Hulluinta, mitä lähivanhempi on vaatinut, keltänyt, tehnyt tai sanonut
Esimerkkejä omasta elämästä löytyy pilvin pimein, mutta tulen niistä vain huonolle tuulelle. Löytyiskö keltään mitään, jolle sais tosissaan nauraa?
Kommentit (170)
Meillä on katkera ja mustasukkainen äiti miesystävän lapsilla. Halusi välttämättä aikoinaan jäädä kotiin lasten kanssa, vaikka mies ei olisi halunnut elättää - ex-vaimo ei kuitenkaan töihin suostunut enää lasten syntymän jälkeen vaan millon milläkin verukkeella jätti aina työt hakematta... siinä oli helppo jättää miehelle koko perheen elayusvastuu. Ero otti koville, koska ex oli selkeästi ajatellut, että oli pelannut pelinsä hyvin. Suhde kuulemma kaatui, kun vaimo ei enää ollut kiinnostunut naisen roolista vaan ainoastaan äidin ja kodinhoitajan.. mies olisi halunnut tasavertaisen kumppanin taloudessa jossa jaetaan vastuttu yhdessä (elatus, kotityöt jne).
Mies haki yhteishuoltajuutta ja ihme kyllä sai sen, vaikka ex toki kovasti vastusti. Pari vuotta eron jälkeen tapasimme miehen kanssa ja alusta asti on ex tehnyt katkeraa kiusaa. Syytti minua jopa kodinrikkojaksi, vaikka en miestä edes tuntenut eron aikana enkä yli vuoteen sen jälkeenkään! En ole ottanut lapsiin mitään erityistä äitipuolen roolia vaan huoltajuus on isällä. Autan toki kun pyydetään ja joskus joudun jotain komentamaan, mutta säännöt keksii meillä lapsen isä. Äiti kuitenkin syyttää lasten varastajaksi ja ties mitä - soittelee meille itkun sekaisia puheluita aina, kun lapset meillä ovat kuinka häneltä on varastettu ja viety koko elämä. Joudun pitämään lapsiin melko paljon etäisyyttä, vaikka heistä kovasti tykkään. Äiti kuitenkin raivostui, kun kävin elokuvissa ja ostoksilla tytön kanssa (13v) tytön omasta halusta - se oli ilmeisesti väärin ja on kuulemma "äiti tytär juttu". En nyt niin etäinen halua olla, etten voi edes elokuviin lähteä. Lapset kärsii, koska pelkäävät kuulemma koko ajan, että äiti itkee ja loukkaantuu. ..
Paljon on yksityiskohtiakin, mutta ei ole tervettä. Ja töihinkin exä joutui... olisi kyllä tärkeää, että olisi muutakin elämää, kuin lapset ja kodinhoito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskantärkeitä näyttää olevan nämä uudet puolisot. Teillä ei ole yhtään sananvaltaa niihin lapsiin, eikä heidän vanhempiensa tapaamisjärjestelyihin. Hankaloitatte lasten kasvua ja kehitystä noilla juonillanne, hävetkää.
Uuuuuuuuuu! Kalahtiko kalikka? :D
No kerro nyt, mitäs SÄ oot vaatinut? ;)
Eikun se on ihan totta, objektiivinen mielipide. Minä vaadin nimenomaaan kasvatusrauhan ja sen muistamisen, ketkä ovat lapsen oikeat vanhemmat, joilla se kasvatusvastuu on. Eli teidän tehtävänne on ainoastaan antaa pillua sille miehelle ja jättää lapsen kasvattaminen osaavimmille ihmisille.
Hahhaa, oletko hieman katkera?
Kyllä miehelle pillua annan oikein olan takaa (sitähän sinä et tehnyt ja kun teit, se ei kummoista ollut) ja samalla osallistun lasten kasvatukseen, koska olen osa heidän elämäänsä - pysyvästi. Se, että pillua levitti ja tuli raskaaksi, ei tee kenestäkään "osaavaa kasvattajaa", se ei kerro muusta kuin siitä, että tuli raskaaksi. Olen hyvä kasvattaja lapsen isän kanssa eikä meillä mitään mitään ristiriitoja ole. Ei edes miehen oikean exän kanssa, joka on onneksi aidosti fiksu ja mukava - toisin kuin sinä.
Itse olen sekä lähivanhempi että isän uusi kumppani. Oman eroni hoidin aikanaan mahdollisimman hyvin. Ensin oli tosi vaikeaa hyväksyä sitä, että lapset ovat toisessa perheessä toisen naisen luona, vaikken miestä kaivannutkaan yhtään. Mua helpotti paljon se, että pyysin lasten isän uutta puolisoa tapaamiseen kanssani. Kun kohdattiin nenäkkäin, kaikki pelot ja pahansuopuudet loppuivat. Emme ole läheisiä, mutta kunnioitamme toisiamme, ja lapseni voivat todella hyvin. Suosittelen. Mun kumppanin exän kanssa en ole ollut missään tekemisissä, mutta miehen kautta voin aavistella, että melkoinen manipuloiva ääliö taitaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskantärkeitä näyttää olevan nämä uudet puolisot. Teillä ei ole yhtään sananvaltaa niihin lapsiin, eikä heidän vanhempiensa tapaamisjärjestelyihin. Hankaloitatte lasten kasvua ja kehitystä noilla juonillanne, hävetkää.
Uuuuuuuuuu! Kalahtiko kalikka? :D
No kerro nyt, mitäs SÄ oot vaatinut? ;)
Eikun se on ihan totta, objektiivinen mielipide. Minä vaadin nimenomaaan kasvatusrauhan ja sen muistamisen, ketkä ovat lapsen oikeat vanhemmat, joilla se kasvatusvastuu on. Eli teidän tehtävänne on ainoastaan antaa pillua sille miehelle ja jättää lapsen kasvattaminen osaavimmille ihmisille.
Hahhaa, oletko hieman katkera?
Kyllä miehelle pillua annan oikein olan takaa (sitähän sinä et tehnyt ja kun teit, se ei kummoista ollut) ja samalla osallistun lasten kasvatukseen, koska olen osa heidän elämäänsä - pysyvästi. Se, että pillua levitti ja tuli raskaaksi, ei tee kenestäkään "osaavaa kasvattajaa", se ei kerro muusta kuin siitä, että tuli raskaaksi. Olen hyvä kasvattaja lapsen isän kanssa eikä meillä mitään mitään ristiriitoja ole. Ei edes miehen oikean exän kanssa, joka on onneksi aidosti fiksu ja mukava - toisin kuin sinä.
Samaa mieltä. Minä olen todennäköisesti mieheni lapsille paljon parempi kasvattaja kuin heidän äitinsä. Olen kyllä ymmärtänyt pitää suuni kiinni asiasta.. Aika iso hälytyskello soi aina kun ihminen VAATII. Ja kasvatusrauhan...? Sun lapset hyötyvät eniten siitä että oppivat tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Kuullostaa aika pelottavalta.
Eron jälkeen usein toinen tai toinen tekee elämän sisällön toisen kiusaamisesta, ja se on siinä mielessä kaikkein onnettominta, että lapset siinä kärsii eniten. Hulluinta on, että kiusaaja voi olla kumpi tahansa, sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, kumpi eroa alunperin haki.
Meillä toivottiin vuosikymmenen ja ylikin, että ex löytäisi uuden. Silloin pääsimme aina helpommalla, kun hänellä oli seurustelusuhde meneillään. Kun taas ero tuli, niin me saimme kokea sen nahoissamme, ja lapset tietysti eniten.
Siitä vielä, että vaikeita ja kusipäisiä ihmisiä voi löytyä niin etästä kuin lähistäkin, mutta lähi on ainut, joka pystyy estämään toista vanhempaa tapaamasta lastaan ja jopa vieraannuttamaan hänet. Siksi etävanhempi joutuu tanssimaan lähivanhemman pillin mukaan, ja siinä pelissä on vain häviäjiä.
Meillä lapsi kertoi isälle olevansa tosi pahoillaan, kun me (uusioperhe) erotaan. Mistä tämmönen ajatus oli tullut, olimme omasta mielestämme onnellisessa liitossa? Äiti kertoi, ja hänkin oli hyvin surullinen meidän puolestamme. Jaahas. Mikähän tuossakin taas tällä kertaa oli takana? Pelko, että lapsi haluaisi muuttaa meille vai mikä? En ymmärrä.
Kahdesta lapsesta toinen muutti isälleen. Elatusmaksut olisi pitänyt pitää entisellään, koska äidin elintaso ei saa laskea. Niin että kenen tarpeisiin se elatus olikaan tarkoitettu?
Vierailija kirjoitti:
Kahdesta lapsesta toinen muutti isälleen. Elatusmaksut olisi pitänyt pitää entisellään, koska äidin elintaso ei saa laskea. Niin että kenen tarpeisiin se elatus olikaan tarkoitettu?
Tämän alapeukutus vaatii jo selitystä! Kaikkea sitä kuuleekin. Onhan niitä tilanteita, joissa exälle tuomitaan elatusta, mutta Suomessa harvemmin. Yleensä se raha on tarkoitettu lapsen elatukseen.
Lapset ei ole tyhmiä. Kokemuksesta voin sanoa, että he näkevät tämmösen käytöksen läpi, ja viimeistään aikuisina ottavat etäisyyttä siihen vanhempaan, joka on vuosia piinannut toista ja sabotoinut perheyhteyttä. Siinä vaiheessa piinaajalla voi tulla yksinäinen olo. Lapsi voi antaa anteeksi, mutta jos manipulointi ja marttyyrius kohdistuu lapseen sen jälkeen, kun entiseen puolisoon ei enää yletä, niin piinaaja voi jäädä loppuiäkseen täysin yksin.
Me emme olisi saaneet pitää juhlia ja näin tuhlata rahoja jonninjoutavaan. Nekin rahat olisi pitänyt käyttää lasten hyväksi. Kävikö kateeksi, kun meillä oli paljon ystäviä ja hävyttömän hauskaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttäviä ex -puolisoita monilla. Lapsi pelkkä pelinappula :(
Tää on kokoelma nyxien mielipiteistä (ei edes miestensä) minkähän näköinen on se mitallin toinen puoli? (Ja en ole exä enkä nyxä)
Eli siis, sun mielestä näissä anekdooteissa mainittuihin käytöstapoihin voisi lähiltä löytyä joku hyvä ja perusteltu selitys, jonka avulla tuo käytös muuttuisi oikeutetuksi?
Luepa uudestaan ja koeta keksiä JÄRKEVIÄ selityksiä noille lähien vaatimuksille tai käyttäytymiselle. Niitä ei ole.
Toki löytyy paskoja etävanhempiakin.. itsekin tunnen erään sellaisen. Ei tää oo mikään lähit vs etät, enemmänkin hullut vs tervejärkiset. :)
En väitä etteikö jutut voisi olla totta, mutta toisinpäin jutut voisivat kuulostaa erilaisilta ja näille nykyisille epäedullisempina. Aina jutut kärjistyy kun kuullaan vain yksipuolisesti jotakin osallistujaa.
Näinpä. Minunkin exän uusi puoliso oli levitellyt juttuja että en anna isän tavata lapsia tarpeeksi. Oikeasti asia meni niin, että isä keksi aina yhtäkkiä pyytää lapsia luokseen vaikka meillä oli tapaamisaikataulut sovittu ja niitä vielä moneen kertaan laitettu uusiksi tämän uuden puolison työvuorojen takia. Isä sitten pyyteli lapsia luokseen, vaikka tiesi että meillä oli jo suunnitelmia, esim. minun sukulaisten juhlia. Hyvähän sitten on valittaa etten päästä lapsia isälleen. Kyllä nämä jutut saa väännettyä vaikka miten, jos haluaa.
Ja edelleen kaikki kortit on lähillä. Tapaamisten estäminen on halpamaisinta, mitä etä voi tehdä. Haluaa kiusata etää, ja lasten paras unohtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttäviä ex -puolisoita monilla. Lapsi pelkkä pelinappula :(
Tää on kokoelma nyxien mielipiteistä (ei edes miestensä) minkähän näköinen on se mitallin toinen puoli? (Ja en ole exä enkä nyxä)
Eli siis, sun mielestä näissä anekdooteissa mainittuihin käytöstapoihin voisi lähiltä löytyä joku hyvä ja perusteltu selitys, jonka avulla tuo käytös muuttuisi oikeutetuksi?
Luepa uudestaan ja koeta keksiä JÄRKEVIÄ selityksiä noille lähien vaatimuksille tai käyttäytymiselle. Niitä ei ole.
Toki löytyy paskoja etävanhempiakin.. itsekin tunnen erään sellaisen. Ei tää oo mikään lähit vs etät, enemmänkin hullut vs tervejärkiset. :)
En väitä etteikö jutut voisi olla totta, mutta toisinpäin jutut voisivat kuulostaa erilaisilta ja näille nykyisille epäedullisempina. Aina jutut kärjistyy kun kuullaan vain yksipuolisesti jotakin osallistujaa.
Näinpä. Minunkin exän uusi puoliso oli levitellyt juttuja että en anna isän tavata lapsia tarpeeksi. Oikeasti asia meni niin, että isä keksi aina yhtäkkiä pyytää lapsia luokseen vaikka meillä oli tapaamisaikataulut sovittu ja niitä vielä moneen kertaan laitettu uusiksi tämän uuden puolison työvuorojen takia. Isä sitten pyyteli lapsia luokseen, vaikka tiesi että meillä oli jo suunnitelmia, esim. minun sukulaisten juhlia. Hyvähän sitten on valittaa etten päästä lapsia isälleen. Kyllä nämä jutut saa väännettyä vaikka miten, jos haluaa.
Niin, lasten parastahan äiti aina ajattelee. Lasten parhaalla on puolusteltu meillä se, että isä ei ole saanut tavata lapsiaan sovitusti joka toinen viikonloppu, koska
- heillä on ollut meno mummolaan, sukulaisten haudoille, kummitädin lapsen synttäreille (ikäero yli 10 v), kampaajalle
- lapsen on täytynyt tehdä läksyjä, lukea kokeisiin, siivota tai leipoa
- isällä oli naissuhde eli etän mukaan hänellä oli kriisi
- isä oli kieltäytynyt maksamasta jotain hankintaa tai muuten ollut epämiellyttävä
- mistä tahansa muusta syystä, joita ei koskaan selitetty, mutta osuivat kummasti aina sellaiseen viikonloppuun, johon oli tehty jotain kivoja suunnitelmia.
Onhan se järkyttävää, kun etä ei osaa ottaa huomioon lasten parasta, jonka vain äiti voi tietää?
Näitä juttuja lukiessa voi vaan miettiä että mikä teitä naisia oikein vaivaa?
Miehen exä oli kieltänyt lapsia puhumasta mulle, koska olen h**ra (kyllä, näillä sanoin), joka rikkoi heidän perheensä.
Muuten hyvä, mutta tavattiin miehen kanssa vasta vuosi eron jälkeen. Ja arvatkaa miltä tuntui lapsista (10v ja 13v)..
Tämä nyt sieltä alkupäästä ja miedoin esimerkki. Onneksi lapset on niin isoja, että pystyvät KARKAAMAAN tapaamaan isäänsä.
Nyt onneksi vanhempi lapsista jo täysi-ikäinen ja asuu omillaan. Toki sieltäkin äiti oli hakenut kaikki antamansa huonekalut ja astiat pois, kun MINÄ menin antamaan varastosta vanhan sängynrungon lapselle ja tämä kiittämätön meni ottamaan sen vastaan!
Tapailin aiemmin miestä, joka riiteli exänsä kanssa lapsiin liittyvistä asioista. Kerran olivat olleet lastenvalvojalla (vai mikä se titteli onkaan) pistämässä uusiksi tapaamissopimusta. Aiemmin lapset olivat olleet isällään joka toinen viikonloppu + yksi arki-ilta viikossa. Ex oli vaatinut koko sopimuksen uusimista mutta mikään lastenvalvojan ehdottama ei kelvannut. Ei viikko-viikko-systeemi, ei pelkästään joka toinen viikonloppu, ei vaihtoa 4 päivän välein. Ei kertakaikkiaan mitään. No lopulta lastenvalvoja oli kysynyt äidiltä että minkälaista sopimusta tämä sitten haluaa, oli sanonut että semmosta ettei laitettaisi päiviä paperille vaan hän aina soittaisi lasten isälle kun tämän pitää tulla hakemaan lapset luokseen, samalla hän ilmoittaisi onko lapset nyt isällään yhden yön vai viikon!
Lastenvalvoja ja isä oli katsoneet toisiaan aika tyrmistyneinä.
En ymmärrä miten tuo joka toinen vkl - systeemi on niin yleinen. Sossutäditkin jostain syystä suosii tämmöistä, vaikka isä haluaisi nähdä lastaan enemmän. Isä ei ole siinä enää vanhempi vaan pelkkä vierailija. Enkä ymmärrä äitejä jotka harrastavat tätä vieraannuttamista.
Vierailija kirjoitti:
Ei saa katsoa tosi-tv ohjelmia, kyse teineistä, sit hirveet kilarit ku ne oli kuitenkin katsoneet:)) uhkaili jopa sillä etteivät pääse meille enää..
Tässä olisi kiva tietää " teinin ikä" tarkemmin. En minäkään anna 13 v katsoa mitään ihan törkyä esim Temptation island. Joku pitää teininä jo yli kymmen vuotiaita .
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten tuo joka toinen vkl - systeemi on niin yleinen. Sossutäditkin jostain syystä suosii tämmöistä, vaikka isä haluaisi nähdä lastaan enemmän. Isä ei ole siinä enää vanhempi vaan pelkkä vierailija. Enkä ymmärrä äitejä jotka harrastavat tätä vieraannuttamista.
Käytännön sanelema juttu? Jos vanhemmat asuvat kauempana toisistaan, voi arjen asiat muuttua hankalaksi. Hoitopaikkaan kujetus, koulumatkat jne. Olisihan se hyvä jos eroava pariskunta pystyisi jäämään asumaan erittäin lähelle toisiaan jolloin asiatkin olisi helpompi järjestää. Olen kuitenkin huomannut oman tuttavapiirini eroissa että lähes kaikki tuntuu muuttavan mahdollisimman kauan exästä, osa jopa muuttanut eri maahan ettei tarvitse olla exän kanssa tekemisissä. Tästä sitten puhuvat "uutena alkuna" tai "puhtaalta pöydältä aloittamisena". Onhan se surullista lasten kannalta. Vain yksi eronnut pariskunta teki niin että toinen muutti vain kilometrin päähän.
En väitä etteikö jutut voisi olla totta, mutta toisinpäin jutut voisivat kuulostaa erilaisilta ja näille nykyisille epäedullisempina. Aina jutut kärjistyy kun kuullaan vain yksipuolisesti jotakin osallistujaa.