Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäisenä on noloa mennä vielä vanhemmilleen joulupöytään?
16.12.2015 |
Olen ihmetellyt kun jotkut ystäväni edelleen nelikymppisinä perheellisinä naisina menevät jouluksi lapsuudenkotiinsa valmiiden patojen äärelle. Olen itse esikoisvauvan syntymästä alkaen pitänyt luonnollisena että isovanhemmat tulevat meille jouluna, jos haluavat tulla. En itse edes haluaisi olla jouluna muualla kuin kotona. Mutta ilmeisesti joillakin jää lapsenrooli päälle vaikka saavatkin omia lapsia?
Kommentit (211)
Ikää 40 ja risat ja kyllä loisitaan kaikki pyhät sukulaisissa. 😂
Aatto mun äidin ja miehensä luona, paikalla myös siskoni perheineen. Joulupäivänä isäni ja vaimonsa luona, paikalla myös muut sisarukseni isän toisesta ja kolmannesta liitosta. Tapanina an oppilasta, paikalla mieheni sisarukset perheineen. Yöksi mennään aina omaan kotiin ja jotain viedään mennessämme yhteiseen joulupöytään.
Meille joulu on sukujuhla ja silloin kokoonnutaan yhteen viettämään sitä ja jakamaan juhla rakkaimpien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan se hurjaa, että joku joutuu lauittamaan jouluruuat 40 vuotta tai jopa 50 vuotta. Ensin kun omat lapset olivat pieniä, sitten kun omat lapset olivat suuria, sitten kun omilla lapsilla oli puolisot, sitten kun lapsenlapsiakin jo oli - aina vain se yksi joutuu laittamaan!
Miten tämän perustelette? Teidän äitinne oli teidän iässänne laittanut jo parikymmentä vuotta joulun perheelle, miksi te yhtäkkiä lopetatte tämän ja jatkatte vanhemmillanne hengailua keski-ikään saakka, jotkut melkein eläkeikään saakka.
Minun lapsuudessa sen joulun laittoi mummo ja nyt äitini. Minun vuoroni tulee kyllä. Eikä meidän perheessä ole kenenkään tarvitse pahinpana martyyrina sitten jeesuksen tehdä kenenkään mitään yksin. Jokainen osallistuu ikätasonsa mukaisesti, jopa lapset. Lasten juhliahan tässä järjestetään.
Vierailija kirjoitti:
Kutonen, otitko avausviesti pilkkana? Kysyin teiltä teidän mielipidettä. Mitä mieltä sinä olet? Kehtaisitko itse vielä 60 vuotiaana mennä 85 vuotiaalle? Missä sinusta se raja menee?
Kehtaisin, jos on sovittu niin ja kutsuja kieltäytyisi avusta tai tulemasta muille :) Näin suvussamme vielä kun isoäitini oli tuon ikäinen. Joskus päälle 9-kymppisenä siitä sitten luopui. Ja siis olin itse hieman alle 40, mutta hänen lapsensa sellaisia 6-kymppisiä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei siis keskustella esim. siitä, että jokainen käy vuorollaan kylässä syömässä (ks. boldaamani kohta lainaamastasi kirjoituksestani), tai muusta ns. normaalista kanssakäymisestä vaan yksipuolisesta, toistuvasta toista hyväksikäyttävästä käyttäytymisestä.
Minusta asia ei kyllä käynyt aloituksesta selväksi että keskusteltaisiin vain tuosta.
Vaikka joka joulu menisit vanhemmille syömään vielä yli 60 kymppisenä se ei automaattisesti tarkoita että kanssakäyminen ei olisi vastavuotoista tai toisen hyväksikäyttämistä.
Vierailija kirjoitti:
Entä vanhempien muut lapset? Onko sinulla oikeus omia isovanhempi itsellesi. Meillä isovanhemmat haluavat koko perheen ympärilleen lapsuuden kotiimme jouluksi. Pitäisikö kieltäytyä kun av-mamman ohjekirjan mukaan se ei mene tismalleen oikein ja on noloa?
Ahaa... puolisot eivät siis osallistu samaan joulujuhlaan. Täytyyhän kaikkien mennä omien isovenhmpiensa luo. Silloin täytyy toki jakautua eli minä menen omien isovanhempieni luo ja mies menee omiensa. Vai onko vain naisella suku?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä taitaa olla aika uusi perinne.
Meidän kirjoittajien äidit yleensä tekivät joulun meille ja sitä vietettiin ydinperheen kesken. Kaikilla kavereillanikin oli näin (olen syntynyt 60-luvun loppupuolella). Mummoloihin mentiin vasta joululomalla tai ehkä tapanina jne. Mutta joulut oltiin oman väen kesken ja jouluruuat laittoi äitini, ei mummoni.Taitaa monilla olla aika sama tilanne eli se ruuat laittava äiti/anoppi on laittanut oman perheensä perustamisesta eli nuoresta vaimosta lähtien ne ruuat, eikä hän ole koskaan päässyt valmiiseen pöytään.
Minäkin laitan joulun lapsilleni (en ole vielä anoppi). He ovat opiskelijoita ja tulevat kotiin (vai pitäisikö laittaa "kotiin") jouluksi ja laitan tietenkin kaiken. Joskus olen miettinyt, miten tulevaisuudessa mahtaa käydä? Jos tulee puolisoita ja lapsia mukaan kuvaan, tulevatko he tänne meille ja laitanko edelleen jouluruuat vai ovatko he sitten omalla porukallaan joulun ja tapaamme ehkä joulun ja uuden vuoden välissä vasta?
En ainakaan minään marttyyrina ala vaatia heitä tulemaan satoja kilometrejä luoksemme, sillä minusta olisi aika kamalaa roikkua lapsissani sillä tavalla, etten antaisi heille täyttä vapautta elää kuten tykkäävät. Tervetulleina muttei pakon edessä, ei jouluna tai muinakaan päivinä. Enkä halua olla mikään kummastelija sen suhteen, miten lapseni haluavat joulunsa viettää.
Minulla ei ole myöskään tarvetta leikkiä mitään hanhiemoa, ei edes jouluna. Katsotaan nyt, mitä perinteitä muodostuu...
Ei mene näin. Me oltiin koko minun lapsuus mummalla ja mufalla jouluaattona ja -päivänä. Kotiin tultiin vasta tapaninpäivän aamulla ja silloin mentiin mun sedän luokse syömään. Äiti ja isä rupesi laittamaan jouluruokia vasta yli 50:nä. Nyt ollaan joka joulu heillä ja muu ei tulisi kyseeseenkään :)
Vierailija kirjoitti:
Tämä taitaa olla aika uusi perinne.
Meidän kirjoittajien äidit yleensä tekivät joulun meille ja sitä vietettiin ydinperheen kesken. Kaikilla kavereillanikin oli näin (olen syntynyt 60-luvun loppupuolella). Mummoloihin mentiin vasta joululomalla tai ehkä tapanina jne. Mutta joulut oltiin oman väen kesken ja jouluruuat laittoi äitini, ei mummoni.Taitaa monilla olla aika sama tilanne eli se ruuat laittava äiti/anoppi on laittanut oman perheensä perustamisesta eli nuoresta vaimosta lähtien ne ruuat, eikä hän ole koskaan päässyt valmiiseen pöytään.
Minäkin laitan joulun lapsilleni (en ole vielä anoppi). He ovat opiskelijoita ja tulevat kotiin (vai pitäisikö laittaa "kotiin") jouluksi ja laitan tietenkin kaiken. Joskus olen miettinyt, miten tulevaisuudessa mahtaa käydä? Jos tulee puolisoita ja lapsia mukaan kuvaan, tulevatko he tänne meille ja laitanko edelleen jouluruuat vai ovatko he sitten omalla porukallaan joulun ja tapaamme ehkä joulun ja uuden vuoden välissä vasta?
En ainakaan minään marttyyrina ala vaatia heitä tulemaan satoja kilometrejä luoksemme, sillä minusta olisi aika kamalaa roikkua lapsissani sillä tavalla, etten antaisi heille täyttä vapautta elää kuten tykkäävät. Tervetulleina muttei pakon edessä, ei jouluna tai muinakaan päivinä. Enkä halua olla mikään kummastelija sen suhteen, miten lapseni haluavat joulunsa viettää.
Minulla ei ole myöskään tarvetta leikkiä mitään hanhiemoa, ei edes jouluna. Katsotaan nyt, mitä perinteitä muodostuu...
Ydinperhe taitaa olla aika uusi perinne. Perinteisesti perheeseen on kuulunut useampia sukupolvia.
-
Mä oon syntynyt 1980, ja kun olin pieni, me käytiin usein äitini vanhempien luona jouluna. Siellä oli muitakin äidin sisaruksia perheineen. Kun mummoni kuoli, se loppui. Kävimme sittemmin isän äidin luona joulupäivällisillä, mutta isän äiti vietti kyllä joulunsa vanhimman poikansa perheen kanssa ja niiden lastensa ja lastenlasten kanssa, jotka tulivat kotiseudulle jouluksi. Jos puhutaan mun vanhempien lapsuudesta, niin heilläkään ei ollut ydinperhejoulua, vaan siellä oli useampia sukupolvia joulunvietossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä vanhempien muut lapset? Onko sinulla oikeus omia isovanhempi itsellesi. Meillä isovanhemmat haluavat koko perheen ympärilleen lapsuuden kotiimme jouluksi. Pitäisikö kieltäytyä kun av-mamman ohjekirjan mukaan se ei mene tismalleen oikein ja on noloa?
Ahaa... puolisot eivät siis osallistu samaan joulujuhlaan. Täytyyhän kaikkien mennä omien isovenhmpiensa luo. Silloin täytyy toki jakautua eli minä menen omien isovanhempieni luo ja mies menee omiensa. Vai onko vain naisella suku?
Me käymme ainakin sekä että niin minun vanhemmilla kuin puolison lapsuudenkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Ikää 40 ja risat ja kyllä loisitaan kaikki pyhät sukulaisissa. 😂
Aatto mun äidin ja miehensä luona, paikalla myös siskoni perheineen. Joulupäivänä isäni ja vaimonsa luona, paikalla myös muut sisarukseni isän toisesta ja kolmannesta liitosta. Tapanina an oppilasta, paikalla mieheni sisarukset perheineen. Yöksi mennään aina omaan kotiin ja jotain viedään mennessämme yhteiseen joulupöytään.
Meille joulu on sukujuhla ja silloin kokoonnutaan yhteen viettämään sitä ja jakamaan juhla rakkaimpien kanssa.
Miksi sinun sukusi saa nuo pääjuhlapäivät? Kuka on appivanhempiesi luona aattona ja joulupäivänä? Miksette te?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei alapeukuttajat, kirjoittakaa sen sijaan jotain. Minusta tämä on ihan aiheellinen keskustelu, johon pitäisi pystyä osallistumaan. Oletteko varmoja, että vanhempanne oikeasti jaksavat?
Aloituksesi oli asenteellinen ja syyllistävä, ei lainkaan keskusteluun kannustava. Trollina sinua lähinnä pidän.
En vastaa varsinaiseen kysymykseesi sen takia vaan alapeukutan mieluummin.
Vierailija kirjoitti:
Hei alapeukuttajat, kirjoittakaa sen sijaan jotain. Minusta tämä on ihan aiheellinen keskustelu, johon pitäisi pystyä osallistumaan. Oletteko varmoja, että vanhempanne oikeasti jaksavat?
No aika urpot vanhemmat saa olla jos eivät kehtaa sanoa. Omat isovanhempani ovat ainakin sanoneet että muutamat joulut vielä järjestävät, sitten siirtyy seuraavalle sukupolvelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen ap:n saamia alapeukkuja, sillä minustakin on ihmisiltä noloa aikuisena vielä taantua lapsen asteelle omien vanhempien seurassa. Köyhänä opiskelijana on ehkä vielä täysi-ikäisenäkin ok mennä vanhemmille syömään, mutta silloinkin kuuluu kyllä auttaa ruoan valmistuksessa ja siivouksessa, eikä vaan käydä valmiissa pöydässä istumassa. Sen jälkeen kun siirtyy työelämään eikä ole enää taloudellisessa mielessä alisteisessa asemassa, kuuluu jo osallistua täysivaltaisesti sen ruoankin hankintaan ja/tai kutsua vastavuoroisesti vanhemmat omaan kotiin syömään.
Ilmeisesti näitä vanhempiaan kuppaavia on iso osa ihmisistä, kun noin hirveän hyökkääviä vastauksia olet ap saanut...
Mitä lapsen tasolle taantumista siinä oikein on? Meillä on läheiset välit suvun kanssa. Suomaiseen AV-mammatyyliin toki kuuluu se, että sukulaiset ovat vihollisia ja vanhempienkin kanssa on etäiset välit, mutta meidän suvun tyyli on aika erilainen.
Rautalankaa: lapsen tasolle taantumista on se, jos aikuinen menee säännöllisesti ja yksipuolisesti jonnekin syömään ilman, että tarjoutuu auttamaan valmisteluissa ja maksamaan/hankkimaan osuutensa ruoista. Tässä ei siis keskustella esim. siitä, että jokainen käy vuorollaan kylässä syömässä (ks. boldaamani kohta lainaamastasi kirjoituksestani), tai muusta ns. normaalista kanssakäymisestä vaan yksipuolisesta, toistuvasta toista hyväksikäyttävästä käyttäytymisestä.
Tuota noin... voitko kertoa, miksi sinä olet juuri se auktoriteetti, jonka mielipide on tässä asiassa se oikea? Mun vanhemmat eivät suostu siihen, että me annetaan rahaa tai maksetaan puolet (ja lisäksi se olisi heistä ja kyllä meistäkin naurettavaa, koska meidän suvussa vieraanvaraisuus on aika pyhä asia), koska he ovat kaksi työelämässä olevaa ihmistä, joilla on velaton talo, auto sekä isällä aika hemmetin hyvät tulot - versus sitten me, minä hoitovapaalla, kaksi pientä lasta, asuntolaina. Me toki tuodaan viiniä, olutta, kalaa ja monia muita juttuja, mutta en mä kyllä lähtis mihinkään 50/50-juttuun, koska en todellakaan kehtaisi pyytää vanhempianikaan maksamaan meille, kun käyvät meillä syömässä. Mun mielestä se olisi naurettavaa sekä LOUKKAAVAA, koska vieraanvaraisuus sekä avokätisyys läheisiä kohtaan on aina ollut suvussamme tärkeässä asemassa.
-
Sinä olet ihan itse päässäsi keksinyt tuon "yksipuolisen hyväksikäytön". Et ole ehkä kasvanut vieraanvaraisuuteen ja välittämiseen? Ja miksi sä oikein kuvittelet, että kun mennään vanhemmille tai isovanhemmille, ei auteta ruuan valmisteluissa? Mä kyllä aika usein hoidan nuo jouluna, koska äitini on usein aattona töissä (niin tänäkin aattona).
-
Mitä muita asioita haluat päättää toisten ihmisten puolesta? Korpeaako sua hirveästi, kun se ei oikein onnistu?
Ja sinä vedit herneen nenään, kun nimenomaan moneen kertaan alleviivasin kuinka puhutaan yksipuolisesta hyväksikäytöstä. Ei normaaleista, vastavuoroisista vierailuista. Miten voi olla luetun ymmärtäminen noin hankalaa, oikeasti?! Sinähän kerrot kuinka kuitenkin vietti tuliaisia, ja kuinka vanhemmat käyvät myös teillä syömässä ja silloin te tarjoatte. TEISTÄ EI NYT TÄLLÄ KERTAA SIIS PUHUTA, OTA PÄÄ POIS PERSEESTÄSI!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei alapeukuttajat, kirjoittakaa sen sijaan jotain. Minusta tämä on ihan aiheellinen keskustelu, johon pitäisi pystyä osallistumaan. Oletteko varmoja, että vanhempanne oikeasti jaksavat?
No aika urpot vanhemmat saa olla jos eivät kehtaa sanoa. Omat isovanhempani ovat ainakin sanoneet että muutamat joulut vielä järjestävät, sitten siirtyy seuraavalle sukupolvelle.
Lisään vielä että isovanhempani ovat 76 ja 75.
-52
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei alapeukuttajat, kirjoittakaa sen sijaan jotain. Minusta tämä on ihan aiheellinen keskustelu, johon pitäisi pystyä osallistumaan. Oletteko varmoja, että vanhempanne oikeasti jaksavat?
Aloituksesi oli asenteellinen ja syyllistävä, ei lainkaan keskusteluun kannustava. Trollina sinua lähinnä pidän.
En vastaa varsinaiseen kysymykseesi sen takia vaan alapeukutan mieluummin.
Ne syyllistyy aloituksesta joilla on huono omatunto vanhempiensa hyväksikäytöstä, mutta nauttivat lapsen asemastaan niin paljon, etteivät halua katkaista perinnettä, ja kestävät mieluummin huonon omatunnon kuin ottaisivat kauhan omaan kauniin kätöseensä :(
Meillä vanhempani loukkaantuvat ellen tule jouluaattona heidän luokseen syömään. Minulla on yksi lapsi. Myös sisarukseni lapsineen (yhteensä 3) tulevat aatoksi syömään. Vanhin meistä on 40.
Saatamme jotain pientä tuoda mukanamme, kuten pipareita, kakkua, konvehteja. Autamme ruoanlaitossa parhaamme mukaan: yksi tekee salaatin alkupalapöytään, toinen rosolli, kolmas pääruoan kastikkeen. Usein perunat ja porkkanat on jo ehditty kuoria kun saavumme, joten siinä emme aina ehdi auttaa. Katamme pöydän, laitamme alkupalat tarjolle.
Tämä järjestely tuntuu meistä kaikista hyväksyttävältä, enkä ymmärrä miksi se olisi vanhemmilleni niin iso juttu kutsua pari kertaa vuodessa (pääsiäinen ja joulu) lapsensa syömään. Vappuna ja Uutenavuotena menemme usein nyyttärimeiningillä. Vastavuoroisesti me kutsumme vanhempamme muuten vaan syömään ja kahville pitkin vuotta. Meille tärkeintä on, että näemme toisiamme ja pidämme tiiviisti yhteyttä.
Ööööh mikäs sä taas olet periaatteessa noin muuten sanomaan miten kukin elää, mutta... Jos vaan mennään valmiiseen pöytään ja vanhemmat on iäkkäitä, niin sitten tietysti asia on eri. Jos taas osallistuu tavalla tai toisella niin ei sen pitäis kaivella kenenkään peetä miten kukin toimii. Ei siinä mitään noloa ole sitten, jos vanhemmat haluaa ja pystyy ja jälkikasvu osallistuu jotenkin. Ainakin silloin jos vanhemmat ei jaksaisi eikä pystyisi, mielellään autetaan muutenkin toki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen ap:n saamia alapeukkuja, sillä minustakin on ihmisiltä noloa aikuisena vielä taantua lapsen asteelle omien vanhempien seurassa. Köyhänä opiskelijana on ehkä vielä täysi-ikäisenäkin ok mennä vanhemmille syömään, mutta silloinkin kuuluu kyllä auttaa ruoan valmistuksessa ja siivouksessa, eikä vaan käydä valmiissa pöydässä istumassa. Sen jälkeen kun siirtyy työelämään eikä ole enää taloudellisessa mielessä alisteisessa asemassa, kuuluu jo osallistua täysivaltaisesti sen ruoankin hankintaan ja/tai kutsua vastavuoroisesti vanhemmat omaan kotiin syömään.
Ilmeisesti näitä vanhempiaan kuppaavia on iso osa ihmisistä, kun noin hirveän hyökkääviä vastauksia olet ap saanut...
Mitä lapsen tasolle taantumista siinä oikein on? Meillä on läheiset välit suvun kanssa. Suomaiseen AV-mammatyyliin toki kuuluu se, että sukulaiset ovat vihollisia ja vanhempienkin kanssa on etäiset välit, mutta meidän suvun tyyli on aika erilainen.
Rautalankaa: lapsen tasolle taantumista on se, jos aikuinen menee säännöllisesti ja yksipuolisesti jonnekin syömään ilman, että tarjoutuu auttamaan valmisteluissa ja maksamaan/hankkimaan osuutensa ruoista. Tässä ei siis keskustella esim. siitä, että jokainen käy vuorollaan kylässä syömässä (ks. boldaamani kohta lainaamastasi kirjoituksestani), tai muusta ns. normaalista kanssakäymisestä vaan yksipuolisesta, toistuvasta toista hyväksikäyttävästä käyttäytymisestä.
Tuota noin... voitko kertoa, miksi sinä olet juuri se auktoriteetti, jonka mielipide on tässä asiassa se oikea? Mun vanhemmat eivät suostu siihen, että me annetaan rahaa tai maksetaan puolet (ja lisäksi se olisi heistä ja kyllä meistäkin naurettavaa, koska meidän suvussa vieraanvaraisuus on aika pyhä asia), koska he ovat kaksi työelämässä olevaa ihmistä, joilla on velaton talo, auto sekä isällä aika hemmetin hyvät tulot - versus sitten me, minä hoitovapaalla, kaksi pientä lasta, asuntolaina. Me toki tuodaan viiniä, olutta, kalaa ja monia muita juttuja, mutta en mä kyllä lähtis mihinkään 50/50-juttuun, koska en todellakaan kehtaisi pyytää vanhempianikaan maksamaan meille, kun käyvät meillä syömässä. Mun mielestä se olisi naurettavaa sekä LOUKKAAVAA, koska vieraanvaraisuus sekä avokätisyys läheisiä kohtaan on aina ollut suvussamme tärkeässä asemassa.
-
Sinä olet ihan itse päässäsi keksinyt tuon "yksipuolisen hyväksikäytön". Et ole ehkä kasvanut vieraanvaraisuuteen ja välittämiseen? Ja miksi sä oikein kuvittelet, että kun mennään vanhemmille tai isovanhemmille, ei auteta ruuan valmisteluissa? Mä kyllä aika usein hoidan nuo jouluna, koska äitini on usein aattona töissä (niin tänäkin aattona).
-
Mitä muita asioita haluat päättää toisten ihmisten puolesta? Korpeaako sua hirveästi, kun se ei oikein onnistu?
Ja sinä vedit herneen nenään, kun nimenomaan moneen kertaan alleviivasin kuinka puhutaan yksipuolisesta hyväksikäytöstä. Ei normaaleista, vastavuoroisista vierailuista. Miten voi olla luetun ymmärtäminen noin hankalaa, oikeasti?! Sinähän kerrot kuinka kuitenkin vietti tuliaisia, ja kuinka vanhemmat käyvät myös teillä syömässä ja silloin te tarjoatte. TEISTÄ EI NYT TÄLLÄ KERTAA SIIS PUHUTA, OTA PÄÄ POIS PERSEESTÄSI!
No ketkä nämä ihmiset ovat, joista puhutaan? Taitaa olla niin, että olet kuvitellut heidät. Tuntuu, että vaivaat aika rankasti päätäsi toisten ihmisten asioilla ja lietsot itsesi raivoon. Mitä jos huolehtisit omista asioistasi, kun muiden ihmisten joulujuttuja et kuitenkaan voi tietää? En mä ainakaan tiedä, miten ketkäkin osallistuu joulun rahoittamiseen ja laittamiseen - oletuksena on nyt kuitenkin se, että normaalit ihmiset osaavat sopia keskenään. Sulle suosittelen nyt kuitenkin rauhoittavaa lenkkiä, jonka aikana ET mieti toisten asioita.
Kaikkein noloimmalta tuntui teininä, nyt lähempänä kolmeakymppiä helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä vanhempani loukkaantuvat ellen tule jouluaattona heidän luokseen syömään. Minulla on yksi lapsi. Myös sisarukseni lapsineen (yhteensä 3) tulevat aatoksi syömään. Vanhin meistä on 40.
Saatamme jotain pientä tuoda mukanamme, kuten pipareita, kakkua, konvehteja. Autamme ruoanlaitossa parhaamme mukaan: yksi tekee salaatin alkupalapöytään, toinen rosolli, kolmas pääruoan kastikkeen. Usein perunat ja porkkanat on jo ehditty kuoria kun saavumme, joten siinä emme aina ehdi auttaa. Katamme pöydän, laitamme alkupalat tarjolle.
Tämä järjestely tuntuu meistä kaikista hyväksyttävältä, enkä ymmärrä miksi se olisi vanhemmilleni niin iso juttu kutsua pari kertaa vuodessa (pääsiäinen ja joulu) lapsensa syömään. Vappuna ja Uutenavuotena menemme usein nyyttärimeiningillä. Vastavuoroisesti me kutsumme vanhempamme muuten vaan syömään ja kahville pitkin vuotta. Meille tärkeintä on, että näemme toisiamme ja pidämme tiiviisti yhteyttä.
Kuka juhlii vappua tai uutta vuotta sukulaisten kanssa, täh??
Tuota noin... voitko kertoa, miksi sinä olet juuri se auktoriteetti, jonka mielipide on tässä asiassa se oikea? Mun vanhemmat eivät suostu siihen, että me annetaan rahaa tai maksetaan puolet (ja lisäksi se olisi heistä ja kyllä meistäkin naurettavaa, koska meidän suvussa vieraanvaraisuus on aika pyhä asia), koska he ovat kaksi työelämässä olevaa ihmistä, joilla on velaton talo, auto sekä isällä aika hemmetin hyvät tulot - versus sitten me, minä hoitovapaalla, kaksi pientä lasta, asuntolaina. Me toki tuodaan viiniä, olutta, kalaa ja monia muita juttuja, mutta en mä kyllä lähtis mihinkään 50/50-juttuun, koska en todellakaan kehtaisi pyytää vanhempianikaan maksamaan meille, kun käyvät meillä syömässä. Mun mielestä se olisi naurettavaa sekä LOUKKAAVAA, koska vieraanvaraisuus sekä avokätisyys läheisiä kohtaan on aina ollut suvussamme tärkeässä asemassa.
-
Sinä olet ihan itse päässäsi keksinyt tuon "yksipuolisen hyväksikäytön". Et ole ehkä kasvanut vieraanvaraisuuteen ja välittämiseen? Ja miksi sä oikein kuvittelet, että kun mennään vanhemmille tai isovanhemmille, ei auteta ruuan valmisteluissa? Mä kyllä aika usein hoidan nuo jouluna, koska äitini on usein aattona töissä (niin tänäkin aattona).
-
Mitä muita asioita haluat päättää toisten ihmisten puolesta? Korpeaako sua hirveästi, kun se ei oikein onnistu?