Mies tuhlaa rahansa, en jaksa enää!!

Vierailija

Mies käy töissä ja saa suhkot pientä palkkaa. Minä olen kodinhoidontuella ja saan lisätienestiä tekemällä kotona töitä.
Mies tuhlaa kaikki rahat heti, kun saa palkan. Valittaa, että on liian vähän rahaa ja olettaa että minä maksan vuokran ,vakuutukset, lapsen menot jne. Mies on alkanut vaatimaan, että minun pitäisi osallistua myös vielä auton kuluihinkin, vaikka en autoa käytä. Minulla ei siis autokorttia edes ole, satunnaisesti istun auton kyydissä mm. kauppareissuilla ja pitemmillä matkoilla. Silloin kyllä osallistun maksamalla bensat. Ei ahneudella mitään rajaa, sillä yksi päivä pamautti että hänelle kuuluu myös LAPSILISÄ?
Ei ole koskaan osallistunut lapsen vaatteiden, lelujen ja menojen maksuun. On ollut ihan ok, sillä minähän sen lapsilisän olen saanut ja sillä on aina hankittu tarpeelliset jutut. Nyt alkaa mennä jo naurettavaksi, sillä mies ei ikimaailmassa ''tuhlaisi'' sitäkään lapsilisää lapseen, vaan omiin menoihinsa!

Olen yrittänyt keskustella ja ollaan välillä sovittu esim. että maksetaan ruuat vuoroviikoin. Ei pidä lupauksiaan! Kun tulee miehen vuoro maksaa jotain, rahat on tuhlattu jo. Sanomattakin selvää, että minä joudun maksumieheksi. Jos rahat loppuu itseltäni, niin mies käskee ottaa säästöistä. (Ovat siis ihan minun omia säästöjäni, luojan kiitos!)
Tätä on nyt kestänyt ehkä 4kk ja alan olla täynnä tätä. Miehestä on yhtäkkiä tullut kamalan itsekäs ja ajattelee kaikessa muussakin vain itseään. En enää luota mieheeni missään asiassa, stressaan raha-asioista jatkuvasti. Rahani eivät yksinkertaisesti riitä koko perheen elättämiseen näin, ilman että kaikki säästöt menevät.
Mitä ihmettä teen tuon miehen kanssa! Tuntuu kuin asuisi teinikakaran kanssa saman katon alla.
Onko tässä enää mitään vaihtoehtoa, kun erota? Eihän tuosta miehestä ole kuin riesaa ja luottamus tässä alkaa mennä ihan tosissaan. Miten saan miehen tajuamaan, että hänellä on ihan yhtälailla vastuu perheen elättämisestä..

Sivut

Kommentit (67)

Vierailija

No jos ei puhe mene perille, niin eihän siinä silloin ole enää mitään tehtävissä. Et sä sitä voi pakottaa osallistumaan. Eroa vaan tuollaisesta luuserista.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
No jos ei puhe mene perille, niin eihän siinä silloin ole enää mitään tehtävissä. Et sä sitä voi pakottaa osallistumaan. Eroa vaan tuollaisesta luuserista.

Ei mitään lisättävää!

Vierailija

Oisko aika erota? Jos tutuu siltä että hänestä on vain riesaa ja kohta ei oo enään ees luottamusta, niin kannattaako tuhlata aikaansa sellaiseen?

Vierailija

Olen aivan samanlaisessa tilanteessa ja eroaminen ei ole vaihtoehto. Joutuisin taloudelliseen katatrofiin lasten kanssa . Henkisesti tuntuu, että olen jo eronnut.

En osaa neuvoa, mutta sympatiaa saat täältä. Itsekin olen välillä niin ahdistunut että oma elämäkin alkaa näyttää turhalta. 

Vierailija

Mihin ne rahat menee?? Tiedätkö edes? Peliriippuvuus? Ryyppää? Ostelee jotain elektroniikkaa vain itselleen? En katselisi hetkeäkään tuollaista ihmistä ja ottaisin kyllä kunnolla selvää mihin ne rahat menee! Selkä seinää vasten ja lakkaa olemasta mikään kynnysmatto ja hyväksikäytettävä!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olen aivan samanlaisessa tilanteessa ja eroaminen ei ole vaihtoehto. Joutuisin taloudelliseen katatrofiin lasten kanssa . Henkisesti tuntuu, että olen jo eronnut.

En osaa neuvoa, mutta sympatiaa saat täältä. Itsekin olen välillä niin ahdistunut että oma elämäkin alkaa näyttää turhalta. 

Hetkinen nyt...

Jos mies tuhlaa rahansa ja sinä rahotat perheen kulut niin miten hitossa sinä voit joutua taloudelliseen katastrofiin, jos miehen rahat eivät ole lisäarvoperheessä?!

Vierailija

Täällä yksi eronnut, joka oikeasti mietti, miten pärjää rahallisesti eron jälkeen.

No, alkuun oli tiukkaa kun piti hankkia uusi asunto, raapia vuokrarahat ja takuut ja kalustus. Erossa en saanut mitään ylimääräistä (avoliitto ja voimat niin vähissä etten jaksanut lähteä riitelemään, hyvä kun jaksoin lähteä).

Mutta se pointti ja valo tunnelin päässä: tällä hetkellä määrään ihan itse, mihin rahani käytän. Pystyn säästämään ja jos meillä sattuu olemaan vähemmän rahaa, kukaan ei nitise ja kitise, että miksei ole liharuokaa.

Teet miehelle palveluksen, kun ulkoistat hänet jonnekin. Oppiipa elämään varojensa mukaan. Ja jollei opi, niin ei ainakaan käytä sinun rahojasi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olen aivan samanlaisessa tilanteessa ja eroaminen ei ole vaihtoehto. Joutuisin taloudelliseen katatrofiin lasten kanssa . Henkisesti tuntuu, että olen jo eronnut.

En osaa neuvoa, mutta sympatiaa saat täältä. Itsekin olen välillä niin ahdistunut että oma elämäkin alkaa näyttää turhalta. 

Jos sä maksat nyt jo lähes kaiken kun mies tuhlaa omat rahansa, miksi eroaminen olisi taloudellinen katastrofi? Ruokalasku pienenisi ja voisit muuttaa lasten kanssa ehkä pienempään ja halvempaan asuntoon?

Vierailija

MInäkin ihmettelen tuota logiikkaa, että jos mies tuhlaa jo parisuhteessa kaikki rahansa ja talous on kuralla sen takia, niin miten ero aiheuttaa taloudellisen katastrofin? Siitähän on se tuhluri juuri saatu pois syömästä jääkaapista.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
MInäkin ihmettelen tuota logiikkaa, että jos mies tuhlaa jo parisuhteessa kaikki rahansa ja talous on kuralla sen takia, niin miten ero aiheuttaa taloudellisen katastrofin? Siitähän on se tuhluri juuri saatu pois syömästä jääkaapista.

Miehellä velaton asunto?

Vierailija

Heitin pihalle siipeilevän miehen. Vuotta myöhemminkin hän yrittää lainata rahaa ja syyttää taloudellisesta ahdingostaan minua. Eipähän onneksi enää tarvitse elättää.

Vierailija

Oikaiskaa jos olen väärässä. Mutta eikö olekin niin että jos ovat naimisissa, niin eron tullen ukko pääsee käsiksi niihin vaimon säästöihin (varat puoliksi) jos ei ole avioehtoa. Jospa se onkin ukon tavoitteena.

Vierailija

Vai että säästöt menevät? Mihin säästätä, kun rahatilanne on noin tiukka, olet kotihoidontuella? En usko pätkääkään koko avaukseen, mitähän mahtavat ne ap:n tekemät työtkin olla :D

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat