Lue keskustelun säännöt.
Törpöt vieraat ruokapöydässä - vertaistukiketju
Pakko päästä purkamaan kiukutusta ja mielellään kuulisin myös samankaltaisia kertomuksia hieman pölvästeistä ruokavieraista? Kuka kaatoi punaviinipullon pitkin perintötuukia ilman anteeksipyyntöä, kuka antoi lapsensa närppiä koristeet kakun päältä, kuka tyhjensi suolapurkin lautaselleen ennen maistamista? Kaikki mehevimmät ja vähemmänkin mehevät tarinat jakoon vain!
Minun tämänpäiväinen vierasärsytykseni syntyi serkkuni perheen vierailtua meillä ohikulkumatkallaan. Tapaaminen oli sovittu ja olin myös kysellyt etukäteen, onko jotain ruokarajoitteita tai erityismieltymyksiä. Ei kuulemma ole. No minä sitten tein keittiöremontin keskellä (lue liesi vaatehuoneessa, jääkaappi olohuoneessa yms.) mahdollisimman helppoa eli perheemme suosikkilaatikkoruokaa janssoninkiusausta ja mahdollisista mieltymyseroista johtuen myös kinkkukiusausta tarjolle. Salaatti ja muut lisukkeet päälle.
Janssoninkiusaus oli lastemme herkkua. Ei kuulemma ole enää. Syynä ei varmaan ole laisinkaan se, että vähän vanhemmat (lastemme ihailemat) pikkuserkut yököttelivät koko ruokailun ajan tarjoiluille. Eikä siinä vielä mitään, mutta heidän vanhempansa ei kertaakaan sanoneet, ettei ole kovin sopivaa yökötellä tarjotulle ruualle, etenkään, kun itse ei ollut pakko olla inhokkiaan metriä lähempänä.
Kommentit (1143)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestin itse itselleni 40v synttärit. Kaikki olikin täydellistä. Vieraat lähti ja ystäväni jäi, kun oli pitkän matkan takaa ja tarvitsi yöpaikkaa. Kuinkas ollakaan, loppuilta menikin minulla keittiössä. Juhlapöydän poislaitto, julmettu tiski, hienot kupit kaappiin, lisää tiskiä kun ystävä kävi ottamassa välipalaa. Melkein tuuperruin keittiöön, kysyi vaan että et kai sä oo väsynyt sun pitäis vähän levätä. Ei puhettakaan, että olisi tarjonnut apuaan. Minulla on jaloissa kipuja sairauden takia, hän tiesi sen. Itkua väänsin ja koitin saada paikat kuntoon. Kunnolla en kyennyt liikkumaan illalla. Hän totesi että voi kuinka paljon olit kaikkea laittanut, varmaan oot poikki kun itse leivoit kaiken, ja sulla on noi kipeät jalatkin. Hihkaisi vielä, että seuraavat juhlat sitten kymmenen vuoden päästä sulla! Uskokoon huvikseen et niitä juhlia ei tule. Niin, ja sanoi lähtiessä että voisin ottaa kakkua mukaan, kun näyttää sitä jääkaapissa vielä olevan, tuskin sulle muita vieraita tulee. Ei saanut, eikä osannut kiittää joten se siitä ystävyydestä. Onneksi oli kipulääkkeitä kaapissa seuraavaa yötä varten.
Nyt en ymmärtänyt. Eihän se ystäväsi vika ole, että sinä panostit paljon juhliin ja leivoit sen seitsemää sorttia, mistä seurauksena olit ihan puhki ja jalat kipeänä.
Kyse olikin siitä, että ei tajunnut edes kysyä tarvitsenko apua. Sentään majoitin hänet, ja ei tarvinnut nälkäisenä kotiinsa aamulla lähteä. Olisi voinut edes kysyä saako auttaa. Mielestäni siinä ei ole mitään, mitä ei voisi tajuta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestin itse itselleni 40v synttärit. Kaikki olikin täydellistä. Vieraat lähti ja ystäväni jäi, kun oli pitkän matkan takaa ja tarvitsi yöpaikkaa. Kuinkas ollakaan, loppuilta menikin minulla keittiössä. Juhlapöydän poislaitto, julmettu tiski, hienot kupit kaappiin, lisää tiskiä kun ystävä kävi ottamassa välipalaa. Melkein tuuperruin keittiöön, kysyi vaan että et kai sä oo väsynyt sun pitäis vähän levätä. Ei puhettakaan, että olisi tarjonnut apuaan. Minulla on jaloissa kipuja sairauden takia, hän tiesi sen. Itkua väänsin ja koitin saada paikat kuntoon. Kunnolla en kyennyt liikkumaan illalla. Hän totesi että voi kuinka paljon olit kaikkea laittanut, varmaan oot poikki kun itse leivoit kaiken, ja sulla on noi kipeät jalatkin. Hihkaisi vielä, että seuraavat juhlat sitten kymmenen vuoden päästä sulla! Uskokoon huvikseen et niitä juhlia ei tule. Niin, ja sanoi lähtiessä että voisin ottaa kakkua mukaan, kun näyttää sitä jääkaapissa vielä olevan, tuskin sulle muita vieraita tulee. Ei saanut, eikä osannut kiittää joten se siitä ystävyydestä. Onneksi oli kipulääkkeitä kaapissa seuraavaa yötä varten.
Nyt en ymmärtänyt. Eihän se ystäväsi vika ole, että sinä panostit paljon juhliin ja leivoit sen seitsemää sorttia, mistä seurauksena olit ihan puhki ja jalat kipeänä.
Kyse olikin siitä, että ei tajunnut edes kysyä tarvitsenko apua. Sentään majoitin hänet, ja ei tarvinnut nälkäisenä kotiinsa aamulla lähteä. Olisi voinut edes kysyä saako auttaa. Mielestäni siinä ei ole mitään, mitä ei voisi tajuta!
Olisit voinut pyytää apua
Valtettavasti tässä sinä olit ainoa törppö.
Ei juuri hlia ole pakko järjestää. Jos järjestää, voi ostaa apuvoimia
Vierailija kirjoitti:
Minua ottaa päähän, kun tullaan työttömän luo viikonlopuksi , kaksi suursyömäriä, ja syödään ja sotketaan ja tuliaista ei tule. Lähtiessä ei edes kiitetä. Seuraavat kaksi viikkoa joudun miettimään, kuinka ruokin itseni. Syödään, hotkitaan, maataan, taas syödään. Toinen jopa vähän väliä hakee jääkaapista pikkupurtavaa. Koko ajan kahvia keittämässä, eikö nyt oo sitä ja tätä kahvin kanssa. Lautasia ei osata nostaa altaaseen, ruuan jämät pitkin pöytää, leivän murustellaan pitkin poikin, suu täynnä ruokaa kovaan ääneen huudetaan pöydässä ja kimitetään. Sitten lähtiessä seistään ja ootetaan, että tuleeko mitään mukaan. Itse olen ylipainoinen joten en haluaisi niitä pullia ja kakkuja säilyttää jos jotain sattuu jäämään. Mutta mukaan en anna. Jos edes joskus sen kahvipaketin tai pari toisivat. Juustoa viipaloidaan paljaaltaan kuin hullut, sekin ois joskus mukava tuliainen kun sitä sitten menee. He ovat molemmat hyvätuloisia ja minä työtön. Mä en kohta jaksa, mutta en voi kieltääkään.
Kyllä voit kieltää, tai ohjeistaa että tulettehan kaupan kautta ja tuotte kahvia/juustoa/muuta mitä haluatte syödä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän 6-vuotias poika voi syödä yksin kokonaisen Saarioisten makaronilaatikon jos on kova nälkä.
Kuulostaa aika erikoiselta. En tiedä söisikö meidän 6-vuotias, kun meille ei eineslaatikkoja osteta.
Pohjanmaalla kirjoitti:
Monta esimerkkiä POHJANMAALTA joka ei ole Teksasia nähnytkään :D
- Anopin pöydässä sai kyllä hyvää ruokaa mutta annokset oli mitoitettu lapselle, aina sai hieman nälkäisenä lähteä pöydästä. Annoskoko = 1 peruna, desi kastiketta jossa lihapala etsi toistaan, ruokalusikallinen salaattia ja yksi leipä. Lisäksi lautanen napattiin heti edestä kun aloit näyttää siltä että olet lopettanut. Aikuisena olisin sen voinut ihan itse tiskikoneeseen viedä. Lisäksi aamupalalla oli tarjolla kahvia ja leetapullaa ja appiukko aina silmä kovana tiirasi jos oli jotain leikkelettä tai vastaavaa että sitä otetaan minimaalisen verran, sanonut ei mitään mutta se paheksuva katse jos erehtyi ottamaan sekä kinkkua että kurkkua tai hänen mielestään liian ison palan suolalohta
- Erään miniämme juhlissa kaikki kestää ja kestää. Mikäli juhlat on ilmoitettu alkavaksi klo 14, kahvia saadaan pöytään aikaisintaan klo 18. Vieraiden pitää siis kuivin suin istua ja seurustella neljä tuntia. Hitaus johtuu siitä että tarjottavat eivät ole valmiita vielä vieraiden saapuessa, kun emäntä useimmiten äiteineen vielä täyttää kakkua tms. Ja jotta vaivautuminen olisi täydellistä, vieraiden kanssa ei juurikaan seurustella tai heille suorastaan vittuillaan
- Erään toisen miniämme luona vieraita kohdellaan todella vieraanvaraisesti. Mikäli emäntä sattuu olemaan huonolla tuulella, hän ei välttämättä puhu mitään vuorokauteen ja pitkänmatkalaisille ei tarjota esim iltapalaa kun ollaan tultu heille talkoomuuttajiksi ja perillä kohteessa klo 20. Lisäksi totesi seuraavana päivänä ettei ole varautunut vieraiden tuloon (=ostanut ruokaa, itse pyytänyt meidät paikalle), joten me vieraat käymme heille kaupassa, perheessä jäseniä vanhemmat ja neljä lasta. Ruokaa laitetaan niin vähän että pitää olla omat eväät mukana tai käydä ABC:lla jossain välissä. Ja ei olla mitään suursyömäreitä vaan ihan tavallisella määrällä tullaan ravituiksi
- Kun tämä jälkimmäinen miniä menee anoppilaan, hän nostaa metakan siitä että isovanhemmat eivät ole huomanneet ostaa yksivuotiaalle sopivaa sosetta kaupasta, silloin tämä mulkoilija-appi saa jalat alleen ja käy lähikaupasta jogurttia lapsenlapselleen, sentään. Vaan kyllä se on niin että taaperoikäisen evästyksestä tulee vanhemman huolehtia, välipaloja ainakin mukaan vaikka taapero tavallista ruokaa söisikin jo
- Ällöttävää on myös ylenmääräinen passautus vaikka vieraana olisikin. Pitää aikuisen osata tarjota apua ruoanlaittoon ja siivoukseen mikäli yöpaikka tarjotaan ja pidetään kuin hotellivierasta eikä odottaa valmista. Ei ole mukavaa jos yksi ihminen (emäntä tai isäntä) joutuu muita miellyttääkseen olemaan tuntikaupalla keittiössä ja muut istuvat olohuoneessa tv:tä katsomassa eikä edes käydä jututtamassa. Tämän vuoksi olen näitä täysihoitolapalveluita viime aikoina vähentänyt roimasti. Ja hyvin harvoin saa itse mitään vastaavaa, melkein itku päässyt jos on yökyläpaikassa esim. valmiiksi pedattu sänky ja hyvää ruokaa. Olen kyllä kiittänyt sellaista emäntää/isäntää :)
Kukas nämä miniöittenne pojat olikaan kasvattanut? Eivät osaa edes vanhemmilleen talkooruokia tarjota/hommata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen järkyttynyt. Miten moukkia ihmisiä onkaan, ja moni isäntäväki vain hiljaa möllöttää. Jotenkin sitten vielä samoja röyhkeitä ihmisiä kutsutaan uudelleen ja uudelleen kotiinsa. En ikinä ole tuollaiseen törmännyt, että rohmutaan pöydät tyhjiksi tai mennään pöytään kutsumatta tai kaivetaan toisten jääkaappia tai ihmetellään ja arvostellaan ruokia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni ja veljeni mielestään vitsikkäästi pyörittelevät silmiään, kun tarjoan heille jotakin vähänkään tavallisesta kotiruoasta poikkeavaa ruokaa. Pohtivat myös muka vitsikkäästi "miten ihmeessä me tällästä osataan syödä" jne. Ruoaksi olen laittanut mm. intialaisittain maustettua karitsan potkaa, couscousia, polentaa, ratatouillea. Heille perusruoka on kalakeitto, karjalanpaisti, broileria uunissa... Söisivät vaan ja olisivat tyytyväisiä, kun kyse ei ole siitä, etteikö maistuisi.
Jos minä tarjoaisin isälleni couscousia, ratatouillea tai vastavaa, hän varmaan tuijottaisi lautasta ja kysyisi, eikö olisi keitettyjä perunoita. Monet yhtään vanhemmat ihmiset on sellaisia kotiruualla kasvaneita eivätkä kaipaa muuta. Veljesi on tullut isäänsä, sinä taas olet halunnut tietoisesti laajentaa makumieltymyksiäsi, kumpikin vaihtoehto on musta ihan ookoo. En sanoisi varsinaisesti törpöiksi ruokavieraiksi, korkeintaan hieman makumieltymyksiltään rajoittuneiksi.
Minusta taas tuo on ärsyttävää ja törkeää. Jos ei ole allerginen, niin voisi edes syödä. On ihan hyvä, että nämäkin junttiperseet saavat vähän vaihtelua. Keityt perunat eivät ole ainoa ihmisravinnoksi soveltuva ruoka-aine. Sen minusta voi jokainen jo vuonna 2015 Suomessa oppia oli ikä ihan mitä vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän kauempana asuva kaverini tuli työhaastatteluun mun asuinpaikkakunnalle ja sovittiin, että nähdään sen jälkeen mun luona ja lupasin laittaa ruokaa. Kaverini on aika nirso, mutta tiesin että lasagne uppoaa joten sitä sitten tein. Ovesta sisään tullessaan kaveri kertoi että ei ole nälkä koska hän käviki jo syömässä. Kutsuin kuitenkin syömään kanssani, koska itselläni oli nälkä. Ei-nälkäinen vieras söi yli puolet vuoan sisällöstä, kommentoi syödessään keittiöni epäsiisteyttä - tiskipöydällä oli pesua odottamassa se pannu, jossa olin tehnyt lasagnen kastikkeen - ja totesi, että hänen äitinsä lasagne se vasta hyvää onkin. Heti syötyään kaveri pomppasi pöydästä eteiseen ja sanoi, että täytyy lähteä kun on toisen kaverin kanssa sopinut menevänsä ennen bussin lähtöä hampurilaisille. Jälkikäteen naurattaa, silloin olin vähän loukkaantunut.
Ystäväni ex-vaimo oli (ja on varmaan vieläkin) aika lailla "tavaton" ihminen. Aina ensimmäisenä ruoka- ja kahvipöydässä, tosin ruokaa otti usein ensin lapsilleen, ei itselleen. Isohkoissa 60-vuotisjuhlissa ryntäsi ensimmäisenä ottamaan esikoiselleen ruokaa, vaikka paikalla oli iäkkäämpää väkeä. Sitten tunki keittiöön jääkaapille, sinne piti saada lapsen ruoat jäähtymään, kun oli liian kuumaa. Lapset saivat kahvipöydästä rohmuta niin paljon kuin halusivat. Rouvalla itsellään oli jo alle 30-vuotiaana niin huonot hampaat, että olisi tarvinnut tekarit. Aika lailla tehokkaasti kuitenkin nautti herkkuja tilaisuuden tullen. Välillä hänelle piti tehdä erikseen laktoosittomia ruokia ja herkkuja (halusi huomiota) mutta saattoi sitten huomaamattaan ottaa vaikka ihan normaalia jäätelöä.
Tapojen katoaminen kahvipöydässä on yleinen ilmiö. Lapset rohmuavat ensin ja koskevat tarjottaviin, vanhemmat eivät sano mitään. Mikä tapojen opettamisessa on niin vaikeaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei varsinaisesti törppöjä mut mieheni veljen perhe käy sukuloimassa 2-3 kertaa vuodessa täälläpäin ja yleensä yöpyvät meillä. Mukavia ja rentoja vieraita mutta ihmetyttää kun eivät koskaan tuo mitään tullessaan. Viimeksi tosin toivat pari vanhaksi menevää leipäpussin loppua ja päiväysvanhaa maitoa mitkä olisi muuten pitänyt laittaa roskiin reissun takia.
no varsinaisesti se ei meidän talouteen suurta lovea tee vaikka ruuan kulutus hetkellisesti kasvaakin mutta itse en koskaan mene tyhjin käsin yökylään vaan vien esim. kahvia, leipää, maitoa yms. Ja jos köydään kaupassa niin maksan osan ruuista. Kehtaa paremmin syödäkin kylässä kn tietää ettei toisen viimeisiä ruokia ole suuhunsa laittamassa.
toki eivät siis koko aikaa ole meidän pöydässä vaan muillakin sukulaisilla eli varmaan ajattelevat että ei se oo niin tarkkaa. :)
60-luvulla oli ihan normaalia, että lasten tarjoilut laitettiin erikseen. Ei olisi tullut kuuloonkaan, että lapset olisivat menneet rääpimään aikuisten kahvipöytää, kuten nykyään tehdään.
Mulla oli kerran juhlat, joiden jälkeen huomasin, että hedelmävadilla olleista omenista oli JOKAISESTA haukattu palanen. Syyllinen selvisi valokuvista. Se oli eräs 5-vuotias sukulaistyttö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika moni on nostanut esiin sen, miten lasten annetaan sikailla etenkin juhlien kahvipöydissä. Itsekään en ymmärrä, miksi tällaista annetaan tapahtua. On oikeasti ällöttävää, kun lasten annetaan lähmiä tarjottavia, sotkea kakkua ja mehua sekaisin velliksi, murustella ympäriinsä ja yökötellä tarjottaville. Ei tullut kuulonkaan silloin kun itse olin lapsi ja mä oon kuitenkin vasta 35. Kahvipöydästä sai ottaa vasta luvan kanssa, kakkua otettiin se määrä mikä annettiin eikä keksejä todellakaan rohmuttu itse, vaan äiti laittoi lautaselle. Kun oma annos oli syöty, kiitettiin ja jätettiin aikuiset rauhassa kahvittelemaan.
Nyt opetan itse omalle 1v 8kk:lle kauniita pöytätapoja: sotkemisesta ja sylkemisestä tulee lähtö pöydästä, samoin minkään tavaran heittämisestä. Pöydässä ei rampata, vaan kun syömisen lopettaa, lautanen otetaan kokonaan pois. Pöydästä lähtiessä kiitetään. Jos näin yksinkertaiset asiat voi opettaa jo taaperolle, niin miksei sitten vanhemmillekin lapsille?! Aivan vanhempien viitseläisyydestä kiinni...
Vierailija kirjoitti:
Järjestin itse itselleni 40v synttärit. Kaikki olikin täydellistä. Vieraat lähti ja ystäväni jäi, kun oli pitkän matkan takaa ja tarvitsi yöpaikkaa. Kuinkas ollakaan, loppuilta menikin minulla keittiössä. Juhlapöydän poislaitto, julmettu tiski, hienot kupit kaappiin, lisää tiskiä kun ystävä kävi ottamassa välipalaa. Melkein tuuperruin keittiöön, kysyi vaan että et kai sä oo väsynyt sun pitäis vähän levätä. Ei puhettakaan, että olisi tarjonnut apuaan. Minulla on jaloissa kipuja sairauden takia, hän tiesi sen. Itkua väänsin ja koitin saada paikat kuntoon. Kunnolla en kyennyt liikkumaan illalla. Hän totesi että voi kuinka paljon olit kaikkea laittanut, varmaan oot poikki kun itse leivoit kaiken, ja sulla on noi kipeät jalatkin. Hihkaisi vielä, että seuraavat juhlat sitten kymmenen vuoden päästä sulla! Uskokoon huvikseen et niitä juhlia ei tule. Niin, ja sanoi lähtiessä että voisin ottaa kakkua mukaan, kun näyttää sitä jääkaapissa vielä olevan, tuskin sulle muita vieraita tulee. Ei saanut, eikä osannut kiittää joten se siitä ystävyydestä. Onneksi oli kipulääkkeitä kaapissa seuraavaa yötä varten.
Mitä hän vastasi, kun sinä pyysit häntä auttamaan sinua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni ja veljeni mielestään vitsikkäästi pyörittelevät silmiään, kun tarjoan heille jotakin vähänkään tavallisesta kotiruoasta poikkeavaa ruokaa. Pohtivat myös muka vitsikkäästi "miten ihmeessä me tällästä osataan syödä" jne. Ruoaksi olen laittanut mm. intialaisittain maustettua karitsan potkaa, couscousia, polentaa, ratatouillea. Heille perusruoka on kalakeitto, karjalanpaisti, broileria uunissa... Söisivät vaan ja olisivat tyytyväisiä, kun kyse ei ole siitä, etteikö maistuisi.
Jos minä tarjoaisin isälleni couscousia, ratatouillea tai vastavaa, hän varmaan tuijottaisi lautasta ja kysyisi, eikö olisi keitettyjä perunoita. Monet yhtään vanhemmat ihmiset on sellaisia kotiruualla kasvaneita eivätkä kaipaa muuta. Veljesi on tullut isäänsä, sinä taas olet halunnut tietoisesti laajentaa makumieltymyksiäsi, kumpikin vaihtoehto on musta ihan ookoo. En sanoisi varsinaisesti törpöiksi ruokavieraiksi, korkeintaan hieman makumieltymyksiltään rajoittuneiksi.
Minusta taas tuo on ärsyttävää ja törkeää. Jos ei ole allerginen, niin voisi edes syödä. On ihan hyvä, että nämäkin junttiperseet saavat vähän vaihtelua. Keityt perunat eivät ole ainoa ihmisravinnoksi soveltuva ruoka-aine. Sen minusta voi jokainen jo vuonna 2015 Suomessa oppia oli ikä ihan mitä vain.
Olen se, joka kirjoitti tuon isä-kommentin. Kyllä hän varmasti söisi, mutta tuskin kauhean innoissaan, koska ei "osaa" syödä tuon tyyppisiä ruokia. Tietäisin siis, että ei luultavasti pitäisi mausta, vaikkei ehkä mitään sanoisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppini laittaa aina, huom AINA liian vähän ruokaa. Pohjanmaalta kotoisin. Mielestäni sielläpäin nimenomaan pidetään kunnian asiana ettei ruoka lopu kesken??
Onkohan meillä sama anoppi :D Oltiin heillä syömässä joku aika sitten. Rouva oli laittanut kuudelle aikuiselle ja neljälle lapselle kattilallisen lihakeittoa. Kolmen litran kattilallisen.
Oman anoppini bravuuri oli 2 pientä valmismakaronilaatikkoa 5 aikuiselle lähes koko päivän kestäneissä mökkitalkoissa. Ai joo, lisukkeena oli ehkä 1 dl salaattia per nuppi, taisipa jokainen saada jopa ihan oman kirsikkatomaatin!
Eikö yhdessä laatikossa ole noin 3-4 annosta, joten pitäisihän tuon riittää reilusti :o?
Yhdessä laatikossa on ruokaa 400g, ei siitä riitä kuin maksimissaan kahdelle hengelle, eikä silloinkaan yksi annos ole suuri. Mieluummin varaisin sen 400g makaronilaatikkoa per vieras, jotta jää santsiannoksetkin halukkaille.
Vierailija kirjoitti:
Ei varsinaisesti törppöjä mut mieheni veljen perhe käy sukuloimassa 2-3 kertaa vuodessa täälläpäin ja yleensä yöpyvät meillä. Mukavia ja rentoja vieraita mutta ihmetyttää kun eivät koskaan tuo mitään tullessaan. Viimeksi tosin toivat pari vanhaksi menevää leipäpussin loppua ja päiväysvanhaa maitoa mitkä olisi muuten pitänyt laittaa roskiin reissun takia.
no varsinaisesti se ei meidän talouteen suurta lovea tee vaikka ruuan kulutus hetkellisesti kasvaakin mutta itse en koskaan mene tyhjin käsin yökylään vaan vien esim. kahvia, leipää, maitoa yms. Ja jos köydään kaupassa niin maksan osan ruuista. Kehtaa paremmin syödäkin kylässä kn tietää ettei toisen viimeisiä ruokia ole suuhunsa laittamassa.
toki eivät siis koko aikaa ole meidän pöydässä vaan muillakin sukulaisilla eli varmaan ajattelevat että ei se oo niin tarkkaa. :)
No tää on kyllä ihan sopimisasia.
Joihinkin huusholliin mekin mennään periaatteella viedään se osa ruokaa mitä syödäänkin. Joidenkin kanssa (esim. mieheni hyvä kaveri ja vaimonsa) periaatteena on että viedään vain juomat, mutta muuten isäntäväki kestitsee. Ja sama sitten vastaavasti kun he tulevat meille. Ollaan molemmat pariskuntia, joiden lapset ovat jo aikuisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varsinaisesti törppöjä mut mieheni veljen perhe käy sukuloimassa 2-3 kertaa vuodessa täälläpäin ja yleensä yöpyvät meillä. Mukavia ja rentoja vieraita mutta ihmetyttää kun eivät koskaan tuo mitään tullessaan. Viimeksi tosin toivat pari vanhaksi menevää leipäpussin loppua ja päiväysvanhaa maitoa mitkä olisi muuten pitänyt laittaa roskiin reissun takia.
no varsinaisesti se ei meidän talouteen suurta lovea tee vaikka ruuan kulutus hetkellisesti kasvaakin mutta itse en koskaan mene tyhjin käsin yökylään vaan vien esim. kahvia, leipää, maitoa yms. Ja jos köydään kaupassa niin maksan osan ruuista. Kehtaa paremmin syödäkin kylässä kn tietää ettei toisen viimeisiä ruokia ole suuhunsa laittamassa.
toki eivät siis koko aikaa ole meidän pöydässä vaan muillakin sukulaisilla eli varmaan ajattelevat että ei se oo niin tarkkaa. :)No tää on kyllä ihan sopimisasia.
Joihinkin huusholliin mekin mennään periaatteella viedään se osa ruokaa mitä syödäänkin. Joidenkin kanssa (esim. mieheni hyvä kaveri ja vaimonsa) periaatteena on että viedään vain juomat, mutta muuten isäntäväki kestitsee. Ja sama sitten vastaavasti kun he tulevat meille. Ollaan molemmat pariskuntia, joiden lapset ovat jo aikuisia.
Kuten kirjoitin, ei asia ole ongelma meille mutta ihmettelen vain. Mulle on niin luontevaa itselle viedä jotain tuliaista että olisin itsekin otettu esim. kahvipaketista. Ei sen tarvi olla mitään isoa. Mutta kun tuodaan omat vanhat ruuat niin.. Itse kyllä vien jatkossakin heille vaikka olisikin yksipuolista.
Vierailija kirjoitti:
Pohjanmaalla kirjoitti:
Monta esimerkkiä POHJANMAALTA joka ei ole Teksasia nähnytkään :D
- Anopin pöydässä sai kyllä hyvää ruokaa mutta annokset oli mitoitettu lapselle, aina sai hieman nälkäisenä lähteä pöydästä. Annoskoko = 1 peruna, desi kastiketta jossa lihapala etsi toistaan, ruokalusikallinen salaattia ja yksi leipä. Lisäksi lautanen napattiin heti edestä kun aloit näyttää siltä että olet lopettanut. Aikuisena olisin sen voinut ihan itse tiskikoneeseen viedä. Lisäksi aamupalalla oli tarjolla kahvia ja leetapullaa ja appiukko aina silmä kovana tiirasi jos oli jotain leikkelettä tai vastaavaa että sitä otetaan minimaalisen verran, sanonut ei mitään mutta se paheksuva katse jos erehtyi ottamaan sekä kinkkua että kurkkua tai hänen mielestään liian ison palan suolalohta
- Erään miniämme juhlissa kaikki kestää ja kestää. Mikäli juhlat on ilmoitettu alkavaksi klo 14, kahvia saadaan pöytään aikaisintaan klo 18. Vieraiden pitää siis kuivin suin istua ja seurustella neljä tuntia. Hitaus johtuu siitä että tarjottavat eivät ole valmiita vielä vieraiden saapuessa, kun emäntä useimmiten äiteineen vielä täyttää kakkua tms. Ja jotta vaivautuminen olisi täydellistä, vieraiden kanssa ei juurikaan seurustella tai heille suorastaan vittuillaan
- Erään toisen miniämme luona vieraita kohdellaan todella vieraanvaraisesti. Mikäli emäntä sattuu olemaan huonolla tuulella, hän ei välttämättä puhu mitään vuorokauteen ja pitkänmatkalaisille ei tarjota esim iltapalaa kun ollaan tultu heille talkoomuuttajiksi ja perillä kohteessa klo 20. Lisäksi totesi seuraavana päivänä ettei ole varautunut vieraiden tuloon (=ostanut ruokaa, itse pyytänyt meidät paikalle), joten me vieraat käymme heille kaupassa, perheessä jäseniä vanhemmat ja neljä lasta. Ruokaa laitetaan niin vähän että pitää olla omat eväät mukana tai käydä ABC:lla jossain välissä. Ja ei olla mitään suursyömäreitä vaan ihan tavallisella määrällä tullaan ravituiksi
- Kun tämä jälkimmäinen miniä menee anoppilaan, hän nostaa metakan siitä että isovanhemmat eivät ole huomanneet ostaa yksivuotiaalle sopivaa sosetta kaupasta, silloin tämä mulkoilija-appi saa jalat alleen ja käy lähikaupasta jogurttia lapsenlapselleen, sentään. Vaan kyllä se on niin että taaperoikäisen evästyksestä tulee vanhemman huolehtia, välipaloja ainakin mukaan vaikka taapero tavallista ruokaa söisikin jo
- Ällöttävää on myös ylenmääräinen passautus vaikka vieraana olisikin. Pitää aikuisen osata tarjota apua ruoanlaittoon ja siivoukseen mikäli yöpaikka tarjotaan ja pidetään kuin hotellivierasta eikä odottaa valmista. Ei ole mukavaa jos yksi ihminen (emäntä tai isäntä) joutuu muita miellyttääkseen olemaan tuntikaupalla keittiössä ja muut istuvat olohuoneessa tv:tä katsomassa eikä edes käydä jututtamassa. Tämän vuoksi olen näitä täysihoitolapalveluita viime aikoina vähentänyt roimasti. Ja hyvin harvoin saa itse mitään vastaavaa, melkein itku päässyt jos on yökyläpaikassa esim. valmiiksi pedattu sänky ja hyvää ruokaa. Olen kyllä kiittänyt sellaista emäntää/isäntää :)
Kukas nämä miniöittenne pojat olikaan kasvattanut? Eivät osaa edes vanhemmilleen talkooruokia tarjota/hommata?
Mikäli olisit lukenut ketjusta aiemmin, olisi aiemmasta vastauksestani selvinnyt että kyse ei ole omista lapsistani vaan veljeni vaimosta ja mieheni veljen vaimosta. Helpompi oli kirjoittaa että meidän miniät, koska en halunnut tarkemmin yksilöidä. NO jos tuosta nyt tunnistavat niin hei vaan :D Samaa ikäluokkaa olen ja ei voi kuin ihmetellä mitä heille on kotonansa opetettu. Molemmilla on ollut sama tyyli niin kauan kuin olen heidät tuntenut joten tuskinpa on edes kyse mistään olenpa ilkeä kälylleni - jutusta vaan siitä että ei ole opetettu/ei halua/ vaikea luonne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän 6-vuotias poika voi syödä yksin kokonaisen Saarioisten makaronilaatikon jos on kova nälkä.
Kuulostaa aika erikoiselta. En tiedä söisikö meidän 6-vuotias, kun meille ei eineslaatikkoja osteta.
No niiinpä! Kuulostaa munkin korvaan ihan hirrrrrveen erikoiselta, että 6-vuotias voi syödä lautasellisen makaronilaatikkoa, ehkä jopa santsata. Siis aivan käsittämätöntä, tulen päivittelemään tätä loppuviikon. Hienoa, ettei teille osteta eineslaatikkoja koskaan, ikinä, missään tilanteessa. Toivottavasti muistat opettaa myös lapsillesi, kuinka paljon Parempia Ihmisiä olette meihin tavallisiin pulliaisiin verrattuna tämän vuoksi.
Ensi kerralla, kun minun 6-vuotiallaani on nälkä, koirat odottavat lenkitystään, pyykit pitäisi ripustaa, paperityöt hoitaa ja kaupassa käydä ennen kuin hypätään bussiin, joka kuljettaa meidät lapsen hoitopaikalle, josta kävelen työpaikalleni (oma fima) painaakseni illan ja yön ratoksi 13 tuntia töitä, jonka jälkeen vien koirat uudestaan ulos, nukun neljä tuntia ja lähden hakemaan lapseni hoidosta, muistan kertoa hänelle, että EI, valmismakaronilaatikko on Beelsebubin keksintö, joko otat ravitsevan hedelmän tai olet syömättä. Tai sitten äiti ei nuku ensi yönä ollenkaan, vaan hauduttaa sinulle terveellistä itsetehtyä kasvismuhennosta.
Kyllä. Valmisruoat ovat saatanasta, eivät missään nimessä hyvä apu silloin, kun ei ehdi laittaa itse ruokaa, tai on vaikka reissussa. Hienoa, että kerroit meille tämän. Kirjoituksestasi oikeen huokuu ylemmyydentunto.
Mulle on käynyt näin! En tosin kuittia pyytänyt, sanoin vaan että rahat saat jos maksat niistä verot kanssa, en tue harmaata taloutta. Jäi ilman rahoja.
Kyseessä juurikin kimppaan järjestettävät get togetherit, kaikille muille oli selvää että tarjottavat tuodaan tuliaisina. Kyseessä vielä kaalisalaatti, odotin sellasta majoneesistä coleslawta, mutta tyyppi olikin vaan raastanut kaalia ja laittanut jotain öljyä tms, ilmeisesti majoneesi olis ollu liian kallista! Kympin pyysi satsista, eli roimasti olis jääny voitolle, kaalihan maksaa sen euron/kilo!
Toiset oli tuonu lihoja yms ja silti hänelle olisi pitänyt maksaa kaaliraasteesta kymppi :D