Miksi vedän puoleeni tällaisia miehiä... seurustelusta
Olen vihdoin löytänyt miehen, jota rakastan ja jonka kanssa viihdyn parhaimmillaan loistavasti, meillä on samat arvot, hyvin pitkälti samanlaiset taustat, samoja vaivoja jne. Asumme jo yhdessä.
Mikä sitten on ongelma?
Miehen masennus. Ei hän tutustumisvaiheessa muistanut mainita tällaista pientä minunkin elämääni vaikuttavaa seikkaa, se tuli ilmi vasta myöhemmin, kun oli jo vähän riidelty.
Olen ollut itsekin masentunut, mutta nykyään voin paremmin. Eiköhän se taipumus säily läpi elämän, mutta siihen täytyy vain asennoitua oikein. Haluanko, että ulkopuoliset pilaavat fiilikseni vai eivät?
Ei se ole aina noin helppoa, mutta mies ei edes yritä! Hän ei hae lääkkeitä, koska "siellä ja sielläkin sanottiin ettei lääkitys ole mikään ratkaisu!!1", hän on rasittavan apaattinen ja vaikuttaa siltä kuin miettisi huonoja asioita minusta suuren osan ajasta. "Ei se ole mitään sellaista, mä vaan olen tällainen."
Minulle itselleni tulee todella paska fiilis, kun olen iloinen jostain ja katson mieheen, jonka naamalta voi väkisin etsimällä saada jotain ilon merkkejä, jos hyvin käy. Jos menen aamulla (tai päivällä, tai milloin vain) herättämään miehen pirteänä, hän ärsyyntyy siitäkin ja tyyliin antaa minulle ohjeet, kuinka hänen korkeutensa tulisi herättää. En herätä häntä enää koskaan, nukkukoon vaan niin ei minun tarvitse katsoa sitä helvetin rasittavaa hapannaamaa.
Nykyään joudun ties kuinka usein kyselemään mieheltä, miettiikö hän jotain negatiivista, haluaako hän oikeasti ostaa tätä ruokaa vai sittenkin tuota, kun vaikuttaa siltä että hän vajoaa aina omiin ajatuksiinsa (sen rasittavan pokerinaaman taakse) ja minun pitää arvailla, että onko kaikki nyt ok vai ei. En enää usko herkästi miehen sanaan, epäilen paljon.
Vihaan sitä hemmetin pokerinaamaa! Vihaan sitä tapaa, jolla hän lannistaa minutkin!!! Jos olisin samanlainen kuin ennen, olisin jättänyt hänet jo. Mutta nyt jostain kumman syystä haluan yrittää auttaa miestä parantumaan jotta voisimme nauttia niistä hyvistä asioista suhteessamme. En löytäisi ketään samanlaista tai parempaa, tiedän sen sinkkuajoiltani.
Halusin vain avautua. Vituttaa!
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin vedät puoleesi? Jälleen kivasti jätetty oma vastuu ottamatta. Sinä pidät tuollaisista miehistä, opettele elämään sen kanssa.
Kuten sanoin: en tiennyt mihin todellisuudessa ihastuin. Mies unohti näppärästi mainita apaattisuutensa alkuvaiheessa.
Niin, eli pidät tuollaisista miehistä. Siitähän tuo kertoo. Mutta eihän sinussa ole mitään vikaa, aseella PAKOTETTIIN suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tekstini on minäminäminä siksi, että miehen apaattisuus on jo puhdasta ilkeyttä minua kohtaan ja siinä vaiheessa minun säälini karisee kokonaan pois. Kyllä minua naisystävänä ja rakkaana saa arvostaa ja rakastaa, vaikka elämä potkii päähän. (Ja voisi sitä apuakin hankkia eikä vain jatkaa kitinää.)
Siinä tuli totuus suustasi. Mies on sairastunut puhdasta ilkeyttään masennukseen ja ansaitsee tulla lyödyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin vedät puoleesi? Jälleen kivasti jätetty oma vastuu ottamatta. Sinä pidät tuollaisista miehistä, opettele elämään sen kanssa.
Kuten sanoin: en tiennyt mihin todellisuudessa ihastuin. Mies unohti näppärästi mainita apaattisuutensa alkuvaiheessa.
Niin, eli pidät tuollaisista miehistä. Siitähän tuo kertoo. Mutta eihän sinussa ole mitään vikaa, aseella PAKOTETTIIN suhteeseen.
Mistä päättelet, että pidän masentuneista pokerinaamoista? Eikö sinulle mene jakeluun, ettei mies paljastanut totuutta alussa?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tekstini on minäminäminä siksi, että miehen apaattisuus on jo puhdasta ilkeyttä minua kohtaan ja siinä vaiheessa minun säälini karisee kokonaan pois. Kyllä minua naisystävänä ja rakkaana saa arvostaa ja rakastaa, vaikka elämä potkii päähän. (Ja voisi sitä apuakin hankkia eikä vain jatkaa kitinää.)
Miten miehen apaattisuus on "puhdasta ilkeyttä" juuri sinua kohtaan?
Jeesus sentään, ei kenenkään tarvitse olla masentuneen kanssa jos ei jaksa, mutta ap kuulostaa aika itsekeskeiseltä kun miehen keskeinen luonteenpiirre on oikeasti kehitetty vain ap:ta vastaan.
Ihmettelen tekstiä kyllä muutenkin. Mies ei siis ole tarpeeksi riehakkaan iloinen 24/7, vaikka joskus jaksaakin? Ja mies ei - vittu yllätys - tykkää jos tunget herättämään häntä ihanan pirtsakasti, ja sanoo että toivoisi että herättäisit mieluummin tavalla x joka on vähemmän ahdistava. Prinsessa suuttuu tästäkin.
Mun mielestä teidän on todella syytä erota nyt heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tekstini on minäminäminä siksi, että miehen apaattisuus on jo puhdasta ilkeyttä minua kohtaan ja siinä vaiheessa minun säälini karisee kokonaan pois. Kyllä minua naisystävänä ja rakkaana saa arvostaa ja rakastaa, vaikka elämä potkii päähän. (Ja voisi sitä apuakin hankkia eikä vain jatkaa kitinää.)
Siinä tuli totuus suustasi. Mies on sairastunut puhdasta ilkeyttään masennukseen ja ansaitsee tulla lyödyksi.
Voi tätä tyhmyyden määrää... Mies on masennuksissaan ilkeä minua kohtaan. Got it? En sanonut että on ilkeää sairastua. Hän on ilkeä minulle. Tajuatko? Masennus ei ole mikään väkivaltainen robotti joka raivoisasti pakottaa olemaan ilkeä rakkaimmilleen. En tiedä kuka sinulle uskotteli niin, mutta hän kusetti sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tekstini on minäminäminä siksi, että miehen apaattisuus on jo puhdasta ilkeyttä minua kohtaan ja siinä vaiheessa minun säälini karisee kokonaan pois. Kyllä minua naisystävänä ja rakkaana saa arvostaa ja rakastaa, vaikka elämä potkii päähän. (Ja voisi sitä apuakin hankkia eikä vain jatkaa kitinää.)
Miten miehen apaattisuus on "puhdasta ilkeyttä" juuri sinua kohtaan?
Jeesus sentään, ei kenenkään tarvitse olla masentuneen kanssa jos ei jaksa, mutta ap kuulostaa aika itsekeskeiseltä kun miehen keskeinen luonteenpiirre on oikeasti kehitetty vain ap:ta vastaan.
Ihmettelen tekstiä kyllä muutenkin. Mies ei siis ole tarpeeksi riehakkaan iloinen 24/7, vaikka joskus jaksaakin? Ja mies ei - vittu yllätys - tykkää jos tunget herättämään häntä ihanan pirtsakasti, ja sanoo että toivoisi että herättäisit mieluummin tavalla x joka on vähemmän ahdistava. Prinsessa suuttuu tästäkin.
Mun mielestä teidän on todella syytä erota nyt heti.
Aikaisemmin pirtsakka herätys olisi ollut vain mukavaa, siis niihin aikoihin kun mies veti roolia minulle ja oli olevinaan jotain muuta kuin todellisuudessa on. Emme eroa, valitan, mutta aloitus on totuutta joka sana. Minä olen itsekin ollut masentunut, mutta noussut sieltä ja nyt yritän vain olla piristävä ja ihana naisystävä, mutta turhaan. Kaikki on "ÄRSYTTÄVÄÄ."
Vedät puoleesi kuitenkin miehiä, joten lopeta valitus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin vedät puoleesi? Jälleen kivasti jätetty oma vastuu ottamatta. Sinä pidät tuollaisista miehistä, opettele elämään sen kanssa.
Ap on vain yksi ihmisperse lisää. Ei valinnut miestä itse, vaan mies tuli magneetin lailla häneen ja on jälleen yksi pettymys-mies. Hän on vain "terveellä tavalla itsekäs" ja sen vuoksi haukkuu miestä täällä tuntemattomille hänen selkänsä takana.
Luulet oikeasti, ettei mies tiedä mitä ajattelen hänen pokerinaamastaan? :-D
Ei, kyllä minä uskon, että olet "auttanut ja tukenut" masentunutta miestäsi kertomalla toistuvasti kuinka hänen naamansa katsominen ärsyttää sinua. Tosin sitä en ymmärrä miksi mies ei sen jälkeen söpöile kanssasi ja kehu sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vedät puoleesi kuitenkin miehiä, joten lopeta valitus.
Tietysti vedän.
Tapailin syksyn aikana miestä, jonka perusolemus apaattinen ja väsynyt. Mukava juttukumppani ja joskus innostui kiihkeästä seksistä. Minussa heräsi joku auttamisen halu ja siihen kai suhde jonkin aikaa perustuikin. Miehellä jatkuva stressi, väsymys, vit****. Fysiikka oireili myös. Empatiakyky olematon, tunteet vähäiset. Aloin jo epäillä, jos vika on minussa. Emme enää tapaile, mutta joskus vaihdetaan kuulumisia; sama tila miehellä edelleen. Myönsi, etti pystynyt seurustelemaan vointinsa takia. Kun ymmärtäisi mennä ammattilaisen pariin ja saamaan lääkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin vedät puoleesi? Jälleen kivasti jätetty oma vastuu ottamatta. Sinä pidät tuollaisista miehistä, opettele elämään sen kanssa.
Ap on vain yksi ihmisperse lisää. Ei valinnut miestä itse, vaan mies tuli magneetin lailla häneen ja on jälleen yksi pettymys-mies. Hän on vain "terveellä tavalla itsekäs" ja sen vuoksi haukkuu miestä täällä tuntemattomille hänen selkänsä takana.
Luulet oikeasti, ettei mies tiedä mitä ajattelen hänen pokerinaamastaan? :-D
Ei, kyllä minä uskon, että olet "auttanut ja tukenut" masentunutta miestäsi kertomalla toistuvasti kuinka hänen naamansa katsominen ärsyttää sinua. Tosin sitä en ymmärrä miksi mies ei sen jälkeen söpöile kanssasi ja kehu sinua.
Eli jatkossa täytynee kääntää voi tinua pikkuista mussukkaa -moodiin. Voi tinua, älä ole surullinen, taistellaan yhdessä läpi pahuuden, koita kestää kultani. Ei, en minä kyllä jaksa toimia terapeuttina miehelleni, minulla on omakin elämä ja omat murheet. Kukas ratkaisisi ne minun puolestani? Minä hoidan omat asiani ja siihen päälle pitäisi hoitaa miehenkin asiat ja huolehtia hänen mielialoistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin vedät puoleesi? Jälleen kivasti jätetty oma vastuu ottamatta. Sinä pidät tuollaisista miehistä, opettele elämään sen kanssa.
Kuten sanoin: en tiennyt mihin todellisuudessa ihastuin. Mies unohti näppärästi mainita apaattisuutensa alkuvaiheessa.
Niin, eli pidät tuollaisista miehistä. Siitähän tuo kertoo. Mutta eihän sinussa ole mitään vikaa, aseella PAKOTETTIIN suhteeseen.
Mistä päättelet, että pidän masentuneista pokerinaamoista? Eikö sinulle mene jakeluun, ettei mies paljastanut totuutta alussa?
Alan puheistasi ja sanavalinnoistasi päätellen epäillä, että sinussa on jotain mikä tekee ihmisistä entistä apaattisempia jos tämä on joku suhteesta toiseen toistuva asia. Katsopas sinäkin peiliin, ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tekstini on minäminäminä siksi, että miehen apaattisuus on jo puhdasta ilkeyttä minua kohtaan ja siinä vaiheessa minun säälini karisee kokonaan pois. Kyllä minua naisystävänä ja rakkaana saa arvostaa ja rakastaa, vaikka elämä potkii päähän. (Ja voisi sitä apuakin hankkia eikä vain jatkaa kitinää.)
Miten miehen apaattisuus on "puhdasta ilkeyttä" juuri sinua kohtaan?
Jeesus sentään, ei kenenkään tarvitse olla masentuneen kanssa jos ei jaksa, mutta ap kuulostaa aika itsekeskeiseltä kun miehen keskeinen luonteenpiirre on oikeasti kehitetty vain ap:ta vastaan.
Ihmettelen tekstiä kyllä muutenkin. Mies ei siis ole tarpeeksi riehakkaan iloinen 24/7, vaikka joskus jaksaakin? Ja mies ei - vittu yllätys - tykkää jos tunget herättämään häntä ihanan pirtsakasti, ja sanoo että toivoisi että herättäisit mieluummin tavalla x joka on vähemmän ahdistava. Prinsessa suuttuu tästäkin.
Mun mielestä teidän on todella syytä erota nyt heti.
Aikaisemmin pirtsakka herätys olisi ollut vain mukavaa, siis niihin aikoihin kun mies veti roolia minulle ja oli olevinaan jotain muuta kuin todellisuudessa on. Emme eroa, valitan, mutta aloitus on totuutta joka sana. Minä olen itsekin ollut masentunut, mutta noussut sieltä ja nyt yritän vain olla piristävä ja ihana naisystävä, mutta turhaan. Kaikki on "ÄRSYTTÄVÄÄ."
Mistä tiedät että veti roolia, jos oli vain parempi olo? Masennuksessa on kausia, etenkin siinä vaiheessa kun ollaan päästy pahimmasta ja hidas paranemisprosessi alkaa.
Sinä et muuten yritä olla ihana naisystävä jos teet asioita jotka ovat miehestä ärsyttäviä. Sinä yrität toteuttaa jotain omaa mielikuvaasi hyvästä parisuhteesta, mutta jos mies ei nauti siitä niin se on täysin turhaa. Se on aika tavallista mutta siitä kannattaa pyrkiä eroon jos haluaa oikeasti hyvän suhteen.
Voisin ihan piruuttani olla jatkossa superiloinen ihminen, en enää edes huomaisi miehen apaattisuutta. En tosin enää jakaisi iloisia asioitakaan hänen kanssaan vaan täyttäisin itseni ilolla ja onnella ja mies saisi rauhassa vajota suohonsa tai vaihtoehtoisesti hakea apua.
Toivottavasti mies älyää kerätä kamansa ja erota. Oot ihan kauhea akka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin vedät puoleesi? Jälleen kivasti jätetty oma vastuu ottamatta. Sinä pidät tuollaisista miehistä, opettele elämään sen kanssa.
Ap on vain yksi ihmisperse lisää. Ei valinnut miestä itse, vaan mies tuli magneetin lailla häneen ja on jälleen yksi pettymys-mies. Hän on vain "terveellä tavalla itsekäs" ja sen vuoksi haukkuu miestä täällä tuntemattomille hänen selkänsä takana.
Luulet oikeasti, ettei mies tiedä mitä ajattelen hänen pokerinaamastaan? :-D
Ei, kyllä minä uskon, että olet "auttanut ja tukenut" masentunutta miestäsi kertomalla toistuvasti kuinka hänen naamansa katsominen ärsyttää sinua. Tosin sitä en ymmärrä miksi mies ei sen jälkeen söpöile kanssasi ja kehu sinua.
Eli jatkossa täytynee kääntää voi tinua pikkuista mussukkaa -moodiin. Voi tinua, älä ole surullinen, taistellaan yhdessä läpi pahuuden, koita kestää kultani. Ei, en minä kyllä jaksa toimia terapeuttina miehelleni, minulla on omakin elämä ja omat murheet. Kukas ratkaisisi ne minun puolestani? Minä hoidan omat asiani ja siihen päälle pitäisi hoitaa miehenkin asiat ja huolehtia hänen mielialoistaan.
Jos et näe mitään välimaastoa miehen haukkumisen ja miehen terapeuttina toimimisen välillä, ehdotan entistä painokkaammin että eroat suosiolla.
Miten sinä luulet että haukkuminen edistää miehen paranemista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin vedät puoleesi? Jälleen kivasti jätetty oma vastuu ottamatta. Sinä pidät tuollaisista miehistä, opettele elämään sen kanssa.
Ap on vain yksi ihmisperse lisää. Ei valinnut miestä itse, vaan mies tuli magneetin lailla häneen ja on jälleen yksi pettymys-mies. Hän on vain "terveellä tavalla itsekäs" ja sen vuoksi haukkuu miestä täällä tuntemattomille hänen selkänsä takana.
Luulet oikeasti, ettei mies tiedä mitä ajattelen hänen pokerinaamastaan? :-D
Ei, kyllä minä uskon, että olet "auttanut ja tukenut" masentunutta miestäsi kertomalla toistuvasti kuinka hänen naamansa katsominen ärsyttää sinua. Tosin sitä en ymmärrä miksi mies ei sen jälkeen söpöile kanssasi ja kehu sinua.
Eli jatkossa täytynee kääntää voi tinua pikkuista mussukkaa -moodiin. Voi tinua, älä ole surullinen, taistellaan yhdessä läpi pahuuden, koita kestää kultani. Ei, en minä kyllä jaksa toimia terapeuttina miehelleni, minulla on omakin elämä ja omat murheet. Kukas ratkaisisi ne minun puolestani? Minä hoidan omat asiani ja siihen päälle pitäisi hoitaa miehenkin asiat ja huolehtia hänen mielialoistaan.
Niin, sitä sanotaan hyväksi ja toimivaksi parisuhteeksi, jos autetaan toinen toista pahimman yli. Sinulle selvästi naurettava käsite, koska joutuisit silloin välillä antamaan jotain ottamisen lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Voisin ihan piruuttani olla jatkossa superiloinen ihminen, en enää edes huomaisi miehen apaattisuutta. En tosin enää jakaisi iloisia asioitakaan hänen kanssaan vaan täyttäisin itseni ilolla ja onnella ja mies saisi rauhassa vajota suohonsa tai vaihtoehtoisesti hakea apua.
Ap ei jaksa toimia terapeuttina miehelle, mutta jaksaa "piruuttaan" olla jatkossa superiloinen kostoksi :D
Ap kyllä selvästi haluaa olla tuossa tilanteessa. Vituttaa niin paljon että täytyy haukkua miestä netissä, mutta apua ei haluta antaa kun on hei omatkin murheet ja erota ei voi koska... nautitaan oikeasti tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Tapailin syksyn aikana miestä, jonka perusolemus apaattinen ja väsynyt. Mukava juttukumppani ja joskus innostui kiihkeästä seksistä. Minussa heräsi joku auttamisen halu ja siihen kai suhde jonkin aikaa perustuikin. Miehellä jatkuva stressi, väsymys, vit****. Fysiikka oireili myös. Empatiakyky olematon, tunteet vähäiset. Aloin jo epäillä, jos vika on minussa. Emme enää tapaile, mutta joskus vaihdetaan kuulumisia; sama tila miehellä edelleen. Myönsi, etti pystynyt seurustelemaan vointinsa takia. Kun ymmärtäisi mennä ammattilaisen pariin ja saamaan lääkitystä.
Pohjimmiltaan oli varmasti väsynyt minuunkin, sillä halusi mieluummin olla omassa seurassaan. Toki on ilmeisesti aina viihtynyt puuhaamassa itsekseen, ei mikään seurallinen. Kuitenkin hyvin sympaattinen ihminen, josta välitin täydestä sydämestäni. Ei vaan toiminut, valitettavasti.
Luulet oikeasti, ettei mies tiedä mitä ajattelen hänen pokerinaamastaan? :-D