Mitä tuli luokkanne priimuksista?

Yksi kympin tyttö ainakin lähti lukemaan teologiaa. En tiedä mitä tekee nykyään.

Meitä oli kaksi, joilla peruskoulun päättötodistuksen ka oli 9,9. Minusta tuli ekonomi ja siitä toisesta lakimies.

Minun ammatinvalintani varmasti yllättäisi, jos silloisilta luokkakavereilta kysyisi, minusta piti tulla luokanopettaja...

Tytöstä sairaanhoitaja, tosin ei taida juurikaan tehdä töitä suurperheen äitinä. Parhaista pojista toinen on vissiin biologian tohtori ja toinen lukenut ainakin matikkaa yliopistossa. Käsittääkseni työskentelee it-alalla kehitystehtävissä. 

Ekonomi jossain esimiestehtävässä, agronomi asiantuntijana, lakimies, muista en tiedä...

Yksi nisti ainakin. Muuten perus duunareita kai

Yhdestä tuli kääntäjä ja kahdesta DI. Yhdestä proviisori, on jossain tutkimushommissa nykyään. Ei yllätyksiä alavalinnoissa.

Lääkäri toisesta, kaupan työntekijä toisesta

lakimies ja tuomari tuli toisesta, toisesta fyysikko.

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskeija vaativalla alalla yliopistossa. Teen siinä sivussa myyjän hommia. Ajattelin keskeyttää opinnot, koska en jaksa. Pitäis mennä terapiaan.

Terapiaan kannattaa mennä, mutta ei keskeyttää opintoja! Harmittelet myöhemmin! Jokaisella tosissaan opiskelevalla tulee vaikeita hetkiä ja tekee mieli heittää ns. rukkaset tiskiin . Tsemppiä!!

Lääkäri, meteorologi ja aineenopettaja.

koulu-uran parhaimmat ovat nykyään

-2 diplomi-insinööriä, teollisuudessa töissä.
-2 juristia
-3 lääkäriä
-1 kaupan kassalla.

Toisesta tuli lääkäri ja toisesta dippainssi. Molemmat hyvissä töissä ja asemissa. Kateeksi käy, olisi pitänyt panostaa kouluun vähän enemmän, nimimerkki: työtön

Yhdestä tuli diakoni, eronnut ja kaksi lasta. Yhdestä lapseton kielenkääntäjä urbaani kaunotar. Yhdestä perheenisä matemaattisella alalla töissä. Yhdestä tuli työtön juoppo, kerjää rahaa Hesan asemalla.

En kovin monen vaiheista tiedä, mutta yksi ainakin opiskeli lääkäriksi, yksi on opettaja. Itsekin menestyin hyvin kaikilla kouluasteilla, ja minustakin tuli opettaja.

Meidän luokan priimuksesta tuli lakinainen ja eu-virkanainen.

me seuraavassa aallossa tulleet...meistä useimmat on yliopiston käyneitä. Töissä ei johtavissa asemissa.

Minusta tuli kääntäjä, monen mutkan kautta. Ammatinvalinta oli tosi vaikeaa, kun oli kykyjä ja mielenkiintoa monelle eri alalle. Tuli säntäiltyä sinne tänne ja kokeiltua sitä sun tätä. Välillä olin työttömänä, välillä hanttihommissa, välillä koulutuksessa. Ei minulle mitään kaunista, siistiä uraputkea tullut, mutta elämänkokemusta sitäkin enemmän. Nyt olen oikein tyytyväinen työhöni. Ei tämä kaikkein rahakkainta hommaa ole, mutta tunnen olevani oikealla paikallani ja tekeväni sitä, mitä pitääkin.

Mä olin priimus ja opiskelen hammaslääkäriksi.

Vierailija kirjoitti:

Yhdestä tuli tutkija, toisesta pankinjohtaja ja kolmannesta, eli minusta, tuli "gradua-vaille-valmis" työtön luuseri. Opiskelin yliopistossa luonnontieteitä, mutta gradunteossa tuli ongelmia ja se jäi kesken. Ehkä vielä joskus saan kerättyä häpeäni ja tehtyä gradun. Olen myös hylännyt ihmissuhteeni (muutamia läheisiä ystäviä lukuun ottamatta), koska häpeä (- moi, mitä sulle kuuluu? - no en ole vieläkään valmistunut...) on niin suuri. En tiedä missä meni vikaan :D Vielä lukiossa ja yliopiston ensimmäiset vuodet olin ahkera ja kunnianhimoinen.

Saitko tehtyä kandintutkielman? Monilla voi olla ongelmia gradussa, jos ei ole tehnyt kandia. Kandi on harjoittelua, siinä tulee tutuksi seminaarityöskentely. Minulle oli kandia tehdessä hieman järkytys se työskentelytapa. En ollut käynyt johdantoluennoilla, enkä tiennyt, että tietynlainen kriittisyys kuuluu siihen työskentelyyn. Tutkielman tekijää halutaan auttaa esittämällä kriittisiäkin kysymyksiä. Minusta tuntui aluksi, että kaikki "lyttäävät" minun tutkimussuunnitelmani. Sain kuitenkin kandin tehtyä, vaikka aihe oli huono ja ohjaajan kanssa ei välttämättä aina kovin hyvin kemiat osuneet yksiin. 

Nyt teen graduani. Kannustan sinuakin vielä tekemään sen. Muista, että gradu ei ole yksin sinun vastuullasi. Pieni vastuu on myös ohjaajallasi. Minulla on nyt mukava ohjaaja ja mielenkiintoinen aihe. Graduseminaareissakin on eri porukka ja hyvä ilmapiiri. Uskon, että onnistun tässä. Valitsin graduni aiheeksi sellaisen alani "perusgradun", johon on paljon aineistoa ja malleja. Silloin on vaikeampi epäonnistua.

Sinun kannattaa käydä myös juttelemassa yliopistosi opintopsykologin kanssa, vaikka yliopistossa olemisestasi olisi kulunut pitkä aika. Jos sinulla on sellainen vanhan mallin opinto-oikeus, niin sinulla se ei ole hävinnyt minnekään. Yliopisto saa mukavan summan rahaa sinunkin valmistumisestasi, joten kaikki haluavat sinua siellä auttaa saamaan gradun valmiiksi. Ole rohkea ja ota itseäsi niskasta kiinni! :)

Mä olin luokkani paras. Itseluottamus ja tahdonvoima kuitenkin puuttui ja minusta tuli parturi-kampaaja.

Yliopistossa opiskelevat kaikki priimukset ainakin omalta luokaltani: Yksi opettajaksi, toinen kauppatieteitä, kolmas jotain latinaa tms. "tärkeää". Lukiossa kaksi noista ryyppäsi pahemmin kuin me "tavikset", kauppatieteilijä on aina ollut kiltti ja kunnollinen.

Muista vielä sen verran, että peruskoulun keskiarvo korreloi aika hyvin nykyiseen elämään: 7-8 -tasoiset ovat joko ammattikorkeassa nyt (olemme 25-vuotiaita) tai yo-pohjaisen amiksen käyneitä perusduunareita, 6-7 tasoiset kävivät/aloittivat amiksen ja tekivät lapset teini-iän päättymisen kynnyksellä, huonoimmat oppilaat ovat juoppoja/narkkeja/teiniäitejä joilta vietiin lapset...