Muija alkoi mustasukkaisuuspsykooseissaan käymään päälle..M31

Uppista

Ap, älä murehdi löydätkö uuden naisen. Selviä tästä erosta ensin rauhassa! :)

Vaikutat fiksulta ja mukavalta mieheltä ja sellaisille on aina ottajia. Kolmekymppinen ei ole millään muotoa liian vanha uuden parisuhteen aloittamiseen tai perheen perustamiseen.

Hienoa että olit niin rohkea ja uskalsit lähteä tuhoisasta ihmissuhteesta pois. Elämäsi tulee olemaan paljon parempaa tästä eteenpäin ja myöhemmin kiität itseäsi kun pelastit itsesi mielisairaan ihmisen armoilta.

Tsemppiä!

Miten sä ap sen sohvan sait yksin roudattua vuokrapakuun?

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla teille molemmille (!) ihan hyväksi jos tuo suhde loppuu. Vinkki sulle seuraavaan suhteeseen: yritä olla uhriuttamasta itseäsi. Se ei ole hedelmällinen keino lähestyä parisuhteen ongelmia. Opettele puhumaan asioista. Kunnioita puolisoasi. Ym . Eli kehitettävää löytyy varmasti myös sinusta itsestäsi.

Mitä vittua sä selität?

Kyllä niitä on, usko pois! Varsinkin järkevälle miehelle on ottajia. Itse valitsin moisen jo muutama vuosi takaperin, ja kaveripiirini selän takana nyrpisteli, kun mies ei ollutkaan lumilautailija-puolijulkkis-pokerimiljonääri, vaan ihan tavallinen tasainen ja  järkevä heppu.

Nyt on kaveripiiri edelleen sinkkuina, ja ovat pikkuhiljaa alkaneet tuoda keskusteluun sellaisia piirteitä kun "oispa joku niin kun tuo sun x" kun ovat havainneet että kusipäät ei ehkä olekaan niin kivoja.

Eli sellaisia pilvilinnoistaan laskeutuvia prinsessoja (ihan järkeviä, älykkäitä, kauniita ja hurmaavia muuten, huom!) on kyllä juuri tuossa 28-31 ikävuoden akselilla näkyvissä. Älä huoli! :)

Onneksi sait tuon muuton alkuun laittamisen ja tavaroiden kanssa lähtemisen onnistumaan! Nyt vaan pidät tarkkaan huolen, ettei nainen saa mistään esim. netistä ongittua sinun uutta osoitettasi. Tsemppiä! Nyt varmasti tulee vielä päivän tai parin sellainen tunnemyllerrys, että kyseenalaistat mielessäsi kaiken mitä on tullut sanottua ja tehtyä, mutta pysy lujana, ja aloita elämäsi uudestaan ilman tuota naista! Toivon sinulle kaikkea hyvää jatkossa.

Paskamyrsky tiedossa, koita pysyä vahvana ja järkevänä

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että olen itsekin jo hieman sekaisin, kun olen koittanut sumpia näitä puolison raivokohtauksia ja mustasukkaisuusdraamoja aina parhain päin ja kuvitellut että kai minussa ja tekemisissäni on myös jotain vikaa. Että voisin olla jotenkin vieläkin avoimempi ja jättää enemmän harrastuksia väliin. Mutta nyt meni yli tuo että kymmenille yhteisille kavereille ja sukulaisille syyttää minua pahoinpitelijäksi, kun pidin vain käsistä kiinni etten itse saanut nyrkistä. Rakastan kyllä puolisoani, mutta en jaksa enää tälläistäkään käytöstä, kun ei ole mihinkään muuttunut. Pahentunut vain. Pakko lähteä itse karkuun. M31

Kai kerroit tämän julkisesti? Ja miten ihmeessä sellaista itkupotkuraivarikakaraa voi rakastaa, kun ei viidessäkään vuodessa mene ohi niin kuin terveillä lapsilla??!

Joko ap sai uuden asunnon avaimet?

Ei tarvinnutkaan kännykästä käyttää nettiä, kun muistin että kannettavan sai kännykän wifi verkkoon. Sain edullisen vuokra-asunnon "huonomaineisen" kerrostalolähiön reunoilta. Vasta pari vanhusta tullut vastaan rappukäytävässä ja pihalla. Asunto oli suunnilleen 55 neliötä ja 440€/kk.

Joku kyseli miten sain sohvan kannettua. Kyseinen sohva on vieläpä suuri divaani. Sain sen kahteen osaan ja jouduin varovasti vetämään pakettiautoon. Onneksi oli sellaiset huopatassut edes alla. Tänne kerrostaloon tuon isomman palasen saaminen oli jo kohtuullisen hankalaa ja naurettavan näköistä. Olisi pitänyt melkein pyytää kaveria apuun. Olen kyllä liikunnallinen ja hyvässä kunnossa.

Poistin hänet työpäivän päätteeksi vielä facebook kavereistakin, ja poistin myös sellaisia kavereita jotka ovat oikeastaan pelkästään hänen kavereitaan. Ajattelin että mitä sellaisia kavereita säästäisin? Ja samalla ehkä sain itseni ns. lyötyä lukkoon tähän eroon.

Hän oli tullut kolmen jälkeen kotiin ja siitä asti puhelimeni on soinut jatkuvasti. En paljoa liioittele jos väitän soittaneen ainakin 60 kertaa. Laitoin heti äänettömälle. Whatsappiin oli laittanut kymmenen viestiä VASTAA! MITÄ TÄMÄ ON! MITÄ PELLEILET! TULE VÄLITTÖMÄSTI JUTTELEMAAN! jne.. En noteerannut mitenkään.

Oli myös äidilleni lähettänyt viestiä että tietääkö missä olen. Äiti soitteli ja kerroin vain lyhyesti että haluan erota ja olen tänään muuttanut. Äiti kyseli että onko jompikumpi pettänyt toista vai mitä on meneillä, mutta sanoin vain saaneeni tarpeekseni ja en jaksa enää kyseistä ihmistä. Lupasi sanoa ettei tiedä missä olen.

Joku ehdotti että olisin voinut asunnon kuvata lähtiessä, mutta ajattelin ettei kai niin sekaisin ole että omaakin omaisuuttaan vahingoittaisi.

Nyt lähden prismaan hakemaan jääkaapin täytettä ja samalla selvittelemään omia ajatuksia tästä hullunmyllystä. M31

En tiedä miksi tänne tälläistä päiväkirjaa kirjoittelen, mutta hyvä että olen saanut tukea ja purettua ajatuksiani. Ja hyvä että tänne saa kirjoittaa ilman nimiä.

Vierailija kirjoitti:

Oli myös äidilleni lähettänyt viestiä että tietääkö missä olen. Äiti soitteli ja kerroin vain lyhyesti että haluan erota ja olen tänään muuttanut. Äiti kyseli että onko jompikumpi pettänyt toista vai mitä on meneillä, mutta sanoin vain saaneeni tarpeekseni ja en jaksa enää kyseistä ihmistä. Lupasi sanoa ettei tiedä missä olen.

Sun kannattaisi kertoa sun äidille ja muille läheisille sen exän hulluudesta.

Se saattaa hyvinkin käydä esim. sun äidin päälle etsiessään sua, tai tehdä jotain muuta sille.

Varoita sitä sun äitiä ettei avaa ovea yms, ettei sille käy mitään. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun jotain tuollaista kävisi.

Vaikka keskustelupalstoilla liikkuessa saa yleisesti ottaen liikkua voimakas paskasuodatin päällä, on mukavaa nähdä tämmöisiä ketjuja ja viestejä joissa on oikeasti järkeä. Jotain muutakin kuin vastakkainasettelua ja nimimerkin takaa huutelua. Tässä tapauksessa mahdollisuudesta ilman nimimerkkiä postata on varmasti ollut hyötyä, arvokasta tukea se tuntemattomienkin tuki on.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvinnutkaan kännykästä käyttää nettiä, kun muistin että kannettavan sai kännykän wifi verkkoon. Sain edullisen vuokra-asunnon "huonomaineisen" kerrostalolähiön reunoilta. Vasta pari vanhusta tullut vastaan rappukäytävässä ja pihalla. Asunto oli suunnilleen 55 neliötä ja 440€/kk.

Joku kyseli miten sain sohvan kannettua. Kyseinen sohva on vieläpä suuri divaani. Sain sen kahteen osaan ja jouduin varovasti vetämään pakettiautoon. Onneksi oli sellaiset huopatassut edes alla. Tänne kerrostaloon tuon isomman palasen saaminen oli jo kohtuullisen hankalaa ja naurettavan näköistä. Olisi pitänyt melkein pyytää kaveria apuun. Olen kyllä liikunnallinen ja hyvässä kunnossa.

Poistin hänet työpäivän päätteeksi vielä facebook kavereistakin, ja poistin myös sellaisia kavereita jotka ovat oikeastaan pelkästään hänen kavereitaan. Ajattelin että mitä sellaisia kavereita säästäisin? Ja samalla ehkä sain itseni ns. lyötyä lukkoon tähän eroon.

Hän oli tullut kolmen jälkeen kotiin ja siitä asti puhelimeni on soinut jatkuvasti. En paljoa liioittele jos väitän soittaneen ainakin 60 kertaa. Laitoin heti äänettömälle. Whatsappiin oli laittanut kymmenen viestiä VASTAA! MITÄ TÄMÄ ON! MITÄ PELLEILET! TULE VÄLITTÖMÄSTI JUTTELEMAAN! jne.. En noteerannut mitenkään.

Oli myös äidilleni lähettänyt viestiä että tietääkö missä olen. Äiti soitteli ja kerroin vain lyhyesti että haluan erota ja olen tänään muuttanut. Äiti kyseli että onko jompikumpi pettänyt toista vai mitä on meneillä, mutta sanoin vain saaneeni tarpeekseni ja en jaksa enää kyseistä ihmistä. Lupasi sanoa ettei tiedä missä olen.

Joku ehdotti että olisin voinut asunnon kuvata lähtiessä, mutta ajattelin ettei kai niin sekaisin ole että omaakin omaisuuttaan vahingoittaisi.

Nyt lähden prismaan hakemaan jääkaapin täytettä ja samalla selvittelemään omia ajatuksia tästä hullunmyllystä. M31

En tiedä miksi tänne tälläistä päiväkirjaa kirjoittelen, mutta hyvä että olen saanut tukea ja purettua ajatuksiani. Ja hyvä että tänne saa kirjoittaa ilman nimiä.

Mahtavaa että tulit kertomaan miten meni. Juu, et vastaa sille nyt ainakaan viikkoon, jos jotain juteltavaa on, niin hoidat keskusteltavat asiat vaikka sähköpostin kautta, jolloin sinulle jää kaikesta mustaa valkoiselle.

Nyt  vaan sikana tsemppiä!!!!! Äläkä tosiaan pyytele anteeksi että kirjoittelet tänne, toimii terapiana.

Muista että ansaitset parempaa ja pidät pään kylmänä.

Ilmoittele kuulumisia jos siltä tuntuu jatkossakin!

Vaikka ex käyttäytyi hyvin idiootisti ja anteeksiantamattomasti, niin miksi eroa ei voinut hoitaa kasvotusten? Tuntuu varmaan todella pahalta tulla tyhjään kotiin, missä on vain pelkkä lappu odottamassa. Tietenkin ap tuntee exänsä parhaiten ja tietää miten on järkevää menetellä, mutta kuulostaa niin kylmältä vain hylätä toinen.

Oma, riitaisa parisuhteeni loppui yhteisymmärryksessä ja yhdessä keskustellen. Juuri tuollaisen hullun tilanteen jälkeen. Siitä oli molempien helpompi jatkaa ilman kaunaa toista kohtaan. En usko että se nainen on ihan läpeensä paha, kun kerran noin kauan yhdessä olitte.

Loistavaa ap! Onnea uuteen kämppään!

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ex käyttäytyi hyvin idiootisti ja anteeksiantamattomasti, niin miksi eroa ei voinut hoitaa kasvotusten? Tuntuu varmaan todella pahalta tulla tyhjään kotiin, missä on vain pelkkä lappu odottamassa. Tietenkin ap tuntee exänsä parhaiten ja tietää miten on järkevää menetellä, mutta kuulostaa niin kylmältä vain hylätä toinen.

Oma, riitaisa parisuhteeni loppui yhteisymmärryksessä ja yhdessä keskustellen. Juuri tuollaisen hullun tilanteen jälkeen. Siitä oli molempien helpompi jatkaa ilman kaunaa toista kohtaan. En usko että se nainen on ihan läpeensä paha, kun kerran noin kauan yhdessä olitte.

Tuskin tuollaisen psykolehmän kanssa keskustelu olisi edes mahdollista.

Itse kun kerroin haluavani erota vastaavasta eukosta, niin olin saada leipäveitsestä.

Siinä ei paljoa enää keskusteltu.

Minun mielestäni ap toimin juuri oikein.

Kolmonen

Tuu heti kertoon jos se tekee jotain psykoa ap!

Voimia Ap! Oikea ratkaisu. Olen tosi pahoillani mitä jouduit kokemaan! Samalla jotenkin tunnen "myötätuntoa" naista kohtaa, vaikka käyttäytyi kuin sekopää... siis toivottavasti hakee apua. Olen itse mustasukkainen, mutta murto-osan tuosta ja joskus olen kihissyt itsekseni raivosta mustikseuteni tähden... ja koetan saada siihen muutosta koko ajan (vanhoja traumoja). Jotenkin siis pystyn kuvittelemaan tuon naisen tunteet, vaikka en pätkääkään hyväksy. Niitä hänen on parempo hoitaa itsekseen. 

Tsemppiä ap:lle! Minusta olet toiminut järkevästi. Vihelsit pelin kerralla poikki ja teit väistöliikkeen pelastaaksesi itsesi. Ikävää, että tähän tultiin, mutta ei sinulla ollut oikein vaihtoehtoja. Nyt kannattaa ottaa ihan reilusti aikaa itselle että ehdit toipua. Varmaan vasta ajan kanssa huomaat, miten sairaassa suhteessa olet ollut. Nauti nyt siitä, että on helpompi hengittää. 

Kuten joku ehdotti, ainakin omalle äidille kannattaa kertoa mitä on tapahtunut. Voit tarvita jonkun juttukaverin, joka tietää totuuden ja äidin on ehkä oman turvallisuutensakin vuoksi hyvä tietää tilanne.

Kaikkea hyvää sinulle jatkoon!

Hauska nähdä miten yleisö nielee niin tosissaan vaan tarinan toisen puolen. Nyt se akka on ihan psykolehmäks leimautunut, eikä kukaan ole kuullut sanaakaan sen suusta.

Tää on just yks niitä asioita mikä maailmassa mättää. Ihmiset on niin helposti johdateltavissa, että ihan yököttää. Missä teidän kriittisyys..?