Onko uuden puolison kestettävä ja jakseta va lapsia
Joiden oikea vanhempi ei ole? Vai saako sanoa ettei jaksa tai pidä heistä?
Kommentit (81)
Mun uuden miehen ei tarvi kestää eikä jaksaa. Tapaa mun lapsia kyllä välillä, mutta ei ole tarvetta saada lapsille isäpuolta, oma isä riittää heille kyllä.
Ollaan miehen kanssa yhdessä mun lapsivapaat ja mun lapsiaikana ehkä kerran tai kaksi kuussa. Kukaan ei kyllästy eikä väsy.
Vierailija kirjoitti:
Avoimesti on asioista kyllä puhuttu. Lapset riitelevät paljon, tilaa on vähän, ei omia huoneita, vaan majailevat olohuoneessa. Nämä pitkät lomat ottavat eniten heroin. Ap
Minusta miestä valitessa valitaan ne lapsetkin. Ei nyt niin, että uh oh suuresti rakastaa kuin omia lapsiaan, mutta kyllä niistä on vähän pakko lähtökohtaisesti jonkin verran pitää. Jos lähtökohtaisesti miehen lapset inhottavat, niin miten kuvio voisi toimia?
Ja sitten tää lomailu, riitely, ja hampaiden kiristys. Teidän talo, teidän säännöt. Ainakin minun luonani, vaikka olisi kyseessä naapurin kakarat, niin minä määrään säännöt. Erityisesti tälläiset vakiovieraat, niin etsikää yhdessä (tai sinä yksin tai isän kanssa) sellaiset tavat olla ja elää, ettei tarvitse jatkuvaa riitelyä kuunnella. Kyllä varmasti löytyy kun aikaa ja vaivaa siihen käyttää. Sitten ei sinunkaan hermoasi kiristä, kun miehen lapset kyläilevät, kun tiedät että asiat soljuvat ja jos eivät solju, niin sinulla on keinot puuttua. Haen tällä siis varmaan ihan peruskasvatusta. Ja ainakin minun kotonani on toiminut myös ystävien lapsiin. He tietävät meidän kotimme säännöt ja enimmäkseen käyttäytyvät sen mukaan. Ja jos jokin ei toimi, tulee vaikka sitä riitaa, niin tulevat minun luokseni ja asia selvitetään, ja siitä taas etiäppäin.
Seurustelimmekin pitkään ennen yhteistä lasta ja yhteenmuuttoa. Ja aiemmin lasten kanssa meni paremmin. Nykyään se on yhtä nahistelua päivästä toiseen. Iltaisin kikatellaan ja mölytään, vaikka sängyssä jo ovat.ap
Täytyy jaksaa tai sitten täytyy erota. Tai voi yrittää sotkea jo ennestään rikkoontuneen perheen välejä vielä lisää, mutta se on pahuutta.
Vierailija kirjoitti:
Seurustelimmekin pitkään ennen yhteistä lasta ja yhteenmuuttoa. Ja aiemmin lasten kanssa meni paremmin. Nykyään se on yhtä nahistelua päivästä toiseen. Iltaisin kikatellaan ja mölytään, vaikka sängyssä jo ovat.ap
No sellaisia ne lapset on. Mitä oikein kuvittelit? Että lapset pompsahtaa söpöistä pikkulapsista hiljaisiksi aikuisiksi ilman mitään välivaiheita?
Ai niin joo, mä en ikinä ole mainostanut itseäni minään pakettina. Mun miesystäväni on halunnut _minut_, naisen. Sellaisen hän on saanut. Miksi mä olisin joku erottamaton paketti lasteni kanssa? Hän ei halua lapsiperhe-elämää, eikä sellaista ole mun kanssa tarjolla.
Eikä tarvi käsittää väärin, mies pitää mun lapsista ja tulevat tosi hienosti juttuun. Mutta se riittää kaikille, että äidin miesystävä käy joskus saunomassa, joskus syömässä tai istumassa iltaa. Vahtii välillä nuorinta mun jumpan aikana ja sekin menee aina hienosti.
Mutta kuitenkaan en haluaisi miestä sotkenaan arkikuvioita, haluan olla lasteni kanssa äiti, huomioida heitä. Muutenkin saan olla heidän kanssaan vain puolet ajasta, joten silloin en kyllä halua enää jakaa itseäni ja huomiotani yhtään.
T.22
Riitelevät koko ajan, -nahistelevat, sotkevat, kiroilevat, haukkuvat. Ap
Saa sanoa mutta pitää jaksaa. Ei ne lapsetkan välttämättä pidä uudesta mies/naisystävästä
Vierailija kirjoitti:
Ai niin joo, mä en ikinä ole mainostanut itseäni minään pakettina. Mun miesystäväni on halunnut _minut_, naisen. Sellaisen hän on saanut. Miksi mä olisin joku erottamaton paketti lasteni kanssa? Hän ei halua lapsiperhe-elämää, eikä sellaista ole mun kanssa tarjolla.
Eikä tarvi käsittää väärin, mies pitää mun lapsista ja tulevat tosi hienosti juttuun. Mutta se riittää kaikille, että äidin miesystävä käy joskus saunomassa, joskus syömässä tai istumassa iltaa. Vahtii välillä nuorinta mun jumpan aikana ja sekin menee aina hienosti.
Mutta kuitenkaan en haluaisi miestä sotkenaan arkikuvioita, haluan olla lasteni kanssa äiti, huomioida heitä. Muutenkin saan olla heidän kanssaan vain puolet ajasta, joten silloin en kyllä halua enää jakaa itseäni ja huomiotani yhtään.
T.22
Ei sun sitä mainostaa tarvi. Sun kans seurusteluun kuuluu sen hyväksyminen että elämääsi kuuluu myös lapsi, sitä sillä tarkoitetaan. Miehen ei tarvi uudeksi isäksi alkaa, mutta sinä et voi elää kuin lapseton, se nyt on vaan niin.
Vierailija kirjoitti:
Riitelevät koko ajan, -nahistelevat, sotkevat, kiroilevat, haukkuvat. Ap
En voi ymmärtää? Eikö teidän kodissa ole oikeasti mitään sääntöjä? Käsittääkseni aikuiset luovat säännöt, mutta teillä on nyt sitten toisinpäin. Ei ihme että hermo menee. Mutta se on kyllä ihan oma moka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai niin joo, mä en ikinä ole mainostanut itseäni minään pakettina. Mun miesystäväni on halunnut _minut_, naisen. Sellaisen hän on saanut. Miksi mä olisin joku erottamaton paketti lasteni kanssa? Hän ei halua lapsiperhe-elämää, eikä sellaista ole mun kanssa tarjolla.
Eikä tarvi käsittää väärin, mies pitää mun lapsista ja tulevat tosi hienosti juttuun. Mutta se riittää kaikille, että äidin miesystävä käy joskus saunomassa, joskus syömässä tai istumassa iltaa. Vahtii välillä nuorinta mun jumpan aikana ja sekin menee aina hienosti.
Mutta kuitenkaan en haluaisi miestä sotkenaan arkikuvioita, haluan olla lasteni kanssa äiti, huomioida heitä. Muutenkin saan olla heidän kanssaan vain puolet ajasta, joten silloin en kyllä halua enää jakaa itseäni ja huomiotani yhtään.
T.22
Ei sun sitä mainostaa tarvi. Sun kans seurusteluun kuuluu sen hyväksyminen että elämääsi kuuluu myös lapsi, sitä sillä tarkoitetaan. Miehen ei tarvi uudeksi isäksi alkaa, mutta sinä et voi elää kuin lapseton, se nyt on vaan niin.
Miksi en voi elää lapsivapaallani, kuten lapseton? Mulla on kolme lasta, mutta ei mies heidän kanssaan seurustele.
T.22
Kukaan ei koskaan kysy niiltä lapsilta/nuorilta että pitääkö jaksaa uusia miehiä ja naisia. He eivät saa sanoa siihen mitään että kotiin muuttaa joku, josta he eivät välttämättä edes pidä. Miettikää omalle kohdallenne, tulee joku uusi määräilevä kämppäkaveri ja teidän pitää vaan sopeutua. Lapsen asema on perseestä. He eivät voi erota vanhemmistaan.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei koskaan kysy niiltä lapsilta/nuorilta että pitääkö jaksaa uusia miehiä ja naisia. He eivät saa sanoa siihen mitään että kotiin muuttaa joku, josta he eivät välttämättä edes pidä. Miettikää omalle kohdallenne, tulee joku uusi määräilevä kämppäkaveri ja teidän pitää vaan sopeutua. Lapsen asema on perseestä. He eivät voi erota vanhemmistaan.
Juuri näin! Itse en omille lapsilleni haluaisi tullaista tehdä. Kuten nyt ap:nkin jutusta selviää, seurusteluaika meni hyvin, mutta nyt sitten tökkii, kun asutaan yhdessä. EI OLE PAKKO MUUTTAA YHTEEN.
T.22
Tuo suhde ei tule toimimaan koskaan. Erotkaa miehen kanssa suosiolla tai tilanne pahenee ja elämästä tulee yhtä tappelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai niin joo, mä en ikinä ole mainostanut itseäni minään pakettina. Mun miesystäväni on halunnut _minut_, naisen. Sellaisen hän on saanut. Miksi mä olisin joku erottamaton paketti lasteni kanssa? Hän ei halua lapsiperhe-elämää, eikä sellaista ole mun kanssa tarjolla.
Eikä tarvi käsittää väärin, mies pitää mun lapsista ja tulevat tosi hienosti juttuun. Mutta se riittää kaikille, että äidin miesystävä käy joskus saunomassa, joskus syömässä tai istumassa iltaa. Vahtii välillä nuorinta mun jumpan aikana ja sekin menee aina hienosti.
Mutta kuitenkaan en haluaisi miestä sotkenaan arkikuvioita, haluan olla lasteni kanssa äiti, huomioida heitä. Muutenkin saan olla heidän kanssaan vain puolet ajasta, joten silloin en kyllä halua enää jakaa itseäni ja huomiotani yhtään.
T.22
Ei sun sitä mainostaa tarvi. Sun kans seurusteluun kuuluu sen hyväksyminen että elämääsi kuuluu myös lapsi, sitä sillä tarkoitetaan. Miehen ei tarvi uudeksi isäksi alkaa, mutta sinä et voi elää kuin lapseton, se nyt on vaan niin.
Miksi en voi elää lapsivapaallani, kuten lapseton? Mulla on kolme lasta, mutta ei mies heidän kanssaan seurustele.
T.22
Kyllä se lapsi vaikuttaa sun elämään koko ajan. Et voi lähtä ex-tempore kuukaudeksi Thaikkuihin tai muuttaa työn perässä Englantiin, et voi tuhlata kaikkia rahojasi baari-iltaan ja päättää yksinäsi ensi vuoden juhlapäivien kuvioista. Sä et oo lapseton. Koita nyt vaan itsekkin hyväksyä se. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai niin joo, mä en ikinä ole mainostanut itseäni minään pakettina. Mun miesystäväni on halunnut _minut_, naisen. Sellaisen hän on saanut. Miksi mä olisin joku erottamaton paketti lasteni kanssa? Hän ei halua lapsiperhe-elämää, eikä sellaista ole mun kanssa tarjolla.
Eikä tarvi käsittää väärin, mies pitää mun lapsista ja tulevat tosi hienosti juttuun. Mutta se riittää kaikille, että äidin miesystävä käy joskus saunomassa, joskus syömässä tai istumassa iltaa. Vahtii välillä nuorinta mun jumpan aikana ja sekin menee aina hienosti.
Mutta kuitenkaan en haluaisi miestä sotkenaan arkikuvioita, haluan olla lasteni kanssa äiti, huomioida heitä. Muutenkin saan olla heidän kanssaan vain puolet ajasta, joten silloin en kyllä halua enää jakaa itseäni ja huomiotani yhtään.
T.22
Ei sun sitä mainostaa tarvi. Sun kans seurusteluun kuuluu sen hyväksyminen että elämääsi kuuluu myös lapsi, sitä sillä tarkoitetaan. Miehen ei tarvi uudeksi isäksi alkaa, mutta sinä et voi elää kuin lapseton, se nyt on vaan niin.
Miksi en voi elää lapsivapaallani, kuten lapseton? Mulla on kolme lasta, mutta ei mies heidän kanssaan seurustele.
T.22
Kyllä se lapsi vaikuttaa sun elämään koko ajan. Et voi lähtä ex-tempore kuukaudeksi Thaikkuihin tai muuttaa työn perässä Englantiin, et voi tuhlata kaikkia rahojasi baari-iltaan ja päättää yksinäsi ensi vuoden juhlapäivien kuvioista. Sä et oo lapseton. Koita nyt vaan itsekkin hyväksyä se. :D
Se, etten voi lähteä ex-tempore thaikkuihin tai muuttaa työn perässä Englantiin johtuu itse asiassa enemmän mun luonteesta ja elämäntyylistä, kuin lapsista. Jos miesystäväni olisi halunnut tuon tyylisen naisen, niin vikaan meni. Multa ei tuollainen olisi onnistunut ikinä, ei lasten kanssa eikä ilman. Mä en ole lapseton, mutta mun ja mieheni parisuhteeseen mun lasten olemassaolo ei vaikuta mitenkään. Sori.
T.22
Vierailija kirjoitti:
Kasvatusvastuuhan siinä sinullekin tulee. Voit tosin varautua siihen, että katkera ex-vaimo ei sitä hyvällä katso. Minun ja mieheni yhteisessä kodissa lapset tosin käyttäytyvät myös minun säännöilläni. Eli edes jonkinlaiset käytöstavat on oltava, ja on osattava sanoa kiitos ja anteeksi. Tämä ei tosin lasten äidiltäkään luonnistu, joten... Mieheni, eli lasten isä, taas on tossukka.
Olen sanonut miehelle, että pidän kyllä lapsista, mutta heidän käytöksestään en. Lasten kanssa olen ystävällinen, mutta luja. Toiseksi äidiksi en tietenkään rupea.
T. Uusperheen äiti
Miksi menit naimisiin tossukan kanssa, jolla on jo lapsia edellisestä liitosta?
Etkö uskonut, kun jo yksi nainen oli todennut ettei moista tossukkaa jaksa?
Tyhmä olet!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai niin joo, mä en ikinä ole mainostanut itseäni minään pakettina. Mun miesystäväni on halunnut _minut_, naisen. Sellaisen hän on saanut. Miksi mä olisin joku erottamaton paketti lasteni kanssa? Hän ei halua lapsiperhe-elämää, eikä sellaista ole mun kanssa tarjolla.
Eikä tarvi käsittää väärin, mies pitää mun lapsista ja tulevat tosi hienosti juttuun. Mutta se riittää kaikille, että äidin miesystävä käy joskus saunomassa, joskus syömässä tai istumassa iltaa. Vahtii välillä nuorinta mun jumpan aikana ja sekin menee aina hienosti.
Mutta kuitenkaan en haluaisi miestä sotkenaan arkikuvioita, haluan olla lasteni kanssa äiti, huomioida heitä. Muutenkin saan olla heidän kanssaan vain puolet ajasta, joten silloin en kyllä halua enää jakaa itseäni ja huomiotani yhtään.
T.22
Ei sun sitä mainostaa tarvi. Sun kans seurusteluun kuuluu sen hyväksyminen että elämääsi kuuluu myös lapsi, sitä sillä tarkoitetaan. Miehen ei tarvi uudeksi isäksi alkaa, mutta sinä et voi elää kuin lapseton, se nyt on vaan niin.
Miksi en voi elää lapsivapaallani, kuten lapseton? Mulla on kolme lasta, mutta ei mies heidän kanssaan seurustele.
T.22
Kyllä se lapsi vaikuttaa sun elämään koko ajan. Et voi lähtä ex-tempore kuukaudeksi Thaikkuihin tai muuttaa työn perässä Englantiin, et voi tuhlata kaikkia rahojasi baari-iltaan ja päättää yksinäsi ensi vuoden juhlapäivien kuvioista. Sä et oo lapseton. Koita nyt vaan itsekkin hyväksyä se. :D
Se, etten voi lähteä ex-tempore thaikkuihin tai muuttaa työn perässä Englantiin johtuu itse asiassa enemmän mun luonteesta ja elämäntyylistä, kuin lapsista. Jos miesystäväni olisi halunnut tuon tyylisen naisen, niin vikaan meni. Multa ei tuollainen olisi onnistunut ikinä, ei lasten kanssa eikä ilman. Mä en ole lapseton, mutta mun ja mieheni parisuhteeseen mun lasten olemassaolo ei vaikuta mitenkään. Sori.
T.22
No tuu kertoon kun pystyt myöntään että oot väärässä. :)))
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riitelevät koko ajan, -nahistelevat, sotkevat, kiroilevat, haukkuvat. Ap
En voi ymmärtää? Eikö teidän kodissa ole oikeasti mitään sääntöjä? Käsittääkseni aikuiset luovat säännöt, mutta teillä on nyt sitten toisinpäin. Ei ihme että hermo menee. Mutta se on kyllä ihan oma moka.
On säännöt tottakai. Yhteinen lapsemme käyttäytyy hyvin.samoin lapset erikseen käyttäytyvät hyvin, mutta yhdessä kun ovat, alkaa tuo huono käytös. Ap
Yllättävän vähän eronneet harrastavat lasten asuessa kotona seurustelua. Mikä pakko sitä on heti/koskaan yhteenmuuttaa? Eikö voisi asua molemmat omillaan lastensa kanssa ja vain seurustella? Ehtiihän sen yhteisen kodin perustaa myöhemminkin. Eikä sitä rakkaudensinettilastakaan ole pakko tehdä, ei ainakaan ennen kuin uusperhe on sopeutunut. Aikuiset ovat todella itsekkäitä nykyisin, kaikki tehdään aikuisten ehdoilla.
T. Ydinperheen äiti