Lue keskustelun säännöt.
Mitä helvettiä kainuun murteen (?) sana "pahki" tarkoittaa?
29.12.2014 |
Joku meni pahki siihen ja siihen " Melkein menin pahki tänään kaupungilla ihmiseen x"
Miksi ette voi puhua normaalisti, kainuun murre on muutenkin aivan käsittämättömän juntin kuuloista kun sen vielä lisää paikalliseen laahaavaan ja laiskaan puhetyyliin.
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Toinen raivostuttava murresana, johon olen törmännyt Kainuussa on "Kävästä" tai "Käväistä". Mikä sana tuo on olevinaan, miksi ei voi sanoa vain "Käydä"
"Missäs sie käväsit?" VOI LUOJA
Käväistä ei ole sama kuin käydä. Käväistä = käydä nopeasti, piipahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo pahki sana on kyllä hyvin yleisessä käytössä ja jos nyt sattuisi, ettei sitä ole kuullut, niin kyllähän se asiayhteydestä yleensä hyvin ilmi käy.
Samoin kuin hyvin moni muu sana, käy ilmi hyvin siitä asiayhteydestä.
Tuo käväistä tuskin on edes mikään murresana. Olen kuullut sitä ympäri suomen, ja kuten muutkin on asian jo selittänyt, on selkeästi eroa käväiseekö/pistäytyykö vai käykö.
"Käväisen pihalla". Ihminen käy nopeasti pihalla. On ikäänkuin lyhennetty Käyn nopeasti.
"Käyn pihalla". Ihminen menee käymään pihalla, voi olla nopea, tai pitkä käynti.Pohjois-suomen murresana särki=rikki herättää monesti huvitusta etelässä, mutta senkin kuitenkin kaikki ymmärtävät mitä tarkoittaa.
En myöskään kuvitellut, että raitis ilma olisi mikään murreilmaisu. "Menen ottamaan vähän happea, menen vähän haukkaamaan raitista ilmaa, ihanan raitis ilma". Kyllähän noita kuulee ihan missä meneekin. Se on juurikin sellainen raitis, raikas, viileä. Periaatteessa tunkkaisen vastakohta.
Ja tuo viruttaa. Käyn viruttamassa kädet?.Virutan tämän rätin hanan alla? Eikä tämäkin ole ihan selvä ja yleisesti käytetty sanamuoto.Tyhmää on sen sijaan moittia murteita, kun on hyvin todennäköistä, että itsekkin murretta puhuu. Harvassa on ne ihan kirjakieltä puhuvat. Ja tottakai se toisten murre omaan korvaan voi kuulostaa kummalliselta, mutta suomessa murteet (lukuunottamatta aivan vanhoja, esim vanhaa stadin slangia) on hyvinkin ymmärrettäviä, sanat nyt vain yleensä on väännetty eritavalla. "metsä, mehtä".
Muuten samaa mieltä, mutta korjaan yhden virheen. Särki on täälläkin ihan kala. On totta, että saatetaan sanoa jonkin rikkinäisen olevan särki, mutta se ei ole oikea murresana, vaan sellainen parin vuosikymmenen sisällä jostain pelleilystä syntynyt höpösana, joka on sitten yleistynyt käytössä. "Se meni särki, ei voi ehjätä". Tässä siis kaksi virheellistä höpösanaa, särki ja ehjätä. Ehkä siinä on alunperin matkittu jotain lasten puhetta. Käytän itsekin joskus.
Vierailija kirjoitti:
Viruttaminenon lounaismurteissa huuhtelemista (esim. virutapa nuo astiat). Mitä se pohjoisessa tarkoittaa?
Sitä samaa ainakin P-Pmaalla.
Vierailija kirjoitti:
Toinen raivostuttava murresana, johon olen törmännyt Kainuussa on "Kävästä" tai "Käväistä". Mikä sana tuo on olevinaan, miksi ei voi sanoa vain "Käydä"
"Missäs sie käväsit?" VOI LUOJA
Käväsee kipiää?
epätietoinen Pirkanmaalta kirjoitti:
Mitähän tarkopittaa Kainuussa 'ookaaja'? Tuli viikonloppuna eteen.
Olisko lainattu länsirannikolta? Sanasta åka - ajaa, eli ajaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
epätietoinen Pirkanmaalta kirjoitti:
Mitähän tarkopittaa Kainuussa 'ookaaja'? Tuli viikonloppuna eteen.
Olisko lainattu länsirannikolta? Sanasta åka - ajaa, eli ajaja.
Ookaaja tarkoittaa sellaista henkilöä, joka järjestää asiaa ja käskyttää muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävelet pylvääseen eli törmäät ja näät lintusia.
Ihan yleiskieltä tuo raitis ilma. Avataanpa ikkuna että saadaan raitista ilmaa. Olen muuten Turusta.
Ja tilasin hiljattain raitisilmasuodattimen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toinen raivostuttava murresana, johon olen törmännyt Kainuussa on "Kävästä" tai "Käväistä". Mikä sana tuo on olevinaan, miksi ei voi sanoa vain "Käydä"
"Missäs sie käväsit?" VOI LUOJA
Käväisy on nopea käynti ja eri kuin käydä
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun aloittaja on jotenkin omituinen, kun hän muutaman kuukauden välein aloittaa ketjun, jossa hän väittää yleiskieltä olevan pahki-sanan olevan milloin mitäkin murretta.
Pahki on murresana. Minäkin, Oulun seudulla syntynyt ja varttunut, luulin yleiskielen sanaksi, mutta muualle muutettuani selvisi, ettei näin olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisään vielä, että kun Oulussa käytetään pahki- sanaa tarkoittamaan törmäämistä, niin vastaavasti tuo "päin" tarkoittaa vain suuntaa. Eli kävelin pöytää päin = kävelin pöydän suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Toinen raivostuttava murresana, johon olen törmännyt Kainuussa on "Kävästä" tai "Käväistä". Mikä sana tuo on olevinaan, miksi ei voi sanoa vain "Käydä"
"Missäs sie käväsit?" VOI LUOJA
Ei tuokaan ole murretta. Lukisit vaikka kirjoja, niin suomenkielen taito karttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korvaan sattuu kajaanilaisen tutun tapa puhua toolista tuolin sijaan ja pudottaa lopputeet sanoista. Olut on olu, kevyt kevy jne. Yök.
Otappa sinä se sankko ja tooli mukkaan. Minä meen jo eeltä kartanolle.
Keinutuoli = soutotooli. Oulun murteessa kiikkuminen on keinumista, mutta ainakin Lapissa kun kiikutaan niin silloin kiivetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
epätietoinen Pirkanmaalta kirjoitti:
Mitähän tarkopittaa Kainuussa 'ookaaja'? Tuli viikonloppuna eteen.
Olisko lainattu länsirannikolta? Sanasta åka - ajaa, eli ajaja.
Ookaaja tarkoittaa sellaista henkilöä, joka järjestää asiaa ja käskyttää muita.
Joskus lapsena olin tulossa koulusta, niin naapuri pysäytti autonsa ja kysyi, että tuletko ookaamaan. Tarkoitti siis, että tuletko kyytiin. Oulun lähellä tapahtui tämä.
Jumalatonta ahavaa tuli täysin pahki.
Ja näitä hauskoja liinavaatteisiin (lakanoihin, petivaatteisiin) liittyviä sanoja. Jossain päin ne ovat tilavaatteet. Kun tehdään pedit: vaihdetaan sänkyihin puhtaat lakanat tai laitetaan esim vierasvuoteet valmiiksi niin silloin tehdään tilat. Lakanoiden (tms isomman pyykin, vaikka pyyhkeiden) viikkaamisesta on myös vekkuleita murresanoja: pohjoisessa ne leipataan, Savossa laitetaan (vai pannaan?) lustuilleen.
Murresanojen ymmärtämättömyys johtuu siitä, että ihmiset eivät lue enää kirjoja. Olen ihan eteläsuomalaisrannikkolainen ja ei täällä ole yhtään murresanaa tullut, joita en olisi ymmärtänyt.
Luenkin 2-3 kirjaa viikossa ja tätä olen harrastanut viimeiset 60 vuotta.
Jos ainoa lukukokemus on somehömppä ja äänikirjoissa ei näe sen sanan ulkoasua, niin sanat vaan vilahtavat ohi eikä niiden merkitystä jää miettimään.
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että kun Oulussa käytetään pahki- sanaa tarkoittamaan törmäämistä, niin vastaavasti tuo "päin" tarkoittaa vain suuntaa. Eli kävelin pöytää päin = kävelin pöydän suuntaan.
Tämän vuoksi olen miettinyt päin ja pahki kävelemisen vivahde-eroja. Minusta pahki on voimakkaampi ilmaisu tai voi olla, että olen ymmärtänyt sanan päin väärin. Minun mielikuvissa, jos joku juoksee päin seinää, hän ehkä ehtii väistää, mutta jos juoksee seinään pahki, siinä käy huonosti. Vähintään tulee naarmuja naamaan ja ehkä seinäänkin jälki.
Otappa sinä se sankko ja tooli mukkaan. Minä meen jo eeltä kartanolle.