Lue keskustelun säännöt.
Mies ei halua toista lasta
06.08.2015 |
Ainokaisemme aloittaa nyt koulun ja vuosia olen haaveillut toisesta lapsesta, odottanut, että mieskin on valmis toiseen lapseen. Lapsikin puhuu useasti, kuinka olisi kiva saada vauva perheeseen ja kuinka hoitaisi vauvaa ja on jo miettinyt nimeä pikkusisarelleen.
Meillä on kaikki taloudellisesti kunnossa, on auto, talo ja hyvät työpaikat. Esikoinen on ollut haastava lapsi, sillä hänellä diagnosoitiin dyspraksia 5-vuotiaana. Nyt puhe ja kaikki ongelmat on kuitenkin selätetty ja arki käynyt helpommaksi. Mies kuitenkin varmaan pelkää, että seuraavakin olisi erityislapsi ja toisaalta hän kokee, että elämä kahden lapsen kanssa olisi jotenkin paljon hankalampaa. Silloin kun tapasimme, hän kertoi haluavansa kolme lasta ja naimisiin mennessämme puhuimme kahdesta lapsesta.
Nyt oikeasti olen alkanut pohtimaan, että pitäisikö minun erota miehestä, joka ei millään suostu toiseen lapseen, vaikka yhdessä suunnittelimme isompaa perhettä. En halua, että lapsi jää kokonaan ilman sisaruksia ja minä oikeasti tahdon olla äiti kahdelle lapselle. Tiedän, ettei esikoinen enää saisi sisaruksesta leikkikaveria, mutta itse koen omatkin sisareni todella läheisiksi, vaikka minulla on ikäeroa nuorempiin sisariini 9 ja 12 vuotta.
Olen puhunut ja keskustellut miehen kanssa monia kertoja, tuntuu ettei kumpikaan meistä pysty ymmärtämään toisen kantaa... En voi miestä pakottaa isäksi uudelleen, enkä voi koskaan olla varma löytäisinkö uutta puolisoa, joka lapsen kanssani tekisi. Toive toisesta lapsesta on niin suuri, että välillä ajatellessa asiaa, tunnen fyysistä pahoinvointia ja ahdistusta.
En oikeastaan kaipaa edes mitään neuvoja, ehkä vertaistukea tai keskustelua siitä, miten muiden perheissä on vastaavista tilanteista selvitty.
Kommentit (240)
Miksi halut niin epätoivosesti toista lasta jos kerran miehesi ei halua. Ymmärrän miestäsi. Miksi ihmeessä pitää sekoittaa hyvä elämä kun sellainen on. Lakkaa puhumasta vauvasta lapselle niin ei hänkään ole sitä vailla.
Itse suostuin painostuksesta toiseen lapseen ja olen katunu sitä joka päivä. Muuta ei ole ollu kuin kärsimystä ja surua. Perhe ei ole nähnyt onnellista päivää sen jälkeen, se vain on niin että pitää älytä tyytä siihen mitä on kun kaikki on kohdallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:24"]Et todellakaan voi pakoittaa miestäsi uudelleen isäksi. Miksi et vain nauti elämästä ja tästä lapsesta. Toki lapsesi puhuu vauvasta jos sinä siitä aina aika-ajoin mainitset. Mutta se väärin. Lakkaa puhumasta vauvasta ja keskity siihen mitä sinulla on. Ymmärrän miestäsi. Teillä on elämä kunnossa, miksi sitä pitäisi lähteä muuttamaan ja sotkemaan tietentahtoin. Kyllä se elämä muutenkin antaa niitä vaikeuksia ajan kanssa. Keskittykää siihen mitä teillä on.
[/quote]
En puhu vauvasta tai sisaruksista ikinä lapsen kuullen, tietenkään! Lapsi on itse vuoden päivät höpötellyt asiasta, kuinka haluaisi pikkusisaren, jota hoitaa. On jopa keksinyt nimiä ja kehitellyt tuutulaulun. Se on oikeasti sydäntäsärkevää! Lapsi näkee ja kuulee, kuinka muissa perheissä on useampia lapsia ja sieltähän se toive omaan pikkusisareen tulee. Ystäväni sai joku aika sitten toisen lapsen ja omani jatkuvasti kysyy, milloin hänkin saa pikkusiskon ja pikkuveljen. Olen lapselle vain vastannut, että ei niitä niin vain saa, joihin perheisiin syntyy yksi lapsi ja joihinkin useampia. Ap
Ottamatta kantaa siihen, kannattako mielummin erota vai tyytyä tilanteeseen... Olenko ainoa kenen mielestä myös toisesta lapsesta kieltäytyminen on itsekästä? Ihan yhtälailla se loukkaa toista osapuolta, joka palavasti kokee haluavansa olla äiti vielä kerran toiselle lapselle. Ymmärrän että miehellä on oikeus kertoa haluaako lasta vai ei, mutta ei se äidistä yhtään huonompaa ihmistä tee, jos hän on erimieltä.
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 18:00"]
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 17:43"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 17:39"] En jaksa lukea kaikkia kommentteja, mutta ap, sinua on kusetettu. Ainahan täällä palstalla märistään, että noin periaatteelliset seikat tulee selvittää ennen naimisiin menoa yms yms. Sä selvitit, niinkuin piti, sait haluamasi vastauksen, mutta mies muuttikin mieltään! Nyt on ämmät sitä mieltä, että on ok vaihtaa mielipidettä, auta armias jos tässä oliskin nainen kusettajana, nainen lynkattais. Nyt kerrot miehelle, että aiot hankkia toisen lapsen, ja menet hedelmöityshoitoon. Mies käyttäköön ehkäisyä, kun ei enää toista biologista lasta tahdo, ja Sä hoidat asian avoimesti toisaalla. Terv. ainoa lapsi, sisarus olisi parasta, mitä olisin voinut saada. [/quote] Voi jumalauta kun ei lasten hankinnassa voi olla mitään ennaltapäätettyjä periaatteita, koska lapsi TARVITSEE sen että on haluttu ja rakastettu. Jos ap ei tätä ymmärrä niin sitten on lapsellinen tapaus. [/quote] No ei jumalauta, eihän ihmisten avioliitoista tulis hevon vittuakaan, jos miehet oottelee ekat 15v, että mahtaiskohan haluta lapsen vai ei, ja sit kun haluaa, pitää muija vaihtaa nuorempaan, kun vanhemman kanssa ei enää onnistu. Siinä vaiheessa, kun perustaa toisen kanssa vakituista taloutta, pitää olla sen verran kypsä, että osaa kertoa haluaako lapsen, kaksi, kolme vai enemmän ja tai ei lainkaan. Lapsettomuuden kohdatessa voi kumpikin miettiä, olisiko mahdollisuus jossain muualla, jos niitä lapsia tahdottiin. Ap:n ja miehen elämässä ei ole tapahtunut mitään niin radikaalia, että siihen vetoamalla voisi muuttaa näin isoja linjoja.
[/quote]
Huhhuh, aikamoiset vaatimukset. Että parikymppisenä pitää tietää jo tasan tarkalleen, minkälaisen elämän haluaa ja siinä päätöksessä pitää pysyä? AJat kyllä kumppanisi todella ahtaalle tuollaisella vaatimuksella.
Me odotellaan nyt miehen kanssa ensimmäistä, mutta ei kumpikaan meistä tiedä haluaako joskus sitten sitä toista vai ei. Ja kypsiä aikuisia kyllä ollaan, ei vaan tiedetä vielä täysin realistisesta lapsiarjesta, niin paha lähteä mitään varmaa sanomaan. Voi olla, että jää ainoaksi. Voi olla, että innostutaan hankkimaan parikin lisää. Sitä ei tiedä.
No lapset nyt haluaa sitä ja tätä. Et kai hanki koiranpentuakaan vaikka lapsi olisi nimen keksinyt ja vuoden puhunut, vain koska lapsi haluaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tilanne toisin päin; mies haluaisi toisen lapsen ja minä en. Ikääkin on jo sen verran, ettei ole aikaa odotella, jos toisen lapsen haluaisi. Minulla ei vain ole minkäänlaista vauvakuumetta, ei pienintäkään. Ja miehellä on aivan hirveä vauvakuume. Tilanne surettaa minua joka päivä, mutta en voi lasta ruveta toisen mieliksi hommaamaan :-(
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:24"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:14"]Miksi sinun pitäisi saada toinen lapsi? Onko siihen mitään syytä kuin "mä haluuuuun"? Lapsesi elämässä tulee olemaan paljon läheisiä ihmisiä, vaikka hänellä ei sisarusta olekaan, joten sillä et voi lisälisääntymistä perustella.
[/quote]
Miksi sinä teit lapsia? Miksi ihmiset tekevät lapsia?
[/quote]En ole tehnyt lapsia, koska kykenen nousemaan kulttuurisen ohjelmointini, kuolemanpelkoni ja muiden odotusten yläpuolelle. Toivon, että aloittaja kykenisi samaan aonakin toisen lapsen kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"En voi miestä pakottaa isäksi uudelleen, enkä voi koskaan olla varma löytäisinkö uutta puolisoa, joka lapsen kanssani tekisi."
Sulla on ap vähän vääristynyt kuva perheestä ja parisuhteesta.
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:27"]Hei!
Kun teillä on jo yksi lapsi, niin on viisasta haluta ko.lapselle sisarus ja teille toinen lapsi - riippumatta siitä minkälainen tämä esikoinen on. Ikäero tasaantuu vuosien varrella, suurimman osan elämästämme elämme aikuisinan ja silloin 7 v.ikäeroa ei käytännössä ole. Toki ainoanakin lapsena pärjää, mutta sisaret ovat tärkeitä. Väittäisin että teillä on mukavampaa kun on 4 ihmistä perheessä. Autoakaan ei tarvitse vielä vaihtaa - autoasia tärkeää miehille, oletko muistuttanut miestäsi että 4 henkilöä on vielä vähän kun 4 tai 5 hengen autoon mahtuu ihan hyvin kaukalo ja istuinkoroke. Miehet ovat käytännöllisiä huolehtijoita, muitsta arvostaa sitä ja ottaa itsekin ko.asioita puheeksi:-) Nykyiseen kotiinkin mahtuu:)
Meillä on tällä hetkellä 3 lasta ja 4. eli viimeinen masussa. Iät 6, 3, ja vauva + raskaus. Kolmen lapsen kokemuksesta voin sanoa, että ihan yhtä helppoa ja vaikeaa kun sen yhden tai kahden kanssa. Yhden kanssa tuppaa olemaan niin intensiivistä että kaksi lasta, ainakin minusta, tuntui helpommalta ja luontevammalta.
Ei sun tarvitse miehellesi vakuutella ja perustella. Luultavasti raskaus menee hvyin ja lapsi on terve, se on todennäköisempää. Meilläkin on yhdellä lapselle näkyvä vamma, mutta terve lapsi muuten on, ja yhtä rakas vaikka hänen kanssaan ollut alku vaativampaa (keskosuus).
En tiedä ikääsi mutta jos eroatte on miehelläsi mahdollisuus vielä tulla tahtomattaan tai tahdotusti isäksi, naiselle biologinen ikä aika tarkasti loppuu noin 40 vuoden ikään. Ole rehellinen miehellesi, voitte eism. sopia että jos ultaräänissä yms.lapsella todetaan vakavaa sairautta tai poikkeamaa keskeytätte raskauden ja yritätte uudestaan. Ethän sinäkään voi taata täydellistä lasta, kukapa meistä aikuisistakaan olisi täydellinen?
Sitäpaisti, Suomessa on hirveän hyvä hoito ja kuntoutus ja toimintaterapiat lapsille, on vain aikuisesta kiinni miten erilaisuuteen suhtautuu. Kannustan teitä tekemän sen toisen lapsen, mutta mikä on perimmäinen syy sille että miehesi ei halua lasta? Rakastaako hän sinua ja on sitoutunut teidän perheeseen? Eikö myös oman rouvan siittäminen nosta miehen itsetuntoa?
[/quote]
Kiva vastaus, mutta ongelmahan on se, että mies ei suostu edes keskustelemaan toisesta lapsesta. Minä olen antanut aikaa, tehnyt kompromisseja, odottanut. Minä jätin ystävät ja täydellisen työn ollakseni rakkaani kanssa. Minä tein lyhennettyä työaikaa, jotta lapsi saadaan kuskattua terapiaan. Minä kävin töissä ja maksoin laskut ja vuokrat, kun mies lisäopiskeli. Minä olen tukenut ja rakastanut ja ollut läsnä, jotta mies saa toivomansa elämän. Ostimme omakotitalon, teen pihatöitä, vaikka vihaan lumitöitä, kukkien istutusta ja omakotitaloasumista. Minulla on vain tämä yksi toive. Tasapuolisuuden nimissä, eikö minullakin olisi tähän oikeus? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:43"]
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:27"]Hei! Kun teillä on jo yksi lapsi, niin on viisasta haluta ko.lapselle sisarus ja teille toinen lapsi - riippumatta siitä minkälainen tämä esikoinen on. Ikäero tasaantuu vuosien varrella, suurimman osan elämästämme elämme aikuisinan ja silloin 7 v.ikäeroa ei käytännössä ole. Toki ainoanakin lapsena pärjää, mutta sisaret ovat tärkeitä. Väittäisin että teillä on mukavampaa kun on 4 ihmistä perheessä. Autoakaan ei tarvitse vielä vaihtaa - autoasia tärkeää miehille, oletko muistuttanut miestäsi että 4 henkilöä on vielä vähän kun 4 tai 5 hengen autoon mahtuu ihan hyvin kaukalo ja istuinkoroke. Miehet ovat käytännöllisiä huolehtijoita, muitsta arvostaa sitä ja ottaa itsekin ko.asioita puheeksi:-) Nykyiseen kotiinkin mahtuu:) Meillä on tällä hetkellä 3 lasta ja 4. eli viimeinen masussa. Iät 6, 3, ja vauva + raskaus. Kolmen lapsen kokemuksesta voin sanoa, että ihan yhtä helppoa ja vaikeaa kun sen yhden tai kahden kanssa. Yhden kanssa tuppaa olemaan niin intensiivistä että kaksi lasta, ainakin minusta, tuntui helpommalta ja luontevammalta. Ei sun tarvitse miehellesi vakuutella ja perustella. Luultavasti raskaus menee hvyin ja lapsi on terve, se on todennäköisempää. Meilläkin on yhdellä lapselle näkyvä vamma, mutta terve lapsi muuten on, ja yhtä rakas vaikka hänen kanssaan ollut alku vaativampaa (keskosuus). En tiedä ikääsi mutta jos eroatte on miehelläsi mahdollisuus vielä tulla tahtomattaan tai tahdotusti isäksi, naiselle biologinen ikä aika tarkasti loppuu noin 40 vuoden ikään. Ole rehellinen miehellesi, voitte eism. sopia että jos ultaräänissä yms.lapsella todetaan vakavaa sairautta tai poikkeamaa keskeytätte raskauden ja yritätte uudestaan. Ethän sinäkään voi taata täydellistä lasta, kukapa meistä aikuisistakaan olisi täydellinen? Sitäpaisti, Suomessa on hirveän hyvä hoito ja kuntoutus ja toimintaterapiat lapsille, on vain aikuisesta kiinni miten erilaisuuteen suhtautuu. Kannustan teitä tekemän sen toisen lapsen, mutta mikä on perimmäinen syy sille että miehesi ei halua lasta? Rakastaako hän sinua ja on sitoutunut teidän perheeseen? Eikö myös oman rouvan siittäminen nosta miehen itsetuntoa? [/quote] Kiva vastaus, mutta ongelmahan on se, että mies ei suostu edes keskustelemaan toisesta lapsesta. Minä olen antanut aikaa, tehnyt kompromisseja, odottanut. Minä jätin ystävät ja täydellisen työn ollakseni rakkaani kanssa. Minä tein lyhennettyä työaikaa, jotta lapsi saadaan kuskattua terapiaan. Minä kävin töissä ja maksoin laskut ja vuokrat, kun mies lisäopiskeli. Minä olen tukenut ja rakastanut ja ollut läsnä, jotta mies saa toivomansa elämän. Ostimme omakotitalon, teen pihatöitä, vaikka vihaan lumitöitä, kukkien istutusta ja omakotitaloasumista. Minulla on vain tämä yksi toive. Tasapuolisuuden nimissä, eikö minullakin olisi tähän oikeus? Ap
[/quote]
Löytyyköhän vielä pahempaa marttyyria mistään?
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:10"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:06"]Viisas mies
[/quote]
Millä tavoin? Olisi kiva kuulla perustelut tälle, ehkä auttaisi minuakin pääsemään yli tästä toisen lapsen kaipuusta.. ap
[/quote]
No jos ei halua niin hyvä kun sen kertoo ja toimii sen mukaan. Eikä esim.tee toista lasta vain siksi että sinä sitä haluat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 18:45"]
Ottamatta kantaa siihen, kannattako mielummin erota vai tyytyä tilanteeseen... Olenko ainoa kenen mielestä myös toisesta lapsesta kieltäytyminen on itsekästä? Ihan yhtälailla se loukkaa toista osapuolta, joka palavasti kokee haluavansa olla äiti vielä kerran toiselle lapselle. Ymmärrän että miehellä on oikeus kertoa haluaako lasta vai ei, mutta ei se äidistä yhtään huonompaa ihmistä tee, jos hän on erimieltä.
[/quote]
Jos tuo on itsekästä niin tulee mieleen, että mikä kaikki muu sitten on? Yleensä seksi, parisuhde, lasten hankkiminen jne. eivät ole ihmisoikeuksia, vaan se on voi voi jos et löydä ihmistä jonka kanssa halut näissä asioissa kohtaa. Aina mennään sen ehdoilla joka ei halua: jos et halua seksiä niin sitä ei harrasteta, jos et halua parisuhdetta niin ei toinen voi sinua siihen pakottaa, ja jos et halua lapsia...
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 18:45"]
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 18:00"]
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 17:43"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 17:39"] En jaksa lukea kaikkia kommentteja, mutta ap, sinua on kusetettu. Ainahan täällä palstalla märistään, että noin periaatteelliset seikat tulee selvittää ennen naimisiin menoa yms yms. Sä selvitit, niinkuin piti, sait haluamasi vastauksen, mutta mies muuttikin mieltään! Nyt on ämmät sitä mieltä, että on ok vaihtaa mielipidettä, auta armias jos tässä oliskin nainen kusettajana, nainen lynkattais. Nyt kerrot miehelle, että aiot hankkia toisen lapsen, ja menet hedelmöityshoitoon. Mies käyttäköön ehkäisyä, kun ei enää toista biologista lasta tahdo, ja Sä hoidat asian avoimesti toisaalla. Terv. ainoa lapsi, sisarus olisi parasta, mitä olisin voinut saada. [/quote] Voi jumalauta kun ei lasten hankinnassa voi olla mitään ennaltapäätettyjä periaatteita, koska lapsi TARVITSEE sen että on haluttu ja rakastettu. Jos ap ei tätä ymmärrä niin sitten on lapsellinen tapaus. [/quote] No ei jumalauta, eihän ihmisten avioliitoista tulis hevon vittuakaan, jos miehet oottelee ekat 15v, että mahtaiskohan haluta lapsen vai ei, ja sit kun haluaa, pitää muija vaihtaa nuorempaan, kun vanhemman kanssa ei enää onnistu. Siinä vaiheessa, kun perustaa toisen kanssa vakituista taloutta, pitää olla sen verran kypsä, että osaa kertoa haluaako lapsen, kaksi, kolme vai enemmän ja tai ei lainkaan. Lapsettomuuden kohdatessa voi kumpikin miettiä, olisiko mahdollisuus jossain muualla, jos niitä lapsia tahdottiin. Ap:n ja miehen elämässä ei ole tapahtunut mitään niin radikaalia, että siihen vetoamalla voisi muuttaa näin isoja linjoja.
[/quote]
Huhhuh, aikamoiset vaatimukset. Että parikymppisenä pitää tietää jo tasan tarkalleen, minkälaisen elämän haluaa ja siinä päätöksessä pitää pysyä? AJat kyllä kumppanisi todella ahtaalle tuollaisella vaatimuksella.
Me odotellaan nyt miehen kanssa ensimmäistä, mutta ei kumpikaan meistä tiedä haluaako joskus sitten sitä toista vai ei. Ja kypsiä aikuisia kyllä ollaan, ei vaan tiedetä vielä täysin realistisesta lapsiarjesta, niin paha lähteä mitään varmaa sanomaan. Voi olla, että jää ainoaksi. Voi olla, että innostutaan hankkimaan parikin lisää. Sitä ei tiedä.
[/quote]
Juuri näin. Kypsää on että ei asioita lyödä lukkoon vaan edetään tilanteen mukaan, miettien ensin lasten ja sitten vanhempien parasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisit vaatinut kirjallisen sitoumuksen kahdesta lapsesta naimisiin mennessänne.
Koska miehesi on asiassa noin ehdoton, niin veikkaampa, että hän on jo ensimmäisen lapsen kohdalla ollut niin äärirajoilla, että on mielessään harkinnut avioeroa. Nyt kun pahin vaihe on ohi, hän on saanut hengähdys tauon ja pelkää, että toinen lapsi on sitten se joka vihdoin rikkoo kamelin selän ja teidän perheenne oli sitten siinä. Sinulle riski on silti ottamisen arvoinen, koska jos ero tulisikin niin sinulla olisi silti lapset. Miehelläsi olisi kuitenkin tulevana etäisänä vain menetettävää. Tietenkin tämä on puolestani täyttä spekulaatiota, mutta luulen todennäköisimmän syyn olevan ihan se, että miehesi on kuin äärimmilleen vedetty viulunkieli joka ei vain koe enää pystyvänsä enempään. Jos näin on, niin sille tuntemukselle et valitettavasti taida voida mitään.
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 17:35"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 17:11"]
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 17:08"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 13:32"] [quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 13:24"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 13:21"] Se hoitaa ehkäisyn joka niitä lapsia EI halua. Toki ei salaa jätetä ehkäisyä pois vaan reilusti kerrot miehelle että haluat 2.lapsen ja jätät nyt ehkäisyn pois ja jos mies EI lasta halua niin hän hoitaa ehkäisyn tästä lähtien. SIMPLE LIFE! [/quote] Mitä helvettiä? Pitää todella täydellinen narsisti ja todella epärakastava, että alkaa kiristämään seksillä toista. Seksi tarkoitaa riskiä tulla raskaaksi ja sitten, jos mies käy vieraissa, niin siitäkin suututaan. Kuinka hirveää olisikaan joutua tuollaiseen parisuhteeseen! Siitä on todellakin rakkaus kaukana. IKINÄ ei tulisi mieleenkään tehdä jotain tuollaista omassa suhteessani. [/quote] Mitä kiristämistä se on, jos kertoo miehelle rehellisesti jättävänsä ehkäisyn pois. Jos mies haluaa seksiä, mutta ei lasta hän käyttää kondomia tai pistää piuhat poikki. Vai eikö miehellä ole mitään vastuuta ehkäisystä? [/quote] Mä dumppaisin tuollaisen naisen. Täytyy olla kieroutunut mieli jos tuollaista peliä lähtee pelaamaan. T: mies [/quote] Oot joo mies hohoooo, taidat olla lapseton yksinelävä nainen, villi veikkaus.
[/quote]
No hoohoo, sä taidat olla taas yksi nainen, jolle mies on vain väline saavuttaa mitä haluaa elämässä ja jonka hyvinvointi on aika toissijainen asia KUN SINÄ JOTAIN HALUAT.
T: Mies todellakin
[/quote]
Hei, ootko koskaan miettinyt, että saattat olla homo? Hoida itsellesi joku söpö ruskea kolo ja paina sitä, katkera ällöttävä "mies".
Jos sun elämä on nyt ihan paskaa paskatalossa paskan miehen kanssa ilman unelmatyötä ja ystäviä, ei se uusi lapsi sitä kullaksi muuta. Miksi on pakko tehdä paskan keskelle lisää lapsia?
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:19"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:11"]Perustelet eroa miehestä sillä, että lapsesi saisi silloin ehkä sisaruksen. Kumman luulet lapsen mieluummin valitsevan: ei sisarusta ja kumpikin vanhempi joka päivä läsnä vai sisaruksen ja erossaolon koko ajan toiseen vanhempaan ja ikävän. Vaikka lapsi kaipaa sisarusta, luultavammin hän silti haluaa ehjän perheen. Sinulla itsellä on enemmän kaipuu lapseen ja tämän (itsekkään) syyn vuoksi olet valmis rikkomaan lapsen perheen
[/quote]
Lapsi valitsisi totta kai ehjän perheen, jossa kaikki on hyvin. Mutta entä perheen, jossa äiti ei lopulta pysty edes katsomaan isään päin, koska on tälle niin katkera riistetystä mahdollisuudesta? Koen oikeasti mieheni huijanneen minut naimisiin kanssaan valehtelemalla lapsitoiveistaan. Ap
[/quote]
Tuohan on niin höpöhöpö-tekosyy. Et mitenkään voinut tietää edes voitko sinä, tai hän, saada lapsia ylipäänsä.
Aika kylmän laskelmoivaa sinulta.
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 17:08"]
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 13:32"]
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 13:24"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 13:21"] Se hoitaa ehkäisyn joka niitä lapsia EI halua. Toki ei salaa jätetä ehkäisyä pois vaan reilusti kerrot miehelle että haluat 2.lapsen ja jätät nyt ehkäisyn pois ja jos mies EI lasta halua niin hän hoitaa ehkäisyn tästä lähtien. SIMPLE LIFE! [/quote] Mitä helvettiä? Pitää todella täydellinen narsisti ja todella epärakastava, että alkaa kiristämään seksillä toista. Seksi tarkoitaa riskiä tulla raskaaksi ja sitten, jos mies käy vieraissa, niin siitäkin suututaan. Kuinka hirveää olisikaan joutua tuollaiseen parisuhteeseen! Siitä on todellakin rakkaus kaukana. IKINÄ ei tulisi mieleenkään tehdä jotain tuollaista omassa suhteessani. [/quote] Mitä kiristämistä se on, jos kertoo miehelle rehellisesti jättävänsä ehkäisyn pois. Jos mies haluaa seksiä, mutta ei lasta hän käyttää kondomia tai pistää piuhat poikki. Vai eikö miehellä ole mitään vastuuta ehkäisystä?
[/quote]
Mä dumppaisin tuollaisen naisen. Täytyy olla kieroutunut mieli jos tuollaista peliä lähtee pelaamaan.
T: mies
[/quote]Eli et halua huolehtia ehkäisystä vaan jätät sen naisen vastuulle ja sitten vingut naisten petollisuutta kun sattuu vahinko. Hyvä se on muita syyttää kun itse ei välitä kantaa minkäänlaista vastuuta.
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:29"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:19"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:13"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:08"]Joko tyydyt tilanteeseen tai eroat. Ei mitenkään harvinainen ristiriita, mutta joku valinta on tehtävä ja sen kanssa elettävä.
[/quote]
Olet oikeassa, eikä tähän taida olla olemassa kaikkia tyydyttävää ratkaisua. Jos jään, riistän lapselta mahdollisuuden sisareen, ja jos lähden, niin mahdollisuuden ydinperheeseen, enkä silloinkaan voi olla varma, että lapsi koskaan saisi sisarusta. Ap
[/quote]
Ei se sisarettomuus ole kamalaa, jolleivat aikuiset siitä sellaista tee.
[/quote]
Ja lapsi saa tietää tai arvaa, että hänen erityisyytensä on syynä yksilapsisuuteen?
[/quote]
Ai toinen lapsi pitäisi tehdä ihan vain todisteeksi ensimmäiselle, ettei vanhemmilla ole ollut hänen kanssaan raskasta? Haloo.