Lue keskustelun säännöt.
Mies ei halua toista lasta
06.08.2015 |
Ainokaisemme aloittaa nyt koulun ja vuosia olen haaveillut toisesta lapsesta, odottanut, että mieskin on valmis toiseen lapseen. Lapsikin puhuu useasti, kuinka olisi kiva saada vauva perheeseen ja kuinka hoitaisi vauvaa ja on jo miettinyt nimeä pikkusisarelleen.
Meillä on kaikki taloudellisesti kunnossa, on auto, talo ja hyvät työpaikat. Esikoinen on ollut haastava lapsi, sillä hänellä diagnosoitiin dyspraksia 5-vuotiaana. Nyt puhe ja kaikki ongelmat on kuitenkin selätetty ja arki käynyt helpommaksi. Mies kuitenkin varmaan pelkää, että seuraavakin olisi erityislapsi ja toisaalta hän kokee, että elämä kahden lapsen kanssa olisi jotenkin paljon hankalampaa. Silloin kun tapasimme, hän kertoi haluavansa kolme lasta ja naimisiin mennessämme puhuimme kahdesta lapsesta.
Nyt oikeasti olen alkanut pohtimaan, että pitäisikö minun erota miehestä, joka ei millään suostu toiseen lapseen, vaikka yhdessä suunnittelimme isompaa perhettä. En halua, että lapsi jää kokonaan ilman sisaruksia ja minä oikeasti tahdon olla äiti kahdelle lapselle. Tiedän, ettei esikoinen enää saisi sisaruksesta leikkikaveria, mutta itse koen omatkin sisareni todella läheisiksi, vaikka minulla on ikäeroa nuorempiin sisariini 9 ja 12 vuotta.
Olen puhunut ja keskustellut miehen kanssa monia kertoja, tuntuu ettei kumpikaan meistä pysty ymmärtämään toisen kantaa... En voi miestä pakottaa isäksi uudelleen, enkä voi koskaan olla varma löytäisinkö uutta puolisoa, joka lapsen kanssani tekisi. Toive toisesta lapsesta on niin suuri, että välillä ajatellessa asiaa, tunnen fyysistä pahoinvointia ja ahdistusta.
En oikeastaan kaipaa edes mitään neuvoja, ehkä vertaistukea tai keskustelua siitä, miten muiden perheissä on vastaavista tilanteista selvitty.
Kommentit (240)
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:19"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:11"]Perustelet eroa miehestä sillä, että lapsesi saisi silloin ehkä sisaruksen. Kumman luulet lapsen mieluummin valitsevan: ei sisarusta ja kumpikin vanhempi joka päivä läsnä vai sisaruksen ja erossaolon koko ajan toiseen vanhempaan ja ikävän. Vaikka lapsi kaipaa sisarusta, luultavammin hän silti haluaa ehjän perheen. Sinulla itsellä on enemmän kaipuu lapseen ja tämän (itsekkään) syyn vuoksi olet valmis rikkomaan lapsen perheen
[/quote]
Lapsi valitsisi totta kai ehjän perheen, jossa kaikki on hyvin. Mutta entä perheen, jossa äiti ei lopulta pysty edes katsomaan isään päin, koska on tälle niin katkera riistetystä mahdollisuudesta? Koen oikeasti mieheni huijanneen minut naimisiin kanssaan valehtelemalla lapsitoiveistaan. Ap
[/quote]
Tuo on sinun ongelmasi. Ehkä terapiasta olisi apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisarettomuus omalla kohdallani olisi ihanaa... "muuten riistän lapselta mahdollisuuden sisareen..." puhu kuitenkin omasta puolestasi, tuskin esikoinen NOIN kovasti sisarusta kaipaa
Mitä, tälläkö tyylillä te mammat elämää elätte, että ei kiinnosta paskaakaan jos mies saa vahinkolapsen kanssani? MINÄ MiNÄ MINÄ!!! Mniun halut, minun vauvakuume, miehen kärsimys ei minua kiinnosta!
Tällaisella tyylillä vetävä mies tuomittaisiin täällä oitis sairaaksi narsistiksi.
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:14"]Miksi sinun pitäisi saada toinen lapsi? Onko siihen mitään syytä kuin "mä haluuuuun"? Lapsesi elämässä tulee olemaan paljon läheisiä ihmisiä, vaikka hänellä ei sisarusta olekaan, joten sillä et voi lisälisääntymistä perustella.
[/quote]
Miksi sinä teit lapsia? Miksi ihmiset tekevät lapsia? Sisar on monelle oikeasti aivan mielettömän tärkeä ihminen. Muistan itsekin sen pikkusisaren kaipuun ja kuinka onnellinen olin, kun vihdoin 9-vuotiaana minusta tuli isosisko. Näin aikuisena sen vasta tajuaakin, kuinka tärkeitä nuo sisaret ovat. Sinulla on aina joku läheinen, jonka kanssa jakaa ilot ja surut.
Et todellakaan voi pakoittaa miestäsi uudelleen isäksi. Miksi et vain nauti elämästä ja tästä lapsesta. Toki lapsesi puhuu vauvasta jos sinä siitä aina aika-ajoin mainitset. Mutta se väärin. Lakkaa puhumasta vauvasta ja keskity siihen mitä sinulla on. Ymmärrän miestäsi. Teillä on elämä kunnossa, miksi sitä pitäisi lähteä muuttamaan ja sotkemaan tietentahtoin. Kyllä se elämä muutenkin antaa niitä vaikeuksia ajan kanssa. Keskittykää siihen mitä teillä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 18:08"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 18:00"]
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 17:43"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 17:39"] En jaksa lukea kaikkia kommentteja, mutta ap, sinua on kusetettu. Ainahan täällä palstalla märistään, että noin periaatteelliset seikat tulee selvittää ennen naimisiin menoa yms yms. Sä selvitit, niinkuin piti, sait haluamasi vastauksen, mutta mies muuttikin mieltään! Nyt on ämmät sitä mieltä, että on ok vaihtaa mielipidettä, auta armias jos tässä oliskin nainen kusettajana, nainen lynkattais. Nyt kerrot miehelle, että aiot hankkia toisen lapsen, ja menet hedelmöityshoitoon. Mies käyttäköön ehkäisyä, kun ei enää toista biologista lasta tahdo, ja Sä hoidat asian avoimesti toisaalla. Terv. ainoa lapsi, sisarus olisi parasta, mitä olisin voinut saada. [/quote] Voi jumalauta kun ei lasten hankinnassa voi olla mitään ennaltapäätettyjä periaatteita, koska lapsi TARVITSEE sen että on haluttu ja rakastettu. Jos ap ei tätä ymmärrä niin sitten on lapsellinen tapaus. [/quote] No ei jumalauta, eihän ihmisten avioliitoista tulis hevon vittuakaan, jos miehet oottelee ekat 15v, että mahtaiskohan haluta lapsen vai ei, ja sit kun haluaa, pitää muija vaihtaa nuorempaan, kun vanhemman kanssa ei enää onnistu. Siinä vaiheessa, kun perustaa toisen kanssa vakituista taloutta, pitää olla sen verran kypsä, että osaa kertoa haluaako lapsen, kaksi, kolme vai enemmän ja tai ei lainkaan. Lapsettomuuden kohdatessa voi kumpikin miettiä, olisiko mahdollisuus jossain muualla, jos niitä lapsia tahdottiin. Ap:n ja miehen elämässä ei ole tapahtunut mitään niin radikaalia, että siihen vetoamalla voisi muuttaa näin isoja linjoja.
[/quote]
Ei ole mitään isoja linjoja mitä pitäisi noudattaa lapsia hankkiessa. Jokainen lapsi ansaitsee olla toivottu. Suunnitelmat voi tunkea sinne minne ei aurinko paista, koska ei perhe-elämä mene sellaisten mukaan. Ei perhe ole mikään yritys.
[/quote]
Totta kai jokainen lapsi ansaitsee olla toivottu. Kun minä sanoin, että minusta tuntuu, kuin minut olisi huijattu avioliittoon, niin todella tarkoitan sitä. Tältä minusta TUNTUU. Todellisuudella ja miehen todellisilla tarkoitusperillä ja ajatuksillahan ei ole siinä kohtaa mitään merkitystä, miten minä tunnen. Kyse on siitä, että minä tunnen oloni petetyksi tässä asiassa. Olisin varmasti mennyt naimisiin mieheni kanssa, vaikka hän olisi kertonut alunperim tahtovansa yhden lapsen. Minä olisin tiennyt, että se on se tulevaisuus, joka minua odottaa. Nyt odotin jotain ihan muuta. Siitä kuitenkin olen varma, etten olisi ottanut miestä puolisokseni, jos hän ei olisi halunnut lapsia ollenkaan, sillä minulla on ollut aina tarve ja haave tulla joskus äidiksi. Tämähän ei tarkoita sitä, etten rakasta puolisoani. Minä rakastan, voin sanoa jopa jumaloivani häntä, mutta pelkkä rakkaus kun ei takaa onnellista elämää. Onnellisuus tulee siitä, kun palaset loksahtavat elämässä paikoilleen ja nyt minä koen yhden palasen puuttuvan. Ja kaipuu tekee oikeasti kipeää.
Vaikka avioliitto ja perhe ei ole yritys, on kuitenkin tärkeistä asioista sovittava etukäteen. Pitää tietää, että tulevaisuus miellyttää molempia. Siten saadaan onnellinen ja toimiva liitto. Ap
Ei taida rakastaa miestään vaan ajatusta jonkinlaisesta perheestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:19"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:11"]Perustelet eroa miehestä sillä, että lapsesi saisi silloin ehkä sisaruksen. Kumman luulet lapsen mieluummin valitsevan: ei sisarusta ja kumpikin vanhempi joka päivä läsnä vai sisaruksen ja erossaolon koko ajan toiseen vanhempaan ja ikävän. Vaikka lapsi kaipaa sisarusta, luultavammin hän silti haluaa ehjän perheen. Sinulla itsellä on enemmän kaipuu lapseen ja tämän (itsekkään) syyn vuoksi olet valmis rikkomaan lapsen perheen
[/quote]
Lapsi valitsisi totta kai ehjän perheen, jossa kaikki on hyvin. Mutta entä perheen, jossa äiti ei lopulta pysty edes katsomaan isään päin, koska on tälle niin katkera riistetystä mahdollisuudesta? Koen oikeasti mieheni huijanneen minut naimisiin kanssaan valehtelemalla lapsitoiveistaan. Ap
[/quote]
Et siis mennyt naimisiin rakkaudesta ja miehen takia vaan luvatun lapsiluvun takia. Voi mies raukkaa. On varmaan hälläkin huijattu olo, kun et oikeasti halunnutkaan häntä vaan vain hänen siittiöitään. Pitäishän sun ymmärtää, että puhe lapsista on ihan eri asia, kun se totuus. Joskus yhden kanssa jo arjen raskaus yllättää, eikä haluakkaan enempää niitä, vaikka ennen ekaa halusi kymmenen. Mitä jos itse et olisi enää halunnutkaan lisää lapsia? Olisiko kiva kun äijä skitsoo ja jättää sut ja huomaat, että ei se sua rakasta, olit vaan lastentekokone.
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:24"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:14"]Miksi sinun pitäisi saada toinen lapsi? Onko siihen mitään syytä kuin "mä haluuuuun"? Lapsesi elämässä tulee olemaan paljon läheisiä ihmisiä, vaikka hänellä ei sisarusta olekaan, joten sillä et voi lisälisääntymistä perustella.
[/quote]
Miksi sinä teit lapsia? Miksi ihmiset tekevät lapsia? Sisar on monelle oikeasti aivan mielettömän tärkeä ihminen. Muistan itsekin sen pikkusisaren kaipuun ja kuinka onnellinen olin, kun vihdoin 9-vuotiaana minusta tuli isosisko. Näin aikuisena sen vasta tajuaakin, kuinka tärkeitä nuo sisaret ovat. Sinulla on aina joku läheinen, jonka kanssa jakaa ilot ja surut.
[/quote]
Eivät kaikki sisarukset ole läheisiä, ei se ole mikään automaatio. Minulle monet ystävät läheisempiä kuin 6 vuotta nuorempi sisko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei!
Kun teillä on jo yksi lapsi, niin on viisasta haluta ko.lapselle sisarus ja teille toinen lapsi - riippumatta siitä minkälainen tämä esikoinen on. Ikäero tasaantuu vuosien varrella, suurimman osan elämästämme elämme aikuisinan ja silloin 7 v.ikäeroa ei käytännössä ole. Toki ainoanakin lapsena pärjää, mutta sisaret ovat tärkeitä. Väittäisin että teillä on mukavampaa kun on 4 ihmistä perheessä. Autoakaan ei tarvitse vielä vaihtaa - autoasia tärkeää miehille, oletko muistuttanut miestäsi että 4 henkilöä on vielä vähän kun 4 tai 5 hengen autoon mahtuu ihan hyvin kaukalo ja istuinkoroke. Miehet ovat käytännöllisiä huolehtijoita, muitsta arvostaa sitä ja ottaa itsekin ko.asioita puheeksi:-) Nykyiseen kotiinkin mahtuu:)
Meillä on tällä hetkellä 3 lasta ja 4. eli viimeinen masussa. Iät 6, 3, ja vauva + raskaus. Kolmen lapsen kokemuksesta voin sanoa, että ihan yhtä helppoa ja vaikeaa kun sen yhden tai kahden kanssa. Yhden kanssa tuppaa olemaan niin intensiivistä että kaksi lasta, ainakin minusta, tuntui helpommalta ja luontevammalta.
Ei sun tarvitse miehellesi vakuutella ja perustella. Luultavasti raskaus menee hvyin ja lapsi on terve, se on todennäköisempää. Meilläkin on yhdellä lapselle näkyvä vamma, mutta terve lapsi muuten on, ja yhtä rakas vaikka hänen kanssaan ollut alku vaativampaa (keskosuus).
En tiedä ikääsi mutta jos eroatte on miehelläsi mahdollisuus vielä tulla tahtomattaan tai tahdotusti isäksi, naiselle biologinen ikä aika tarkasti loppuu noin 40 vuoden ikään. Ole rehellinen miehellesi, voitte eism. sopia että jos ultaräänissä yms.lapsella todetaan vakavaa sairautta tai poikkeamaa keskeytätte raskauden ja yritätte uudestaan. Ethän sinäkään voi taata täydellistä lasta, kukapa meistä aikuisistakaan olisi täydellinen?
Sitäpaisti, Suomessa on hirveän hyvä hoito ja kuntoutus ja toimintaterapiat lapsille, on vain aikuisesta kiinni miten erilaisuuteen suhtautuu. Kannustan teitä tekemän sen toisen lapsen, mutta mikä on perimmäinen syy sille että miehesi ei halua lasta? Rakastaako hän sinua ja on sitoutunut teidän perheeseen? Eikö myös oman rouvan siittäminen nosta miehen itsetuntoa?
Ei kaikki sisarukset tule toimeen keskenään. Tiedän monta joille se/ne sisarukset on ollu vain taakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskomatonta ettei tähän ketjuun ole eksynyt ensimmäistäkään lapsella on pakko olla seuraa eli sisaruksia-fanaatikkoa!
T.onnellinen yhden lapsen äiti :)
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:19"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:13"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:08"]Joko tyydyt tilanteeseen tai eroat. Ei mitenkään harvinainen ristiriita, mutta joku valinta on tehtävä ja sen kanssa elettävä.
[/quote]
Olet oikeassa, eikä tähän taida olla olemassa kaikkia tyydyttävää ratkaisua. Jos jään, riistän lapselta mahdollisuuden sisareen, ja jos lähden, niin mahdollisuuden ydinperheeseen, enkä silloinkaan voi olla varma, että lapsi koskaan saisi sisarusta. Ap
[/quote]
Ei se sisarettomuus ole kamalaa, jolleivat aikuiset siitä sellaista tee.
[/quote]
Ja lapsi saa tietää tai arvaa, että hänen erityisyytensä on syynä yksilapsisuuteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:19"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:11"]Perustelet eroa miehestä sillä, että lapsesi saisi silloin ehkä sisaruksen. Kumman luulet lapsen mieluummin valitsevan: ei sisarusta ja kumpikin vanhempi joka päivä läsnä vai sisaruksen ja erossaolon koko ajan toiseen vanhempaan ja ikävän. Vaikka lapsi kaipaa sisarusta, luultavammin hän silti haluaa ehjän perheen. Sinulla itsellä on enemmän kaipuu lapseen ja tämän (itsekkään) syyn vuoksi olet valmis rikkomaan lapsen perheen
[/quote]
Lapsi valitsisi totta kai ehjän perheen, jossa kaikki on hyvin. Mutta entä perheen, jossa äiti ei lopulta pysty edes katsomaan isään päin, koska on tälle niin katkera riistetystä mahdollisuudesta? Koen oikeasti mieheni huijanneen minut naimisiin kanssaan valehtelemalla lapsitoiveistaan. Ap
On typerää sopia lapsimäärästä naimisiinmennessä, kun ei tiedä millaista on elää lapsen kanssa ja millaisia lapsia (mahd. sairaita)saa.
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:29"]Uskomatonta ettei tähän ketjuun ole eksynyt ensimmäistäkään lapsella on pakko olla seuraa eli sisaruksia-fanaatikkoa!
T.onnellinen yhden lapsen äiti :)
[/quote]
Paitsi ap itse :D
Mä ainakin tyytyisin tilanteeseen. Olisi itsekästä rikkoa ensimmäisen lapsen perhe vaan koska yksi lapsi ei riitä
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:27"]
Sitäpaisti, Suomessa on hirveän hyvä hoito ja kuntoutus ja toimintaterapiat lapsille, on vain aikuisesta kiinni miten erilaisuuteen suhtautuu. Kannustan teitä tekemän sen toisen lapsen, mutta mikä on perimmäinen syy sille että miehesi ei halua lasta? Rakastaako hän sinua ja on sitoutunut teidän perheeseen? Eikö myös oman rouvan siittäminen nosta miehen itsetuntoa?
[/quote]
Eikö se riitä ettei HALUA toista lasta? Miten sitä muulla edes pitäisi perustella?
Meillä esikoinen oli hyvin haastava vauva; itki paljon, sairasti paljon, söi huonosti, nukkui huonosti. Pitkään olin varma, että toista ei tule. Mies olisi ollut valmis toiselle lapselle aiemmin (ja onko tuo nyt ihme, kun pääsi töihin lepäämään raskaasta vauva-arjesta). No toinen syntyi sitten esikoisen ollessa neljävuotias ja helpompaa vauvaa ei olisi voinut edes kuvitella; perustyytyväinen pallero, joka söi hyvin, nukkui hyvin ja on ollut tähän asti tosi terve. Esikoisestakin on kasvanut oikein reipas viisivuotias ja yksivuotias sisarensa on aivan mainio tapaus.
Kauan meni, että itseni sain psyykattua toiseen lapseen (että olin valmis kaikkeen kamalaan uudestaan), mutta vauva-aika olikin tällä kertaa ihan jees.
Ketään ei voi - eikä pidä - lapsentekoon pakottaa; mutta kysykää itseltänne kysymys "Kumpaa tulette katumaan kymmenen vuoden päästä enemmän? Sitä että lapsi tuli tehtyä vai että ei edes yritetty".
Helposta vauva-ajasta ja fiksusta esikoisesta voimaantuneena ollaan miehen kanssa mietitty, että kyllä yksi lapsi olisi vielä tervetullut, kunhan käyn ensin töissä jonkin aikaa ja saadaan taloudellinen tilanne taas selllaiseksi, että kotona voi huoletta äitiyslomailla. Näillä näkymin vuoden päästä laitetaan vauva tilaukseen :)
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:19"]
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:11"]Perustelet eroa miehestä sillä, että lapsesi saisi silloin ehkä sisaruksen. Kumman luulet lapsen mieluummin valitsevan: ei sisarusta ja kumpikin vanhempi joka päivä läsnä vai sisaruksen ja erossaolon koko ajan toiseen vanhempaan ja ikävän. Vaikka lapsi kaipaa sisarusta, luultavammin hän silti haluaa ehjän perheen. Sinulla itsellä on enemmän kaipuu lapseen ja tämän (itsekkään) syyn vuoksi olet valmis rikkomaan lapsen perheen [/quote] Lapsi valitsisi totta kai ehjän perheen, jossa kaikki on hyvin. Mutta entä perheen, jossa äiti ei lopulta pysty edes katsomaan isään päin, koska on tälle niin katkera riistetystä mahdollisuudesta? Koen oikeasti mieheni huijanneen minut naimisiin kanssaan valehtelemalla lapsitoiveistaan. Ap
[/quote]
Voi oksennus. Hanki itsellesi apua.
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:19"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:11"]Perustelet eroa miehestä sillä, että lapsesi saisi silloin ehkä sisaruksen. Kumman luulet lapsen mieluummin valitsevan: ei sisarusta ja kumpikin vanhempi joka päivä läsnä vai sisaruksen ja erossaolon koko ajan toiseen vanhempaan ja ikävän. Vaikka lapsi kaipaa sisarusta, luultavammin hän silti haluaa ehjän perheen. Sinulla itsellä on enemmän kaipuu lapseen ja tämän (itsekkään) syyn vuoksi olet valmis rikkomaan lapsen perheen
[/quote]
Lapsi valitsisi totta kai ehjän perheen, jossa kaikki on hyvin. Mutta entä perheen, jossa äiti ei lopulta pysty edes katsomaan isään päin, koska on tälle niin katkera riistetystä mahdollisuudesta? Koen oikeasti mieheni huijanneen minut naimisiin kanssaan valehtelemalla lapsitoiveistaan. Ap
[/quote]
Tämä kuulostaa jo sille, että lähe menemään avioliitosta . Et voi edes tietää, saatko toista lasta, vaikka yrittäisittekin.