Olen katkera miehelleni
Miksi ikinä sekosinkaan siihen mieheen. Hänellä oli jo lapsia ja hän oli selvästi minua vanhempi. Ostimme yhdessä talon ja ajattelin että tästä sitten lapsia tekemään. Ensin sain viisi vuotta puuduttaa häntä naimisiin ja lapsentekoon. Esikoisen saatuamme hän ilmoitti että lisää ei tule, ja mene sinäkin eukko töihin että voi ottaa lisää lainaa että saadaan lopultakin ostettua kunnon lukaali. Samaan aikaan hän kustantaa aikuisten lastensa opintoja.
P***leen äijä, olen ollut äitipuolena sen kakaroille aikuisikään asti, ja nyt hänestä on ihan aiheellista että vauva-ajat on taaksejäänyttä elämää. Minut on otettu vaan kustantaan elintasoa.
Olen ihan tätä myöten täynnä ja tunnen itseni tosi petetyksi ja tyhmäksi.
Kommentit (98)
mutta aikuisen lapsen kannalta! Ai että mua ärsyttää kun isän toinen vaimo puhuu meistä " vieraina" . " On niin raskasta kun käy vieraita!" He kuitenkin asuvat meidän lapsuudenkodissamme! Olen asunut siellä kauemmin kuin hän tai sisaruspuoleni. Voi kuinka ihania ne pikkuiset ovatkaan. Mutta mitä tekee tämä vaimo: ei ainakaan anna meidän luoda minkäänlaista suhdetta lapsiinsa.
Ai niin ja raha: siitä ja sen puutteesta jaksetaan valittaa. Kuinka rankkaa on... Luulisi kuitenkin, että 5-kymppinen isäni tienaa pikkasen enemmän kuin normaalien pikkulapsiperheiden 20-30 -vuotiaat. Kiitos isälle, että tuit minua opinnoissani! Nyt olen jo omillani.
että kun otin miehen niin ajattelin että selvä, meidän elintaso nyt on sitten tätä, kun on noita elatusmaksuja. Vaatimattomasti on eletty, ja se minulle riitti ihan hyvin kun ajattelin että on noita muita arvoja. Nyt sitten yhtäkkiä kun minulla olisi hyvä virka ja parempi palkka niin pitäisi laittaa kaikki sileeksi, yhtä kahden vuoden odotusta ei saisi olla että olisin toisen lapsen kanssa sen aikaa kotona. En ymmärrä mikä ihmeen hinku nyt yhtäkkiä siihen uuteen autoon kun miehellä ei itsellä ole siihen varaa ollut. Miksi se nyt sitten minun palkasta pitäisi ottaa. Miksi minäkin en saisi valita ennemmin niitä lapsia?
Hitto kun ei tästä tule loppua, olen taas ihan raivoissani.
ap
mutta heitä ei voisi vähempää kiinnostaa. Sekin on minulle ollut pettymys, kun he ovat tähän asti olleet meillä paljon ja lomat ja kaikki, ja sitten kun on lisää lapsia niin ei käydä enää ollenkaan.
Olen vanha katkera ja tyhmä akka kun en ymmärrä näistä uusperhejutuista enää yhtään mitään. Luulin että nyt kun ne isommat lapset on minun lapsen sisaruksia, olisi jotenkin uusi suhde, mutta ei, ei taas heidän kannaltaan. Hyväksikäytetty olo.
ap
vissiin sen verran yksinkertainen, että ajattelen, että kun nyt vaan saan sen miehen itselleni, ja tehtyä sen ensimmäisenkin lapsen, että sitten se taivas aukeaa. Miehellä on kolme lasta entisestä, mies on korkealle koulutettu kovapalkkainen, mutta nyt kun kuuntelen ap:ta, todella pistää mietityttämään, että kai minäkin olen muutaman vuoden päästä samassa tilanteessa, eihän minunkaan miehen rahat varmaan riitä kolmen lapsen kouluttamiseen, minun ja vauvan jne. vaatimuksiin. Apua, täytyy miettiä vielä kertaalleen. Siskoni kyllä jo jossain vaiheessa ehti sanoa, että kyllä " sinä tyttö pieksun paskaan laitat" , vaikka siis mies on fiksu ja varakas, niin ehkä nuo kolmen lapsen koulutuskustannukset tulevat hänellekin suuriksi.
että kun hän saa ne elatusmaksut maksettua niin lopultakin koittaa hänellekin aika että hänellä olisi varaa kaikenlaiseen. Ja sanoi ettei siinä paljon kiinnosta sitten aloittaa koko samaa juttua uudestaan.
Että samaa mieltä olen siskosi kanssa niin paljon kuin se nyt kirpaiseekin sanoa. Ellei se mies kahden vuoden sisään ole vienyt sinua vihille ja pannut paksuksi, niin juokse ja lujaa, sitten sillä ei ole aikomustakaan. Nimimerkillä kokemusta on:( Ja omaani pidin herkkänä, fiksuna ja ties minä.
Ota sinkku jos yhtään olet alle 35, kyllä niitä siellä vielä on. Älä mene samaan halpaan kuin minä. Uusperhe on ihan syvältä.
ap
Vierailija:
vissiin sen verran yksinkertainen, että ajattelen, että kun nyt vaan saan sen miehen itselleni, ja tehtyä sen ensimmäisenkin lapsen, että sitten se taivas aukeaa. Miehellä on kolme lasta entisestä, mies on korkealle koulutettu kovapalkkainen, mutta nyt kun kuuntelen ap:ta, todella pistää mietityttämään, että kai minäkin olen muutaman vuoden päästä samassa tilanteessa, eihän minunkaan miehen rahat varmaan riitä kolmen lapsen kouluttamiseen, minun ja vauvan jne. vaatimuksiin. Apua, täytyy miettiä vielä kertaalleen. Siskoni kyllä jo jossain vaiheessa ehti sanoa, että kyllä " sinä tyttö pieksun paskaan laitat" , vaikka siis mies on fiksu ja varakas, niin ehkä nuo kolmen lapsen koulutuskustannukset tulevat hänellekin suuriksi.
mutta katsos kun ne elatusmaksut kirpaisee miestä niin kovasti. Kun ne menee sitten verojen jälkeen vielä päältä. Miehelle ottaa koville katsoa kun saman työpaikan samanikäiset ajelee hienommilla autoilla ja asuu uudemmissa isommissa taloissa, ja meillä 20 vuotta vanhat autot ja vanha romu talona. Minusta meillä olisi hyvin varaa vielä yhteen lapseen, kun ei talous tähänkään ole kaatunut ja ne aikuiset lapsetkin on jo 20, että hyvin voisivat vähän itsekin käydä kesätöissä niin kuin me muutkin. Mutta kun vaatimukset on sitten taas suuremmat. Kumma juttu.
ap
että kun se eka lapsi tehdään niin siitä se taivas aukeaa ja minäkin saan perheen rakastamani miehen kanssa. P**kan marjat, siihen se lähinnä tyssäsi.
ap
joo, minun tilanteessa pahentaa varmaan vielä se, että olen ihan " lovena" eli olen kaikin keinoin suostuttelemassa sitä pukkia vauvantekoon :-). En ole vielä ehtinyt siihen tilanteeseen, että olisin kypsä siihen mieheen. Sitten kyllä jos meikä kypsyy, sitten yleensä se katkeaa kyllä aika lopullisesti. Kyllä se on kauhea tauti siis naisilla, tämä tietynlainen naivius näissä miesjutuissa. Toisten virheistä pitäisi jotain kanssa oppia, mutta yksinkertaisesti se mies sokaisee siinä alussa niin kauheasti, ettei näe metsää puilta.
Itsekin olen ajatellut, että ellei jotain rupee noin vuoden sisällä tapahtumaan, pakko tehdä jotain ratkaisuja. Mutta mulla on vielä se ongelma, että ei kiinnosta hirveästi ns. nuoret, omanikäiset miehet.
Sinulla on hyvä asenne tuo vuosi. Jos et kahden vuoden sisään ole raskaana niin...
ap
vaikka varmaan tuleekin lunta tupaan. Mutta kuitenkin. Miehet noin niinkuin yleisesti ajattelevat noista lapsista ja perheestä vähän eri tavalla. Heille se " vanhanaikainen" ajatus siitä, että mies elättää perheen, on edelleen siellä aivojen syövereissä. Miehesi saattaa ihan aidosti ajatella niin, että on hänen vastuunsa ja velvollisuutensa tarjota lapsilleen parasta, mihin hän pystyy ja tästä syystä kokea, että ei pysty tarjoamaan niitä samoja puitteita, jos saisitte lisää lapsia. Hän varmaankin haluaa lapsilleen turvatun elämän ja näkee hänen osanaan olevan sen rahallisen turvaamisen. Nimenomaan rahallisen turvaamisen. Hän haluaa lapsilleen vain hyvää, parasta. Ja katsoo asiaa taloudelliselta näkökannalta. Se on hyvin miehinen näkökulma ja liittyy myös luontaiseen suojeluvaistoon. Mies suojaa ja suojelee perhettään, lapsiaan. Pyrkii tarjoamaan heille kaiken, minkä pystyy ja häntä saattaa kovastikin pelottaa se, että ei pysty/isi tarjoamaan enää samaa " tasoa" , jos lapsia olisi enemmän. En sano, että olen samaa mieltä tämän miehisen näkökulman kanssa -itseasiassa komppaan kovasti ap:tä- mutta ymmärrän ja tiedostan sen, että mies ei ehkä olekaan ilkeä tai hankala, vaan ihan aidosti huolissaan katsellessaan ja miettiessään asiaa sieltä yleensä niin miehisestä näkökulmastaan.
jotenkin korostetun itsenäinen, että ehdotan vain asioita joihin minulla itselläni olisi varaa. Jos minulla ei ole varaa ostaa uutta autoa niin en sitten kinua sellaista. Jos minulla ei ole varaa ottaa lisää asuntolainaa niin olen hiljaa siinä vanhassa talossa. Mutta p**kele jos minulla olisi varaa vielä vauvaan niin en ihan äkkiä niele että ei voi kun Mussukan pitää päästä Sveitsiin ja Nuppuselle pitää ostaa konserttiflyygeli.
ap (kiehuu)
jos sinun tunteet on miestä kohtaan kuollut, sitten on kyllä vähän vaikea tilanne, siis tänka på -tilanne. Jos siis tunteet jne. ovat väljähtyneet miestä kohtaan. Itselläni väljähti omaan entiseen, lyhytaikaiseen aviomieheeni, josta liitosta ei lapsia. Ja ajattelen, että tähän supermieheen ei minulla vaikeassakaan taloudellisessa tilanteessa tunteet väljähtyisi, että se on niin kauhean kiihkeä ja antoisa suhde. Mutta koska on toki mahdollista, että todella tiukassa tilanteessa se rakkaus punnitaan, niin rupesi mietityttämään, että jos käy tämänkin kanssa samalla tavalla kuin edellisen aviomiehen kanssa. Suhde " kuivui" liian suurien taloudellisten ongelmien kanssa, päättyi juuri noihin käytännön ongelmiin, oli miehen väitöskirjatyöhön liittyen jne. elämää vaikeuttavia taloudellisia ongelmia.
En tiedä, suurin ongelma voi olla myös tietty se, että oletan, että miehen täytyisi kaikki tuoda tarjottimella. Että sekä sinä tai minä olemme liian vaativia tässä suhteessa. En ole siitä kyllä ihan varma. Kyllä kai sitä nyt jotain saa vaatia.
Nimim. mikäköhän on seuraavan aviomieheni sarjanumero
jouluna ja kesällä. Aina ei silloinkaan. Isovanhemmat käyvät lasten syntymäpäivillä, jos silloinkaan. Ja ihan on välit kunnossa. Soitellaan 1 x/ kk.
Lapsenvahtimista ei harrasta kukaan. Jokaisella on oma elämänsä.
" Jokaisella on oma elämänsä" ?? Eikö ne sukulaiset kuulu siihen elämään?
kaikki asuvat ympäri suomea ja ruotsia.
muodollista tai ei, normaalia.
Ihan oikeasti, liittonne kuulostaa jo alusta alkaen ihan paskalta. Tuntuu että mies on saanut alusta alkaen kaiken konkreettisen hyödyn ja sinä olet saanut olla rakastunut, hoitaa hänen lapsiaan, ja mitä sontaa sekin on, että tällä hetkellä hoidat kaikki kotihommat?
Ihan oikeasti, jos nyt jäät, niin miehesi saa viimeisenkin varmuuden siihen, että hän saa elellä juuri niin kuin huvittaa, kyllähän sinä nöyrryt...
Yök, itse en moiseen koskaan suostuisi.
Eipä kai tähän ole paljon sanottavaa, niin kuin ei kenelläkään joiden perheessä puolisot haluaa eri määrän lapsia. ei voi sanoa että kummallakaan olisi yksin oikeus sanoa paljonko niitä pitäisi olla.
On vaan tosi vaikea alistua.
ap