Mies ei halua toista lasta

Viisas mies

Joko tyydyt tilanteeseen tai eroat. Ei mitenkään harvinainen ristiriita, mutta joku valinta on tehtävä ja sen kanssa elettävä.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:06"]Viisas mies
[/quote]

Millä tavoin? Olisi kiva kuulla perustelut tälle, ehkä auttaisi minuakin pääsemään yli tästä toisen lapsen kaipuusta.. ap

Perustelet eroa miehestä sillä, että lapsesi saisi silloin ehkä sisaruksen. Kumman luulet lapsen mieluummin valitsevan: ei sisarusta ja kumpikin vanhempi joka päivä läsnä vai sisaruksen ja erossaolon koko ajan toiseen vanhempaan ja ikävän. Vaikka lapsi kaipaa sisarusta, luultavammin hän silti haluaa ehjän perheen. Sinulla itsellä on enemmän kaipuu lapseen ja tämän (itsekkään) syyn vuoksi olet valmis rikkomaan lapsen perheen

Erittäin fiksu mies.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:08"]Joko tyydyt tilanteeseen tai eroat. Ei mitenkään harvinainen ristiriita, mutta joku valinta on tehtävä ja sen kanssa elettävä.
[/quote]

Olet oikeassa, eikä tähän taida olla olemassa kaikkia tyydyttävää ratkaisua. Jos jään, riistän lapselta mahdollisuuden sisareen, ja jos lähden, niin mahdollisuuden ydinperheeseen, enkä silloinkaan voi olla varma, että lapsi koskaan saisi sisarusta. Ap

Miksi sinun pitäisi saada toinen lapsi? Onko siihen mitään syytä kuin "mä haluuuuun"? Lapsesi elämässä tulee olemaan paljon läheisiä ihmisiä, vaikka hänellä ei sisarusta olekaan, joten sillä et voi lisälisääntymistä perustella.

Kuka eroaa rakastamastaan (?) Ihmisestä tuollaisen syyn takia....

Eikö miehelläsi ole mitään arvoa rakastettuna ja kumppanina, kun olet valmis toisen lapsen takia vaihtamaan uuteen siittäjään? Huhhuh. Riko ihmeessä lapsen perhe, että saat lisää lapsia täyttämään jotain tyhjiötä tunne-elämässäsi.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:11"]Perustelet eroa miehestä sillä, että lapsesi saisi silloin ehkä sisaruksen. Kumman luulet lapsen mieluummin valitsevan: ei sisarusta ja kumpikin vanhempi joka päivä läsnä vai sisaruksen ja erossaolon koko ajan toiseen vanhempaan ja ikävän. Vaikka lapsi kaipaa sisarusta, luultavammin hän silti haluaa ehjän perheen. Sinulla itsellä on enemmän kaipuu lapseen ja tämän (itsekkään) syyn vuoksi olet valmis rikkomaan lapsen perheen
[/quote]

Lapsi valitsisi totta kai ehjän perheen, jossa kaikki on hyvin. Mutta entä perheen, jossa äiti ei lopulta pysty edes katsomaan isään päin, koska on tälle niin katkera riistetystä mahdollisuudesta? Koen oikeasti mieheni huijanneen minut naimisiin kanssaan valehtelemalla lapsitoiveistaan. Ap

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:13"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:08"]Joko tyydyt tilanteeseen tai eroat. Ei mitenkään harvinainen ristiriita, mutta joku valinta on tehtävä ja sen kanssa elettävä.
[/quote]

Olet oikeassa, eikä tähän taida olla olemassa kaikkia tyydyttävää ratkaisua. Jos jään, riistän lapselta mahdollisuuden sisareen, ja jos lähden, niin mahdollisuuden ydinperheeseen, enkä silloinkaan voi olla varma, että lapsi koskaan saisi sisarusta. Ap
[/quote]
Ei se sisarettomuus ole kamalaa, jolleivat aikuiset siitä sellaista tee.

Jos hankit lapsen, olet suoraan vastuussa jokaisesta sairaudesta, sydänsurusta ja vastoinkäymisestä, jonka hän kohtaa. Jos hän masentuu, saa syövän tai joutuu raiskatuksi, vika on sinun. Jos et hanki lasta, ei ole ketään, joka kärsii ja lopulta kuolee. Ihmiselle on paljon parempi olla koskaan syntymättä.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 19:26"]

Pamauta itsesi paksuksi SALAA. niinhän ne muutkin lierot ämmät tekevät. Maailman väestömäärä olisi puolittunut, jos se olisi miesten vallassa. Akat ovat siis syyäitä esim. nälänhätään.

[/quote]Joo ja kehitysmaissa lapsia syntyisi murto-osa nykyisestä jos naiset sais päättää. Miehet raiskaa kaiken mikä kävelee ja jos sattuu tyttö olemaan vähän toisellakymmenellä niin lapsihan siitä syntyy ja ei ole mahdollisuutta lapsella päättää olisko sitä lasta halunnut vai ei. Ei kaikki naisetkaan halua lapsia, mutta niin vain äitejä ovat. Nämä länsimaat ovat pieni alue, missä nainen voi päätää haluaako äidiksi. Suuri osa naailman naisista ei sitä voi itse päättää.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 19:26"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 19:17"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 19:11"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 18:45"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 18:00"] [quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 17:43"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 17:39"] En jaksa lukea kaikkia kommentteja, mutta ap, sinua on kusetettu. Ainahan täällä palstalla märistään, että noin periaatteelliset seikat tulee selvittää ennen naimisiin menoa yms yms. Sä selvitit, niinkuin piti, sait haluamasi vastauksen, mutta mies muuttikin mieltään! Nyt on ämmät sitä mieltä, että on ok vaihtaa mielipidettä, auta armias jos tässä oliskin nainen kusettajana, nainen lynkattais. Nyt kerrot miehelle, että aiot hankkia toisen lapsen, ja menet hedelmöityshoitoon. Mies käyttäköön ehkäisyä, kun ei enää toista biologista lasta tahdo, ja Sä hoidat asian avoimesti toisaalla. Terv. ainoa lapsi, sisarus olisi parasta, mitä olisin voinut saada. [/quote] Voi jumalauta kun ei lasten hankinnassa voi olla mitään ennaltapäätettyjä periaatteita, koska lapsi TARVITSEE sen että on haluttu ja rakastettu. Jos ap ei tätä ymmärrä niin sitten on lapsellinen tapaus. [/quote] No ei jumalauta, eihän ihmisten avioliitoista tulis hevon vittuakaan, jos miehet oottelee ekat 15v, että mahtaiskohan haluta lapsen vai ei, ja sit kun haluaa, pitää muija vaihtaa nuorempaan, kun vanhemman kanssa ei enää onnistu. Siinä vaiheessa, kun perustaa toisen kanssa vakituista taloutta, pitää olla sen verran kypsä, että osaa kertoa haluaako lapsen, kaksi, kolme vai enemmän ja tai ei lainkaan. Lapsettomuuden kohdatessa voi kumpikin miettiä, olisiko mahdollisuus jossain muualla, jos niitä lapsia tahdottiin. Ap:n ja miehen elämässä ei ole tapahtunut mitään niin radikaalia, että siihen vetoamalla voisi muuttaa näin isoja linjoja. [/quote] Huhhuh, aikamoiset vaatimukset. Että parikymppisenä pitää tietää jo tasan tarkalleen, minkälaisen elämän haluaa ja siinä päätöksessä pitää pysyä? AJat kyllä kumppanisi todella ahtaalle tuollaisella vaatimuksella. Me odotellaan nyt miehen kanssa ensimmäistä, mutta ei kumpikaan meistä tiedä haluaako joskus sitten sitä toista vai ei. Ja kypsiä aikuisia kyllä ollaan, ei vaan tiedetä vielä täysin realistisesta lapsiarjesta, niin paha lähteä mitään varmaa sanomaan. Voi olla, että jää ainoaksi. Voi olla, että innostutaan hankkimaan parikin lisää. Sitä ei tiedä. [/quote] Mutta huomaatko tässä kohtaa sen eron, että olette yhdessä samaa mieltä tästä asiasta? Tilanne on aivan eri sitten kun naimisiin mennessä ollaan puhuttu, että tehdään ainakin kaksi lasta. Silloin toinen saa tuntea olonsa petetyksi, kun toinen kieltäytyy tekemästä toista lasta. On aivan normaalia, että pariskunnat suunnittelee yhteistä elämäänsä ennen avioliittoa. Me ainakin puhuimme arvoistamme, yhteisistä haaveista, montako lasta, pystyykö koiraihminen elämään ilman koiraa, koska toinen on allerginen. Keskustelimme myös siitä, mitä teemme jos toinen löytää työn toiselta paikkakunnalta, miten selviämme mahdollisesta lapsettomuudesta, mitä mieltä olemme perhevapaiden jakamisesta ja jopa suhtautumisestamme pettämiseen. Eikö nämä teidän mielestä ole asioita, joista tulee keskustella ennen naimisiin menoa?

[/quote]

Mietin enemmänkin, että miksi se lapsiluku on niin ehdoton asia, jos parisuhde on muuten kaikinpuolin hyvä ja puoliso on ns. sielunkumppani?

Mieli voi muuttua lapsilukua koskevissa asioissa, joten miksi siinä suunnittelussa pitää olla niin ehdoton, että jos kahta ollaan mietitty, niin kaksi hankitaan vaikka toinen olisi ensimmäisen lapsen jälkeen jo puhki koko vauva-arkeen?

Olisi aika kauheaa jos mieheni haluaisi kaksi lasta, ja itse tämän ensimmäisen synnyttyä toteaisin yhden lapsen riittävän, ja mieheni uhkaisi tämän johdosta erolla. Olisin aika hämmentynyt, että näinkö heikko parisuhde meillä nyt sitten olikin.

[/quote]

Meillä on juuri tällainen tilanne. Ero tulee väistämättä. Ajan kysymys.
[/quote]

Kun nyt tässä on melko paljon kritisoitu sitä, että minä pidän eroa yhtenä mahdollisuutena, niin avaisitko vähän, miksi itse koet, että ero on väistämätön ratkaisu. Minulla syynä ei tietenkään ole pelkästään miehen haluttomuus toiseen lapseen vaan sen aiheuttama katkeruus, joka ylitsepääsemättömänä voi johtaa oikeasti aitoon vihaan toista kohtaan. Ap

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 19:26"]Naiset haluaa elämänkumppanin ,ei mitään välinettä.

[/quote]

No tämä on täysin yksilöllistä.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 19:29"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 19:20"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 19:14"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 12:02"]

Ainokaisemme aloittaa nyt koulun ja vuosia olen haaveillut toisesta lapsesta, odottanut, että mieskin on valmis toiseen lapseen. Lapsikin puhuu useasti, kuinka olisi kiva saada vauva perheeseen ja kuinka hoitaisi vauvaa ja on jo miettinyt nimeä pikkusisarelleen. Meillä on kaikki taloudellisesti kunnossa, on auto, talo ja hyvät työpaikat. Esikoinen on ollut haastava lapsi, sillä hänellä diagnosoitiin dyspraksia 5-vuotiaana. Nyt puhe ja kaikki ongelmat on kuitenkin selätetty ja arki käynyt helpommaksi. Mies kuitenkin varmaan pelkää, että seuraavakin olisi erityislapsi ja toisaalta hän kokee, että elämä kahden lapsen kanssa olisi jotenkin paljon hankalampaa. Silloin kun tapasimme, hän kertoi haluavansa kolme lasta ja naimisiin mennessämme puhuimme kahdesta lapsesta. Nyt oikeasti olen alkanut pohtimaan, että pitäisikö minun erota miehestä, joka ei millään suostu toiseen lapseen, vaikka yhdessä suunnittelimme isompaa perhettä. En halua, että lapsi jää kokonaan ilman sisaruksia ja minä oikeasti tahdon olla äiti kahdelle lapselle. Tiedän, ettei esikoinen enää saisi sisaruksesta leikkikaveria, mutta itse koen omatkin sisareni todella läheisiksi, vaikka minulla on ikäeroa nuorempiin sisariini 9 ja 12 vuotta. Olen puhunut ja keskustellut miehen kanssa monia kertoja, tuntuu ettei kumpikaan meistä pysty ymmärtämään toisen kantaa... En voi miestä pakottaa isäksi uudelleen, enkä voi koskaan olla varma löytäisinkö uutta puolisoa, joka lapsen kanssani tekisi. Toive toisesta lapsesta on niin suuri, että välillä ajatellessa asiaa, tunnen fyysistä pahoinvointia ja ahdistusta. En oikeastaan kaipaa edes mitään neuvoja, ehkä vertaistukea tai keskustelua siitä, miten muiden perheissä on vastaavista tilanteista selvitty.

[/quote] jos alkaa odottamaan mitä mies haluu niin lapsettomaksi jää, ei muuta kun toimeksi, tuskin miehesi kondomia käyttää. Tiedät varmaan konstit.

[/quote]

Jos odottaa että pillua jakelevia naisia ilmestyy oven taakse, niin ilman pillua jää. Miehen pitää esittää ihastunutta ja jopa rakastunutta ja käydä sen jälkeen hoitelemassa pahaa-aavistamattomat naiset. Tärkeintähän on mitä minä haluan elämässä, ei se rikkooko se toisen oikeuksia.

[/quote]Mitä liikkuu ihmisen päässä joka kirjoittaa näin? Todella ällöä. ohis

[/quote]

No katsopa mihin viestiin se oli kirjoitettu vastaukseksi, niin ehkä salaisuuden verho aukeaa sullekin.

Minulle lapsilukuasia on täysin ehdoton: en halua yhtään lasta.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 19:44"]Minulle lapsilukuasia on täysin ehdoton: en halua yhtään lasta.
[/quote]

Se on hyvä, että tiedostat sen ja toki varmistat, että puolisokin tämän ymmärtää, ennen kuin alatte rakentaa yhteistä tulevaisuutta.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 19:26"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 19:07"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 19:04"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 17:08"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 13:32"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 13:24"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 13:21"] Se hoitaa ehkäisyn joka niitä lapsia EI halua. Toki ei salaa jätetä ehkäisyä pois vaan reilusti kerrot miehelle että haluat 2.lapsen ja jätät nyt ehkäisyn pois ja jos mies EI lasta halua niin hän hoitaa ehkäisyn tästä lähtien. SIMPLE LIFE! [/quote]   Mitä helvettiä? Pitää todella täydellinen narsisti ja todella epärakastava, että alkaa kiristämään seksillä toista. Seksi tarkoitaa riskiä tulla raskaaksi ja sitten, jos mies käy vieraissa, niin siitäkin suututaan. Kuinka hirveää olisikaan joutua tuollaiseen parisuhteeseen! Siitä on todellakin rakkaus kaukana. IKINÄ ei tulisi mieleenkään tehdä jotain tuollaista omassa suhteessani. [/quote] Mitä kiristämistä se on, jos kertoo miehelle rehellisesti jättävänsä ehkäisyn pois. Jos mies haluaa seksiä, mutta ei lasta hän käyttää kondomia tai pistää piuhat poikki. Vai eikö miehellä ole mitään vastuuta ehkäisystä?

[/quote]

Mä dumppaisin tuollaisen naisen. Täytyy olla kieroutunut mieli jos tuollaista peliä lähtee pelaamaan.

T: mies

[/quote]Eli et halua huolehtia ehkäisystä vaan jätät sen naisen vastuulle ja sitten vingut naisten petollisuutta kun sattuu vahinko. Hyvä se on muita syyttää kun itse ei välitä kantaa minkäänlaista vastuuta.

[/quote]

Idiootti. Siitä ehkäisystä pitää huolehtia yhtä hyvin niin silloin kun toinen ei halua jälkikasvua, kuin myös silloin kun kumpikaan ei halua. Tätä on parisuhde ja toisesta välittäminen, joka näille akoille tuntuu olevan liian vaikea ymmärtää. Ei, mies ei ole mikään väline saatana.

[/quote]No miksi sitten se ehkäisy käytännössä jää yksinomaan naisten huoleksi. Mitäs toisesta välittämistä se on että nainen hoitaa ehkäisyn kun kumpikaan ei halua lasta ja nainen hoitaa ehkäisyn jos ei halua lasta ja nainen hoitaa  ehkäisyn jos mies ei halua lasta? Ja itse olet "idiootti väline saatana". Tuokin on yksinomaan miesten keksintöä,että naiset niitä minään välineinä pitäis. Naiset haluaa elämänkumppanin ,ei mitään välinettä.

[/quote]

Näistä pitää yhdessä puhua. Toki voi olla niin, että ehkäisy hoidetaan pillereillä, koska seksi nyt on kivempaa ilman kortsua. Mutta ei se niin voi mennä, että nainen ottaa kylmän asenteen silloin, kun itse haluaa raskaaksi mutta mies ei sitä halua. 

Mietipä tilannetta, että itse haluan raskaaksi mutta nainen ei ja tokaisen vain että "enpä muuten laita enää kortsua, jos et halua lasta niin alapa käyttää pillereitä!" No niin, täytenä sikanahan te mua pitäisitte siinä tapauksessa.

Mutta teillä naisilla on omasta mielestänne oikeus!

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 19:36"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 19:26"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 19:17"] [quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 19:11"] [quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 18:45"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 18:00"] [quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 17:43"][quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 17:39"] En jaksa lukea kaikkia kommentteja, mutta ap, sinua on kusetettu. Ainahan täällä palstalla märistään, että noin periaatteelliset seikat tulee selvittää ennen naimisiin menoa yms yms. Sä selvitit, niinkuin piti, sait haluamasi vastauksen, mutta mies muuttikin mieltään! Nyt on ämmät sitä mieltä, että on ok vaihtaa mielipidettä, auta armias jos tässä oliskin nainen kusettajana, nainen lynkattais. Nyt kerrot miehelle, että aiot hankkia toisen lapsen, ja menet hedelmöityshoitoon. Mies käyttäköön ehkäisyä, kun ei enää toista biologista lasta tahdo, ja Sä hoidat asian avoimesti toisaalla. Terv. ainoa lapsi, sisarus olisi parasta, mitä olisin voinut saada. [/quote] Voi jumalauta kun ei lasten hankinnassa voi olla mitään ennaltapäätettyjä periaatteita, koska lapsi TARVITSEE sen että on haluttu ja rakastettu. Jos ap ei tätä ymmärrä niin sitten on lapsellinen tapaus. [/quote] No ei jumalauta, eihän ihmisten avioliitoista tulis hevon vittuakaan, jos miehet oottelee ekat 15v, että mahtaiskohan haluta lapsen vai ei, ja sit kun haluaa, pitää muija vaihtaa nuorempaan, kun vanhemman kanssa ei enää onnistu. Siinä vaiheessa, kun perustaa toisen kanssa vakituista taloutta, pitää olla sen verran kypsä, että osaa kertoa haluaako lapsen, kaksi, kolme vai enemmän ja tai ei lainkaan. Lapsettomuuden kohdatessa voi kumpikin miettiä, olisiko mahdollisuus jossain muualla, jos niitä lapsia tahdottiin. Ap:n ja miehen elämässä ei ole tapahtunut mitään niin radikaalia, että siihen vetoamalla voisi muuttaa näin isoja linjoja. [/quote] Huhhuh, aikamoiset vaatimukset. Että parikymppisenä pitää tietää jo tasan tarkalleen, minkälaisen elämän haluaa ja siinä päätöksessä pitää pysyä? AJat kyllä kumppanisi todella ahtaalle tuollaisella vaatimuksella. Me odotellaan nyt miehen kanssa ensimmäistä, mutta ei kumpikaan meistä tiedä haluaako joskus sitten sitä toista vai ei. Ja kypsiä aikuisia kyllä ollaan, ei vaan tiedetä vielä täysin realistisesta lapsiarjesta, niin paha lähteä mitään varmaa sanomaan. Voi olla, että jää ainoaksi. Voi olla, että innostutaan hankkimaan parikin lisää. Sitä ei tiedä. [/quote] Mutta huomaatko tässä kohtaa sen eron, että olette yhdessä samaa mieltä tästä asiasta? Tilanne on aivan eri sitten kun naimisiin mennessä ollaan puhuttu, että tehdään ainakin kaksi lasta. Silloin toinen saa tuntea olonsa petetyksi, kun toinen kieltäytyy tekemästä toista lasta. On aivan normaalia, että pariskunnat suunnittelee yhteistä elämäänsä ennen avioliittoa. Me ainakin puhuimme arvoistamme, yhteisistä haaveista, montako lasta, pystyykö koiraihminen elämään ilman koiraa, koska toinen on allerginen. Keskustelimme myös siitä, mitä teemme jos toinen löytää työn toiselta paikkakunnalta, miten selviämme mahdollisesta lapsettomuudesta, mitä mieltä olemme perhevapaiden jakamisesta ja jopa suhtautumisestamme pettämiseen. Eikö nämä teidän mielestä ole asioita, joista tulee keskustella ennen naimisiin menoa? [/quote] Mietin enemmänkin, että miksi se lapsiluku on niin ehdoton asia, jos parisuhde on muuten kaikinpuolin hyvä ja puoliso on ns. sielunkumppani? Mieli voi muuttua lapsilukua koskevissa asioissa, joten miksi siinä suunnittelussa pitää olla niin ehdoton, että jos kahta ollaan mietitty, niin kaksi hankitaan vaikka toinen olisi ensimmäisen lapsen jälkeen jo puhki koko vauva-arkeen? Olisi aika kauheaa jos mieheni haluaisi kaksi lasta, ja itse tämän ensimmäisen synnyttyä toteaisin yhden lapsen riittävän, ja mieheni uhkaisi tämän johdosta erolla. Olisin aika hämmentynyt, että näinkö heikko parisuhde meillä nyt sitten olikin. [/quote]   Meillä on juuri tällainen tilanne. Ero tulee väistämättä. Ajan kysymys. [/quote] Kun nyt tässä on melko paljon kritisoitu sitä, että minä pidän eroa yhtenä mahdollisuutena, niin avaisitko vähän, miksi itse koet, että ero on väistämätön ratkaisu. Minulla syynä ei tietenkään ole pelkästään miehen haluttomuus toiseen lapseen vaan sen aiheuttama katkeruus, joka ylitsepääsemättömänä voi johtaa oikeasti aitoon vihaan toista kohtaan. Ap

[/quote]

Oletko edes miettinyt sitä mahdollisuutta, että yrittäisit päästä asiasta yli katkeroitumatta miehellesi?

Teksteistäsi tulee nyt tunne, että olet jo päättänyt katkeroitua miehellesi niin, että ero on ainoa ratkaisu.