heinätöiden, marjankeruun, karjanhoidon ohessa oli niin paljon koettavaa. Lisäksi leikit, kun leikittiin tapahtumia mitä oli sattunut aiemmin. 

Kansakoulu. Lauantaina oli koulupäivä, aikuisilla työpäivä.

Ei ollut turvavyöpakkoa. Sukulaismies ajoi maaseudun pikkuteillä lujaa niin että tuntui mahanpohjassa pienet mäennyppylät. Me lapset olimme takapenkillä ja nousimme kyydissä seisomaan, pidimme käsillä kiinni etuistuimen selkänojasta. Oltiin kuin huvipuistossa. Pelkääjän paikalla istuva aikuinen käski hiljentämään vauhtia ja lapsia istumaan kunnolla.

Muistan sen tavattoman kuuman intiaanikesän joskus 60-luvun lopulla. Olisikohan ollut -68? Lauantaisin taisi olla vielä koulua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1970-luvulla köyhä lapsi haki köyhäinavustuksen luokanopettajalta luokan edestä. Köyhäinavustus oli 50 markkaa. Köyhäinavustus oli kuponki, jolla vanhempi sai ostaa köyhän perheen lapselle kenkiä ja vaatteita.

Vaateavustus se oli, eli sai hakea avustusta johonkin vaatteeseen tai kenkiin. En muista, että olisi opettajalta haettu.

Muistatteko ne uudenvuoden (?) konsertit, jossa oli johtajana joku Herbert, lapsen mielestä niin hauska nimi.

Herbert von Karajan on kuuluisa itävaltalainen kapellimestari, joka oli pitkään Berliinin filharmonikkojen ylikapellimestarina.

Muistaako kukaan sellaisia punaisia lyhyitä (talvi)huopatakkeja joiden selässä oli jonkun NHL joukkueen logo? Vähän samalaisia kuin basball-rotsit.

Ne oli yhtenä talvena melkoinen hitti ainakin meidän yläasteella. Mulla oli Boston Bruinsin takki mutta oli niitä jotain muitakin seuroja. Se mikä oli ehkä oudointa että ainakin meillä päin niitä myytiin ainoastaan torilla. Olikohan niitä myynnissä myös jossain muualla vai olikohan torikauppias vaan onnistunut saamaan erän takkeja jostain. Muistaakseni enää seuraavana vuonna niitä ei ollut myynnissä. Oliskohan ollut noin 1980 paikkeilla.