Väsyneen naisen vastaus Heli Vaaraselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonoa huonoa on jos lapsen kengännauhojen solmiminen, kahvinlaitto, tasojen pyyhkiminen ja muu vastaava koetaan rasitteeksi. Mitä mies tekee emännällä, jolle jo tällaiset asiat ovat ylivoimaisia suorittaa. Ei mitään!

Miksi mies ei voi solmia niitä kengännauhoja tai pyyhkiä tasoja? Heille se pikemminkin tuntuu olevan ylivoimaista.

Jos mies nuo tekee niin nainen kulkee perässä ja tekee ne uudelleen koska tasot on pyyhitty väärään suuntaan tai ainakin väärällä pesuaineyhdistelmällä ja nauhatkin on solmittu lenkit väärinpäin kiertäen. Lisäksi helvetillinen nalkutus miehelle.

Mies oppi olemaan auttamatta kotitöissä. Nalkutus toki jatkuu mutta niinhän se jatkuu vaikka niitä kotitöitä tekisikin.

En allekirjoita. Jos hoitaa hommansa kunnolla, niin ei ole mitään syytä nalkuttaa. Avaan suuni silloin, jos mies tekee "vähän sinne päin" ja tarkoituksella. Yleensä näissä tapauksissa mies tasan tarkkaan tietää hutiloineensa ja laskee nimenomaan sen varaan, ettei hänen tarvitsekaan tehdä kunnolla, kun minä sitten korjaan. Ensi kerralla voi jo vedota siihen, että "sää osaat niin paljon paremmin, niin tee sää".

Kuinkahan monta eroa tuo tutkimus tulee aiheuttamaan.

Sehän yrittää kertoa niiden suhteiden ongelmista, joissa kontrollifriikki nainen mäkättää miehelleen täysin aiheetta. Niitäkin on. Mutta kärjistämisessä vaan nyt mennään niin pitkälle että tavalliset naiset, joilla on joku vastuuton peter-pan-mies, vetävät herneet nenään niin syvälle että suuttuvat miehilleen entistä enemmän.

Itsekin olen nuorena ollut suhteessa vastuuttoman miehen kanssa, joka jätti kaiken minun vastuulleni. Kotona vain sotki ja vaati seksiä ja vielä jätti kaikki raha-asiatkin minun huolekseni. Ei edes osallistunut laskujen maksamiseen vaikka oli luvannut. Kummasti vaan oli hänellä aina rahat loppu kun olisi pitänyt maksaa vuokra tai joku muu säännöllisesti toistuva meno. Minä maksoin lopulta kaiken yksin vaikka tulot meillä oli yhtä suuret.

Onneksi ymmärsin erota.

Nyt olen normaalissa suhteessa, aikuisen vastuuntuntoisen miehen kanssa ja arvostan häntä kovasti.

Mutta jos vielä olisin sen nuoruudenrakkauteni kanssa yhdessä niin viimeistään tuommoisen syyllistävän lehtikirjoittelun jälkeen ottaisin eron.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nalkutus voi tuhota rakkauden.

Miksi mies ei voi tehdä kotona mitään ilman nalkutusta?

Ihan samalla tavalla se mitääntekemättömyys rakkauden tappaa kuten myös se, että vaatii vain toista tekemään kaikkea.

Voisit kokeilla kertoa asiasi eri tavalla. Mies tuskastuu siihen, että nainen hokee asiaa kiukkuisesti ja se vain itse asiassa lisää miehen valtaa tilanteessa. Selkeä mutta ystävällinen puhe - jonka miehet osaavat paremmin sukupuoliroolinsa takia - esimerkiksi voisi auttaa. Jos asia on tärkeä ja mies ei tämänkään jälkeen välitä, silloin hän on itsekäs.

Vaarasen tapauksessa miehen tapaa rakastaa ja toimia ei kunnioitettu. Se ei ole hyvä asia.

Kokeilin exääni ystävällistä selkeää puhetta, kuten laitoin roskapussin kiinni, vein eteiseen ja pyysin viemään kun tein itse muita kotitöitä. Vastaus myöhemmin. Kun mies ei kahden päivän jälkeenkään ollut kuulemma huomannut roskapussia jonka yli hyppäsi aamulla päästäkseen ovesta ulos, nöyrryin ja vein itse koska asunto haisi jo kohtuuttoman pahalle. Haju ei häirinnyt miestä. En toistanut pyyntöä etten olisi syyllistynyt nalkuttamiseen.

Pyykkien ripustaminen, kuulemma nyt/tänään ei huvita ripustaa. Hän voi ripustaa kun tuntuu siltä. Koskaan ei tuntunut ja parin päivän päästä pyykki oli pestävä uudestaan ja minä ripustin.

Jne.

Eli mies ei halua totella ketään, mutta ei itsenäsesti myöskään tehdä mitään.

Ymmärrän kapinan ja surun, koska tämän oli itseestäänselvyys ettämies makaa sohvalla illan, silloin joskus kun nykyiset 70-80-vuotiaat tulivat töistä kotiin, töistä, joissa pekkaset olivat itsestäänselvyys, ja jolloin esim käpeksiminen kaukalon laidalla tai koulun pihassa, pienessä 20 oppilaan koulussa, oli työ, josta sai palkkaa. Eli aikana kun työelämä oli helppoa, miehen oli ok maata myös kotona.

Silti nämä ihmiset ovat väsyneitä ja katkeria suurimmaksi osaksi. Ehkä lapsuus oli kova.

Yhteistä terapeuteille, psykologeille, psykiatreille jne näyttäisi olevan se, että he puolustelevat miehiä ja vaativat niitä etuoikeuksia jotka miehellä on aina ollut. Koulun pitää muuttua vastaamaan, naisten pitää...

Mutta miehiltä ja pojilta ei mikään virallinen taho vaadi.

Täällä on tartuttu joulukortteihin ja verrattu siihen kun mummo saunassa synnytti, mutta fakta on se että äiti hoitaa paljon muutakin kuin ne joulukortit.

Kumpi perheessä hoitaa esim.

Ikkunoiden pesun (minä)

Lattiakaivojen putsauksen (minä)

Kausivaatteiden vaihdon (sis. pesut, sovitukset, hankkimiset, paikoilleen järjestelyt, myynnit kirppiksellä) (minä)

Keittiön kaappien siivous (minä)

Pakastimen sulatus ja uunin pesu (minä)

Myyjäisleipomiset (minä)

Lapsen lääkärit (minä)

Lapsen hammaslääkärit (minä)

Neuvolat (minä)

Sairaan lapsen kanssa valvotut yöt (minä)

Oksennus- täi-, pissavahinko ym pyykin (minä)

Vaatekaappien läpikäymisen, uusien vaatteiden hankinnan ja pienten lajittelu ja kirppis (minä)

Anopin, tätien, setien, lasten kummien, hääparien, kavereiden lahjat (minä)

Remontit (minä)

..listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Mitä kaikkea mies hoitaa meillä pääsääntöisesti yksin:

Auton katsastus

Auton pesu

Safkat meillä laitetaan 50:50, mutta miehen jäljiltä on turha odotaa saavansa kasviksia lauteselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nalkutus voi tuhota rakkauden.

Miksi mies ei voi tehdä kotona mitään ilman nalkutusta?

Ihan samalla tavalla se mitääntekemättömyys rakkauden tappaa kuten myös se, että vaatii vain toista tekemään kaikkea.

Voisit kokeilla kertoa asiasi eri tavalla. Mies tuskastuu siihen, että nainen hokee asiaa kiukkuisesti ja se vain itse asiassa lisää miehen valtaa tilanteessa. Selkeä mutta ystävällinen puhe - jonka miehet osaavat paremmin sukupuoliroolinsa takia - esimerkiksi voisi auttaa. Jos asia on tärkeä ja mies ei tämänkään jälkeen välitä, silloin hän on itsekäs.

Vaarasen tapauksessa miehen tapaa rakastaa ja toimia ei kunnioitettu. Se ei ole hyvä asia.

Kokeilin exääni ystävällistä selkeää puhetta, kuten laitoin roskapussin kiinni, vein eteiseen ja pyysin viemään kun tein itse muita kotitöitä. Vastaus myöhemmin. Kun mies ei kahden päivän jälkeenkään ollut kuulemma huomannut roskapussia jonka yli hyppäsi aamulla päästäkseen ovesta ulos, nöyrryin ja vein itse koska asunto haisi jo kohtuuttoman pahalle. Haju ei häirinnyt miestä. En toistanut pyyntöä etten olisi syyllistynyt nalkuttamiseen.

Pyykkien ripustaminen, kuulemma nyt/tänään ei huvita ripustaa. Hän voi ripustaa kun tuntuu siltä. Koskaan ei tuntunut ja parin päivän päästä pyykki oli pestävä uudestaan ja minä ripustin.

Jne.

Olet selkeästi valinnut kumppaniksesi joko itsestäsi liian erilaisen miehen tai itsekkään miehen.

Toisaalta taas onni ei aina tule kodin puhtaudesta ja siisteydestä. On mahdollista, että mies, joka ei siivoa hirveästi, rakastaa sinua enemmän kuin paljon siivoava mies.

Vierailija kirjoitti:

Moikka Heli,

ajattelin kirjoittaa sulle näin suoraan kun selkeästi tunnut imuroivan kaiken tarvittavan informaatiosi täältä vauva.fi-palstalta. Tai ainakin hyvin ahkerasti surffaat, kun kykenet ihan määrittämään miten "- Monet nykyiset kolme- ja nelikymppiset äidit ovat osa vauva.fi- ja somesukupolvea." Siis toistan: Väestöliiton parisuhdeterapeutti käyttää ympäristönsä havannointiin Suomen suurinta provopalstaa. Hän määrittää vauva.fin niin tärkeäksi, meidät voi määrittää vauva.fi-sukupolveksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen valtio maksaa palkkaa näkemyksistä suomalaisista parisuhteista ihmiselle, joka olettaa a)ihmisten olevan tosissaan täällä b) ihmisten ylipäätänsä käyvän täällä. Sellasta tähän alkuun. Aika hurjan tieteellisen ajattelukyvyn on selkeästi kehittänyt tuo mallina olo, taideteoksien myynti ja "kaupunkitutkimuksen tutkijakoulu."

Niin tosiaan, ajattelin ottaa sinuun sitten tätä kautta yhteyttä. Kerrot, kuinka sydäntäsärkevää on, miten suomalaiset naiset vaativat mahdottomia, vähättelevät, pilkkaavat ja hylkäävät treffikumppaneita kenkien perusteella.

Älykkäästi olet tämän vähättelyn päätellyt johtuvan "väsymyksestä." Lainaisin sanomisiasi: "Vaarasen mukaan naisen käytöksen taustalla on väsymys. Moni nainen on uupunut vaativassa työssään ja paineissa olla samaan aikaan toimelias ja jaksava äiti tai kumppani. Energiaa ei vain riitä puolisolle asti."

Nyt päästiinkin siihen ytimeen. Onko sinulle, rakas Heli Vaaranen, pätkähtänyt koskaan mieleen MIKSI naiset ovat niin väsyneitä? Aika ylimalkainen vastaus, miten "toimeliaan" äitiyden ja kumppanuuden yhdistäminen työelämään on aika rankkaa.

Tässä on teidän väestöliiton oma tutkimuksenne, mihin ihan itsekin olet päässyt kommentoimaan. http://yle.fi/uutiset/kotityot_ovat_yleisin_riidanaihe_-_ei_ainoastaan_…

Ensimmäinen riidan aihe on kotityöt, toisena on erityisesti miehillä oma aika. Väestöliiton sivuilta löytyy tutkimuksia siitä, miten kotityöt eivät vieläkään jakaannu tasaisesti, ja kuinka kotitöiden lisääntyminen vaikuttaa naisten halukkuutteen saada lapsia.

Mietiskelitkö näitä omia tutkimuksianne ennenkuin päätit pyöräyttää tuon miesasiamiesten penikset kovettavat tieteelliset kommenttisi esille?

Arvaa mitä. Olet oikeassa. Naiset ovat väsyneitä. AIVAN. HEL-VE-TIN VÄSYNEITÄ.

Arvaa mitä siitä väsymyksestä syntyy? Katkeruutta, epätyytyväisyyttä ja pahaa oloa. Tämä paha olo sitten kohdistuu johonkin. Sinun mielessäsi se kohdistuu syyttömään mieheen, joka tekee kyllä ja yrittää epätoivoisesti miellyttää, mutta ei pysy järjettömissä vaatimuksissa mukana. Toisin sanoen, nainen on väsynyt, purkaa sen syyttömään mieheen, joka jostain kumman syystä ei olekaan yhtä väsynyt.

Arvaa mitä, mä tarjoilen sulle nyt mun empiiristä tutkimusta ihan 100% ilmaiseksi. En tarvitse apurahaa tutkimukseen, ihan voin vain valottaa näin tätä mun ja kaikkien tuntemieni naisten sielunelämää. Ole hyvä!

Kerronpa tässä meidän omasta elämästä. Aamuisin tarhaan ja kouluun lapset hoitaa minä. Mies hoitaa töihin itsensä. Mies hakee lapset usein. Minä käyn kaupan kautta, hoidan ruoan ja autan läksyt. Mies ja minä kuskataan vuoron perään lasta harrastuksiin.

Kuullostaa aika tasa-arvoiselta vielä, vai mitä? Ei minulla ole mitään syytä olla väsyneempi kuin mies.

Eikö? Valotetaanpa tätä meidän arkea hieman.

Aamuisin minä herätän, puen, teen aamupalan pienemmälle, autan pesussa, autan isompaa etsimään juuri sen yhden jutun mikä on hukassa/väärin. Samalla puen, syön ja pesen itseni.

Moni varmasti sanoisi tähän, että mikset anna miehesi tehdä? NO, mäpä "annoin". Lopputulos oli se, että tarhasta on soitettu, miten lapsi on puettu väärin ja liian kevyesti. Koululaiselle ei osaa muistuttaa, mitä lappua tarvitaan mukaan, ei osaa katsoa lukujärjestystä, että heittääkö kouluun vai sinne uimahallille, ja JOS pitää lähteä sinne uimhallille, tää herra ei kykene tarkistamaan onko tytöllä kaikki tarvittava mukana. Nykyään ei haittaa, kun iso tyttö osaa jo katsoa peräänsä. Kolmosluokkalainen ei vaan oikein osaa. Lapset on vähän sellasia, ettei kaikkea muista tai osaa suunitella. Myöskin nää miehen aamuherätykset ja kouluuviemiset on ollut yhtä marmatusta, miten hänellä on kiire ja tehkää te tytöt ite. Aamut on yksinkertaisesti sysätty mulle. Kyllä, olemme riidelleet, keskustelleet, minä olen itkenyt, olen pyytänyt, mies ei yksinkertaisesti kykene tähän. Se on vaan jätetty mulle.

Toinen on ruoan laitto iltaisin. Mies kokkaa pari kertaa viikossa, minä loput. Kun minä kokkaan, se tarkoittaa sitä, että siivoan jälkeni ja keittiön ruoanlaiton jälkeen. Kun mies kokkaa, se tarkoittaa sitä, että pannut jätetään likoamaan tiskialtaaseen, pöydät pyyhkimättä ja valmistustavarat levälleen.

Läksyihin mies ei jaksa keskittyä. Hän on niin väsynyt töistä päästyään. Ei häntäkään koskaan autettu läksyissä, se on niiden duunia.

Kun lapset viedään harkkoihin, miehen kohdalla se tarkoittaa kenkien laittamista jalkaan ja autoon istumista. Minun kohdallani se tarkoittaa kamojen pakkaamista, välipalan ja veden muistamista, pyyhkeen muistamista, treenikamojen lisäksi. Kun tämä lapsen valmistanen harkkoihin sattuu hänen kohdalleen, hän ei yksinkertaisesti tee sitä. Ei vaan tee. Ja kun tullaan kotiin, märkä pyyhe jää kassiin ja puolikas banaani jätetään viemättä roskiin, vaatteita ei laiteta pesuun.

Olen hyvin "onnekas", koska mies "osallistuu" kotitöihin. Niin, osallistuu. Kotityöt on siis mun iso prokkis, koko talon puhtaanapito on minun vastuullani, ja mies sitten osallistuu tähän projektiin. Tämä ei koskaan tapahdu oma-aloitteisesti. Lentäisin varmaan perseelleni, jos tulisin kotiin ja löytäisin miehen imuroimasta "Joo, mä nyt alotin tän siivomisen kun sun vanhemmat tulee illalla." Mä hoidan valehtelematta 80% kaikesta.

Mulla on hyvä idea teille sinne Väestöliitolle, kun kovin innoissanne rustaatte tutkimuksianne. Voisitteko ystävällisesti tehdä tieteellisen tutkimuksen siitä, miten usein se on MIES joka on vetovastuussa näistä asioista:

-Joulukorttien lähetys (muutenkin sukulaisten muistaminen, kutsuihin vastaaminen ja lahjojen osto, merkkipäivien muistaminen)

-Teillä kotona niiden juhlien järjestäminen, suunnittelu ja toteutus. Sehän on ihan tunnettu fakta, että miehet ovat niitä, jotka esim. ylioppilasjuhlat toteuttavat ja stressaavat mopin varressa, miten niihin on enää vaan kaksi viikkoa ja vieläkin ikkunat pesemättä. Kun tulee vieraita, onko se mies joka hoitaa ruoat, siivouksen ja sen itse vitun vierailun sopimisen?

-Lasten lääkärit, lasten synttärit (esim. lahjat, muistaminen, kuljetus), lasten koulutapahtumat, vanhempainillat, lasten harrastuksiin liittyvät asiat, matkoille lähdettäessä lasten tavaroiden pakkaaminen

Teillä ilmeisesti on päädytty siihen, että miehet kyllä tekevät, mutta ei nyt vaan ylitarkan ja neuroottisen naisen mielestä tarpeeksi hyvin. Onko se omalla tavalla tekemistä, että jättää lapsen pukematta asiallisesti, koska antoi tytön itse valita vaatteensa? Onko se omalla tavalla tekemistä, että hutaisee imurilla, kun huomautat asiasta sanotaan "tee ite jos osaat niin hyvin"? Onko se ihan mahdoton ajatus, että miehet saattaisivat nauttia ja ottaa kaiken irti tästä ikiaikaisesti asemastaan passattavana, joten avuttomuuteen on niin kiva ja helppo heittäytyä, vedoten siihen, että mikään tehty ei kelpaa?

Nyt päästiin kakkosaiheeseen, eli omaan aikaan.

Miksi sinä, rakas Heli Vaaranen, uskot tämän olevan erityisesti miehille riidanaihe?

Uskotko sinä sitä, että naiselle on helpompaa vaan ilmoittaa ja lähteä sinne jumppaan, vai toisinpäin? Kumman sinä arvioit olevan sen, joka ottaa reippaasti harrastuksia ja juhlimisiltoja itselleen? Kumman sinä uskot olevan se, jota stereotypisesti pidetään nalkuttavana ilonpilaajana, jota kutsutaan "pirttuhirmuksi", jonka yleisesti uskotaan olevan se joka yrittää kahlita ryyppäämään rynnistävää puolisoon kotiin? Kumman sinä, rakas pieni Heli, uskot olevan se, joka vetoaa kavereilleen puhelimeen, että "en voi tulla kun toi ei päästä"? Kumpia sinä näät juhlimassa kaupungilla, miehiä vai keski-ikäisiä naisia?

Kumman sukupuolen sinä arvelet olevan se, joka on ympäri maailma taantunut toisen palvelijaksi parisuhteessa? Kumpi sukupuoli se on, jonka oletetaan uhraavan uransa ja elämänsä toisen ja perheen hyväksi? Kumpi sukupuoli se on, jota on KOKO historian käytetty syntipukkina? Kumpi sukupuoli on se, jonka liikettä syytetään joka päivä länsimaissa yhteiskunnan "rappiosta"? Kumpi sukupuoli on se, jota yleisesti pidetään joustavana ja helpompana muuttaa? Tämä näkyy esim. siinä, miten Kiinassa tätä sukupuolta on propaganda avulla ahdistettu väkisin naimisiin ja saamaan lapsia brändäämällä tämän sukupuolen edustajat "jämiksi" jos he ovat yli 27-vuotiaita?

Kumpis sukupuoli se olikaan, jota varten on oma nimitys suomalaisessa(kin) kielessä, kun he pääsevät naimisiin, mutta miehen säilyessä ennallaan? Niin, mies ja vaimo. Aika jännä. Madame et mademoiselle. Mies on vaan l´homme koko elämänsä.

Kun nainen koulutetaan kehitysmaissa, koulutat samalla koko perheen. Kun koulutat miehen, koulutat miehen. Kun naisille annettaan palkkaa näissä samoissa rutiköyhissä maissa, he käyttävät sen lasten hyvinvointiin. Miehet käyttävät itseensä. Heli, olisiko se hyvin haastavaa ja kammottavaa myöntää, että ihan oikeasti, ihan aikuisten oikeasti, miehet ovat itsekkäämpiä ja holtittomimpia kuin naiset? Olisiko se niin vaikea hyväksyä ne tosiasiat, että rikokset ja sekoilu on enimmäkseen miesten heiniä, koska naisten pitää ajatella muita? Esim. rattijuopoista 90% on miehiä. Naiset vaan yksinkertaisesti ajattelevat enemmä muiden hyvinvointia, eivätkä siksi mene samalla joukolla kännissä rattiin. Olisiko se vaikea hyväksyä, että se on useimmiten mies joka ryyppää/pelaa talot ja maat? Kertooko se mielestäsi mitään, että naiset itsenäistyvät aikaisemmin, muuttavat omilleen aikasemmin, pääsevät yliopistoihin (valtava luku-urakka) enemmän kuin miehet?

Heli, mitäpä jos me kerrankin laskisimme aseemme ja vihamme naisia ja pieniä tyttöjä vastaan, ehkä ensimmäisenä sukupolvena historiassa, emmekä asettaisi heitä vastuuseen kaikesta mikä on väärin?

Katsos kun Heli, totuus tossa vuodatuksessasi on se, että naiset ovat väsyneitä. Miehet, jotka ovat totutettu pitämään itseään sinä palveltavana ja luomakunnan kruununa, jotka ovat tottuneet, että äiti hoitaa kotityöt ja järjestää elämän, loukkaantuvat verisesti kun heidän tekemisiään "kritisoidaan" (eli ihmetellään, miksi helvetissä niitä ei voi hoitaa kunnolla) ja pitävät tätä merkkinä naisen ilkeydestä, ei siitä, että heillä itsellään voisi olla parannettavaa. Useat miehet myös heittäytyvät tähän avuttomuuteen, kun ei kuitenkaan kelpaa. Tämä olotila mahdollistaa sen herkullisen marttiyryyteen heittäytymisen, jota koko tekstiti henki. Eli kyllä sä saat olla vetovastuussa, mutta silti pitää olla iloinen ja hyväntuulinen naureskelija.

Myöskin haluaisin puuttua tähän timantipalaseesi tekstissäsi:

"- Miesten tekemä vähättely ei ole minulle tuttu ilmiö.

Rakas Heli pieni, kun sulta toi internetsurffaus onnistuu, niin käyppä vilkaisemassa sellaiset sivustot kuin reddit, ylilauta, facebook, twitter, return of the kings, red pill-ideologia. Tulethan sitten kertomaan takaisin mitä ajattelet. Jos tämä ei riitä, avaa vitsikirja ja etsi siellä naisiin kohdistuvat vitsit (vaimovitseistä voi aloittaa ja anoppivitseihin lopettaa.)

Tähän loppuun haluaisin kommentoida vielä yhtä säihkyvää aivorubiinisiasi kun kysyt, onko toinen vierellä yhä kun rupsahtaa, sairastuu tai vanhenee. Tähän vastaisin parilla tutkimuksella, jos vanha klisee nuorten sihteeriensä matkaan lähtevistä keski-ikäisistä naisista ei auta:

http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/2014092518694701_lz.shtml

http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-1288689104193.html

Ja arvaa, kumpi sukupuoli on herkempi näkemään itsensä syyttömämpänä ja kaltoinkohdeltuna, ei kaltoinkohtelijana? Arvaa, kumpi sukupuoli se on, joka uskoo treffikumppanin kokevan hänet vastenmieliseksi kenkien vai käytöksen perusteella?

Ja vikaksi: arvaa, kumpi sukupuoli tuli vakana näyttämään artikkeliasi vähättelystä eilen, hänen lähdettyä tänään koko viikonlopuksi kavereiden kanssa mökille jättäen mut sairaiden lapsien kanssa yksin? Pystytkö arvaamaan?

Hyvää perjantaita.

"Käsi joka kehtoa keinuttaa hallitsee maailmaa".

Kasvattakaa niistä pojistanne kunnon miehiä jotka osallistuu sen sijaan että elävät ikuisina poikina.

Vastaan on kävelly elämässä ihan muutama "onneksi tuli vihdoin poika perheeseen"-äiskiä ja vauvelia kohdellaan ihan pienestä pitäen kuin perintöprinssiä -- perheen tyttöjen kustannuksella.

niinjuuri kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nalkutus voi tuhota rakkauden.

Miksi mies ei voi tehdä kotona mitään ilman nalkutusta?

Ihan samalla tavalla se mitääntekemättömyys rakkauden tappaa kuten myös se, että vaatii vain toista tekemään kaikkea.

Voisit kokeilla kertoa asiasi eri tavalla. Mies tuskastuu siihen, että nainen hokee asiaa kiukkuisesti ja se vain itse asiassa lisää miehen valtaa tilanteessa. Selkeä mutta ystävällinen puhe - jonka miehet osaavat paremmin sukupuoliroolinsa takia - esimerkiksi voisi auttaa. Jos asia on tärkeä ja mies ei tämänkään jälkeen välitä, silloin hän on itsekäs.

Vaarasen tapauksessa miehen tapaa rakastaa ja toimia ei kunnioitettu. Se ei ole hyvä asia.

Kokeilin exääni ystävällistä selkeää puhetta, kuten laitoin roskapussin kiinni, vein eteiseen ja pyysin viemään kun tein itse muita kotitöitä. Vastaus myöhemmin. Kun mies ei kahden päivän jälkeenkään ollut kuulemma huomannut roskapussia jonka yli hyppäsi aamulla päästäkseen ovesta ulos, nöyrryin ja vein itse koska asunto haisi jo kohtuuttoman pahalle. Haju ei häirinnyt miestä. En toistanut pyyntöä etten olisi syyllistynyt nalkuttamiseen.

Pyykkien ripustaminen, kuulemma nyt/tänään ei huvita ripustaa. Hän voi ripustaa kun tuntuu siltä. Koskaan ei tuntunut ja parin päivän päästä pyykki oli pestävä uudestaan ja minä ripustin.

Jne.

Eli mies ei halua totella ketään, mutta ei itsenäsesti myöskään tehdä mitään.

Ymmärrän kapinan ja surun, koska tämän oli itseestäänselvyys ettämies makaa sohvalla illan, silloin joskus kun nykyiset 70-80-vuotiaat tulivat töistä kotiin, töistä, joissa pekkaset olivat itsestäänselvyys, ja jolloin esim käpeksiminen kaukalon laidalla tai koulun pihassa, pienessä 20 oppilaan koulussa, oli työ, josta sai palkkaa. Eli aikana kun työelämä oli helppoa, miehen oli ok maata myös kotona.

Silti nämä ihmiset ovat väsyneitä ja katkeria suurimmaksi osaksi. Ehkä lapsuus oli kova.

Yhteistä terapeuteille, psykologeille, psykiatreille jne näyttäisi olevan se, että he puolustelevat miehiä ja vaativat niitä etuoikeuksia jotka miehellä on aina ollut. Koulun pitää muuttua vastaamaan, naisten pitää...

Mutta miehiltä ja pojilta ei mikään virallinen taho vaadi.

Jokainen tajuaa järjellä, että työelämä on ollut aivan saatanan helppoa, ei ole vaatinut mitään, verrattuna siihen mitä nyt. Ja mies oli perheen pää kotona ja teki sielläkin mitä halusi. Silti nämä ihmiset ovat väsyneitä ja katkeria suurimmaksi osaksi ja arjen sankareita ja työn raskaan raatajia.

hmmmm kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän teidän kannata naiset vaan asua keskenään kommuunissa, kun kakki miehet on niin paskoja. Ja tietysti vice versa. Toisaalta olisi mukavaa nähdä kummassa kommuunissa valitsisi parempi ilmapiiri.

Olen itseasiassa pohtinut ajatusta. Naiskommuunissa olisi siistiä, terveellistä itse tehtyä ruokaa, lapsista pidettäisiin huolta... Mieskommuunissa lojuisi kaljatölkkejä ja pizzalaatikoita ympäri kämppää, vessa olisi törkyinen, lapsilla koko viikon samat likaiset vaatteet päällä... Mutta hei, tärkeintähän on rento meininki! Ei saa nalkuttaa ja pingottaa.

Mä olen muutaman hyväpalkkaisen ja koulutetun naisen kanssa puolitosissaan miettinyt ajatusta naiskommuunista. Ostettaisiin omakotitalo yhdessä jostain merenrannalta (yhdessä meillä olisi siihen varaa) ja iso tila-auto, kaikkien lapset muuttaisi meille, rempattaisiin taloa yhdessä ja niihin juttuihin, mitä ei osata, palkattaisiin ammattilainen, laitettaisiin vuorotellen iso satsi ruokaa, leikittäisiin lasten kanssa... Työmäärä ihan varmasti vähenisi. Miehet voidaan kutsua kylään silloin, jos halutaan seksiä. Tietysti tulisi silloin tällöin kränää jostain (varmaan meillä naisillakin vähän eri siisteyskriteerit), mutta kyllä ne selvitettäisiin puhumalla. Naisissa on se hyvä puoli, että he yleensä ymmärtävät toisen tilanteen, jos asiasta keskutellaan.

Mieskommuunille on ihan oma nimikin. Sen nimi on armeija. Siellä harvemmin mikään lojuu tai mistä minä enää mitään tiedän. Ennen vanhaan se nalkutuskin eli toisin sanoen simputus oli sallittua ja silloin kaikki oli tip top takin kauluksia myöten. Mutta kai sielläkin kaikki alkoi mennä päin seiniä kun naistenkin sallittiin osallistua.

Hyvä pointti. Hmmm.

Mutta tarkemmin kun miettii, niin sapuskat tulevat valmiina naaman eteen, ja tarvitsee hoitaa vaan itsensä ja omat asiansa, joten ei päde.

Hahhah, totta! Ja miesten mielestä armeija on niiiin rankkaa. Ei saa pelata pleikkaa ja juoda kaljaa, kun huvittaa. Sitten, kun ovat armeijan käyneet, kokevat he oikeudekseen luistaa kaikista kotihommista. Eikö siellä armeijassa muuten pedattu oma sänky? Mieheni väittää, ettei vain osaa pedata sänkyä siististi.

hmmmm kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän teidän kannata naiset vaan asua keskenään kommuunissa, kun kakki miehet on niin paskoja. Ja tietysti vice versa. Toisaalta olisi mukavaa nähdä kummassa kommuunissa valitsisi parempi ilmapiiri.

Olen itseasiassa pohtinut ajatusta. Naiskommuunissa olisi siistiä, terveellistä itse tehtyä ruokaa, lapsista pidettäisiin huolta... Mieskommuunissa lojuisi kaljatölkkejä ja pizzalaatikoita ympäri kämppää, vessa olisi törkyinen, lapsilla koko viikon samat likaiset vaatteet päällä... Mutta hei, tärkeintähän on rento meininki! Ei saa nalkuttaa ja pingottaa.

Mä olen muutaman hyväpalkkaisen ja koulutetun naisen kanssa puolitosissaan miettinyt ajatusta naiskommuunista. Ostettaisiin omakotitalo yhdessä jostain merenrannalta (yhdessä meillä olisi siihen varaa) ja iso tila-auto, kaikkien lapset muuttaisi meille, rempattaisiin taloa yhdessä ja niihin juttuihin, mitä ei osata, palkattaisiin ammattilainen, laitettaisiin vuorotellen iso satsi ruokaa, leikittäisiin lasten kanssa... Työmäärä ihan varmasti vähenisi. Miehet voidaan kutsua kylään silloin, jos halutaan seksiä. Tietysti tulisi silloin tällöin kränää jostain (varmaan meillä naisillakin vähän eri siisteyskriteerit), mutta kyllä ne selvitettäisiin puhumalla. Naisissa on se hyvä puoli, että he yleensä ymmärtävät toisen tilanteen, jos asiasta keskutellaan.

Mieskommuunille on ihan oma nimikin. Sen nimi on armeija. Siellä harvemmin mikään lojuu tai mistä minä enää mitään tiedän. Ennen vanhaan se nalkutuskin eli toisin sanoen simputus oli sallittua ja silloin kaikki oli tip top takin kauluksia myöten. Mutta kai sielläkin kaikki alkoi mennä päin seiniä kun naistenkin sallittiin osallistua.

Hyvä pointti. Hmmm.

Mutta tarkemmin kun miettii, niin sapuskat tulevat valmiina naaman eteen, ja tarvitsee hoitaa vaan itsensä ja omat asiansa, joten ei päde.

Periaatteessa kiva kuntoilukoulu, ainoa miinus yhteismajoitus.

niinjuuri kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nalkutus voi tuhota rakkauden.

Miksi mies ei voi tehdä kotona mitään ilman nalkutusta?

Ihan samalla tavalla se mitääntekemättömyys rakkauden tappaa kuten myös se, että vaatii vain toista tekemään kaikkea.

Voisit kokeilla kertoa asiasi eri tavalla. Mies tuskastuu siihen, että nainen hokee asiaa kiukkuisesti ja se vain itse asiassa lisää miehen valtaa tilanteessa. Selkeä mutta ystävällinen puhe - jonka miehet osaavat paremmin sukupuoliroolinsa takia - esimerkiksi voisi auttaa. Jos asia on tärkeä ja mies ei tämänkään jälkeen välitä, silloin hän on itsekäs.

Vaarasen tapauksessa miehen tapaa rakastaa ja toimia ei kunnioitettu. Se ei ole hyvä asia.

Kokeilin exääni ystävällistä selkeää puhetta, kuten laitoin roskapussin kiinni, vein eteiseen ja pyysin viemään kun tein itse muita kotitöitä. Vastaus myöhemmin. Kun mies ei kahden päivän jälkeenkään ollut kuulemma huomannut roskapussia jonka yli hyppäsi aamulla päästäkseen ovesta ulos, nöyrryin ja vein itse koska asunto haisi jo kohtuuttoman pahalle. Haju ei häirinnyt miestä. En toistanut pyyntöä etten olisi syyllistynyt nalkuttamiseen.

Pyykkien ripustaminen, kuulemma nyt/tänään ei huvita ripustaa. Hän voi ripustaa kun tuntuu siltä. Koskaan ei tuntunut ja parin päivän päästä pyykki oli pestävä uudestaan ja minä ripustin.

Jne.

Eli mies ei halua totella ketään, mutta ei itsenäsesti myöskään tehdä mitään.

Ymmärrän kapinan ja surun, koska tämän oli itseestäänselvyys ettämies makaa sohvalla illan, silloin joskus kun nykyiset 70-80-vuotiaat tulivat töistä kotiin, töistä, joissa pekkaset olivat itsestäänselvyys, ja jolloin esim käpeksiminen kaukalon laidalla tai koulun pihassa, pienessä 20 oppilaan koulussa, oli työ, josta sai palkkaa. Eli aikana kun työelämä oli helppoa, miehen oli ok maata myös kotona.

Silti nämä ihmiset ovat väsyneitä ja katkeria suurimmaksi osaksi. Ehkä lapsuus oli kova.

Yhteistä terapeuteille, psykologeille, psykiatreille jne näyttäisi olevan se, että he puolustelevat miehiä ja vaativat niitä etuoikeuksia jotka miehellä on aina ollut. Koulun pitää muuttua vastaamaan, naisten pitää...

Mutta miehiltä ja pojilta ei mikään virallinen taho vaadi.

Juu, eiks oo kauheen juoni tuo patriarkaatti.

Just kun luulet ettei se ole sekaantunut XXX-asiaan, niin se onki.

Ainakin musta tuntuu siltä. Ja jos musta tuntuu siltä ,niin asia on just niin kun tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonoa huonoa on jos lapsen kengännauhojen solmiminen, kahvinlaitto, tasojen pyyhkiminen ja muu vastaava koetaan rasitteeksi. Mitä mies tekee emännällä, jolle jo tällaiset asiat ovat ylivoimaisia suorittaa. Ei mitään!

Miksi mies ei voi solmia niitä kengännauhoja tai pyyhkiä tasoja? Heille se pikemminkin tuntuu olevan ylivoimaista.

Jos mies nuo tekee niin nainen kulkee perässä ja tekee ne uudelleen koska tasot on pyyhitty väärään suuntaan tai ainakin väärällä pesuaineyhdistelmällä ja nauhatkin on solmittu lenkit väärinpäin kiertäen. Lisäksi helvetillinen nalkutus miehelle.

Mies oppi olemaan auttamatta kotitöissä. Nalkutus toki jatkuu mutta niinhän se jatkuu vaikka niitä kotitöitä tekisikin.

En allekirjoita. Jos hoitaa hommansa kunnolla, niin ei ole mitään syytä nalkuttaa. Avaan suuni silloin, jos mies tekee "vähän sinne päin" ja tarkoituksella. Yleensä näissä tapauksissa mies tasan tarkkaan tietää hutiloineensa ja laskee nimenomaan sen varaan, ettei hänen tarvitsekaan tehdä kunnolla, kun minä sitten korjaan. Ensi kerralla voi jo vedota siihen, että "sää osaat niin paljon paremmin, niin tee sää".

Esimerkkini oli toki ns. hihasta ravistettu mutta hauska huomata että se pätee ihan todellisuudessakin. Pointti oli nimittäin siinä että nainen ei ole tyytyväinen jos ne kotityöt ei ole tehtynä just sillä naisen asettamalla superkorkealla standardilla. Osoitit lisäksi senkin että jos homma ei suju mielesi mukaan niin se on toki miehen puolelta tahallinen teko ja miehen vika. Et suostu ymmärtämään että ehkä miehesi tekee homman mielestään riittävän hyvin vaikka se ei sinun standardiisi ylläkään.

siistarkoitan kirjoitti:

niinjuuri kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nalkutus voi tuhota rakkauden.

Miksi mies ei voi tehdä kotona mitään ilman nalkutusta?

Ihan samalla tavalla se mitääntekemättömyys rakkauden tappaa kuten myös se, että vaatii vain toista tekemään kaikkea.

Voisit kokeilla kertoa asiasi eri tavalla. Mies tuskastuu siihen, että nainen hokee asiaa kiukkuisesti ja se vain itse asiassa lisää miehen valtaa tilanteessa. Selkeä mutta ystävällinen puhe - jonka miehet osaavat paremmin sukupuoliroolinsa takia - esimerkiksi voisi auttaa. Jos asia on tärkeä ja mies ei tämänkään jälkeen välitä, silloin hän on itsekäs.

Vaarasen tapauksessa miehen tapaa rakastaa ja toimia ei kunnioitettu. Se ei ole hyvä asia.

Kokeilin exääni ystävällistä selkeää puhetta, kuten laitoin roskapussin kiinni, vein eteiseen ja pyysin viemään kun tein itse muita kotitöitä. Vastaus myöhemmin. Kun mies ei kahden päivän jälkeenkään ollut kuulemma huomannut roskapussia jonka yli hyppäsi aamulla päästäkseen ovesta ulos, nöyrryin ja vein itse koska asunto haisi jo kohtuuttoman pahalle. Haju ei häirinnyt miestä. En toistanut pyyntöä etten olisi syyllistynyt nalkuttamiseen.

Pyykkien ripustaminen, kuulemma nyt/tänään ei huvita ripustaa. Hän voi ripustaa kun tuntuu siltä. Koskaan ei tuntunut ja parin päivän päästä pyykki oli pestävä uudestaan ja minä ripustin.

Jne.

Eli mies ei halua totella ketään, mutta ei itsenäsesti myöskään tehdä mitään.

Ymmärrän kapinan ja surun, koska tämän oli itseestäänselvyys ettämies makaa sohvalla illan, silloin joskus kun nykyiset 70-80-vuotiaat tulivat töistä kotiin, töistä, joissa pekkaset olivat itsestäänselvyys, ja jolloin esim käpeksiminen kaukalon laidalla tai koulun pihassa, pienessä 20 oppilaan koulussa, oli työ, josta sai palkkaa. Eli aikana kun työelämä oli helppoa, miehen oli ok maata myös kotona.

Silti nämä ihmiset ovat väsyneitä ja katkeria suurimmaksi osaksi. Ehkä lapsuus oli kova.

Yhteistä terapeuteille, psykologeille, psykiatreille jne näyttäisi olevan se, että he puolustelevat miehiä ja vaativat niitä etuoikeuksia jotka miehellä on aina ollut. Koulun pitää muuttua vastaamaan, naisten pitää...

Mutta miehiltä ja pojilta ei mikään virallinen taho vaadi.

Jokainen tajuaa järjellä, että työelämä on ollut aivan saatanan helppoa, ei ole vaatinut mitään, verrattuna siihen mitä nyt. Ja mies oli perheen pää kotona ja teki sielläkin mitä halusi. Silti nämä ihmiset ovat väsyneitä ja katkeria suurimmaksi osaksi ja arjen sankareita ja työn raskaan raatajia.

Onko väsyttänyt siksi, että työssä on ollut vittumaisia pomoja? Oma arvostus on heikko? Omasta mielestään ovat kovankin työn tehneet.

Vierailija kirjoitti:

hmmmm kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän teidän kannata naiset vaan asua keskenään kommuunissa, kun kakki miehet on niin paskoja. Ja tietysti vice versa. Toisaalta olisi mukavaa nähdä kummassa kommuunissa valitsisi parempi ilmapiiri.

Olen itseasiassa pohtinut ajatusta. Naiskommuunissa olisi siistiä, terveellistä itse tehtyä ruokaa, lapsista pidettäisiin huolta... Mieskommuunissa lojuisi kaljatölkkejä ja pizzalaatikoita ympäri kämppää, vessa olisi törkyinen, lapsilla koko viikon samat likaiset vaatteet päällä... Mutta hei, tärkeintähän on rento meininki! Ei saa nalkuttaa ja pingottaa.

Mä olen muutaman hyväpalkkaisen ja koulutetun naisen kanssa puolitosissaan miettinyt ajatusta naiskommuunista. Ostettaisiin omakotitalo yhdessä jostain merenrannalta (yhdessä meillä olisi siihen varaa) ja iso tila-auto, kaikkien lapset muuttaisi meille, rempattaisiin taloa yhdessä ja niihin juttuihin, mitä ei osata, palkattaisiin ammattilainen, laitettaisiin vuorotellen iso satsi ruokaa, leikittäisiin lasten kanssa... Työmäärä ihan varmasti vähenisi. Miehet voidaan kutsua kylään silloin, jos halutaan seksiä. Tietysti tulisi silloin tällöin kränää jostain (varmaan meillä naisillakin vähän eri siisteyskriteerit), mutta kyllä ne selvitettäisiin puhumalla. Naisissa on se hyvä puoli, että he yleensä ymmärtävät toisen tilanteen, jos asiasta keskutellaan.

Mieskommuunille on ihan oma nimikin. Sen nimi on armeija. Siellä harvemmin mikään lojuu tai mistä minä enää mitään tiedän. Ennen vanhaan se nalkutuskin eli toisin sanoen simputus oli sallittua ja silloin kaikki oli tip top takin kauluksia myöten. Mutta kai sielläkin kaikki alkoi mennä päin seiniä kun naistenkin sallittiin osallistua.

Hyvä pointti. Hmmm.

Mutta tarkemmin kun miettii, niin sapuskat tulevat valmiina naaman eteen, ja tarvitsee hoitaa vaan itsensä ja omat asiansa, joten ei päde.

Hahhah, totta! Ja miesten mielestä armeija on niiiin rankkaa. Ei saa pelata pleikkaa ja juoda kaljaa, kun huvittaa. Sitten, kun ovat armeijan käyneet, kokevat he oikeudekseen luistaa kaikista kotihommista. Eikö siellä armeijassa muuten pedattu oma sänky? Mieheni väittää, ettei vain osaa pedata sänkyä siististi.

Kaikkiin sängyn petausdetaljeihin sinäkin viitsit puuttua.  On se niin rankkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nalkutus voi tuhota rakkauden.

Miksi mies ei voi tehdä kotona mitään ilman nalkutusta?

Ihan samalla tavalla se mitääntekemättömyys rakkauden tappaa kuten myös se, että vaatii vain toista tekemään kaikkea.

Voisit kokeilla kertoa asiasi eri tavalla. Mies tuskastuu siihen, että nainen hokee asiaa kiukkuisesti ja se vain itse asiassa lisää miehen valtaa tilanteessa. Selkeä mutta ystävällinen puhe - jonka miehet osaavat paremmin sukupuoliroolinsa takia - esimerkiksi voisi auttaa. Jos asia on tärkeä ja mies ei tämänkään jälkeen välitä, silloin hän on itsekäs.

Vaarasen tapauksessa miehen tapaa rakastaa ja toimia ei kunnioitettu. Se ei ole hyvä asia.

Kokeilin exääni ystävällistä selkeää puhetta, kuten laitoin roskapussin kiinni, vein eteiseen ja pyysin viemään kun tein itse muita kotitöitä. Vastaus myöhemmin. Kun mies ei kahden päivän jälkeenkään ollut kuulemma huomannut roskapussia jonka yli hyppäsi aamulla päästäkseen ovesta ulos, nöyrryin ja vein itse koska asunto haisi jo kohtuuttoman pahalle. Haju ei häirinnyt miestä. En toistanut pyyntöä etten olisi syyllistynyt nalkuttamiseen.

Pyykkien ripustaminen, kuulemma nyt/tänään ei huvita ripustaa. Hän voi ripustaa kun tuntuu siltä. Koskaan ei tuntunut ja parin päivän päästä pyykki oli pestävä uudestaan ja minä ripustin.

Jne.

Olet selkeästi valinnut kumppaniksesi joko itsestäsi liian erilaisen miehen tai itsekkään miehen.

Toisaalta taas onni ei aina tule kodin puhtaudesta ja siisteydestä. On mahdollista, että mies, joka ei siivoa hirveästi, rakastaa sinua enemmän kuin paljon siivoava mies.

Mielenkiintoinen ajatus ja vaatii pohtimista, äkkiseltään tuntuisi, että rakkaus on sama asia kuin teot.

Vierailija kirjoitti:

hmmmm kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän teidän kannata naiset vaan asua keskenään kommuunissa, kun kakki miehet on niin paskoja. Ja tietysti vice versa. Toisaalta olisi mukavaa nähdä kummassa kommuunissa valitsisi parempi ilmapiiri.

Olen itseasiassa pohtinut ajatusta. Naiskommuunissa olisi siistiä, terveellistä itse tehtyä ruokaa, lapsista pidettäisiin huolta... Mieskommuunissa lojuisi kaljatölkkejä ja pizzalaatikoita ympäri kämppää, vessa olisi törkyinen, lapsilla koko viikon samat likaiset vaatteet päällä... Mutta hei, tärkeintähän on rento meininki! Ei saa nalkuttaa ja pingottaa.

Mä olen muutaman hyväpalkkaisen ja koulutetun naisen kanssa puolitosissaan miettinyt ajatusta naiskommuunista. Ostettaisiin omakotitalo yhdessä jostain merenrannalta (yhdessä meillä olisi siihen varaa) ja iso tila-auto, kaikkien lapset muuttaisi meille, rempattaisiin taloa yhdessä ja niihin juttuihin, mitä ei osata, palkattaisiin ammattilainen, laitettaisiin vuorotellen iso satsi ruokaa, leikittäisiin lasten kanssa... Työmäärä ihan varmasti vähenisi. Miehet voidaan kutsua kylään silloin, jos halutaan seksiä. Tietysti tulisi silloin tällöin kränää jostain (varmaan meillä naisillakin vähän eri siisteyskriteerit), mutta kyllä ne selvitettäisiin puhumalla. Naisissa on se hyvä puoli, että he yleensä ymmärtävät toisen tilanteen, jos asiasta keskutellaan.

Mieskommuunille on ihan oma nimikin. Sen nimi on armeija. Siellä harvemmin mikään lojuu tai mistä minä enää mitään tiedän. Ennen vanhaan se nalkutuskin eli toisin sanoen simputus oli sallittua ja silloin kaikki oli tip top takin kauluksia myöten. Mutta kai sielläkin kaikki alkoi mennä päin seiniä kun naistenkin sallittiin osallistua.

Hyvä pointti. Hmmm.

Mutta tarkemmin kun miettii, niin sapuskat tulevat valmiina naaman eteen, ja tarvitsee hoitaa vaan itsensä ja omat asiansa, joten ei päde.

Hahhah, totta! Ja miesten mielestä armeija on niiiin rankkaa. Ei saa pelata pleikkaa ja juoda kaljaa, kun huvittaa. Sitten, kun ovat armeijan käyneet, kokevat he oikeudekseen luistaa kaikista kotihommista. Eikö siellä armeijassa muuten pedattu oma sänky? Mieheni väittää, ettei vain osaa pedata sänkyä siististi.

Hommaa sille semmoinen sinivalkoruudullinen päiväpeitto...

Kenen te luulette hoitavan armeijassa ns. huoltohommat? Kasarmit mopataan varusmiesten toimesta, samoin vessat putsataan. Varusvarastolla (pyykit) on myös varusmiehiä, samoin keittiöllä. Ruoat kuskataan varusmieskuljettajien toimesta vaikka keskelle korpea. Metsäleireillä mukana kulkee teltat ja kaikki muukin polttopuista lähtien. Leirin lopulta teltat ja muut varusteet huolletaan jälleen varusmiesten toimesta. jne.

Kommentteja lukiessa saa sen kuvan että osa (naisista?) kuvittelee että armeijassakin on joku hiton eukkolauma pitämässä varusmiesten kasarmit ja vaatteet puhtaana ja laittamassa ruokaa ja varusmiehet vaan harjoittelevat sulkeisia ja kuntoilevat ja käyvät ampumaradalla. 

Olen itse isosisko ja tunnistan kyllä sen kasvatuksen ja kotiympäristön mallin merkityksen. Minä siivosin oman huoneeni (siis pyyhin pölyt ja imuroin) jo tarhaikäisenä. Äiti pyysi minua auttamaan pikkuveliäni hänen huoneensa siivouksessa vielä veljeni ollessa murrosikäinen. Veljeni ei osaa vieläkään yli 20v laittaa itse muuta ruokaa kuin paistaa jauhelihaa ja keittää makaronia. Minä leivoin koululaisena jo pikkuleipiä. Todella raivostuttavaa näin jälkikäteen ajatellen! Oma mieheni on myös perheen kuopus ja äidin silmäterä. Sen kyllä valitettavasti välillä huomaa hänen avuttomuudestaan. On totuttu siihen, että mamma ja nyt vaimo hoitaa.

Mun mielestä av pointti on hyvä:

Miksi mies saa laiskotella, luistaa tahallaan tehtävistä, heittäytyä aikuiseksi vauvaksi ja tämän päälle vaatia "omaa aikaa" eli ryyppäämään lähtemistä, MUTTA jos nainen on se joka huomauttaa näistä asioista on nainen NALKUTTAJA.

Toi "nalkuttaminen" on oikeasti synonyymi Helin "töydellisyyden tavoittelulle" ja "vähättelylle". On maailman vanhin vitsi, että se sikailu on aina vähemmän tuomittavaa kun se sikailusta tuleva nalkutus. En menisi Helin vastaanotolle, koska hän yksinkertaisesti vaatii liikaa. Hän vaatii, että nainen ei ainoastaan niele tätä sikailua, vaan lopettaa tämän "nalkuttamisen". On ihan järkyttävää, että jotkut iltasanomat julkaisevat tollaisia paska-artikkeleita, jonka ainoa syy on lietsoa naisvihaa. Miksen ole ikinä nöhnyt artikkelia, missä kummastellaan miksei mies edelleenkään osallistu yhtä paljon kotitöihin ja jaa taakkaa?

Toinen juttu on se, että miehet eivät yksinkertaisesti kykene samaan itsekritiikkiin kuin naiset. Jos tää kengistään itkijä vaivautuisi katsomaan peiliin, sieltä löytyy 100% varmuudella se oikea syy. Miehet on selvästi herkempiä näkemää n itsensä alustettuina, vähäteltyinä uhreina parisuhteessa, eikä miettimään mistä se johtuu. Samoin toi "akka ei anna"-ulina on vanhempi kuin historia. Olisiko kenties olemassa syy sille, miksi akka ei anna?

Muuten, sinkkunaisista kyllä löytää artikkelia nirsoudesta. Miehistä ei todellakaan vastaavaa. Kun naiset hylkivät miestä, on miehen lopputulos "ooh mä oon selkeästi LIIAN kiltti (nice guy delusion), mä oon selkeästi LIIAN kunnollinen, KAIKKI nykyajan naiset on vääränlaisia, mun sinkkuus siis johtuu siitä että olen liian hyvä!" Naiset ehkä kykenevät näkemään itsessään syitä sinkkuuteensa.

Jutun pointti: Vaarasen näkökulma asiaan on, että miesten ei tarvitse katsoa peiliin vaan naisten. Helpompi näkökulmahan toi on, kukaan kun ei tule Heliä tappamaan tai ala trollaamaan raiskaamisella jos naisia kollektiivisesti halveksuu. Miehiä kritisoidessa toi riski kun tuppaa olemaan aika paljon isompi. Myöskin naiset omivat syyn helpommin ja ovat nimenomaan se joustava osapuoli.

jepulis kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että minä tuun kiitolliseksi omasta osastani, kun luen näitä juttuja! Mun mieheni osaa, tekee, ajattelee, ottaa huomioon, on oma-aloitteinen jne. No ei hänkään niitä joulukortteja hoksaa lähettää, mutta kaikessa muussa kyllä on ihan yhtä innokkaasti osallisena kuin minäkin. Jos lapsemme tarvitsee jotakin, mainitsen asiasta miehelle niin että hän osaa ottaa asian huomioon: Ostaa kaupoilla käydessä tai katselee käytettynä nettikirppikseltä. Ei siis tarvitse erikseen käskeä miestä tekemään hankintoja, kun hänellä on onneksi omatkin toimivat aivot.

Mikä siinä on, että osa miehistä on niin avuttomia? Kasvatuksestako se on kiinni? En ikipäivänä kestäisi katsella tuommoisia vässyköitä...

Sama täällä.

Kasvatuksesta se on kysymys, ja toisaalta siitä, miten asioiden annetaan kotona ajautua. Monihan on selittänyt sitä, miten äidin jäätyä vauvalomalle hän on hyvää hyvyyttään tehnyt kotityöt, ettei työssäkäyvän tarvitsisi ressata niillä itseään, ja siitä se tekemättömyys on sitten lähtenyt ajautumaan pysyväksi olotilaksi. Työnjaosta ei ehkä keskustella eikä sitä tehdä niin kuin pitäisi. Meillä oli kolmen lapsen ollessa pieniä ihan pakko tehdä säännöllistä arjen suunnittelua, että saatiin se pyörimään järkevästi, kun molemmilla oli aikaa ja reissuja vaativat työt. Vauvalomilla olin vuoden per lapsi ja hoidin kotihommista sen päivittäispuolen, jota arkipäivinä tarvittiin, mutta en suursiivouksia, esimerkiksi.  Näin ollen ei olla koskaan ajauduttu siihen tilanteeseen, ettei oltaisi puhuttu ja suunniteltu tai että toinen olisi tehnyt kaiken.

Ongelma on myös se, että koska ennen kauhisteltiin vauva-ajan rankkuutta, aikana, kun lakanat ja vaipat pestiin kylmässä joessa ja vaipat tehtiin itse, se oli rankkaa.

Nykyään vauva-aika ei aiheuta samalla tavalla työmäärää ollenkaan, ei ole sitä muistamista jahoitamista, mitä myöhemmin, eli kun äiti ensin ryhtyy ja ajattelee ylpeänä että tämähän onkin helppoa, niin se voi kostautua. Myöhemminhän lapset nukkuvat esim vain saman verran kuin vanhemmat. Vauvaiän jälkeen noin 9 tuntia 1-100-vuotiaat.

Kestovaippailevana (koska raha ja luonto), täysimettävänä (koska lapsen terveys) 3 h yössä nukkuvana suuritarpeisen pikkuvauvan äitinä tällaisten mielipiteiden lukeminen on TODELLA vituttavaa! Ai saatana kun onkin helppoa nukuttaa lapsi syliin umpiväsyneenä, nälkäisenä ja hielle sekä oksennukselle haisevana hermorauniona, kun mies kuorsaa vieressä... Jos tuo edes kehtaisi mäkättää mistään kotitöistä, pääsisi kyllä kyselemättä ulkoruokintaan!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hmmmm kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän teidän kannata naiset vaan asua keskenään kommuunissa, kun kakki miehet on niin paskoja. Ja tietysti vice versa. Toisaalta olisi mukavaa nähdä kummassa kommuunissa valitsisi parempi ilmapiiri.

Olen itseasiassa pohtinut ajatusta. Naiskommuunissa olisi siistiä, terveellistä itse tehtyä ruokaa, lapsista pidettäisiin huolta... Mieskommuunissa lojuisi kaljatölkkejä ja pizzalaatikoita ympäri kämppää, vessa olisi törkyinen, lapsilla koko viikon samat likaiset vaatteet päällä... Mutta hei, tärkeintähän on rento meininki! Ei saa nalkuttaa ja pingottaa.

Mä olen muutaman hyväpalkkaisen ja koulutetun naisen kanssa puolitosissaan miettinyt ajatusta naiskommuunista. Ostettaisiin omakotitalo yhdessä jostain merenrannalta (yhdessä meillä olisi siihen varaa) ja iso tila-auto, kaikkien lapset muuttaisi meille, rempattaisiin taloa yhdessä ja niihin juttuihin, mitä ei osata, palkattaisiin ammattilainen, laitettaisiin vuorotellen iso satsi ruokaa, leikittäisiin lasten kanssa... Työmäärä ihan varmasti vähenisi. Miehet voidaan kutsua kylään silloin, jos halutaan seksiä. Tietysti tulisi silloin tällöin kränää jostain (varmaan meillä naisillakin vähän eri siisteyskriteerit), mutta kyllä ne selvitettäisiin puhumalla. Naisissa on se hyvä puoli, että he yleensä ymmärtävät toisen tilanteen, jos asiasta keskutellaan.

Mieskommuunille on ihan oma nimikin. Sen nimi on armeija. Siellä harvemmin mikään lojuu tai mistä minä enää mitään tiedän. Ennen vanhaan se nalkutuskin eli toisin sanoen simputus oli sallittua ja silloin kaikki oli tip top takin kauluksia myöten. Mutta kai sielläkin kaikki alkoi mennä päin seiniä kun naistenkin sallittiin osallistua.

Hyvä pointti. Hmmm.

Mutta tarkemmin kun miettii, niin sapuskat tulevat valmiina naaman eteen, ja tarvitsee hoitaa vaan itsensä ja omat asiansa, joten ei päde.

Hahhah, totta! Ja miesten mielestä armeija on niiiin rankkaa. Ei saa pelata pleikkaa ja juoda kaljaa, kun huvittaa. Sitten, kun ovat armeijan käyneet, kokevat he oikeudekseen luistaa kaikista kotihommista. Eikö siellä armeijassa muuten pedattu oma sänky? Mieheni väittää, ettei vain osaa pedata sänkyä siististi.

Hommaa sille semmoinen sinivalkoruudullinen päiväpeitto...

Kenen te luulette hoitavan armeijassa ns. huoltohommat? Kasarmit mopataan varusmiesten toimesta, samoin vessat putsataan. Varusvarastolla (pyykit) on myös varusmiehiä, samoin keittiöllä. Ruoat kuskataan varusmieskuljettajien toimesta vaikka keskelle korpea. Metsäleireillä mukana kulkee teltat ja kaikki muukin polttopuista lähtien. Leirin lopulta teltat ja muut varusteet huolletaan jälleen varusmiesten toimesta. jne.

Kommentteja lukiessa saa sen kuvan että osa (naisista?) kuvittelee että armeijassakin on joku hiton eukkolauma pitämässä varusmiesten kasarmit ja vaatteet puhtaana ja laittamassa ruokaa ja varusmiehet vaan harjoittelevat sulkeisia ja kuntoilevat ja käyvät ampumaradalla. 

Armeija tarkoittaa siis sitä, että miehet vähintää 6kk pitävät itse huolen itsestään? Siis ihan itse moppaatte sotkunne? Jopa vessat putsaatte omista pissa- ja kakkatahroistanne? Herranjumala, pyykitkin! Anna mun kaikki kestää! Ruoka itse tehtyä? Nyt menee jo ihan hulluksi.

Minä teen kotityöni siten kuin haluan. Turha siihen on vaimon tulla perästä motkottamaan. Sen minkä teen, se pätee. Jos vaimo olisi jokin nillittäjä, toimisin samoin! Minun työhöni ei puututa, se on jämpti!